Marrasvauvat 2009

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja **emppu**
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei pitkästä aikaa!

Meille tyttö on myös kova liikkumaan. Ryömii paikasta paikkaan ja nousee konttaus- ja karhukävelyasentoon, mutta ei vielä konttaa. Hän myös makaa kyljellään ja mahallaan ollessaan nousee itse kyljen kautta jo melkein istumaan, aika hurjaa. Viimeisen kuukauden aikana motorinen kehitys on ollut hurjaa.

Tyttö syö tissiä noin 4 kertaa vuorokaudessa. Yhdesti yöllä sit aamulla 6-7 aikaan kun herätään ja päivällä kerran ja sit alkuillasta. Nokkamukista ei suostu juomaan kun vettä. Oon yrittänyt antaa tuttelia sitä kautta mutta ei maistu millään. Siksi olen antanut tuttelia, koska välillä tuntuu, että saakohan tyttö tarpeeksi maitoa. Kiinteitä meillä syödään noin 4-5 krt päivässä. Aamu- ja iltapuurojen lisäksi hedelmäsosetta ja jokin lha/kanaruoka. Lisäksi oon antanut hedelmiä ja marjoja, leivän palasia ja tänään sai maistaa vähän tuoretta pullaa. Leivästä tyttö tykkää kovasti. Olen antanut ruokailujen yhteydessä jos ei kiinteät ole maistuneet kunnolla. Tänään syötoon mustikoita - voi sitä riemua. Niitä olisi mennyt vaikka kuinka monta, mutta en tohtinut paljoa antaa.
Hampaita ei ole vielä täälläkään.

Tässäpä tärkeimmät, mukavaa kesänodotusta! :)

ps. niin ja mä joudun kans töihin syyskuussa. Mies halusi jäädä vuorotteluvapaalle vuodeksi tytön kanssa....
 
Te, joilla on jo isompia lapsia niin missä istutitte lasta swen jälkeen kun sitteriä ei enää käytetty? Meillä siis poika tykkää aamuisin istua sitterissä ja katsella lastenohjelmia ja minä saan rauhassa tehdä aamutoimia sillä aikaa. Meillä kun on vain tuo keinuva moottorisitteri, jonka painoraja on 9kg, joka me ollaan varmasti jo ylitetty. Jos laitan pojan vain lattialle, ei malta katsoa telkkaria ja asento tv:n katseluunkin on hankala ja kaipaa seuraa nopeammin. Onko pienille omia "nojatuoleja"tms.? Pitäisi olla sellainen josta ei putoa vaikka vähän punkaakin pois. Sohvannurkkaan tota kaveri ei voi jättää enää hetkeksikään ilman valvontaa. Mun pitäisi tallentaa jotain lastenohjelmia, niitä kun voisi käyttää tarvittaessa "lapsenvahtina" muulloinkin kuin aamulla. Pienempänä pojalle kelpasi mikä vain tv-ohjelma, mutta nyt lastenohjelmat kiinnostaa selvästi eniten.

Mä kävin tänään sopimassa töihinmenosta syyskuussa. Nyt tuntuu aika hurjalta ajatukselta vielä kaveri hoitoon, mutta uskon että hienosti tulee siellä pärjäämään. Poika on tosi reipas ja sosiaalinen, ainakin vielä tässä vaiheessa. Marraskussa aion kyllä pitää 3vk lomaa, joten aika kevyt aloitus hoitoon on tiedossa. Ja 4pv/vk aion tehdä töitä ainakin ensi kesään asti.



Meillä istutaan syöttötuolissa jos siis keittiössä teen hommia, tosin poika kun on oppinut konttaamaan niin viihtyy kyllä sitten lattiallakin aika paljon.. :) sitten meillä on tossa olohuoneessa hyppykiikku missä poika tykkää olla, vaikka ei me kovin pitkiä aikoja kerrallaan anneta olla. Joona on muutenkin semmoinen että kun esim. lähden olohuoneesta keittiöön niin kyllä se sieltä perässä konttaa :) eihän ilman äitiä voi olla hetkeäkään:)
 
Viimeksi muokattu:
Meillä ei tosissaan ole ollut edes sitteriä Pinjalla koko aikana. Eikä tuo myöskään ole televisiosta järin kiinnostunut, vaikka isosisko sieltä lastenohjelmia välillä katseleekin. Pinja on lattialla mun tehdessä hommia, jos ei viihdy niin laitan Manducaan. Pieniä hetkiä voi olla myös syöttötuolissa, jos mun tarvitsee jotain puuhailla keittiössä. Joskus myös pyydän esikoista pitämään Pinjalle seuraa, kun Pinja rakastaa katsella isosiskon touhuja ja isosiskosta on kiva näyttää temppuja.

Hyvin vähäsillä virikkeillä pärjää, kun ei raukka paremmista vielä tiedä :D
 
Heips!

kovin monilla tuntuu jo vauvat liikkuvan tai nousevan. meillä ei mitään editysta sen suhteen. Mutta lähteepä liikkeelle sit kun siltä tuntuu.

Miun on ollu pakko nyt rajottaa sitterissä istumista kun neuvolassakin antovat siitä noottia. kun sanoin et maassa ei viihy eikä sylissä jaksa kantaa koko aikaa.
Mut tosiaan nykyään ei istu muuten kun syönti ajat. Meillä ei oo vielä syöttötuolia kun eihän poika vielä istukaan itse.

Meillä poika tykkää ihan höpelönä katsoa junioria. just kaikki selkeet hahmot kiinnostaa. Mahallaan yleensä katsoo telkkaria.

Mulla on siis töihin meno kesällä 2011. Aikaisemmin en edes kuvitellut. taikka itse olisin ehkä voinut mutta en kuitenkaan halua pientä vielä viedä hoitoon. Haluun olla ehd näkemässä jokaisen uuden asian minkä oppii.
Tietysti jos taloudellinen tilanne pakottais niin olishan se etittävä hoitopaikka. Mutta onneksi näin.

Minkä kokoisia vaatteita muilla käytetään?
Meillä menee 74-86cm.
 
Mäkin meen töihin aikasintaan Pinjan ollessa 2-vuotias.

Meillä menee 74cm kokoset vaatteet. Pinjalla on tullut stoppi pituuskasvussa ja jos ei ens neuvolaan mennessä ole tullut riittävästi pituutta, niin tulee seurantakäyntejä. Pinja oli 6kk neuvolassa 68,2cm
 
Mäkin meen töihin aikasintaan Pinjan ollessa 2-vuotias.

Meillä menee 74cm kokoset vaatteet. Pinjalla on tullut stoppi pituuskasvussa ja jos ei ens neuvolaan mennessä ole tullut riittävästi pituutta, niin tulee seurantakäyntejä. Pinja oli 6kk neuvolassa 68,2cm



Meillä menee kans 74cm kokoset vaatteet ja siitä ylöspäin... meillä oli 6kk neuvolassa pituutta 70,9cm ja painoa 10,205 :D iso on miehenpuolikas! :) Ite olen kanssa menossa vasta sitten kun Joona täyttää 2-vuotta töihin.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä käytetään myös 74cm vaatteita. Joitakin housuja on vielä 68cm ja farkut+siistit kangashousut on 12kk kokoa.
Meillä ei ollut lainkaan 6kk neuvolaa, seuraava käynti on parin viikon päästä 7kk kohdalla. Mua jo kovasti kiinnostaa pojan mitat, epäilen n.74cm ja reilu 10kg.

Meillä istutaan jo syöttötuolissa tosi tomerasti. Poika vaan tahtoo syöttäessäkin keinuttaa itseään eteen-taakse ja ruoka menee usein ohi suun. Sitterissä oli helpompi syöttää kun kaveri ei päässyt liikkumaan niin paljon, mutta äidllä oli hyvin epäergonominen asento lattialla istuen. Poika ei muutenkaan ole hetkeäkään paikallaan, kokoajan pitää jotenkin hytkyttää itseään tms. Käsissä ei voimaa vielä riittävästi konttaus- tai karhukävelyasentoon.
 
Meillä tyttö käyttää vaatteita kooltaa 62 tai 68, riippuu vähän vaatemerkistä. Eli tosi lyhyt on - 6 kk:n neuvolassa saatiin pituutta hurjat 62 cm :). Mut olihan se syntyessään tosi lyhyt, vain 44 cm. Painoa on reilut 7 kiloa.

Meillä istutaan ruokailujen ajan syöttötuolissa - istuttu noin kuukauden päivät. Alussa oli vähän huteraa, mutta nyt istuu jo tukevasti. Sitterissä neiti ei ole oikein koskaan tykännyt olla - annettiinkin se pois jo jaloista pyörimästä. Samoin hoitopöydästä luovuttiin, vaipanvaihto hoituu nykyään sylissä tai lattialla.

Mäkin haluaisin niin jäädä vielä kotiin, mutta onhan miehelläkin oikeus jäädä jos itse haluaa. Ajattelin, että sitten kun miehen vuorotteluvapaa loppuu niin mä jäisin vielä hoitovapaalle siksi kunnes tyttö täyttää kolme vuotta.
 
Moikka. on taas hiljaista. :D

Itekään ehdi sen suurempia tarinoimaan(eikä meille kyl mitään uuttakaan) utta ihan mielenkiinnosta piti tulla kysymään teiltä muilta että vieläkö ootte antanu d-vitamiinia lapselle? heh meillä on se jäänyt.. varmaan kaks ekaa kk annettiin sen jälkeen se on jäänyt. Mut eipä tuosta näy mitään "ongelmia" tulleen. hmm. ja mulla on kaveri toisella paikkakunnalla niin siellä ei oo kertaakaan edes käsketty käyttää.

<meillä on neuvola parin viikon päästä ja siitä viikon päästä lääkäri.

Meillä ei siis vieläkään oikein mitään edistytstä liikunnallisessa kehityksessä. ( 7kk täytti jo poika) Poika ei oikein edes yritä konttausasentoa. ja ryömimisen taidon suhteen on taitanu luovuttaa. Etenpäin kyllä mennäan, kierimällä :D no meijän poika lähtee sit varmaan suoraan kävelemään.
 
Terkkuja etelän lämmöstä! Matka sujui mainiosti yölentoineen. Poika oli hurmiossa kun sai oleskella pelkässä vaipassa ja pääsi iskän kanssa uimaan joka päivä. Kaveri on ruskettunutkin vaikka suorassa auringossa ei pidetty ja rasvaakin käytin joka päivä käsiin, jalkoihin ja kasvoihin. Rusketusrajat löytyy kyllä vain jalkamakkaroiden välistä, heh.
Mulla oli mukana pojalle kaikki ruoka ja maidot. Ja näin suosittelenkin tekemään jos ulkoimaille vielä näinkin pienen kanssa lähtee. Aika huonosti ruoka kyllä maistui helteessä, oikeastaan vain hedelmäsoseita ja kaurapuuroa söi mielellään.

No, nyt ollaan kotona ja poika on kuumeessa. Eilen lentomatkalla nenä alkoi pikkasen vuotaa ja yö omassa sängyssä oli tosi levoton. Aamulla huomasin, että poika on tosi kuuma, levoton ja kiukkuinen. Onneksi sairastui vasta kotona. Laitoin äsken supon, nyt kaveri nukkuu vihdoin. Toivottavasti kyseessä on vain lyhyt kuumetauti. Meillä on neuvolalääkäri keskiviikkona, jonne aion pojan viedä oli kuumetta tai ei. Saanpahan sitten lääkärin arvion taudista jos poika ei ole sitä ennen tervehtynyt.

Sarppa, älä huolestu tosta liikkumisesta. Ei meilläkään vielä edes pyritä konttausasentoon tms.
 
Sarppa, paljonko teillä menee korviketta päivässä? Jos menee alle litra niin d-vitamiinia pitäisi antaa. Tässä Espoon kaupungin sivuilta lainaus: "Lapsi tarvitsee D-vitamiinivalmisteen ympäri vuoden kahden viikon iästä alkaen kolmen vuoden ikään. Vauvat ja pikkulapset ovat D-vitamiinipuutoksen riskiryhmä. D-vitamiinia tarvitaan kasvuun ja luuston kehittymiseen. Sen puute aiheuttaa kasvun ja kehityksen häiriöitä ja vaikeimmillaan riisitaudin." Lisäksi luin muualta, että d-vit. puutos voi vaikuttaa myös monien muiden sairauksien syntyyn. Eli et voi heti nähdä mitä vaikutuksia sen antamatta jättämisellä voi olla. En nyt haluaisi saarnata, mutta aloin vaan suuresti ihmettelemään miksi et anna d-tippoja, koska ne ovat tosi tärkeitä. Meiltä ainakin monesti neuvolassa on kysytty, että annathan d-vitamiinia, vaikka on jo toinen lapsi kyseessä. Itsekin toki välillä unohdan tipat antaa, eikä se ole niin vakavaa, mutta jos ei anna ollenkaan niin se onkin eri juttu.

Ida ei vieläkään käänny mahalleen, mutta on jo jonkin aikaa mennyt konttausasentoon ja siinä keinuttaa itseään.
 
Minäkin pyrin antamaan D-vitamiinit joka päivä, joskus tietysti unohtuu. Odotan jo aikaa, että voisi siirtyä pillerimuotoiseen D-vitamiiniin niin antaminen helpottuisi kovasti. Meillä on käytössä ne neuvolan antamat Jekovitit ja poika ottaa ne mielellään vaikka aikuisten mielestä ne maistuukin ihan järkyttävälle.
Meillä menee maitoa 800-1000ml päivässä ja neuvolassa sanottiin että Jekovittia riittäisi 3 tippaan, entisen imetysajan 5 tipan sijaan. Mä annna edelleen 5 tippaa kun välillä unohtuu kuitenkin.

Poika näyttää tänä aamuna ihan toiselta lapselta kuin eilen, onneksi. Kuume on ainakin nyt poissa, huh huh. Nukkuikin paremmin kuin edellisenä yönä.

Meillä tuli lentokoneen ruumassa rattaiden kankaaseen reikä, vaikka ne oli pakattu muoviin. Pakkausmuovin kulumisesta päätellen niitä oli kuljetettu nurinpäin - haloo! Luulisi tyhmennänkin lastaajan tietävän millä puolella pyörät on. Täytyy lähteä vaunukauppaan tilaamaan uusi pehmuste ja neuvottelemaan vakuutsyhtiön kanssa korvauksesta. Äh, nyt ei jaksaisi yhtään tällaista ylimääräistä, mutta jos oma vakuutusyhtiö ei korvaa, lentoyhtiölle (joka ei Finnair) täytyy laittaa korvausvaatimus 7pv:n sisällä kuitteineen eli heti on toimittava kun postikin vei aikansa.
 
Emppu: meillä ei ole kertakaan edes kysytty et annanko viel d-tippoja. Ja kuten sanoin joka kunnassa tämä käytäntö ei edes ole käytössä. ja tämä kyseinen kaveri kuka asuu eripaikkakunnalla, niin neljä lasta hällä ja minkään aikana ole käsketty käyttää tippoja. ja ihan normaalisti noi kaikki on kasvu ja kaikilla jo ikää yli 10.

kyllähän meillä varmaan lähemmäs se litra menee korviketta päivässä. Mie tarkennan vielä et en oo nyt valosan aikaan enää antanu lähinnä mut luulen et pimeän tultua aion ainakin antaa.
 
vielä lainaus eräältä sivulta:

" Lapsi saa tarvittavan d-vitamiinin korvikkeesta, mikäli ei imetä ja aikanaan kiinteästä ruuasta. Vauvan ruokiin ja velleihin/maitoihin on lisätty d-vitamiinia ehkäisemään d-vitamiinin puutostiloja ja ravinnostahan vitamiinit parhaiten imeytyy. Esimerkkejä d-vitamiinipitoisuuksista:

NAN-äidin maidonkorvike: 1 myygramma 100 ml kohden (eli 2 dl on 2 myygrammaa d-vitamiinia)

Bona-nestlen Maissivelli: 2 myygrammaa 100 ml kohden (2dl/4myygrammaa)

Nutricia Muksu (Valion) Porkkana-perunavelli: 1.5 myygrammaa 100 ml kohden (3 myygrammaa/2dl)

Eli jo litrasta NANia vauva saa tarvittavan d-vitamiinin. (suositus on 10 myygrammaa).

Eli meilläkin menee ainakin se 800-900ml vuorokaudessa maitoa ja siihen vielä ruoat että luulenpa että tarvittava 10mg vitamiinia saadaan.
 
Sarppa: No eihän siinä sitten mitään jos korviketta menee noinkin paljon. Tuli vaan sun viestistä vähän sellainen käsitys, että eipä tuolla d-vitamiinilla niin väliä, niin siksi niin kärkkäästi kommentoin :) Kun saattaa tätä ketjua muutkin lukea. Meillä menee paljon vähemmän korviketta eikä oikeestaan Ida syö vielä sellaisia ruokiakaan pahemmin mistä sitä d-vitamiinia saisi. Kalaa esim. ei olla vielä maistettu. Mä annan myös vielä 5 tippaa. Mutta ihmettelen kyllä, että jossain paikassa ei d-vitskuista mainita neuvolassa, kun onhan tuo suositus ihan yleinen ollut jo vuosikausia.
 
nii kyllä. onhan se tosiaan yleinen käytäntö mutta myös nykypäivänä on se käsitys et ei oo niin tärkeä toi d-vitamiini saaha lisänä koska sitä on nykyään lisätty.
meillä syödään kalaa aina silloin tällöin. ja korviketta meillä menee kyl paljon. tai kesä kuumalla ei niinkään vaan silloin juodaan vettä.

Mut eiköhän toi aihe jo käyty läpi :DD


Meillä ei olla vielä ns. sairastettu kunnolla kertaakaan. vähän oli flunssaa pojalla tuossa kerran mut ei kuumetta tai korvatulehdusta. Mie ihan yllätyin kun oon huomannut kavereiden vauvoista et moni kun on lopettanut imetyksen niin sairauskierre on alkanu.
Mie luulen kyllä et meidän pojalla on kyllä hyvä vastustuskyky jo näin pienenä. kun en koskaan mikää hysteerinen siivoaja ollu et pienestä pitäen veetikin varmasti "bakteereja syöny lattialta"
 
Arvelin tulla kirjottamaan kun on taas niin tylsä päivä kun pihallekaan pääse kun sataa koko ajan. Ei olla vielä hommattu sade-ja hyttyssuojaa rattaisiin.

Mitä työ muutte teette pienten kanssa? varsinki te joilla ei oo muita lapsia. eli ei oo sisaruksia leikkikaverina.

Tuntuu et välistä pitää ihan miettimällä miettii mitä sitä tekis että ei koko aina poika vaan katsois telkkaria maassa. myö kun asutaan vielä semmos paikas mis bussit ei juuri kule. kaupunkiin on yli 4km, lapsiperheitäkään ei juuri asu eikä leikkipaikkoja ole koska omakotitalo aluetta. Sisällä ollessa poika usein on lattialla lelujen keskellä ja telkkari päällä. välillä huristelee kävelykärrillä. välillä leikin sit pojan kanssa maassa vaan eipä tuota näytä kiinnostavan äitin kanssa leikkiminen heh :DD

Mietin pitäiskö käydä jossain hoplopissa esim? mut jotenki tyhmää lähtee leikkipaikkoihin ym kun veeti ei vielä istu saati konttaa/ryömi.


Joko ootte siirtyny kaukalosta istuimeen?
Meillä kaukalo vielä käytössä mut varmaan joutuu ihan piakkoin ostaa istuimen kun alkaa veeti olla jo sen kokonen.
 
Sarppa, mullakin on usein vaikeuksia keksiä tekemistä pojan kanssa. Aamupäivät menee nopeasti aamuaskareissa ja yhdentoista maissa lähden kaverin kanssa ulos vaunulenkille päiväunille, jossei sada. Iltapäivällä sitten poika leikkii lattialla ja välillä vähän lauletaan tms. Mä en oikein osaa leikkiä näin pienen kanssa kuin piilottelua tms. Hyppykiikusta poika tykkää varsinkin jos äiti on vieressä yllyttämässä ja kannustamassa. Tänään huomasin, että poika viihtyi lattialla ilman leluja melekin paremmin kuin leikkimatolla. Kaveri käänteli itseään joka suuntaan ja tutki ympäristöään tosi tarkkaan. Tietysti tietokoneen virtajohto oli kaikista kiinnostavin juttu.

Meillä on onneksi sellainen vauvakerho, joka kokoontuu kerran viikossa. Silloin vauvoilla on seuraa toisistaan ja äidit voi vaihtaa kokemuksia vauvanhoidosta. Se on tosi iso piritys viikkoon.

Muuten me käydään tosi usein pojan kanssa kaupungilla kävelemässä. Meiltä on 3km kaupunkiin ja siitä tulee hyvä lenkki kun kävelee edestakaisin. Näkee edes muita ihmisiä ja samalla voi hoitaa asioita.

Meillä on huomenna neuvola, odotan jo uteliaana uusia mittoja. Lääkärikin pitäisi olla, mitä lie katsovat tällä kertaa.
 
Mä odotan jo innolla sitä aikaa, kun noista lapsista alkaa oikeesti olemaan seuraa toisilleen. Esikoinen on aika mustis ja vie esimerkiksi Idan kädestä aina leluja jne. Lisäksi aina jos koitan Idan kanssa jotain puuhata vaikka lattialla, siis hassutella, hypyttää, kutitella tms. niin esikoinen jyrää siihen väliin, että hänelle pitää kans tehdä samat jutut. Onhan se ihan normaalia ja ymmärrettävää, mutta välillä rasittaa silti, kun ei koskaan esikoisen ollessa hereillä voi puuhailla Idan kanssa "rauhassa". Esikoinen saa kuitenkin muutenkin niin paljon huomiota.

Toinen ero yhden ja kahden lapsen kanssa on se, että enää en pääse päivällä kunnon kävelylenkille. Esikoinen on jo sen verran iso, että haluaa itse kävellä paljon, eikä sillä vauhdilla kyllä kunto kohene. Sitten jos pakotan istumaan rattaissa niin kitisee koko ajan. Myöskin kaupungilla käydään nykyään aika harvoin, kun on tuon isomman neidin uhma sitä luokkaa, että ei paljon huvita lähteä. Lähes aina saa raivarin jostain (esim. kun pitää lähteä jostain kivasta paikasta pois tai pitää istua ostoskärryssä eikä pääse kaupassa juoksentelemaan ympäriinsä).

Eli aika lailla kotiympyröissä pyörii meidän elämä. Lähipuistossa käydään ja noin kerran viikossa tavataan yhden kaverin ja tämän lasten kanssa. Lisäksi nähdään mun siskoa ja tämän lapsia suht säännöllisesti. Esikoisen kanssa kävin aikanaan vauvajumpassa, muskarissa ja perhekerhossa, hengailin ostoskeskuksissa, tein pitkiä kävelylenkkejä ja leikin enemmän vauvan kanssa. Nytkin ajattelin taas syksyllä aloittaa ton perhekerhon, tekee esikoiselle (ja itselle) hyvää.
 
Voi kun täällä meidänki kunnassa pyöris joku tommonen kerho. Nyt ainakin kesäaikaan kaikki on tauolla. ja muutenki taitaa olla vaan jotain kirkollisia kerhoa ja minuu ei silleen kiinnosta mennä kuuntelemaan jeesustelua kun itsekään en kirkkoon kuulu.

Vauva uintii täällä on semmoset jonot että sekin varmaan haaveeksi jää. Mut MLL:n perhekahvila vois olla semmonen mis vois pistäytyy. Mullakkun ei oo ketään kaveriaakaan täs lähellä kellä olis pienii. lähin taitaa olla 70km päässä. Et välillä käy kyllä tosi yksinäiseksi aika.

Minun piristysruiske viikkoihin salilla ja jumpissa käynnit. ja mie hoidan yksin myös ostoksilla käynnit. Pojan otan mukaan kuhan pystyy istumaan kärrienistuiosassa. Veeti kun ei kunnolla mahu niihin vauva rattaisiin. sen verran pitkä jo on.
 
7kk mitat: 9650g, 71,5cm ja pää 48cm. Minä jo luulin, että 10kg on rikottu, mutta onneksi jäätiin vähän alle. Neuvolatäti oli unohtanut varata lääkäriajan, joten lääkäriin mennäänkin vasta elokuussa. Sain myös ohjeet unikouluun, joihin täytyy joku päivä tutustua. Neuvolatäti ehdotti myös yömaidon vaihtamista vesipulloon, jos se ei houkuttelisi turhaan heräämään kun ei ole niin hyvää kuin maito. Taidan testata heti ensi yönä, luulen vaan että tulee huutoa kun tarjoankin vettä maidon sijaan.

Sarppa, kysyi aikaisemmin niistä autoistuimista. Piti jo silloin kommentoida mutta unohtui. Mä olen tutustunut niihin jo aika paljon tässä netissä ja löytänytkin suosikkini, Maxi Cosi Pearl 2010, mutta taitaa jäädä haaveeksi kun meillä ei ole valmiina Familyfix-jalustaa ja koko paketin ostaminen tulisi aika kalliiksi. Tällä hetkellä meillä on käytössä Gracon telakallinen kaukako, josta olen tykännyt, mutta alkaa olla aika pieni. Gracon istuimet on vaan saaneet aika huonoja tuloksia testeissä, joten tuskin ainakaan niitä ostan. Eihän se hyvä testitulos tietysti mitään takaa, mutta antaa kyllä suuntaa mikä meille hankitaan. Tällä hetkellä meidän autossa ei ole Isofix-kiinnitysmahdollisuutta, mutta auton vaihto on ajankohtianen joten tuleva istuin todennäköisesti on Isofix. Mulle tärkeää olisi myös, että lapsi näkisi hyvin ulos autosta, jos vaikka sitten viihtyisi siellä paremmin. Tällä hetkellä meillä on ongelma kun poika ei yhtään haluaisi olla autossa jollei nuku, kitisee ja huutaa vain kokoajan.
 
heips!

En tiedä oonko jo puhunu tästä mut kuitenki. meillä on noussu nähä ongelmaksi,ainakin nyt kun yritän syöttää syöttötuolissa, poika kun on tottunu syömään ns.kallellaan sitterissä. ja nyt kun yritän syöttää tuolissa niin siinäpä ollaanki pystymmässä ja pojalta valuu kaikki pois kun on tottunu et ruoka vähän kuin valuu kurkkuu. Kiinteä menee ehkä jotenki, joskin vaan hitaasti ja sotkuisesti mutta maitoa kun yritän tarjota pojalle niin raukka ei hoksaa et päätä pitäisi kallistaa. eli maidot pitää aina juoda vaaka asennossa,sitterissä tai lattialla. kellään kokeneemmalla vinkkejä??

en oo saanu vielä poikaa juomaan mukistakaan. eli tuttipullo meillä vaan käytössä. muilla?? vaik ei varmaan hirmu kiire olekaan kun ei hampaitakaan.
Oon kyl miettinu missä vaiheessa sit aloittas tuttipullosta vierottamisen ja tutista myös.

Nyt parina iltana oon alottanu luopumaan unipullosta. eli annan puuron ja maidon norm keittiössä ja sit pesut ja omaan sänkyyn ja tutti suuhun. tänään itkeskeli selvästi unipulloa mut pari kertaa annoin tutin niin sit nukahti. Arvelin aloittaa silleen hissukseen et ekana toi unipullo jne. eli yöllä jos herää niin sit varmaan joutuu vielä pulloa antamaan koska sillon kyseessä saattaa olla nälkä eikä vaan kaipuu pullosta. mut yleensä kyllä kun/jos poika herää yöllä tarjoon tuttia ja odottelen jonku aikaa ennenku lämmitän maitoa. monesti möliseekin ihan muuta esim. jos on kääntyny mahalleen tai on kuuma.

Ens ke olis meillä neuvola. veeti taitaa olla sillon 7,5kk. sit ens kuussa olis 8kk lääkäri.

taas tuli paljon omaa napaa mut mielellään luen taas teidänki kuulumisia!
 
Sarppa, luulen ettei teidän poika osaa kunnolla nielaista jos on ongelmia pystyssä syömisessä. Poika taitaa vaan odottaa että ruoka valuu itsestään kurkusta. Sen takia ei varmaan huoli karkeampaa sosettakaan kun se ei niin helposti putoa kurkkuun itsestään.

Meillä käytetään nokkamukia veden juontiin. Olen poistanut siitä venttiilin kun haluan, että poika oppii juomaan normi mukin tapaisesti, eikä imien kuten tuttipullosta. Se onnistuukin aika hyvin, joskus tulee vettä liikaa suhun ja osa vuotaa suunpielestä rinnuksille.
Mutta, meidän poika ei osaa juoda yhtään vellitutista. Olen yrittänyt pari kertaa ja heti tulee raivo kun imee liikaa ja on tukehtua velliin. Jännää sinänsä, että tuosta nokkamukista kuitenkin osaa ottaa kun vellitutti pullossa on liikaa. Velli juodaa pullosta siis normaalilla maitotutilla, aika harvoin kyllä enää tulee velliä annettua.

Mä yritin vaihtaa yömaidon veteen huonolla menestyksellä. Eka herätys meni ok, poika joi vettä ja nukahti, mutta seuraavalla kerralla tajusi vaihdon ja suuttui. Huusikin sitten niin kauan, että hain maitoa. Mä en muuten lämmitä maitoa enää yhtään, annan huoneenlämpöisenä päivällä ja yöllä. Jääkaapista otettua maitoa lämmitän joskus sen verran, ettei ole enää kylmää muttei yhtään lämpöistäkään. Me ruokaillaan niin usein muualla kuin kotona, että olen opettanut syömään kasvissoseitakin lämmittämättä, helpottaa kummasti elämää reissussa yms.

Mikä on teidän vauvojen lempiruokaa?
Meillä kaurapuuro (normaaleista kaurahiutaleista tehtyä, ei vauvapuuroa) on ehdoton lemppari. Poika syö sitä niin kauan, että oksentaa jos vaan antaa. Myös muut puurot putoaa tosi hyvin. Kaveri tykkää myös perus peruna-porkkana-liha soseesta. Makeat maistuu välillä hyvin, joskus ei ollenkaan.
 
Hmm..

Mun mielestä olis hassua, jos joku veis ainokaisen vauvansa hoploppiin, joka ei vielä liiku ollenkaan. Ylipäätään alle vuosikkaan vieminen hoploppiin olis mun mielestä hassua. Mutta täytynee myöntää, että mun mielestä vauvan istuttaminen telkkarin äärellekin on hassua.

Ei ne vauvat kovin paljoa vaadi, paitsi tietennii jos ne totuttaa alusta asti hurjaan virikepaljouteen. Mulla Pinja on manducassa ison osasta päivää ja sieltä tyytyväisenä kurkkii ja osan päivää tekee omia tutkimusretkiään. Mä en ole kovin luonteva leikittää vauvoja, joten teen sitä hyvin harvoin. Pinja on silti siitä huolimatta yksi tyytyväisimpiä vauvoja, joita olen koskaan tavannut. Ehkä juuri siksi, se on saanut sitä 'virikkeistä' tärkeintä: äidin välitöntä läheisyyttä. Siltä on jäänyt kaikki sellaset selittämättömät itkukohtaukset ja vauvan ahdistukset pois, jollaisia esikoisella oli. Esikoisen kanssa ei liinailtu eikä kantoreppuiltu enkä ollut näin luonteva äitinä kun nyt olen.

Pinja on vasta alkanut syömään paremmin (aiemmin olis vaan halunnut tissimaitoa) ja nyt näyttää menevän alas oikeastaan ihan mikä vaan mitä tarjotaan.
 

Yhteistyössä