Huhheijaa! Miten se voikin olla jo meidän kuukausi! Äkkiä tämä loppuaika tässä mennyt. Tänään tasaviikot olisi eli rv36+0, ihan uskomatonta. Ei ois enää kauaa kenelläkään siihen, et nyytti on sylissä.
Mä tässä äsken paineita mittailin ja lepo tuottaa tulosta, eli oli jopa yksi mittaus niinkin hyvä kuin 125/79!! |O Nukuinkin tuossa parin tunnin päiväunet ja meinaa kieltämättä vaikeuksia tehdä pysyä vaan levossa. Kun heti kun paineet oli alemmaksi menneet, niin mielee jo tuli että minähän voisin vähän tehdä tuota ja tätä, sekä sitä. Mies kyllä aika jyrkkään tyrmäsi minun pomppimiset ylhäällä, kun jotain pientä ees tein. Eli nyt ollaan sitten vaan takaisin tässä levossa taas.
Kyllä oli muuten eilen niiiiiiiiiiiiiiiiiin törkeetä tämä alapääkipu ja nivuskipu! Meinasi henki mennä kärsiessä siitä. Tänään hieman parempana ehkä jo. Varmaan ärsyynty tuo alapää lekurin tekemästä synnytystapa-arviosta. Se muuten sattui ja kovasti!! Luulin, että luut menee murskaksi kun niin kovaa tuolta sisältä ja päältä painoi. :'( Kuulemma lantionpohjalihakset on turhankin hyvät synnytykseen. Ja mä kun ajatellut koko raskauden, että nehän löystyy kamalasti, mutta väärin luulut. Kysyikin multa heti, että oletkohan kenties paljonkin elämässä harrastanut ratsastusta, kun niin pinkeet paikat! Ja olenhan minä, kun omakin hevonen ollut millä joka päiväistä se ratsastus lähinnä. Nooh, ei mies pääse valittaa ainakaan paikkojen löysyyttä kun lekurin sanalla hyvät on!
Lempi tosin on kateissa ollut täälläkin ja siitä meinaa välillä hieman riitelyä tulla, kun kumpaakin varmasti turhauttaa asia. :/ Ja tällä hetkellä sitten vielä vähemmän oikein mahdollisuutta asiaan on. Mutta toivotaan, että mies jaksaisi nyt ymmärtää vaan tilanteen. Onhan tuo muuten ollut nyt oikein kultaisena ja avuliaana!
Ja nyt vaan niitä vauvoja maailmaan naiset! B)
Mä tässä äsken paineita mittailin ja lepo tuottaa tulosta, eli oli jopa yksi mittaus niinkin hyvä kuin 125/79!! |O Nukuinkin tuossa parin tunnin päiväunet ja meinaa kieltämättä vaikeuksia tehdä pysyä vaan levossa. Kun heti kun paineet oli alemmaksi menneet, niin mielee jo tuli että minähän voisin vähän tehdä tuota ja tätä, sekä sitä. Mies kyllä aika jyrkkään tyrmäsi minun pomppimiset ylhäällä, kun jotain pientä ees tein. Eli nyt ollaan sitten vaan takaisin tässä levossa taas.
Kyllä oli muuten eilen niiiiiiiiiiiiiiiiiin törkeetä tämä alapääkipu ja nivuskipu! Meinasi henki mennä kärsiessä siitä. Tänään hieman parempana ehkä jo. Varmaan ärsyynty tuo alapää lekurin tekemästä synnytystapa-arviosta. Se muuten sattui ja kovasti!! Luulin, että luut menee murskaksi kun niin kovaa tuolta sisältä ja päältä painoi. :'( Kuulemma lantionpohjalihakset on turhankin hyvät synnytykseen. Ja mä kun ajatellut koko raskauden, että nehän löystyy kamalasti, mutta väärin luulut. Kysyikin multa heti, että oletkohan kenties paljonkin elämässä harrastanut ratsastusta, kun niin pinkeet paikat! Ja olenhan minä, kun omakin hevonen ollut millä joka päiväistä se ratsastus lähinnä. Nooh, ei mies pääse valittaa ainakaan paikkojen löysyyttä kun lekurin sanalla hyvät on!
Lempi tosin on kateissa ollut täälläkin ja siitä meinaa välillä hieman riitelyä tulla, kun kumpaakin varmasti turhauttaa asia. :/ Ja tällä hetkellä sitten vielä vähemmän oikein mahdollisuutta asiaan on. Mutta toivotaan, että mies jaksaisi nyt ymmärtää vaan tilanteen. Onhan tuo muuten ollut nyt oikein kultaisena ja avuliaana!
Ja nyt vaan niitä vauvoja maailmaan naiset! B)