Marraskuun muruset *MEIDÄN KUU!* <3
- Viestiketjun aloittaja vaimo85
- Ensimmäinen viesti
Huomenta !!
Täällä taas, olo Nolla! = ei oloja !
Minä kans oottelen Liirahin kuulumisia :heart:
ja Rakkaat kanssa sisaret, elekää alottako toivelee tyyliin vkolla 37 että syntyis jo, tai et mikä oire merkkaa mitäkin.. Mun kohdunsuun tilanne ollu 2cm auki jo kuukauden, limatulppa irronnu vko sit ja yliaika paukkuu ja silti oon yhdessä koossa!
Tarkoitan tällä vaan sitä, että tottakai jokaisen mieli käy malttamattomaksi kun loppu lähestyy mut sitte ku se laskettuaika koittaa, eikä vieläkään tapahdu mitään niin voin kertoo että nää viimeiset päivät on piiiiiitkiä! Esikoisesta tein just sen virheen et "elän kun viimeistä päivää ennen laskettuaikaa" ja sit ku se päivä koittaa, ni sitte se tuska vasta alkaakin...
Toka raskauden osaan ottaa jo rennommin, kukaan vauva ku ei oo sisälle jäänyt
Nauttikaa, yrittäkää ees! Teille jokaiselle tulee sitä mahaa vielä ikävä :heart:
Vein esikoisen tarhaan ja ollaan miehen kans päivä ihan kahdelleen!
Aamu aurinko paistaa ja täytys kekata jotain kivaa tekemistä!
Päiväleffa ja lounas ei kuulostais ollenkaan hassummalta =)
Ihanaa viikonloppua Kaikille !!!
Moon ja PikkuSanni 41+1
ps. Hyvä päivittäjä, oon laittanu tonne veikkauslistaan et vaavi syntyy 41+5 perusteella, että silloin käynnistettäis ku eka raskauskin käynnistettiin. Saisinko sitä vielä muuttaa 42+0 koska tokaraskaus käynnistetäänki Tyksis aina silloin? =)
Täällä taas, olo Nolla! = ei oloja !
Minä kans oottelen Liirahin kuulumisia :heart:
ja Rakkaat kanssa sisaret, elekää alottako toivelee tyyliin vkolla 37 että syntyis jo, tai et mikä oire merkkaa mitäkin.. Mun kohdunsuun tilanne ollu 2cm auki jo kuukauden, limatulppa irronnu vko sit ja yliaika paukkuu ja silti oon yhdessä koossa!
Tarkoitan tällä vaan sitä, että tottakai jokaisen mieli käy malttamattomaksi kun loppu lähestyy mut sitte ku se laskettuaika koittaa, eikä vieläkään tapahdu mitään niin voin kertoo että nää viimeiset päivät on piiiiiitkiä! Esikoisesta tein just sen virheen et "elän kun viimeistä päivää ennen laskettuaikaa" ja sit ku se päivä koittaa, ni sitte se tuska vasta alkaakin...
Toka raskauden osaan ottaa jo rennommin, kukaan vauva ku ei oo sisälle jäänyt
Nauttikaa, yrittäkää ees! Teille jokaiselle tulee sitä mahaa vielä ikävä :heart:
Vein esikoisen tarhaan ja ollaan miehen kans päivä ihan kahdelleen!
Aamu aurinko paistaa ja täytys kekata jotain kivaa tekemistä!
Päiväleffa ja lounas ei kuulostais ollenkaan hassummalta =)
Ihanaa viikonloppua Kaikille !!!
Moon ja PikkuSanni 41+1
ps. Hyvä päivittäjä, oon laittanu tonne veikkauslistaan et vaavi syntyy 41+5 perusteella, että silloin käynnistettäis ku eka raskauskin käynnistettiin. Saisinko sitä vielä muuttaa 42+0 koska tokaraskaus käynnistetäänki Tyksis aina silloin? =)
piprane ema, ihana pieni tyttö! Onnea tosi paljon!! :flower:
Eilen neuvolassa täti sanoi, että vauva ois selkeästi nyt laskeutunut alemmas! Sf-mitta oli pienentynyt 1 cm ja oli nyt 34 cm. Jipii. Pääsin takaisin keskikäyrälle. Hemppa oli hypännyt oudosti ja oli 144, kun viime viikolla oli 120. Kaikki muuten OK, mutta ei näköjään passaa enää selällään köllötellä, kun vauvan sykkeet sukelsi liian alas, oli vaan 118 selällään ollessa. Sain käskyn nousta istumaan ja istuessa nousi sitten normi 130. Aina sanotaan, että kyllä äipälle tulee ensin huono olo, jos selällään olo ois pahaksi, mut en mä vaan tunne mitään outoa...mut en kyl uskalla enää selälleen mennä yhtään, ettei toinen kärsi.
Voi kun elellään jänniä aikoja, supparituulia kaikille!! =)
Ritu ja pomppiainen 39+6
Eilen neuvolassa täti sanoi, että vauva ois selkeästi nyt laskeutunut alemmas!
Sf-mitta oli pienentynyt 1 cm ja oli nyt 34 cm. Jipii. Pääsin takaisin keskikäyrälle. Hemppa oli hypännyt oudosti ja oli 144, kun viime viikolla oli 120. Kaikki muuten OK, mutta ei näköjään passaa enää selällään köllötellä, kun vauvan sykkeet sukelsi liian alas, oli vaan 118 selällään ollessa. Sain käskyn nousta istumaan ja istuessa nousi sitten normi 130. Aina sanotaan, että kyllä äipälle tulee ensin huono olo, jos selällään olo ois pahaksi, mut en mä vaan tunne mitään outoa...mut en kyl uskalla enää selälleen mennä yhtään, ettei toinen kärsi.Voi kun elellään jänniä aikoja, supparituulia kaikille!! =)
Ritu ja pomppiainen 39+6
Piprane ema aivan ihana vauva, tosi kaunis! Onnea koko perheelle :heart:
Tänne ei kummempaa. Viime yö meni onneksi kohtalaisen hyvin, edelinen kun meni taas valvoessa ja järkyissä liitoskivuissa. Eilen meni hermot äitiini, joka soittaa joka päivä ja kyselee onko masussa rauhallista vai pitääkö jo olla valmiina tulemaan lastenvahdiksi.:headwall: Huoh! Ihan kuin en sitten soita ja pyydä tulemaan kun aika koittaa. Ja laskettuun aikaan on vielä kuitenkin melkein 3 viikkoa. Tiedän, että tarkoittaa vaan hyvää, mutta kun itsekin on jo ihan kypsä tähän olotilaan niin ärsyttää tuollainen "painostus"! No joo se siitä valituksesta, anteeksi!
Seuraava neuvolakin vasta viikon päästä ja edellisestä jo viikko aikaa. En siis tiedä yhtään sf-mittoja, painon nousuja tai muuta mut eipä sen niin väliä.
Saas nähdä montako vauvauutista saadaan viikonlopun aikana
Mirtsu ja vauveli 37+2
Tänne ei kummempaa. Viime yö meni onneksi kohtalaisen hyvin, edelinen kun meni taas valvoessa ja järkyissä liitoskivuissa. Eilen meni hermot äitiini, joka soittaa joka päivä ja kyselee onko masussa rauhallista vai pitääkö jo olla valmiina tulemaan lastenvahdiksi.:headwall: Huoh! Ihan kuin en sitten soita ja pyydä tulemaan kun aika koittaa. Ja laskettuun aikaan on vielä kuitenkin melkein 3 viikkoa. Tiedän, että tarkoittaa vaan hyvää, mutta kun itsekin on jo ihan kypsä tähän olotilaan niin ärsyttää tuollainen "painostus"! No joo se siitä valituksesta, anteeksi!
Seuraava neuvolakin vasta viikon päästä ja edellisestä jo viikko aikaa. En siis tiedä yhtään sf-mittoja, painon nousuja tai muuta mut eipä sen niin väliä.
Saas nähdä montako vauvauutista saadaan viikonlopun aikana
Mirtsu ja vauveli 37+2
Piprane emalle onnittelut prinsessasta!:flower: Suloinen tyttö tosiaan. =) :heart:
Kävi äskettäin lukemassa vähän muiden pinoja ja jo nyt on helmikuisissa syntynyt pieni tyttö ja maaliskuisissa pieni poika. Kovin ovat vielä pieniä, mutta taistelutahtoa löytyy sitäkin enemmän ja toivottavasti heillä kaikki menee lopulta hyvin. :heart:
Täällä ei mitään uutta eikä ihmeellistä. Samoilla eväillä mennään eteenpäin kuten tähänkin asti. Eli ei mitään tuntemuksia siitä, että tämä ainakaan ennen laskettua aikaa/sektioaikaa lähtisi itsekseen tulemaan.
Tänään lähdetään mun isän luokse ja huomenna tullaan kotiin taas. Kiva vaihtaa välillä ympyröitä niin jaksaa tätä kotonaoloakin taas paremmin. Tämä on muutenkin viimeinen kerta kun mun isä näkee mut vielä tässä "kokoonpanossa". Seuraavan kerran kun nähdään meitä onkin yksi lisää.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Katja-75 ja PikkuNeiti rv 38+2
Kävi äskettäin lukemassa vähän muiden pinoja ja jo nyt on helmikuisissa syntynyt pieni tyttö ja maaliskuisissa pieni poika. Kovin ovat vielä pieniä, mutta taistelutahtoa löytyy sitäkin enemmän ja toivottavasti heillä kaikki menee lopulta hyvin. :heart:
Täällä ei mitään uutta eikä ihmeellistä. Samoilla eväillä mennään eteenpäin kuten tähänkin asti. Eli ei mitään tuntemuksia siitä, että tämä ainakaan ennen laskettua aikaa/sektioaikaa lähtisi itsekseen tulemaan.
Tänään lähdetään mun isän luokse ja huomenna tullaan kotiin taas. Kiva vaihtaa välillä ympyröitä niin jaksaa tätä kotonaoloakin taas paremmin. Tämä on muutenkin viimeinen kerta kun mun isä näkee mut vielä tässä "kokoonpanossa". Seuraavan kerran kun nähdään meitä onkin yksi lisää.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Katja-75 ja PikkuNeiti rv 38+2
Viimeksi muokattu:
neuvolas käyty..
paino oli noussut kahdes viikos +600g ( yhteensä alusta tullut jotain +13kg )
rr oli 150/97
pissassa protskut +:lla
sf 32cm
ei sitten tehnytkään sisätutkimusta enkä sit pyytänytkään, olkoot...tunnusteli vauvaa ja sanoi ettei tämä ole yli kolmekilonen, päinvastoin ja tila rupee loppumaan vauvalta sen verta ahtaasti tuntui siellä majailevan
suoli on tyhjentynyt aika reippaasti tänään ja sen jälkeen on supistellut niin että ottaa alaselkään joten toiveet synnyttämään pääsemisestä nostaa taas päätään..mut kaipa nääkin supparit lopahtaa jossain välis..
mut nyt mä meen kahville ja jään ihmettelemään olotilaani
kurpitsa rv39+3
paino oli noussut kahdes viikos +600g ( yhteensä alusta tullut jotain +13kg )
rr oli 150/97
pissassa protskut +:lla
sf 32cm
ei sitten tehnytkään sisätutkimusta enkä sit pyytänytkään, olkoot...tunnusteli vauvaa ja sanoi ettei tämä ole yli kolmekilonen, päinvastoin ja tila rupee loppumaan vauvalta sen verta ahtaasti tuntui siellä majailevan
suoli on tyhjentynyt aika reippaasti tänään ja sen jälkeen on supistellut niin että ottaa alaselkään joten toiveet synnyttämään pääsemisestä nostaa taas päätään..mut kaipa nääkin supparit lopahtaa jossain välis..
mut nyt mä meen kahville ja jään ihmettelemään olotilaani
kurpitsa rv39+3
Piprane ema, ihana vauva! Onnea paljon :flower:
MoonVaan, tarkoitit varmaan mua ja ihan aiheesta eli tiedän kyllä miten hölmöä on alkaa tässä vaiheessa hokemaan että tulis jo, kun se saa loppuajan tuntumaan vaan pitemmältä... Mutta täytyy sanoa että mulle saa nyt vähäksi aikaa riittää tää raskaana oleminen, onhan masu tavallaan ihana mutta tätä muutaman vikan kuukauden raihnaisena ryhävalaana oloa ei tule kyllä ihan heti ikävä, ehkä sellaista keskiraskauden somaa pikku kumpua jota voi ylpeänä esitellä voisi tullakin
Olen jotenkin koko tän toisen raskauden ajan toivonut että jossain ois pikakelausnappi jota vois painaa ja päästä nopeammin loppuun. Ekasta raskaudesta oikein nautin, tämä taas tuntuu enemmän pakolliselta välivaiheelta ennen kuin vauvan saa syliin. Mutta olen vähän suunnitellut että jos tuossa 10 v päästä (tosin silloin ikää 38v eli raskautuminen tietty epävarmempaa) alkaisi pikkukolmosta yrittämään niin sitten voisi pitemmän ajan päästä kaikki olla taas uutta ja jännää ja osaisi nauttia vikasta kerrasta täysillä. No joo, ehkä ihan välttämättä ei tarttis näin pitkälle yrittää suunnitella
Ja siis kun huomenna mullakin poksahtaa rv 37, niin ollaanhan tässä jo tosi pitkällä ja syytä iloon kaikilla marraskuisilla, eihän tässä pahimmillaankaan voi kovin monta kuukautta enää mennä
MoonVaan, tarkoitit varmaan mua ja ihan aiheesta
eli tiedän kyllä miten hölmöä on alkaa tässä vaiheessa hokemaan että tulis jo, kun se saa loppuajan tuntumaan vaan pitemmältä... Mutta täytyy sanoa että mulle saa nyt vähäksi aikaa riittää tää raskaana oleminen, onhan masu tavallaan ihana mutta tätä muutaman vikan kuukauden raihnaisena ryhävalaana oloa ei tule kyllä ihan heti ikävä, ehkä sellaista keskiraskauden somaa pikku kumpua jota voi ylpeänä esitellä voisi tullakin Olen jotenkin koko tän toisen raskauden ajan toivonut että jossain ois pikakelausnappi jota vois painaa ja päästä nopeammin loppuun. Ekasta raskaudesta oikein nautin, tämä taas tuntuu enemmän pakolliselta välivaiheelta ennen kuin vauvan saa syliin. Mutta olen vähän suunnitellut että jos tuossa 10 v päästä (tosin silloin ikää 38v eli raskautuminen tietty epävarmempaa) alkaisi pikkukolmosta yrittämään niin sitten voisi pitemmän ajan päästä kaikki olla taas uutta ja jännää ja osaisi nauttia vikasta kerrasta täysillä. No joo, ehkä ihan välttämättä ei tarttis näin pitkälle yrittää suunnitella
Ja siis kun huomenna mullakin poksahtaa rv 37, niin ollaanhan tässä jo tosi pitkällä ja syytä iloon kaikilla marraskuisilla, eihän tässä pahimmillaankaan voi kovin monta kuukautta enää mennä
Onnea Piprane ema:heart:
Mä en pysty ajattelemaan vauvaa, synnytystä, muuttoa, lapsia, miestä enkä mitään, koska TÄÄ VIISAUDENHAMMAS TAPPAA MUT!!!!! Siis jotain aivan järkkyä tää kipu joka säteilee ohimoon, nieluun ja korviin ja en pysty edes leukaa avaamaan, nieleminen tekee tuskaa. Kävin lääkärissä ja sain antibiootit ja desinfiointipursketta, mutta eivät poista ennen kuin otettu röntgenit ja niitä ei mielellään oteta raskausaikana...Joudun siis kärsimään. Itkuhan siellä tuli. Mies on ihan hiilenä, että valitan turhaan, mutta edellinen viisuri tuli niin etten huomannut kuin jälkikäteen että sellainen on tullut eli en mä nyt ihan keksi näitä kipuja. Ehkä sitä ymmärtää taas seuraavan lapsen hampaan teko itkuja paremmin kun muistaa tämän. No, meillä on kyllä lääkitty aina kipulääkkeillä hammaskivut vauvoillakin, ettei tartte kärsiä.
Viikonloppuja kaikille! Jos musta ei kuulu, olen kuollut tähän tuskaan!
Mä en pysty ajattelemaan vauvaa, synnytystä, muuttoa, lapsia, miestä enkä mitään, koska TÄÄ VIISAUDENHAMMAS TAPPAA MUT!!!!! Siis jotain aivan järkkyä tää kipu joka säteilee ohimoon, nieluun ja korviin ja en pysty edes leukaa avaamaan, nieleminen tekee tuskaa. Kävin lääkärissä ja sain antibiootit ja desinfiointipursketta, mutta eivät poista ennen kuin otettu röntgenit ja niitä ei mielellään oteta raskausaikana...Joudun siis kärsimään. Itkuhan siellä tuli. Mies on ihan hiilenä, että valitan turhaan, mutta edellinen viisuri tuli niin etten huomannut kuin jälkikäteen että sellainen on tullut eli en mä nyt ihan keksi näitä kipuja. Ehkä sitä ymmärtää taas seuraavan lapsen hampaan teko itkuja paremmin kun muistaa tämän. No, meillä on kyllä lääkitty aina kipulääkkeillä hammaskivut vauvoillakin, ettei tartte kärsiä.
Viikonloppuja kaikille! Jos musta ei kuulu, olen kuollut tähän tuskaan!
Viikoloppuja kaikille!
Onnittelut kaikille vauvautuneille! :flower:
Ymmärrän täysin teidän kaikkien joko, joko, joko kyselyihin kyllästymiset. Mulla asuu äiti noin kilometrin päässä ja ollaan sovittu, että hoitaa koiraa sitten kun meille lähtö koittaa. Nyt oon kuitenkin alustavasti sopinut koiran pissattamisesta yhden ystävänkin kanssa, koska olen ajatellut, etten stressi- äidille ilmota ennen kun on tosi kyseessä.
Eilisessä neuvolassa oli mennessä verenpaineet 160/98, jonka takia sitten niitä otettiin useamman kerran ja siihen kun vielä lisättiin se, että proteiinit oli yhdellä plussalla, niin ei ainakaan verenpaineet laskenut kun ruvettiin juttelemaan mahdollisesta raskausmyrkytyksestä.. Kuitenkin 2 viikkoa sittenkin neuvolassa oli proteiinit + ja seuraavana aamuna kun vein paastonäytteen niin kaikki olikin kunnossa. Tänään kun kävin niin verenpaineet 140/80, eli menettelevät ja pissa puhdas. Kuitenkin olen koko päivän vastaillut paniikkisiin tekstiviesteihin ja sähköposteihin, kun armas äitini oli pelosta muutamalle sukulaiselle maininnut. ARGH! :stick:
Mulla oli eilen samalla viimeinen lääkärineuvola. Meillä neuvolassa on ultra ja laskeskelin just, että raskauden aikana Papu on ultrattu 7 kertaa, 5 kertaa omassa neuvolassa ja 2 kertaa sairaalassa. Just kehuivat kuinka paljon saadaan vältettyä miedän kunnasta lähetteitä äippäpolille pitkiin jonotuksiin, kun tuo ultra omasta talosta löytyy ja on pääsääntöisesti neuvolan käytössä.
Painoarvioksi saatiin 3016g viikoilla 36+4, eli voisi olla LA:na jonkun 3600g.. vois siis vaikka tulla jo kun mulla on jotenkin kammo isosta vauvasta ja kyllä kaikesta muustakin kun esikoista odotan. Kuitenkin realistisena syntymäpäivänä pidän meidän vauvalle joulukuuta ja toivottavasti viimeistään 12.12.
Tsemppiä kaikille lähtökuopissa oleville ja jaksamista tulevaan koitokseen.:heart:
Ingu+ Papu 36+5
Onnittelut kaikille vauvautuneille! :flower:
Ymmärrän täysin teidän kaikkien joko, joko, joko kyselyihin kyllästymiset. Mulla asuu äiti noin kilometrin päässä ja ollaan sovittu, että hoitaa koiraa sitten kun meille lähtö koittaa. Nyt oon kuitenkin alustavasti sopinut koiran pissattamisesta yhden ystävänkin kanssa, koska olen ajatellut, etten stressi- äidille ilmota ennen kun on tosi kyseessä.
Eilisessä neuvolassa oli mennessä verenpaineet 160/98, jonka takia sitten niitä otettiin useamman kerran ja siihen kun vielä lisättiin se, että proteiinit oli yhdellä plussalla, niin ei ainakaan verenpaineet laskenut kun ruvettiin juttelemaan mahdollisesta raskausmyrkytyksestä.. Kuitenkin 2 viikkoa sittenkin neuvolassa oli proteiinit + ja seuraavana aamuna kun vein paastonäytteen niin kaikki olikin kunnossa. Tänään kun kävin niin verenpaineet 140/80, eli menettelevät ja pissa puhdas. Kuitenkin olen koko päivän vastaillut paniikkisiin tekstiviesteihin ja sähköposteihin, kun armas äitini oli pelosta muutamalle sukulaiselle maininnut. ARGH! :stick:
Mulla oli eilen samalla viimeinen lääkärineuvola. Meillä neuvolassa on ultra ja laskeskelin just, että raskauden aikana Papu on ultrattu 7 kertaa, 5 kertaa omassa neuvolassa ja 2 kertaa sairaalassa. Just kehuivat kuinka paljon saadaan vältettyä miedän kunnasta lähetteitä äippäpolille pitkiin jonotuksiin, kun tuo ultra omasta talosta löytyy ja on pääsääntöisesti neuvolan käytössä.
Painoarvioksi saatiin 3016g viikoilla 36+4, eli voisi olla LA:na jonkun 3600g.. vois siis vaikka tulla jo kun mulla on jotenkin kammo isosta vauvasta ja kyllä kaikesta muustakin kun esikoista odotan. Kuitenkin realistisena syntymäpäivänä pidän meidän vauvalle joulukuuta ja toivottavasti viimeistään 12.12.
Tsemppiä kaikille lähtökuopissa oleville ja jaksamista tulevaan koitokseen.:heart:
Ingu+ Papu 36+5
Kiitos onnitteluista.
Lyhyt synnytyskertomus:
Eilen aamulla tultiin 7.30 käynnistykseen ja periaatteessa juur mitään ei tapahtunu ennenkuin 10.30 laitettiin käynnistystippa, tabletilla ei voinu käynnistää ku mulla astma ja toi tippa siis lievempi keino.
Tipan piti kestää 5 tuntia, mutta käytännössä kesti paljo kauemmin... no joka tapauksessa 16.50 lääkäri päätti puhkaista kalvot, vaikka vauva oli aika ylhäällä. Supistukset voimistuivat hurjasti ja kohta jo pääsin sit synnytyssaliin kärvistelemään.
Sain paraservikaalipuudutteet ( ei kovin kivaa ) ja rukoilin ilokaasua, mutta meidän sairaalassa ilokaasuja tasan 1kpl ja varattu :O uskomatonta eikö totta...
no ei kauaakaan niin olin valmis jo ottamaan spinaalin ( jota en koskaan aikonut ottaa.. ) ja lääkäri tuli sitä laittamaan. 10 neulaa ja lopputulos ei puudutusta -> soitto anestesialääkärille että tulee laittamaan epiduraalin ku synnytys ei ollu kauheesti edenny ja spinaalin vaikutus saattas loppua just h-hetkellä.
Pitkän odottelun jälkeen sain oikean lääkärin paikalle, epiduraalin ja autuuden tunteen =)
Sitten kätilö sanoi, että nyt tuntua saattaa tuolla peräpään puolella noi supparit ja näinhän siinä kävi... seuraavana vuorossa pudendaali puudutteet ( ei tuntuneet miltään ku alapää turrana ) ja hups, reunatkin oli tässä vaiheessa jo kadonneet ja eiku ponnistamaan.
Ei hajuakaan kauanko ponnistusvaihe kesti, mutta jotain 3-4 supistuksen verran ponnistelin. Vauvan pää jäi viimesten suppareiden välissä tohon puoliväliin.. ja uskotte varmaan et se sattu. No yksi ponnistus ja se meidän odottama Lotta sit oliki jo siinä 9/10 pisteillä. Itkettiin sitten miehen kanssa kilpaa
Saimme sit rauhassa vauva rintani päällä olla vielä salissa parisen tuntia ku toisessa salissa oli kiire päällänsä. erittäin herkkää ja antoisaa oli nuo ensimmäiset hetket pienen kanssa. Kaiken kivun arvoista kuten jokainen meistä tulee vielä tietämään kun vauvat päivänvaloon putkahtelevat =)
Nyt sit seurattu vauvan sokereita eli ei ollu yöllä mun vieressä ku koitin nukkua ( jälkisuppareiden ansiosta en juurikaan torkkunut ennenkuin hain panacodin kipuihin ) edes vähän ennen aamua.
No sokerit on tosi matalalla ollu koko ajan lisäruoasta huolimatta ja tässä nyt odottanut 2 tuntia tietoa et onko laitettu tippa vai ei ja missä mennään.. mikään täällä ei tapahdu kohta vaikka niin sanovat..
Vauvan isommat sisaruksetkin kävivät jo tädin ja mummun kanssa vauvaa katsomassa ja pojalla tuli niin kova ikävä, että tuntui et mun sydän irtoo rinnasta...
itsellä vatsa kipee ja selälläänkään ei voi olla ku noi pistosjäljet hellänä ja odotan et mies tulis pitään mua kädestä.. perhehuoneesta ei toivoakaan ja mul hajoo pää ku en saa edes vauvaa viereen...
hormoonit jyllää ja kaikki tuntuu paskalta, paitsi toi vauvan maailmaan tulo =) Koittakaa kestää vuodatus ja kaikki on kuitenki ihan hyvin ja maanantaina sit varmaan kotiin ( pitää olla 3vrk vanha lapsi ennenku lekuri tekee lähtötarkastuksen.. ) .
piprane ema ja Lotta vajaa vrk
Lyhyt synnytyskertomus:
Eilen aamulla tultiin 7.30 käynnistykseen ja periaatteessa juur mitään ei tapahtunu ennenkuin 10.30 laitettiin käynnistystippa, tabletilla ei voinu käynnistää ku mulla astma ja toi tippa siis lievempi keino.
Tipan piti kestää 5 tuntia, mutta käytännössä kesti paljo kauemmin... no joka tapauksessa 16.50 lääkäri päätti puhkaista kalvot, vaikka vauva oli aika ylhäällä. Supistukset voimistuivat hurjasti ja kohta jo pääsin sit synnytyssaliin kärvistelemään.
Sain paraservikaalipuudutteet ( ei kovin kivaa ) ja rukoilin ilokaasua, mutta meidän sairaalassa ilokaasuja tasan 1kpl ja varattu :O uskomatonta eikö totta...
no ei kauaakaan niin olin valmis jo ottamaan spinaalin ( jota en koskaan aikonut ottaa.. ) ja lääkäri tuli sitä laittamaan. 10 neulaa ja lopputulos ei puudutusta -> soitto anestesialääkärille että tulee laittamaan epiduraalin ku synnytys ei ollu kauheesti edenny ja spinaalin vaikutus saattas loppua just h-hetkellä.
Pitkän odottelun jälkeen sain oikean lääkärin paikalle, epiduraalin ja autuuden tunteen =)
Sitten kätilö sanoi, että nyt tuntua saattaa tuolla peräpään puolella noi supparit ja näinhän siinä kävi... seuraavana vuorossa pudendaali puudutteet ( ei tuntuneet miltään ku alapää turrana
) ja hups, reunatkin oli tässä vaiheessa jo kadonneet ja eiku ponnistamaan.Ei hajuakaan kauanko ponnistusvaihe kesti, mutta jotain 3-4 supistuksen verran ponnistelin. Vauvan pää jäi viimesten suppareiden välissä tohon puoliväliin.. ja uskotte varmaan et se sattu. No yksi ponnistus ja se meidän odottama Lotta sit oliki jo siinä 9/10 pisteillä. Itkettiin sitten miehen kanssa kilpaa
Saimme sit rauhassa vauva rintani päällä olla vielä salissa parisen tuntia ku toisessa salissa oli kiire päällänsä. erittäin herkkää ja antoisaa oli nuo ensimmäiset hetket pienen kanssa. Kaiken kivun arvoista kuten jokainen meistä tulee vielä tietämään kun vauvat päivänvaloon putkahtelevat =)
Nyt sit seurattu vauvan sokereita eli ei ollu yöllä mun vieressä ku koitin nukkua ( jälkisuppareiden ansiosta en juurikaan torkkunut ennenkuin hain panacodin kipuihin ) edes vähän ennen aamua.
No sokerit on tosi matalalla ollu koko ajan lisäruoasta huolimatta ja tässä nyt odottanut 2 tuntia tietoa et onko laitettu tippa vai ei ja missä mennään.. mikään täällä ei tapahdu kohta vaikka niin sanovat..
Vauvan isommat sisaruksetkin kävivät jo tädin ja mummun kanssa vauvaa katsomassa ja pojalla tuli niin kova ikävä, että tuntui et mun sydän irtoo rinnasta...
itsellä vatsa kipee ja selälläänkään ei voi olla ku noi pistosjäljet hellänä ja odotan et mies tulis pitään mua kädestä.. perhehuoneesta ei toivoakaan ja mul hajoo pää ku en saa edes vauvaa viereen...
hormoonit jyllää ja kaikki tuntuu paskalta, paitsi toi vauvan maailmaan tulo =) Koittakaa kestää vuodatus ja kaikki on kuitenki ihan hyvin ja maanantaina sit varmaan kotiin ( pitää olla 3vrk vanha lapsi ennenku lekuri tekee lähtötarkastuksen.. ) .
piprane ema ja Lotta vajaa vrk
Voi Piprane ema kun jotenkin kuulostaa tutulta tuo maidonnousuhormonien jylläys :hug: Mulla oli esikoisen synnyttyä just tuollaista, itkeskelin vaan siellä osastolla kun pelkäsin ettei maito nouse ja imetys menee pieleen ym... Ja meillä siis oli perhehuone ja vauva vieressä ja kaikki jees, joten ei ihme jos sulla on mieli maassa jos joudut pienestä olemaan erossa! Mutta usko pois, kyllä se siitä ja pian elämä taas hymyilee =)
Maija ja poijjaat: onko sulla pelkkä parasetamoli kivunlievityksenä? Kysy ihmeessä hampilääkäriltä Panacodia ellei vielä ole, hammassärky on jotain ihan hirveää. Tsemppihalit :hug:
Maija ja poijjaat: onko sulla pelkkä parasetamoli kivunlievityksenä? Kysy ihmeessä hampilääkäriltä Panacodia ellei vielä ole, hammassärky on jotain ihan hirveää. Tsemppihalit :hug:
Piprane ema :hug:
Mua kauhistuttaa ajatuskin olla kuopuksesta erossa, tyttö on 1v9kk ja ollaan kuin paita ja peppu oltu koko ajan. Öitäkään ei olla oltu erossa kuin ne muutamat, kun keväällä tein muutaman yövuoron töissä. Yhyy, itkettää jo ajatuskin....
maija mulla piinasi kaksi yläviisuria edellisessä raskaudessa, ai kamala, sitä kipua. Menin heti synnytyksen jälkeen hammaslääkäriin ne revityttämään pois.
Jaahas, jos sitä lähtisi sohvalle makoomaan ja sulattelemaan pizzaa.....
Mua kauhistuttaa ajatuskin olla kuopuksesta erossa, tyttö on 1v9kk ja ollaan kuin paita ja peppu oltu koko ajan. Öitäkään ei olla oltu erossa kuin ne muutamat, kun keväällä tein muutaman yövuoron töissä. Yhyy, itkettää jo ajatuskin....
maija mulla piinasi kaksi yläviisuria edellisessä raskaudessa, ai kamala, sitä kipua. Menin heti synnytyksen jälkeen hammaslääkäriin ne revityttämään pois.
Jaahas, jos sitä lähtisi sohvalle makoomaan ja sulattelemaan pizzaa.....
Sokeripala Pelkkä 500mg paramax tai vastaava, en saanut mitään kipulääkereseptiä, vaikka aloin jo huoneessa itkemään kun puudutus hälveni (puudutti puhdistuksen ajaksi). Lisäsi puudutusta ja sen avulla selvisin muutaman tunnin, mutta nyt oonkin jo vetänyt 3 kipulääkettä muutaman tunnin sis. No, voihan se olla, että tää kipu hellittää kunhan hammas puskee vähän lisää? Kuulemma ei liity mitenkään raskausaikoihin viisurit, mutta mulla nyt ainakin on sattunut molemmat tulemaan raskauden loppusuoralla, kuten kirppusellakin oli tainnut tulla raskausaikana. Pirullista!
Naapuri just kävi ja sanoi, että mun maha on kauheesti tipahtanu. No, mulle jää melkein kämmenkokoinen tila rintojen alaosan ja kohdunpohjan väliin, vaikka vauva kuitenkin sen 3200g niin luulisi täyttävän mun 171cm kropan keskiosan Ehkä toi maha sitten on valahtanut, ainakin närästys on vähentynyt viikon, parin sisällä.
Voi kunpa nämä viikot vierisivät nopeasti ja olisi uudessa kodissa asumassa, vauva sylissä ja jouluvalmistelut tehtyinä jne.
Maija ja typsy 36+2
Naapuri just kävi ja sanoi, että mun maha on kauheesti tipahtanu. No, mulle jää melkein kämmenkokoinen tila rintojen alaosan ja kohdunpohjan väliin, vaikka vauva kuitenkin sen 3200g niin luulisi täyttävän mun 171cm kropan keskiosan
Ehkä toi maha sitten on valahtanut, ainakin närästys on vähentynyt viikon, parin sisällä. Voi kunpa nämä viikot vierisivät nopeasti ja olisi uudessa kodissa asumassa, vauva sylissä ja jouluvalmistelut tehtyinä jne.
Maija ja typsy 36+2
:heart: esikoistyttömme syntyi 2.11. klo 11.47 rv 38+2, paino 3140g pituus 51.5cm :heart:
tässä lyhykäisesti jotain
maanantaina ei vielä ollut mitään tuntemuksia eli olin normaalisti luennolla, illalla lenkkeiltiin ja myöhään tuli vielä miehen kans testattua sitä kolmatta S:ää.. ilmeisen tuloksellisesti
nimittäin supistukset alko sit amulla klo 5 maissa säännöllisinä, elikä kun sen parisen tuntia olivat olleet alta 10 min niin alettiin tehdä lähtöä ja sitten kasin pintaan lähettiin ajelemaan kohti hämeenlinnaa.
sairaalaan tultiin siis ennen aamuyhdeksää, hetkeksi käyrille + katottiin kohdunsuun tilanne, 3-4 cm auki --> saliin.
aikas kipeet supistukset. ilokaasua hengittelin ja pötköttelin kyljelläni sängyssä. kipu alko olla aika voimakasta, kätilö teki sisätutkimuksen --> 7 cm auki. tässä vaiheessa kätilö kysyi haluisinko kokeilla kohdunkaulanpuudutetta ja koska supparit oli aivan järkkyjä ajattelin kokeilla. gyne laitto ne mutta koska kanava oli melkein hävinnyt ei saanut laitettua koko annosta. päälle vielä kätilö laitto pudendaalin. koska nämä tuli aika loppuvaiheessa ei kauheesti ehtiny vaikuttaa mutta taittoi kipua jonkin verran, samoin kuin ilokaasu.
pian alko jo ponnistuttaa. pienen epparin joutui tekemään että tyttösen pää saatiin ulos. ja sitten tyttönen jo syntyikin. eli kolmisen tuntia ehdittiin sairaalassa olla. seuraavalla kerralla käskivät lähteä kotoota heti kun supistukset alkaa tms että ehditään ajoissa perille, kun tää ekakin jo tuli niin vauhdilla. kaiken kaikkiaan synnytys kesti reilu 6 tuntia.
tänään päästiin kotiin.
Josefiina & 3 vrk vanha prinsessa
tässä lyhykäisesti jotain
maanantaina ei vielä ollut mitään tuntemuksia eli olin normaalisti luennolla, illalla lenkkeiltiin ja myöhään tuli vielä miehen kans testattua sitä kolmatta S:ää.. ilmeisen tuloksellisesti
nimittäin supistukset alko sit amulla klo 5 maissa säännöllisinä, elikä kun sen parisen tuntia olivat olleet alta 10 min niin alettiin tehdä lähtöä ja sitten kasin pintaan lähettiin ajelemaan kohti hämeenlinnaa.
sairaalaan tultiin siis ennen aamuyhdeksää, hetkeksi käyrille + katottiin kohdunsuun tilanne, 3-4 cm auki --> saliin.
aikas kipeet supistukset. ilokaasua hengittelin ja pötköttelin kyljelläni sängyssä. kipu alko olla aika voimakasta, kätilö teki sisätutkimuksen --> 7 cm auki. tässä vaiheessa kätilö kysyi haluisinko kokeilla kohdunkaulanpuudutetta ja koska supparit oli aivan järkkyjä ajattelin kokeilla. gyne laitto ne mutta koska kanava oli melkein hävinnyt ei saanut laitettua koko annosta. päälle vielä kätilö laitto pudendaalin. koska nämä tuli aika loppuvaiheessa ei kauheesti ehtiny vaikuttaa mutta taittoi kipua jonkin verran, samoin kuin ilokaasu.
pian alko jo ponnistuttaa. pienen epparin joutui tekemään että tyttösen pää saatiin ulos. ja sitten tyttönen jo syntyikin. eli kolmisen tuntia ehdittiin sairaalassa olla. seuraavalla kerralla käskivät lähteä kotoota heti kun supistukset alkaa tms että ehditään ajoissa perille, kun tää ekakin jo tuli niin vauhdilla. kaiken kaikkiaan synnytys kesti reilu 6 tuntia.
tänään päästiin kotiin.
Josefiina & 3 vrk vanha prinsessa
Kiitos piprane emalle synnytyskertomuksesta! Mukava lueskella Harmi että joutuu oleen pienestä erossa, tsempit sinne :hug:
Paljon onnea vauvasta myös Josefiinalle!! :flower: Ja olipas sulla tosiaan nopee ensisynnytys!
Mut mies hylkäs illaks, kun lähti ilmasen viinan bileisiin. Ite hörpin sohvalla ihanaa holitonta sidukkaa, kopparbergin karpalo, nannaa!! Kaikki muut mitä oon maistanu, on niin makeita liemiä, ettei kykene niitä juomaan, mut toi on HYVÄÄ! Jos avais viel sipsipussin, niin nautinto olis täydellinen! On lisäks olkkari + parveke täynnä kynttilöitä, fiilistelen...
Mukavaa viikonloppua kaikille!!
Ritu ja pomppiainen 39+6
Harmi että joutuu oleen pienestä erossa, tsempit sinne :hug:Paljon onnea vauvasta myös Josefiinalle!! :flower: Ja olipas sulla tosiaan nopee ensisynnytys!
Mut mies hylkäs illaks, kun lähti ilmasen viinan bileisiin. Ite hörpin sohvalla ihanaa holitonta sidukkaa, kopparbergin karpalo, nannaa!!
Kaikki muut mitä oon maistanu, on niin makeita liemiä, ettei kykene niitä juomaan, mut toi on HYVÄÄ! Jos avais viel sipsipussin, niin nautinto olis täydellinen! On lisäks olkkari + parveke täynnä kynttilöitä, fiilistelen...Mukavaa viikonloppua kaikille!!
Ritu ja pomppiainen 39+6
Vastaan ihan pikasesti Maija ja Poijjaat -nimimerkille. Tosi kurja toi sun hammassärky Mulla on alkuraskaudessa tehty NIIIN monta hammaspuudutusta, röntgeniä ja sit vielä hampaanpoistokin, että ihmettelen kyllä mikseivät vaan nappaa sitä sieltä suusta pois. Hammaskipu on niin järkyttävää, eikä sekään voi hyvä olla jos homma menee siihen, että saat suuhun jonkun pahan tulehduksen, et saa nukuttua saatika syötyä hammassäryltä. Poiston pystyisi varmaan tehdä vähän istuvammassa asennossakin. Ja jos hammas on jo puhjennut, niin ei siinä kauaa kestäisi kun se olis vedetty pois.
Mulla tosiaan tuo toukokuussa poistettu hammas oli vaivannut viime marraskuusta asti, mutta sitä koitettiin juurihoidolla säästää. Lopulta se sitten tulehtui, ja mä kävin n. kerran viikossa sitä näyttämässä. Sitä puuduteltiin melkeen joka kerta, avattiin ja kuvattiin niitä juuritäytteitä. Kuulemma se pikkukuva, joka otetaan semmosella bitewings-systeemillä, on hyvinkin turvallinen koska se ottaa niin pienestä alueesta kuvan, ja silloinkin kun sitä käytettiin laitettiin mulle ne lyijyliivit. Antibioottejakin kokeiltiin ennenkuin ryhdyttiin poistotoimenpiteisiin, mutta ei ne auttaneet ollenkaan. Jos se hammas on sisältä tulehtunut, niin ei ne silloin autakaan, mutta täytyy toivoa että sulla se tulehdus olisi siinä hampaan ympärillä ja saisit niistä tableteista helpotusta. Suosittelen lämpimästi maihtohappokuuria suoraan alakertaan, koska ainakin mulle puhkesi sitten ab-kuurin johdosta hiiva ja se ei varmaan oo synnyttävälle mikään mukava seuralainen.
Mulla tuohon poistoon vaikutti tietysti se, että raskaus oli vasta toisen kolmanneksen alussa, eli olisin varmaan kuollut nälkään jossei sitä olis poistettu. Ja toki se poisto on hyvä tehdä mahd. varhaisessa vaiheessa raskautta. Mutta kaikki sympatiat täältä :hug: Mä en edes tiennyt, kuinka kamalalta särkevä hammas voi tuntua ennen viime kevättä! Se on niin lamaannuttavaa kipua, ja leviää hermojen kautta koko naamaan. IHAN kamalaa!
Mulla on alkuraskaudessa tehty NIIIN monta hammaspuudutusta, röntgeniä ja sit vielä hampaanpoistokin, että ihmettelen kyllä mikseivät vaan nappaa sitä sieltä suusta pois. Hammaskipu on niin järkyttävää, eikä sekään voi hyvä olla jos homma menee siihen, että saat suuhun jonkun pahan tulehduksen, et saa nukuttua saatika syötyä hammassäryltä. Poiston pystyisi varmaan tehdä vähän istuvammassa asennossakin. Ja jos hammas on jo puhjennut, niin ei siinä kauaa kestäisi kun se olis vedetty pois. Mulla tosiaan tuo toukokuussa poistettu hammas oli vaivannut viime marraskuusta asti, mutta sitä koitettiin juurihoidolla säästää. Lopulta se sitten tulehtui, ja mä kävin n. kerran viikossa sitä näyttämässä. Sitä puuduteltiin melkeen joka kerta, avattiin ja kuvattiin niitä juuritäytteitä. Kuulemma se pikkukuva, joka otetaan semmosella bitewings-systeemillä, on hyvinkin turvallinen koska se ottaa niin pienestä alueesta kuvan, ja silloinkin kun sitä käytettiin laitettiin mulle ne lyijyliivit. Antibioottejakin kokeiltiin ennenkuin ryhdyttiin poistotoimenpiteisiin, mutta ei ne auttaneet ollenkaan. Jos se hammas on sisältä tulehtunut, niin ei ne silloin autakaan, mutta täytyy toivoa että sulla se tulehdus olisi siinä hampaan ympärillä ja saisit niistä tableteista helpotusta. Suosittelen lämpimästi maihtohappokuuria suoraan alakertaan, koska ainakin mulle puhkesi sitten ab-kuurin johdosta hiiva ja se ei varmaan oo synnyttävälle mikään mukava seuralainen.
Mulla tuohon poistoon vaikutti tietysti se, että raskaus oli vasta toisen kolmanneksen alussa, eli olisin varmaan kuollut nälkään jossei sitä olis poistettu. Ja toki se poisto on hyvä tehdä mahd. varhaisessa vaiheessa raskautta. Mutta kaikki sympatiat täältä :hug: Mä en edes tiennyt, kuinka kamalalta särkevä hammas voi tuntua ennen viime kevättä! Se on niin lamaannuttavaa kipua, ja leviää hermojen kautta koko naamaan. IHAN kamalaa!
Onnea Josefiina84:lle ja perheelle <3
Maija ja Poijjaat mulla ainakin otettiin kaksi kertaa röntgen kuvat hampaasta puolivälissä tätä raskautta kun eivät olisi muuten voineet tehdä mulle juurihoitoa ja lopuksi piti tarkistaa onko hammas kunnossa että voi laittaa lopullisen paikan ja polttaa juuren umpeen (tai jotain). Ja mä en olisi kyllä enää ees elossa jos sitä ei olis hoidettu sillon. Yritähän pärjätä nyt jos ei kerran suostuta hoitamaan.
(.) Ei niin yhtää mitään! Oon koko päivän ollut muutto hommissa ja siltikään ei mitään. No jos yöllä?
Eveny ja poju 40+2
Maija ja Poijjaat mulla ainakin otettiin kaksi kertaa röntgen kuvat hampaasta puolivälissä tätä raskautta kun eivät olisi muuten voineet tehdä mulle juurihoitoa ja lopuksi piti tarkistaa onko hammas kunnossa että voi laittaa lopullisen paikan ja polttaa juuren umpeen (tai jotain). Ja mä en olisi kyllä enää ees elossa jos sitä ei olis hoidettu sillon. Yritähän pärjätä nyt jos ei kerran suostuta hoitamaan.
(.) Ei niin yhtää mitään! Oon koko päivän ollut muutto hommissa ja siltikään ei mitään. No jos yöllä?
Eveny ja poju 40+2
Onnea vauvautuneille!!
Viime yö nukuttu (eli 4h) särkylääkkeiden turvin, sitten pari tuntia hereillä aamulla kun mies lähti töihin ja takaisin nukkumaan, sitten sainkin nukuttua suht hyvää unta sen 5-6tuntia siihen asti kun mies tuli töistä. Enpä muistanutkaan että uni on niin makeaa.. Näköjään eilinen tarkistuskäynti antoi sen verran mielenrauhaa että hieman helpompi oli nukkua.
Tänään supistellut koviten koskaan, koko 2h kauppareissun ajan tuli todella kivuliaita suppareita ja sitten helpotti tunniksi.. nyt tässä taas kärvistellään.. kipeitä ja lyhyitä suppareita tulee ja ääneenkin jo miehelle tokaisin että empä tosiaan muistanu että miltä ne kunnon menkkakivut tuntuikaan.. huh.. alaselkääkin jomottanu niin ettei tosi, minä kun en yleensä selkävaivainen ole.. Eiköhän tää taas tästä.. Mies kävi hakemassa juhlapullon valmiiksi itselleen että jos millään vauva päättäisi syntyä ja isä pääsisi viikonlopun aikana varpajaisten viettoon, mutta vähän veikkaan ettei mitään tapahdu kun sitä niin odottaa
Tsemppiä odotukseen niille jotka vielä odottelee.. ! Kyllä se sieltä tulee, ei sitä sisälle jätetä
H3idi ja pikkumies 39+4
Viime yö nukuttu (eli 4h) särkylääkkeiden turvin, sitten pari tuntia hereillä aamulla kun mies lähti töihin ja takaisin nukkumaan, sitten sainkin nukuttua suht hyvää unta sen 5-6tuntia siihen asti kun mies tuli töistä. Enpä muistanutkaan että uni on niin makeaa..
Näköjään eilinen tarkistuskäynti antoi sen verran mielenrauhaa että hieman helpompi oli nukkua.Tänään supistellut koviten koskaan, koko 2h kauppareissun ajan tuli todella kivuliaita suppareita ja sitten helpotti tunniksi.. nyt tässä taas kärvistellään.. kipeitä ja lyhyitä suppareita tulee ja ääneenkin jo miehelle tokaisin että empä tosiaan muistanu että miltä ne kunnon menkkakivut tuntuikaan.. huh.. alaselkääkin jomottanu niin ettei tosi, minä kun en yleensä selkävaivainen ole.. Eiköhän tää taas tästä.. Mies kävi hakemassa juhlapullon valmiiksi itselleen että jos millään vauva päättäisi syntyä ja isä pääsisi viikonlopun aikana varpajaisten viettoon, mutta vähän veikkaan ettei mitään tapahdu kun sitä niin odottaa
Tsemppiä odotukseen niille jotka vielä odottelee.. ! Kyllä se sieltä tulee, ei sitä sisälle jätetä
H3idi ja pikkumies 39+4