MARRASKUUN MURUSET 2010 HUHTIKUUSSA

huh, miten ikäviä uutisia on taas sadellut, :'( Tsempit Oltermannille ja Wippiille!

Oma olo jatkuu tosi kankeana, pääsiäisenä päsähtänyt flunssa painaa edelleen, olo on ihan karmea.. oma vuotoilu on hävinnyt, mutta ensi tiistain ultra pelottaa vielä, kun ei tiedä yhtään mitä odottaa. Esikoisen odotuksessa on tätä jännitystä riittämiin, kun ei voi edes verrata aikaisempiin raskauksiin.

Niin ja tulihan tällainen työdilemma nyt sitten minullekin... odottelin määräaikaista pestiä, joka minulle oli luvattu ja kuvittelin, että kyseessä olisi täysipäiväinen puolen vuoden homma, jonka ehtisin hoitaa alta pois sopivasti ennen LA:ta. Nyt kävikin ilmi, että haluavat minut hommaan puolipäiväisesti ihan melkein vuoden ajaksi. En oikein tiedä mitä tehdä, kun kyseessä on homma, johon tarvittaisiin varmaankin apua jatkuvasti ja koko ajaksi, mutta tiedän nyt, että joudun lopettamaan neljäksi kuukaudeksi (äitiysloman ajaksi) ja jatkamaan sitten, jos heille vielä sopii..

Fiilikset on kurjat, kun tiedän etten ole vielä velvoitettu kertomaan asiasta, että voisin laittaa vaan nimeni paperiin ja ilmoittaa tilanteesta myöhemmin, mutta askarruttaa, että petänkö sitten työnantajan luottamuksen täysin? Onko kellään kokemusta äitiysvapaan aikana työskentelystä, jos sitä menisi sitten puolipäiväisesti vaikka kuukauden vauvan kanssa oltua töihin...? Kamala fiilis, kun toisaalta haluaisi nauttia täysillä sitten siitä vauva-ajasta kotona pienen kanssa, mutta pelottaa, että miten tämä vaikuttaa omaan urakehitykseen kun tutkimusalalle aion... täytyykö sitä uhrautua ja mennä töihin sitten aikaisemmin. Tiedän, että mies kyllä olisi vauvan kanssa kotona (ja koulussa) tarvittaessa, hän kun lukee varhaiskasvatusta, mutta silti..

Ahdistusta, ahdistusta..

Siilinlapsi + öttis 6+4

 

Kojootti. Napanuoran solmuja ei käsittääkseni voi nähdä millään tavalla. Ja kaulan ympäri olevan napanuoran vain 4D-ultralla, jota ainakaan meidän sairaalassa ei käytetä. Napanuora kaulan ympärillä syntyy noin joka kolmas vauva ja koska se on niin yleistä, siitä ei yleensä mainita vaikka huomattaisi, ettei vanhemmat turhaan huolestu. Noista pitkistä napanuorista sen verran, että kai nekin voivat olla perinnöllisiä. Ja sekä liian lyhyt että liian pitkä napanuora lisäävät riskiä siihen, että napanuoraan tulee solmu tai lapsi kuristuu napanuoraansa.

 

Galluppiin: Tyttö syntyi muistaakseni viikolla 39+1 synnytys kesti 4h josta ponnistus n.10min.oli 3200g ja 48cm.
Poika syntyi 40+1.Synnytys kesti 2h josta ponnistus taas sen 10min.3500g ja 53cm.Nää alkoi vesien menolla ja kipee olin.Tokassa en saanut edes haluamaani kivunlievitysta ku ei kätilöt uskoneet et sattuu.Oli ihan kauheeta
Kolmas lapsi.Poika syntyi kiireellisellä sektiolla 39+6.Käynnisteltiin aluksi mut alkoi sydänäänet pienellä laskemaan aina supistuksen ajaksi niin lääkäri totesi et leikataan.Oli tosi hyvä koska vauvalla oli napanuora solmussa ja kaulanympäri.Ei olis tulla alakautta kunnossa kuitenkaan.Mut loppu hyvin kaikki hyvin vaikka tuo viimmeinen synnytys ei ollut sen parempi.Poika joutu teholle ongelmien vuoksi ja mä makasin kuukauden osastolla tulehduksen vuoksi Poika oli 3300g ja 49cm.

Mut jos tälläkerralla olis sitten jo mukavampi kokemus tuo synnytys.Tai no ainakin se on ohi sitten joskus...

Mua ei haittaa vaikka täällä joku tuttu mut tunnistais Joskus kirjoittelin blogiakin ja välillä kuulin et tutut (ja vähemmän tutut) oli käyneet sieltä lukemasta meidän perheen kuulumiset.

Sokerirasitus on ohi.Ja tulos oli normaali =) Huh.Kotona mitattaessa tuo paastoarvo menee hiukan yli sen rajan.Tuolla se oli sen 5,3.Ja ei se ollut nyt niin kauheeta.Pääsin makaamaan koko kahdeksi tunniksi ja rakas oli pitämässä seuraa.Enkä oksentanut

Sintsu ja unelma 10+1

 

Kojootti, tuo pitää täysin paikkansa mitä Muari tuossa edellä kertoi. Mä nimenomaisesti kysyin tätä asiaa Jorvissa kun olin kuopuksen synnytystapa-arvioinnissa. He sanoivat, ettei sitä napanuoran paikkaa voi mitenkään nähdä ultrassa (siis tavallisessa) ja sen paikka voi vielä synnytyksenkin kuluessa muuttua. He eivät siis sitä katso ollenkaan. Muakin asia huolestutti juuri sen kokemuksen vuoksi mikä mulla oli esikoisen kanssa ollut. Meillä ei kumpikaan poika esim. laskeutunut missään vaiheessa varmaan juuri napanuoran vuoksi. Napanuora oli varmasti syynä myös siihen, että molemmat kakkasivat lapsiveteen. Onneksi ei kuitenkaan mitään vakavampaa sattunut.

 

Katja-75 Eivät mitään hyvää syytä sanoneet. Määkivät vaan kuorossa, että olisi niin sääli leikata!!! |O |O |O Ei pahemmin mua lohduttanut. Ja olin jo äippäpolilla sanonut perätilasta kuullessani, että sektio kiitos. Matkalla lanssilla sairaalaan sanoin siitä taas toivoen pääseväni suoraan leikkuupöydälle synnärillä. Mulla ei ollut tarpeeksi tietoa perätilasynnytyksestä ja se pelotti mua aivan tavattomasti. Vaan ei auttanut mun itkeminen :kieh: Ponnistusvaiheessa menin miltei paniikkiin, joten laitoin vaan silmät kiinni ja huusin, etten ponnista. Tuli se vauva ulos ilmankin...

Aika paska maku jäi suuhun tuosta synnytyksestä kyllä.

 

pikaisesti poksahtamassa 9 *poks* sain varattua ultranki ja se ois sit 3.4. äkkiä se aika menee =)

 

Aletheia, kylläpäs kuulosti kamalalta kokemukselta. Ei ole ihme, ettei jäänyt hyvää muistoa tuollaisesta synnytyksestä. Ei voi seurata mitään hyvää siitä, että tuolla tavalla pakotetaan tekemään jotakin vastoin omaa tahtoa. Mä olisin varmaan vaihtanut synnytyssairaalaa, jos ne ei mulle Jorvissa olisi antanut tuota leikkauspäivää silloin. Onneksi siellä oltiin tosi ymmärtäväisiä eikä asiasta tarvinnut tapella. Nähtävästi eri käytännöt eri paikoissa.

 

Hei kaikille, täällä yksi uusi marraskuulainen ilmoittautuisi. Oon kirjoitellut tuolla lapsettomuuspuolella, kun tätä meidän kakkosta on tehty useampi vuosi. Tulin just ultrasta Taysista. Raskaus oli alkanut kaksoisraskautena, mutta toinen pussi oli kutistunut ja tyhjä. Toisessa oli syke ja koko vastasi viikkoja. LA 20.11 ja toka lapsi, kolmas raskaus, menossa. 2008 km, joten pelottaa vielä hirveesti. Pahoinvointia 24 tuntia, mutta en oo oksentanut. Lisäksi palelee ja itkettää kaikki. Ja huimaa. Varailen neuvolaan aikaa huomenna. Ja varasin yksityiselle ultran parin viikon päähän. En halua enää kanniskella kuollutta vauvaa kohdussani, jos niiin sattuis käymään kun viimeksi, montaa viikkoa. Niinpä aattelin käydä ultrassa parin kolmen viikon välein täs alussa. Onko täällä muita Treen seudulta? T. Villiheinä ja pupunen rv7+6

 

Nii sitä pitiki kysymäni että mites on sen sikainfluenssarokotteen laita? Vieläkö sitä suositellaan raskaanaoleville? Pitää varmaan kysellä siitä ens viikolla ekalla neukkukäynnillä..

 

Galluppiin:
Esikoinen 40+3, synnytyksen kesto n.12h 3875g ja 52cm
keskimmäinen 40+0 kesto n.5h 3970g ja 52cm
nuorin 41+4 kesto n.5.5h 4905g ja 54cm.

Poikiahan meillä on kaikki ja kyllä mä totta vie toivon tyttöä nyt. Tämä on viimeinen lapsi ja olen vakavasti harkinnut sterilisaatiota joten kyllä mä tyttöä toivon enkä mä sitä häpeile tunnustaa. Tottakai poikaa rakastan yhtä lailla kuten näitä muitakin,mutta silti tyttö on mun haave.

Meidän nuorinhan oli kookas syntyessään ja nyt mua hieman arveluttaa,että jos tämä on vaikka yli 5kg...Toisaalta,mä en haluaisikaan etukäteen tietää painoarvioo (niinkuin en tiennyt viimeksikään ) koska se loisi vain turhia paineita ja mun synnytys meni todella hyvin pojan isosta koosta huolimatta. Ja mä en halua käynnistystäkään,mä oon kuullut siitä niin hurjia tarinoita. Mutta kaikki tämä jää nähtäväksi,onneksi on vielä aikaa

Tänään oli muuten eka aamu,että en keittänyt kahvia ollenkaan :$

LilliM

 

Nii sitä pitiki kysymäni että mites on sen sikainfluenssarokotteen laita? Vieläkö sitä suositellaan raskaanaoleville? Pitää varmaan kysellä siitä ens viikolla ekalla neukkukäynnillä..

Mä en tuosta tiedä. Mut on rokotettu tammikuussa (muistaakseni ) joten ei kai mun tarvitse ainakaan enää sitä ottaa...

 

Sen mä kyllä tiesin, että se on ihan yleistä että on napanuora kaulan ympäri. Eikä se yleensä niin vakavaa olekaan ,kun sitä silmukkaa voidaan löysätä siinä vaiheessa kun pää tulee ulos.
Mutta en oo oikeen keltää muulta kuullut että se nuora olis kaulan ympäri kaksi kertaa, ja se mua pelottaa Kun sitä ei pysty löysäämäänkään. Mut täytyy vaan uskoa et kaikki menee ens kerrallakin lopulta hyvin, ja onhan se todennäköistä et toisen lapsen ponnistus kestää vähemmän aikaa ku ensimmäisen, ja se taas vähentää riskejä omalta osaltaan.

 

Mä oon huomannut, että tosi herkästi itku tulee, ku muutenkin melko herkkä olen.
Kirjaa lukiessa itku tulee ku jotain ihanaa tai surullista tapahtuu, tai ei kyllä tarvi mitään kovinkaan isoa edes olla.. Koiranpentukin melkein voi olla syynä ku on niin söpö!?

puhnalle 6+6

 

Juu puhnalle, se on kyllä niin huvittavaa ku jokapaikasta löytyy aihetta tirauttaa kyynel tai pari Täytyy tietyntyyppiset ohjelmatkin jättää kokonaan katsomatta (esim. luontodokkarit), ku muuten menettää yöunensa.

 

Hei pitkästä aikaa!!
Olen lukenut aktiivisesti teidän juttuja, mutta en ole jaksanut kirjoitella kun niin kovasti ajatuksissani ollut tämä mahd. Tuulimunaraskaus
iso :hug. Kaikille huonoja uutisia saaneille ja menetyksen kokeneille!
Tällähetkellä minä elättelen kovasti toiveita, että mahassa pieni kirppu kasvaisi hcg arvot olivat taas nousseet ja tänään oli eka nlo, jossa nlotäti sanoi että nyt uskotaan että siellä lapsi kasvaa ja ikävät ajatukset nyt taka alalle, helpommin sanottu kuin tehty :ashamed:
vasta 19.4 on seuraava ultra ja ensi viikolla taas katsotaan tuo hcg. Mitenhän jaksaa tuonne ultraan odottaa mietin jo että menisin yksityiselle mutta kauhistuttaa nuo hinnat
tosin mies sanoi että ei ole rahasta kiinni jos haluat.
Viikon aikana olen kärsinyt järkyttävästä pahoinvoinnista ja oksentelusta, välillä ollut parempia päiviä ja selvästi huonovointisuus verrattavissa jos on huonot yöunet takana. Rinnat on kipeät ja turvonneet vatsallaan ei saa nukuttua sekä vatsa turvoksissa kuin potkupallo.

Itse en ole eroottisia unia nähnyt ja kieltämättä seksi ei kauheasti kiinnosta, mutta rauhassa olen saanut olla kun mies reissussa ollut viikon verran

jaksamista kaikille odotukseen ja epävarmuutta kokeville :hug:

liongirl 7+3???

 

Hugsylle paljon onnea loistavista ultrakuulumisista :heart:

 

Täällä kanssa yksi porupetteri. Tämän päiväinen eläinsairaala sai itkun aikaan :ashamed:

Mulle ei sikarokotteesta mainittu mitään kun eilen neuvolassa kävin, tosin en kysynytkään kun en sitä aio ainakaan vielä toistaiseksi ottaa.

Meidän katti oli syönyt jonkun poikien lelun ja roikkui sitten peräaukosta pihalla, ukko lähti kuskaan sitä el.lääkäriin jotta saadaan katti kuntoon. Toivottavasti saavat ilman leikkausta pihalle. Tyhmä elukka!

Jos joku on niiin kiinnostunut muitten asioista, että täällä roikkuu "salaa lukemassa" niin siitä vaan. Jos joku tunnistaa niin morjes vaan tutuille

Onko jollakin muulla mielihaluja? Mulle ei tästä raskaudesta ole vielä tullut, mutta kahdesta ekasta vedin monta kiloa mozzarellaa ja tomaattia napaan. Nyt lähinnä etoo kaikki safka

Lillimenninkäinen Täällä toivotaan kanssa tyttöä, koska kaksi edellistä on poikia. Mitään tyttö-poikaoloa mulle ei ole vielä tullut.

ukko lupassi tuoda kebabbia ja pizzaa tullessaan jos vaikka saisin jotain alas..

 

Ja uusille tervetuloa! :flower:

 

oletermannille suuri :hug:

Saana07: Päijät-hämeessä huutelen, entäs itse? =)

Mulla esikoinen syntyi käynnistyksellä, kestoa 6h ja ponnistin vissiin 6min(?) vaikka ikuisuudelta se tuntui

 

Possurokotteen olen onneksi jo saanut, niin ei tarvitse sen kanssa pähkäillä.

Kojootti. En nyt halua mitenkään pelotella, mutta lapsi voi kyllä kuristua siihen napanuoraan tai solmuun jo ennen synnytystäkin. Mutta turha sitä on miettiä, koska jos sellainen tilanne tulee, niin siinä ei ehdi enää yhtään mitään ellei satu olemaan valmiiksi kiinni ktg:ssä.

 

Keväisiä terveisiä täältä Treelta, on ollut niin lämmin päivä että oon ihan fiiliksissäni B) Ostin itelle kevään eka jätskinkin kaupasta Tiiä sit johtuko jätskistä vai mistä mutta mulle on ilmestynyt ihan järkyttävän kokonen maha. Se on sellainen ihan selkee pallo ja näytän omasta mielestäni ihan koomiselta kun se on niin eri paria koko muun kropan kanssa. APUA sitten kun se alkaa oikeasti isota! Mieskin kauhisteli sitä tänään ja mä pelottelin sitä kaksosraskaudella

Meillä on ens viikon keskiviikkona viimein se ultra ja on kyllä niin mahtavaa päästä sinne. Tänään piti käydä labrassa antamassa pissanäyte kun eilen alkoi kirvelemään ihan mielettömästi vessassa käydessä. Vaikka mulla on kyllä ennenkin ollut noita mystisiä kipuja et ei välttämättä oo tulehdus kun nyt on taas helpottanut. Väsymys ei oo enää läheskään niin paha kuin pahimmillaan oli mutta ällöttää aina aamupäivisin ja tissit aristaa edelleen jonkin verran. Oispa mahtava jos nyt alkas jo nämä oireet helpottaa eikä tän pahemmista joutuis nyt aluksi kärsimään.

Mitään erityistä herkistymistä ei oo ollut mulla mutta kaikki pienimmätkin asiat ärsyttää ihan suunnattomasti. Töissäkin saa purra itteensä kieleen ettei liian suorasanaisesti tuu sanottua kaikkea työkavereille. Mies on säilynyt toistaiseksi vähällä kiukuttelulla mut mä luulen et se enemmän liittyy siihen että se osaa luovia mun kanssa niin hyvin

Mutta nyt mä lähden kurkkimaan jääkaappiin ja sitten siirryn seuraamaan kiekkoa. Entisinä oululaisina kun täytyy noita kärppiä aina kannustaa näitä etelän veteliä vastaan

JKMS ja Paavo 8+5

 

Tässä olis teille päivän piriste: Olin lähdössä käyttämään koiria (2kpl) iltapäiväpissalle töiden jälkeen. No, laitoin sitten hauveleille pannat+hihnat kun rupean ihmettelemään, missä helvetissä se toinen panta+hihna on, kun toisen koiran kaulassa ei roiku mitään. Katson naulakosta ja lattilta ja kirota pärrään. Mies tulee sitten siihen katsomaan, että mikä hätänä. Kerron, että toinen panta+hihna on kadonnut. Mies katsoo koiria ja repeää nauruun: olin sitten laittanut toiselle koirista kaksi pantaa ja kaksi hihnaa Tää koira, jolla on kaula täys pantoja kattoo mua ihan hölmönä, että onko toi nainen ihan seonnut! Taitaa raskaus tehdä vähän hajamieliseksi Tulee varmaan tehtyä hyviä korvauspäätöksiä töissä

 

Possurokotteen olen onneksi jo saanut, niin ei tarvitse sen kanssa pähkäillä.

Kojootti. En nyt halua mitenkään pelotella, mutta lapsi voi kyllä kuristua siihen napanuoraan tai solmuun jo ennen synnytystäkin. Mutta turha sitä on miettiä, koska jos sellainen tilanne tulee, niin siinä ei ehdi enää yhtään mitään ellei satu olemaan valmiiksi kiinni ktg:ssä.

Juu tiedän tämänkin, mutta synnytyksessä ne riskit varmaan on korkeimmillaan. Täytyy vaan koittaa olla ajattelematta näitä asioita liikaa.

 

Niin juu, mäkin otin possurokotteen tammikuussa joten enää ei tarvi sitä miettiä. Mulla pari kaveria otti sen raskausaikana ja kaikki meni hyvin.

 

Mä täällä taustailen vielä. Jotenkaan en halua uskoa, ettei mahassa olisi elämää. Vaikka se taitaa niin olla. :'(
No ensi viikon tiistaina on se lääkäri taas uudelleen, jospas siellä näkyis kuitenkin jotain. Itse tiedän ettei näy, mutta tää toivominen on niin hassua. Ja sit kun mietin sitä että tiedän että silloin kun ois pitänyt olla ovulaatio, ni en oo voinut tulla raskaaksi. Vaan vasta viikkoa myöhemmin aikaisintaan. äh...