Moi kaikki,
ja alkuun kiitokset keskustelustanne ja onnittelut jo synnyttäneille vauveleista!
Keskusteluanne on ollut tosi lohduttavaa lueskella. Jokin kuukausi sitten heiluinkin mukana hetken, mutta sen jälkeen olen kuulunut aktiivisten lukijoiden joukkoon. Nyt kuitenkin kamelin selkä katkesi, odotusviikkoja täynnä 40 +6 ja olen IHAN LOPEN kyllästynyt tähän oloon...
Tänään tuli ihan ekat kunnon raivoitkutkin. Mulla on ollut kanssa tosi paljon supisteluja, esim. viime yönä samoin kuin
Estrellalla viidestä eteenpäin jo säännöllisiä ja kivuliaita, mutta mokomat lopahti tossa aamupv kymmenen aikaan. Kaikki äSSät on kokeiltu ja jopa vyöhyketerapiakin. En jaksa enää yhtään turhaa supistusmaratonia, joka loppuu!! Tulee sellainen olo, että vauva haluaisi ulos, mutta mun keho ei osaa. Ja sekös masentaa. Onko muilla samoja fiiliksiä..?
Argh. Mutta siis kiitokset vielä, tän foorumin seuraaminen pitää jotenkin täysjärkisenä!! :flower: Ja kun ei tuo mieskään ihan käsitä tätä ketutusta, sanoo vaan et "rauhotu, kyllä se vauva sieltä lopulta tulee"... *MUR*
terkuin "uusi" Sarppaliini ja sitkeä alivuokralainen 40+6