Marraskuun masuasukit <3 MEIDÄN KUU!!!

Charolina minä asun puolangalla ja mullakin oli huone kavereina tyttöjä ja syntymättömiä sekä keskolassa olevien äitejä. Se ambulanssilla tullut oli minun huoneessa. Minä tulin kaksille jo torstaina päivällä kun mulla tihkui lapsivettä. Olin alakerrasssa koko ajan perjantai aamuun, sitten siirtivät ylös. kyllä varmaan on käytävällä tai hoitohuoneessa nähty. Mukava olisi kyllä tavata joskus. Mietin että miten tunnistaisit minut, mulla on tummat hiukset, olen pyöräkkä,märysin hulluna lauantai iltana kun vauvan tulehdus arvot nousi. En oikein osaa muuta sanoa.
 
Täällä ilmoittautuu yksi vielä kasassa oleva :wave:

Tänään on laskettu aika ja tuo kyytiläinen ei omasta lämpimästä yksiöstään näköjään luovu... Tuli jo hieman paha mieli aamulla, kun huomasin vielä olevani yhtenä kappaleena!

Neuvolassa käyty aamulla ja siellä kaikki hyvin; paino hieman tippinut (-467g), mutta sf-mitta + verenpaineet pysyneet samoina. Sykkeet hieman normaalia matalammat eli 140 (kaveri oli nukkumasssa, kun valvotti minua kovalla möyrinnällä kolmeen asi yöllä). TH varasi vielä ajan ensi viikolle, mutta toivoi ettei enää silloin nähtäisi :whistle:
Ensi viikon perjantaina jos vielä olen yhtenä kappaleena niin sitten pitää ottaa yhteyttä ätipolille yliaikaskontrollin tiimoilta.

Oma olo hyvä, tosin aika alkaa käydä pitkäksi... Kaapit on siivottu, ruoat + leivonnaiset pakastettu, vaatteet pesty + silitetty ja kaikki nauhoitetut sarjat digiboksilta katsottu :D

Mukavaa keskiviikon jatkoa ja vauvaantuneille onnea :flower:

Mamma2012 + kyytiläinen 40+0
 
  • Tykkää
Reactions: Millimama
Onnea taas kaikille pikkutuhisijansa saaneille ja muille hurjasti voimia loppurutistukseen ja odotteluun!!

Laitetaan nyt täältäkin pienimuotoista synnytyskertomusta kun olen sitä vähän ehtinyt mielessäni käsitellä:

No, eihän se mennyt ihan niin kuin siellä kuuluisassa Strömsössä...Synnytyskertomus on 8-sivuinen, ja viisi eri kätilöä ehti tähän osallistumaan :D

Eli, torstaina klo. 17 meni vedet. Ilmapallon poksahtamiselta se tosiaan kuulosti ja sittenhän sitä vettä vaan tuli, ja tuli, ja tuli...Tunnin päästä siitä alkoi säännölliset supparit mutta vielä aika pitkillä väleillä, 19.30 aikoihin tulikin suppareita jo 3 minuutin välein ja voimistuen. Kättärille lähdettiin kymmenen aikaan, mies oli silloin jo laskeutumassa Hki-Vantaalle :), koska soitin heti kun vedet meni, just ehti seuraavaan koneeseen (5 min myöhemmin ei olisi ehtinyt).

En ollut Kättärille mennessä kuin sormelle auki, eikä tilanne edistynyt yön aikana ollenkaan, vaikka supistuksia tuli lähes tauotta ja olivat todella kivuliaita...Oksensin oikeestaan koko yön ja kärvistelin kivuissa, suihku ei auttanut mutta reiteen lyöty kipulääke (en muista nyt nimeä) vähän. Jossain vaiheessa sain spinaalipuudutuksen, josta aukesi hetken TAIVAS :) Supistukset jatkuivat, mutta edistystä ei edellenkään tapahtunut, sormelle auki aina vaan. Aamulla kuuden aikoihin alettiin tiputtaa oksitosiinia supistusten voimistamiseksi, mutta edellenkään ei vaikutusta kohdunsuulla. Aamupäivällä lopetettiin oksitosiini kipujen ja väsymyksen vuoksi, ja pääsin lepäämään osastolle. Olin ihan rikki, ennen kaikkea henkisesti, koska olin kärvistellyt supistuskivuissa jo pitkään eikä mitään tapahtunut.

Iltapäivällä alettiin tiputtaa oksitosiinia uudelleen, koska vesien menosta oli 24h ja vauva piti saada ulos. Antibioottisuojaus aloitettiin, tulehdusarvot koholla. Taaskaan ei oksitosiinilla saatu aikaan kuin tosi kivuliaita supistuksia, kunnnes sitten puolenyön aikoihin alko tapahtua edes jotain...sillon olin 3cm auki. Sain epiduraalin että saisin nukuttua ja toivottiin että sinä aikana alkaisi tapahtua. No, epiduraali ei sitten mennyt ihan oikein ja hetken päästä oli taas hervottomat kivut. Sain epiduraalia lisäannoksen kaksi kertaa, mutta vaikutusta ei saatu oikeaan paikkaan vaikka miten yritettiin. Eli taas kärvisteltiin, ja olin pian 7cm auki. Kolmas lisäannos epiduuralia auttoi sitten paremmin, sen avulla nukuin sitten hetken ja kun heräsin ja menin vessaan, oli jumalaton ponnistamisen tarve. Olinkin sitten nukkuessa auennut kokonaan ja piti alkaa ponnistaa. Vauvan sydänäänet tipahtivat aina supistuksen aikaan, joten oli vähän kiire. Ponnistusvaihe kesti kuitenkin 41 min, parempaan en pystynyt. Selvittiin silti ilman imukuppia tms. apua. Ja tulihan se maailman paras palkinto sieltä viimein ja hetken kun vauvaa virvoiteltiin, saatiin kuulla jo vähän ihanaa tyttömäistä itkua :heart: Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Synnytyksen kestoksi papereihin merkattu yhteensä 36h 51min, vesien menosta siihen päälle vielä nelisen tuntia. Menihän siinä tovi :)

Olipa sekava selostus, toivottavasti saatte jotain selkoa kuitenkin...Synnytystä käytiin Kättärillä läpi kahden kätilön kanssa jälkikäteen, ja sain kehotuksen ottaa yhteyttä jos alkaa tuntua siltä että sitä pitäisi vielä käsitellä. Ei ole vielä ainakaan tuntunut, hyvin on unohtunut tuo.

Vauva-arki on lähtenyt täällä hienosti käyntiin, imetys on täydessä vauhdissa ja tyttö IHANA :heart: Synnyttäisin vaikka saman tien uudelleen ihan miten pitkän kaavan mukaan tahansa tuon tytön takia. Sydän on täynnä rakkautta niin mulla kuin miehellä, joka on ikionnellinen että ehti paikalle ja pääsi todistamaan koko synnytyksen ja lopuksi leikkaamaan napanuoran. Äitini oli myös tukihenkilönä paikalla koko synnytyksen ajan ja oli aivan korvaamaton apu. Hankin tuossa just äidille lahjakortin Helsinki Day Spahan koko päivän hemmotteluun kiitokseksi korvaamattomasta tuesta raskausaikana ja synnytyksessä.

Tuli pelkkää omaa napaa nyt, koitan rauhoittua lähipäivinä lukemaan muidenkin viestit tarkemmin :)

Millimama & pitkäjalkainen Rymy-Iita 4 ½ vrk
 
marizella minä olin se lyhyt punatukkanen (+ hirveä vaalea juurikasvu) tapaus siellä (varmaan monet luullut minua joksikin teiniäidiksi kun en tosiaan näytä 24vuotiaalta). Perjantaina iltapalalla kävelin niin ku ois p*skat housussa ja todella vaikean näköisesti kun tosiaan se epiduraali sai tuon oikean jalan ihan tunnottomaksi ja tönköksi niin ei oikein sujunut se kävely. :D

Btw... Tyhmä kysymys mut uskaltaako sitä hiuksia värjätä vaikka imettää? :D Nimittäin on tää kuontalo aika kaamean näköinen...
 
Viimeksi muokattu:
hiusten värjäys kyllä uskaltaa :) kannattaa pitäytyä suht samassa sävyssä mitä aiemminkin, ettei käy niin että jos vaihtaa radikaalisti väriä, vauva voi alkaa äitiä vierastamaan.

millimamma oi mikä seikkailu teillä... :hug: onneksi mies ehti paikalle, ja sulla oli äitisi noin korvaamattomana tukena! ja vaikka raskas maailmaan tulo olikin, pieni neiti varmasti saakin kaiken tuntumaan niin kevyeltä :) koskahan mahdatte päästä koti-lennolle :)
harva sitä voi sanoa olleensa lentokoneessa alta kuukauden ikäisenä ;) on rinsessalla sit isompana leveiltävää :D

kannustuksia loppusuoralla oleville jälleen!!! vaikea kuvitella, että omista vesien menosta on vartin päästä tasan kaksi viikkoa :) aivan kuin siitä oisi ikuisuus kun se valtava vuori vaikeutti mun kaikkea tekemistä ja olemista..
koittakaa jaksaa vielä!!! kyllä se teidänkin aikanne on vielä :) (vaikkei tämä nyt ollenkaan lohduta, tiedän... :headwall: )

jaa, tää jatkaa telkun tuijotusta, takana ihana päivä, arki luistaa ja niin pois päin :)
 
Huomenta!

Täällä on tosiaan hiljaista...

Millimama: teillä menikin vähän pidemmän kaavan kautta, mutta onneksi nyytti on nyt sylissä:heart:

Itsellä paukkui eilen laskettu aika, tosin hedelmöittymispäivästä laskettu la on vasta huomenna:) Alkaahan se olo olla jo hieman kärsimätön, muttakun edellinenkin meni 6 pvää yli lasketun ajan, tähän tiesi varautua tietysti Saa nähdä tuleeko meille sittenkin joulukuun vauva, lähellä on:heart: Neuvolassa muuten kysyin, että voisiko terveydenhoitaja-kätilö tehdä sisätutkimuksen, jotta tietäisi vähän missä mennään ja jos paikat siitä vähän aktivoituisivat. Ei kuulemma voinut, koska he eivät niitä tee siitä syystä, että jos jokin meneekin pieleen tms jos synnytys sen takia käynnistyy, se on heidän vastuulla? No, harmitti tietysti vähän varsinkin kun on kuulluut, että muuallakin näitä tehdään. Myöskään lääkärille ei ole asiaa ennenkuin on 10 päivää yli, koska vauva ei tunnu yli 4 kiloiselta...Että ei muuta kuin odotellaan sitten. Muuten ei ahdista, muttakun tuli näin kylmät ilmat ja mitkään vaatteet ei mahdu enää päälle. Muuten vointi on hyvä, nukuin taas viime yönä tosi hyvin, ilman vessareissuja 8h jne. Petipuuhat ne ei myöskään aikaansaa mitään:p Viikonloppuna taas sitten saunontaa ja muuta mukavaa tiedossa.

Ketäs muita on vielä yhdessä kasassa? Eipä meitä taida montaa olla...Nyt päiväunille:)

-Melanie 40+1
 
Viimeksi muokattu:
Melanie75 Täällä ollaan edelleen tiukassa kasassa :kieh: Aika omituista käytöstä etteivät tutkineet onko edistystä tapahtunut alakerrassa :O luulis ettei sillä enää olis merkitystä ku saattaahan mukula ittekki jo punttuila ulos ilman heidän "avustustaan" Miulekki neuvola pitkään ettei viitti ronklia ku ei ole tarpeeksi viikkoja yms. mut 38+3 hää kyll jo suostu sisätutkimuksen tekemään.

Kyll tää loppu ajan odotus on tuskaista. minnuu varmaan nyt "rangaistaan" ku aina olen sanonut etten halua et miun muksu syntyis joulukuussa. no siihensän se menee kiitos hei vaan :'(

rontti1 41+4 eikä lähtöä näy...
 
Heipsan! Täällä huutelen,että meille syntyi tyttö 25.11. klo 12.05.. Ihana 9pisteen neitokainen..

Synnytys oli todella nopea ja helppo tässäpä hieman siitä (ei oo juuri mitään kerrottavaa )

Aamulla heräsin,kun käänsin kylkeä ja tunsin kuinka jotain valu sängylle ja mietin,että "nonni,nyt se rakko sitten petti".. Mutta kun nousin ylös,valu sitä vähän lisää ja huomasin,että taitaa olla lapsivettä. Siitä sitten veskin kautta sohvalle istuksimaan ja miettimään,että mitäs nyt (jännitin ambulanssin soittamista,niin piti ittensä hetkeksi rauhotella). Soitin kokkolaan ja kerroin,että edellinen synnytys ollut nopea,ja että lapsivesi taisi mennä.. Käskivät heti sinne.. Mutta keitin sit viel kahvit ja soitin ambulanssin ja sitten mentiin.. Matkan aikana supistukset sit alko kunnolla,niitä tuli 10min välein,mutta ei vielä tosiaankaan kovin kipeitä..

Perillä pääsin käyrille,missä ne tuli jo vähän useemmin,mutta sisätutkimuksessa oli vain 2sormelle auki,kanava hävinny,mutta lapsivesikalvot tallella :eek: Eli siis se,mitä aamulla valu,olikin kuulemma limatulppaa,tai vettä jostain korkeammalta kalvoista..(kun ei sitä paljoo tullu)..

Eivät laittaneet kuitenkaan kotia ja menin osastolle noin 10.30 ootteleen,että avautuu lisää,kun kuitenkin supisteli niin hyvin. Sillä välin supistukset koveni ja tiheni tosi paljon,mutta joka kerta,kun olin nousemassa sängylle,että otan sen hälytyslaitteen sieltä sängyn takaa,niin alko supistaa ja piti keikuttaa,että voin olla.. Kerkesin olla osastolla sinne 11.45 asti ja tultiin ottaa käyriä ja sit kokeili paljonko on auennu ja olinkin sen 8-9cm auki. Siirryttiin saliin,siellä käyrille. Ei saatu sydänääniä muuten ko laittamalla pinni vauvan päähän,jolloin samalla klo 11.55 puhkastiin kalvot,sain ilokaasun ja hönkäsin pari kertaa,kunnes klo 12.00 tartti ihan väkisin ponnistaa (kauhee oli,kun kätilö sano,että ei saa vielä!! ) 12.05 synty meidän kaunis tyttö,jonka sain heti rinnalle ja se oli jotain aivan ainutlaatusta,kun en esikoista saanu...klo 12.10 tuli jälkeiset. Repeämiä tuli 2tikin verran ja nekin enemmän kosmeettisista syistä.. Eli ensimmäinen vaihe laitettiin 2h30min toinen:5min ja kolmas: 5min..

Nyt sit ollaan kotona ja tissitellä pitää ahkeraan,kun tänään neuvolan kotikäynnillä ei paino ollu noussu kun 15g kahessa päivässä. Lisämaitookin käskivät antaa,vaikka aattelin,että sitä ei tarviis,mutta pakkohan se on,että saadaan neitille paino kohilleen..

Tsempit teille muille,en kerkee nyt paremmin perehtymään.. :/

taiska ja muru 4pv <3
 
  • Tykkää
Reactions: sisunen ja hannama
Täällä ollaan yhdessä kasassa ja samoilla viikoilla kuin Melanie75 :wave:

Olo on mitä mainioin eli en, usko että vielä hetkeen mitään tapahtuukaan... Tosin olen ensikertalainen ja en tiedä miltä pitäisikään tässä vaiheessa tuntua.

Olen alkanut jännittämään, että tunnistanko supistukset ja ajankohdan jolloin tulisi sairaalaan lähteä?

Ja viime yönä valvottiin, kun kyytiläinen kovasti myllersi... Kun en unta saanut niin aloin tietenkin miettiä kaiken maailman asioita; että millainen äiti minusta tulee, ja ehkä vauva on jotenkin sairas kun ei halua tulla ulos, osaanko hoitaa häntä yms... Onneksi sain nukuttua pienet päikkärit, niin taas jaksaa odotella!

Nyt tiedän mitä tarkoitetaan kun sanotaan, että odottavan aika on pitkä :D

Tsemppiä meille vielä odottaville ja ihania vauvahetkiä jo nyytin kainaloon saaneille :heart:

Mamma2012 + kyytiläinen 40+1
 
sisunen meillä kans nuo vaipanvaihtosessiot välillä venähtää ylimääräsiks pepun pesuiks :D Mutta siihenki alkaa oppimaan, että millon on ehkä kakkaa tuloillaan ja se kuinka nopeasti pesun jälkeen kuivataan pylly ja sitte äkkiä vaippa alle ja kuivataan loppuun..

Meillä oli kanssa eka lääkärineuvolassa käynti. Kaikki ok, iho on vaan kuivahko, että ceridalia kehotti laittaan muutama tippa kylpyveteen. Me ollaan kylvetettyki vaan kerta viikkoon nyt ja parempi varmaan, ettei kuivu liikaa.
Painoa oli tullu reippaasti lisää, nyt 4320g, kun 2 viikkoa sitten 3800g... Pituutta oli nyt huimat 54.5cm (syntymäpituus 48cm), että ei ihmekään, että ne 50cm vaatteet alko oleen pieniä.. :p Pipoki oli kasvanu sentin lisää eli nyt 36.4cm.

Miehen täti lähti meitä neuvolaan kuskaamaan ja ihan hyvä oliki, ettei mun tarvinu yksin säätää. Kauheet itkuraivarithan tuo aina saa, kun pakataan matkaan, mutta onneks heti kun auto lähtee liikkeelle, niin rauhaantuu.

Nyt tytön vuorokausi on kääntyny, että se herää noin kolmen aikaan yöstä ja on sitte pari tuntia ihan hereillä. Onneks mies herää viiden aikaan, niin ollaan sille sitte aamukahviseurana.. Päivällä tuntuu nukkuvan enemmän, vaikka on tässä niitäki päiviä ollu, etten oikein mitään saa tehtyä, kun toinen välillä herää vatsan kipristelyihin. Huomattavasti vähemmän kuitenki itkee mahavaivoja.

Hurjasti onnea kaikille vauvaantuneille ja tsempit vielä niille muutamille, jotka kärvistelee!

Miten muuten jatko tän palstan kanssa, kun pian vaihtuu kuukausi? Oisko innokkaita ketjun perustajia vauva-puolelle? =)
 
Onnea kaikille vauvan saaneille ja tsempitykset vielä odottaville!! :flower::heart:

Täällä on arki lähtenyt käyntiin ihan hyvin, ainoa että imetys on ruvennut stressaamaan, itseasiassa se ressasi jo sairaalassa.. nännit meni heti verille ja tosi kipeät, väärän imuotteen takia.. Perhehuoneessa kun oltiin niin ei imetykseen saanut niin paljon opastusta, toki hoitajat auttoivat muttei siellä hoitajilla ollut aikaa niin kuin tavallisella osastolla.
Sain rintakumin avuksi, sillä pysty jotenkuten imettämään hammasta purren. Lisämaitoa jouduttiin kuitenkin antamaan jo sairaalassa.

Nyt kotona sitten mennään rintamaidolla ja korvikkeella, rintakumi edelleen käytössä, nyt rinnat jo hieman paremmassa kunnossa mutta ei se imettäminen kuitenkaan ihan kivutonta vielä ole.

Mutta sitten sitä synnytyskertomusta..
Mulla alko siis ne supistukset jo keskiiviikkona 21.11 aamulla, limatulppa rupesi irtoomaan. Päivällä kipeitä suppareita tuli jo 3-5 min välein. Välillä väli piteni, mutta missään vaiheessa kipeät supistukset eivät loppuneet. Vähintään 15 min välein tulivat kuitenkin.
Tuossa vaiheessa supparit eivät kuitenkaan olleet vielä niin kipeitä etteikö olis kotona pärjännyt.
Ke iltana kuitenkin päätettiin käydä Naistenklinikalla näytillä, että oisko nuo saaneet jotain aikaa. Sormelle auki ja kanava lähes hävinnyt, joten kotiin takaisin odottelemaan.
Supistukset sen kun kovenivat ja eihän siitä tullut nukutuksi ollenkaan, to aamuna takas Naikkarille, kahdelle sormelle auki ja kanava hävinnyt kokonaan.
Kätilö siinä lohdutteli että onhan siellä jotain tapahtunut.. ei paljoo itteensä lohduttanut kun tiesi ettei kuitenkaan vielä tarpeeksi ja 24h valvonut jo kipujen kanssa.
Päästiin yhteen synnytyssaliin lepäämään miehen kanssa, sain lihakseen kipupiikin että oisin saanut nukutuksi. Nukutuksi en saanut mutta levättyä kyllä, kipupiikki auttoi sen verran että pysty rentoutumaan enempi.
Tilanne ei kuitenkaan aamupäivän aikana edennyt joten takaisin kotiin. Silloin pääsi jo itku kotona että kauan tässä joutuu vielä kärvistelemään... Siinä vaiheessa oisin tehnyt mitä vaan että supistukset olisivat loppuneet ja oisit saanut nukkua edes muutaman tunnin!

Torstaina iltaan mennessä supistukset olivat jo tosi kovia, mutta väli oli 10min.
Soitin Naikkarille ja kyselin että mitä tässä oikeen voi tehdä, kauan tämmöstä pitää jaksaa ennen kun rupeevat tilannetta avittamaan.. Empaattinen kätilö puhelimen toisessa päässä ehdotti jos tulisin sinne osastolle nukkumaan ja saisin kivunlievitystä, mutta lääkärit ei ainakaan yön ainaka rupea käynnistelemään ilman että olis jotain kunnon syytä.
Kymmenen jälkeen illalla lähdettiin siis kolmannen kerran, ja vannotin jo miehelle matkalla että tällä kertaa mä en lähde sieltä kulumallakaan ilman vauvaa kainalossa!

Perillä ei muuta kun käyrille taas, supparit olivat tosi kipeitä jo. Kätilö antoi lämpöpussin mutta se ei auttanut ollenkaan.
Sisätutkimuksessa sitten 4cm auki, en muista milloin olisin ollut niin helpottunut.
Ei muuta kun sairaalamekko päälle ja synnytyssaliin, jumppapallon ja ilokaasun voimin mentiin, ilokaasusta oli kyllä suuri apu.
Puolenyön jälkeen uus sisätutkimus, 5cm auki ja kätilö puhkasi kalvot.
Ei mennyt kauaa kun supistukset olivat jo niin kovia että meinas lähtee aina taju supistusten tullessa. Epiduraalin sain (kellonaikoja en enään muista/tiedä), vei lähes kaikki kivut kokonaan. Eikä kauaankaan kun rupes tuntumaan painetta alhaalla ja olinkin jo 10cm auki, ei muuta kun ponnistamaan.
Ponnistusvaihe kesti 25 min, ja niin syntyi pieni 9pisteen poika napanuoraan kietoutuneena perjantaina 23.11 aamuyöstä klo 03:49. 3396g, 47cm, py 35cm.

Tuolloin vannoin että viimenen synnytys mulle, mutta nyt jo 6 päivää synnytyksestä on ihan hyvät fiilikset synnytyksestä. Kätilöt olivat aivan mahtavia ja itselläni vointi rupee olemaan tosi hyvä. Ja parastahan on tämä sylissä tuhiseva pieni. :heart:


Lily_ ja poika 6pv
 
Heippa!

Onnea juuri ja taiska87!

Vauvapuoli Jos joku innokas perustaa vauvapuolen kirjoittelen sinne mielelläni kuulumisia, tosin esikoisen aikaan kirjoittelu jäi aika vähiin kun tuntui ettei aika riitä. Tällä hetkellä vauva on rauhallinen ja isoveli on ottanut uuden tulokkaan hyvin vastaan.

Eilen oli meilläkin neuvola ja paino oli parissa päivässä noussut ihan hyvin. Nyt jatketaan samalla mallilla eli ensin syötetään rinnoista ja sitten annetaan lisämaitoa päälle. Tyttö nukkuu yöt hyvin, tosin välillä kun herää niin on hankala saada unten maille takaisin.

Vaikka synnytyksen aikaan olin sanonutkin etten tee tätä enää koskaan niin olisin valmis siihen vaikka heti. Nytkin tällä hetkellä palaan niihin viikon takaisiin "tuskaisiin" tunnelmiin. Viikko sitten olin tähän mennessä ponnistellut puoli tuntia... vielä 26 minuuttia ja sitten kuului se maailman ihanin ääni, vauvan ensi parkaisu :heart:
 
Täällä on tosiaan hiljaisempaa kun niin monet on just saaneet nyyttinsä ja ihastelevat niitä netin sijaan ;)

Tällä toinen neuvolakäynti tänään ja vähän jännitti, miten paino on noussut.. esikoisen kanssa kun piti painokontrolleissa ravata ja syöminen takkusi. Ja viime viikolla kun oli vielä se lastenklinikalla käyntikin (synnärin lastenlääkäri laittoi meidät sinne päivystykseen, epäilivät yleisinfektiota, jota ei sitten onneksi ollutkaan). No, pituutta oli tullut hyvin eli nyt 53,5 cm (50 cm syntymäpituus) ja paino 4290 g eli viime viikosta oli tullut 460 g lisää =) On tuo poika syönytkin 1-2 h tunnin välein vuorokauden ympäri. Mä luulin että ei saa syötyä tarpeeksi kun koko ajan tissiä haluaa ja toinen tissi oli vielä huilillakin kun oli rikki mutta riittäähän tuo maito näköjään yhdestäkin. Nyt voi sitten antaa tuttiakin välillä imemistarpeeseen ja varmaan vatsavaivojakin, joita ei ole paljon ollut, olisi vähemmän jos ei noin usein/koko ajan söisi.

Tsemppiä odottajille!

HilmaVilma ja Väiski 2,5 vkoa
 
Viimeksi muokattu:
Onnittelut uusista vauvoista :)

Täällä oltiin pojan kanssa toista päivää ihan kahestaan kotona. Kivasti on mennyt ja jopa päästiin vaunulenkkeilemäänkin tänään. Huomenna tämä äiti menee värjäämään tukkaansa, kun ristiäiset lähestyy vääjäämättä. Ilonen mummu saapi sitten pojan hoitoon muutamaksi tunniksi. Hiukan jännittää lähtee huomenna ajelemaan, kun pelottelivat tolla myrskyllä...Mulla itellä ei oo kiirus ja rohkeus riittää ajamaan kyllä hiljaakin, jos keli sen vaatii, mutta vauva takapenkillä pistää kyllä pelkäämään hiukan noita muita ajattelemattomia autoilijoita, joilla kiirutta piisaa vaikka muille jakaa : / Toivotaan, että kaikki pöllöt kuskit olis pois kasitieltä huomenna ;)

Kummasti tosiaan tää netin käyttö vähenee,kun nyytti tulee... kun vauva nukkuu, niin aina tuntuu olevan joku muu homma vielä..tai sit pitää iteki päästä päiväunille :D

sisunen
 
  • Tykkää
Reactions: Scala
hiljaista on juu :) mutta kiva että sentään jotain tekstiä tulee :) niinhän se on että ne tärkeimmät vie huomion :) itelläkin kun nää neljä tenavaa pyörittää päivää, niin ei päivällä juurikaan ole kiinnostusta keskittyä koneelle, ellei ihan jotain pikaista tietoa vaan hae.
tykkään että on semmonen oma hetki, kun saa täällä rauhassa pyörähtää. aamut alkaa kuitenkin vauvan syötöstä puoli kuuden pintaan, ite en sit enää osaa mennä nukkumaan vaan varastan sen yksinäisen ajan tästä :) nukun päivällä sitten välittömästi kun pienet menee nukkumaan. tai jos vauva edes nukahtaa niin joku vahtii taaperoa ja mä heitän silmät kiinni... ja vauva menee yöunille klo 22 niin siinä se sitten on päivän kulku :)

ehkäisy alan kallistua sen hormoni-kierukan puolelle... jälkivuoto on jo loppunut, kesti sen pari viikkoa kuten edellisestäkin.
jälkitarkastus meneekin vasta tammikuun alkuun, aika pitkälle meni. silloin sitten vasta saan reseptin kierukalle, ja kuka tietää mihin asti menee ne ajat kun sen pääsee laitattamaan. no, ehtiipä kroppa palautumaan hyvin ennen kuin se laitetaan.

yöt vauvan kanssa menee kuten muidenkin vauva-aikoina, syö klo 22, 02 ja 5:30. kolmen maissa kakkaa ja sitten sen pesemisen jälkeen killittää silmät auki hetken aikaa. en pidä valoja missään huoneessa, ainoastaan joku hämärä-valo on että näen mihin kävellä ja vaipat vaihdella.
yritän pitää niin pimeänä kuin vain mahdollista, niin vauva oppii että on yö, eikä kuulukaan valvoa :)
ei juurikaan ehdi itkemään nälkäänsä, ite havahdun jo tosi pieneen kähinään. taapero ei onneksi herää vauvan touhuihin, välillä itkemään herää hänkin, eikä vauva puolestaan herää jos taapero kiljuu kurkku suorana klo 04 :D ilmeisesti se on mahassa tottunut jo siskon ääntelyihin niin ne ei enää heivauta :D mutta koska nää mun yöunet jää niin olemattomiksi edelleen, niin ne päiväunet on kyllä todella tarpeen. vihdoinkin taidan osata sen, että ENSIN nukun ja sitten touhuan mitä tarttee :) ja puhelimestä äänet pois siksi aikaa !!

korvikkeen anto sitä menee nyt keskimäärin 80 ml/syöttö. on se helppoa, kun tietää että toinen ainakin saa tarpeeksi ruokaa. imettämisellä kun ei rintoihin niitä millimääriä jää näkyviin, toki sitten vauvan tyytyväisyys kertoo että ruokaa on riittävästi :)

d-vitamiinit aloitettiin eilen :) toivotaan ettei tule vatsanväänteitä ...

uusia vaatteita :p kerta kaikkiaan kun tuntui kivalle sovittaa eilen kaupassa uutta kampetta :) pari paitaa lähti mukaan , ja kirpparilta vielä kaveriksi jotain :) housuihin en vielä satsaa, odotan että tää maha hiukan vielä palautuu... entinen koko menee kyllä jo päälle mutta on hiukan nafti ;)

uusi palsta syntyneille jos joku vaan päivittäjäksi haluaa niin mäkin tulen jotain raapustamaan kunhan tältä sirkukselta aikaa saan :)

niin se tulee joulukuu, ja kohta tämäkin vuosi päättyy... haikea olo tulee siitäkin, kun muistelee tammi-helmikuun plussan metsästys-aikoja :heart:

onnea vauvan saaneille, ja puhallan täältä viimeisille odottajille käynnistävän puhalluksen :whistle:, NYT lähtee loputkin tän kuun vauvat tulemaan :wave:

myrsyisän aamun tunnelmissa, Fourth gift ja pikkupallero 2 viikkoa :)
 
  • Tykkää
Reactions: mnica ja Scala
Huomenta!

Marraskuu loppuu ja alkaa marraskuiset mahatkin loppua, jaksamisia viime metreille ja onnittelut vauvautuneille!

Meidän Eikka on jo kuukauden. Nopeasti ja rennosti on kuukausi mennyt. Mies on ollut koko kuukauden talvilomalla ja nyt on vielä isyysloma jäljellä. Täytyy vain ihmetellä miten yksi pieni ihmisenalku voi lisätä näitä kotihommia potenssiin kaksi, onneksi on lisäkäsipari ollut tarjolla, täytyy nauttia siitä luksuksesta vielä muutama viikko.

Rytmi alkaa selvästi löytyä. Pirteät hetket ovat illalla kun talo hiljenee ja sitten aikaisin aamulla kun toiset vielä nukkuvat. Eikka on selvästi oivaltanut, milloin saa äidin ja isän jakamattoman huomion :) Mahanpuruja on ollut yllättävän vähän, D-vitamiini saa vähän vaikertamaan. Niistäkin voi pitää päivän parin tauon, jos tuntuu, että hankalaksi menee. Kun ajoittaa vitamiinit aamuun, niin ei häiritse yöunta.

Ristiäiset on ensi viikon lopulla, mutta ei minkäänlaista stressiä. Niin monet on jo takana, että menee rutiinilla. Pappikin sama kuin parilla aikaisemmalla kerralla.

Oikein hyvää jatkoa kaikille, nopeasti meidän odotusaika meni. Minä en vauvaosastolle varmaan ehdi kirjoittelemaan, kun arki miehen töihin paluun myötä alkaa. Kaikille rauhallista ja taatusti erilaista joulua vauvan kanssa!

Scala ja Eikka 1kk

Ps. Tokaluokkalaisen havainto eilisillalta: "Äiti, meidän perheessä on 100 varvasta." Niin totta :)
 
Viimeksi muokattu:
Huomenta!

Täällä vielä niin kasassa :) Tänään poksu 41+0. Enpä olis uskonut, että vielä ollaan kasassa, kun aikaisemmat kaksi käynnistettiin heti lasketunajan jälkeen. Pitää nyt vaan uskoa ja luottaa, että lääkärin painoarvio pitää paikkansa ja vauva on max neljäkiloa. Muuten voi alatiesynnytys olla hieman vaikea.

Seittemän jälkeen taas noustu muksujen kanssa ja esikoinen valmistelee eskariin lähtöä. Mies lähti töihin ja vielä huominen vuoro niin sitten taas olis pari vapaata ja hyvää synnytyspäivää, myös lapsenvahdin kannalta. Aamulla vessareissulla tuli jonkin verran verensekaista limaa, et jospa se sitten olis limatulppaa ja enteilis synnytystä pian. :)

Vointi on muuten hyvä. Painaa joo ja kohtu harjoittelee kyllä pitkin päivää koko ajan, mutta hyvin sen puolesta jaksaa. Ja jotenkin nyt on saanut lisää aikaa tehdä jouluvalmisteluja ja ostoksia kun onkin vielä kasassa. Kun ei välttämättä ihan heti synnytyksen jälkeen jouluostoksille ehdi. Yhdet pikkujoulut olis tiedossa puolessa välissä kuuta ja toivon, että sinne vauvan kanssa päästäs. En kuitenkaan mielellään ihan vielä viikon ikäisen kanssa lähtis reissun päälle.

Jospa sitä tänään pienen siivoilun jälkeen laittas ensimmäisiä jouluvaloja. Olin aatellu vasta ens viikolla laittaa kun oletin olevani vauvan kanssa kotona, mutta jospa ne laittas nyt kun on aikaa. :)


Tsemppiä meille muutamalle!! ;) Joulukuun vauvoiksi taitavat syntyä :)

Ja onnea vauva-arkeen, se kuulostaa niin suloiselta. Ja sitä tuhinaa odottelen kovasti. :)

Aapaliini ja mukelo 41+0
 
  • Tykkää
Reactions: odottelen
Kovasti jaksamista niille muutamalle jotka vielä kärvistelevät. Se odottavan aika on niin älyttömän pitkä...

Täällä arki rullaa miten nyt rullaa eli opetellaan tuntemaan toisemme. Mitään järkevää rytmiä ei pojalla ole muuten kun se että syö 2-3h välein ja kerran päivässä eli yöllä/alkuyöstä ottaa tissi maratonin ja roikkuu syömässä semmoiset 3-4h kerralla. Tosin antaa sitten nukkua aamulla pitkään.

Neuvolan kotikäynti oli eilen ja hyvin on paino lähtenyt nousemaan, mutta vielä on matkaa 130g syntymäpainoon. Päivät menee kun siivillä ja ei sitä oikein edes tajua mihin aikaan sitä on itse hereillä kun elää vain omassa pienessä kuplassa joka pyörii pienen pojan ympärillä :)
Itse olen toipunut synnytyksestä todella hyvin ja jälkitarkastus onkin mulla joskus tuossa tammikuun alkupuolella. Pitäis siihen mennessä nuo ehkäisy asiat päättää...vaikeaa.

Mutta nyt pitää mennä...pikku pomo käskee <3

iia ja Anselmi 6vrk
 
Tänään käytiin tytön kanssa neuvolassa, maanantaina oli se kotikäynti. Nyt tarkistettiin vain painoa. Ja hienosti oli noussut nyt tän viikon aikana ja nyt on syntymäpainossaan.

Syöminen onkin sujunut suht hyvin. Edelleen mennään lisämaidon kanssa, saa nähdä pääseekö sitä ollenkaan kokonaisimetykselle. Vajaa puolet nyt suunnilleen syö rinnasta ja enemmän sitten pullosta. Rintapumppua en ole vielä saanut toimimaan, pari kertaa olen yrittänyt, mutta mitään ei vaan tule. Vaikka käsin lypsämällä kyllä irtoaa. Ja aventin käsikäyttöinen pumppu on kyseessä. Harmittaa vaan jos meni rahat ihan hukkaan.

Tyttö syö siinä 2-4 tunnin välein edelleen ja hereilläkin jaksaa jo aika hyvin olla muutamia kertoja päivässä. Ja valitettavasti monesti myös yöllä.. Yövalo meilläkin vaan makkarissa päällä ja muutenkaan ei mitään ylimääräisiä sitten touhuilla, mutta niin tuo vaan tapittaa kehdossa silmät auki välillä. Onneksi on ihan kiltisti, eli ei juurikaan huuda, muuta kuin sitten nälkäänsä. Vatsavaivaa ei taida juurikaan olla, ainakin molemmista päistä kiitettävästi ilma poistuu :D Saa nähdä mitä nuo D-vitamiinit tekee, jos tänään ne alottaisi.

Viikonloppuna oli tarkoitus aloittaa ulkoilu mutta saa nyt nähdä. Kun tuo keli ei oikein hyvä ole ja pakkastakin luvattu tänne reippaammin.

Oma olo edelleen aika sama, eli väsymystä on välillä paljonkin. Vaikka unta saakin aika riittävästi. Mies ei edelleenkään ole pitänyt yhtään ylimääräistä vapaata, paitsi tänään sai järkättyä sen pari tuntia, että pääsi neuvolaan mukaan. Eilen oli taas aika keskustelua aiheesta ja tuskin taas mihinkään johtaa. Ehkä sitten ens viikolla yhden vapaapäivän saa.. Sentään on itsenäisyyspäivä, eli siitä nyt tulee se yksi päivä ainakin ylimääräistä. Jotenkin tässä nyt vaan on sit jaksettava jouluun asti, silloin ois pari viikkoa miehellä vapaata.

Minäkin voisin sinne syntyneiden puolelle sitten liittyä, välillä ainakin kun ehtii kirjoittelemaankin, kun tyttö toistaiseksi ainakin vielä suht helppo tapaus.

Tirppana ja tyttö lähes 2 vko.
 
Täytyy laittaa tällänen ennen kuin kaikki katoaa.
Kiitos kaikille meidän kuusta ja odotusajasta tähän. monen moista asiaa täälläkin on käyty läpi ja itse ainakin olen saanut paljon tältä porukalta odotusaikana :heart: viime talvena aloitimme ja taas tuli lumi maahan ainakin tällä suunnalla. iloa, surua, huolta, jännitystä, pahoinvointia, supisteluja, suonenvetoja, sydänääniä, ultrakuulumisia, pieniä enkeleitä, rakkaita lapsia, perhettä hyvässä ja pahassa, siinäpä viimistä yhdeksää kuukautta muutamilla sanoilla.
Enää ei tarvitse itse odotella ja käsittämättömälle sekin jo tuntuu. odotuksen tulos nukkuu rintakehän päällä ja vaikeuttaa kirjottamusta ;)
Tsemppiä vielä odottajille, ajatukset ovat yteidän mukana salissa :)


ps. missäs ne jatkot olikaan?

pikkuinen Ponni ja entinen odottelija :)
 
onnea kerpele :)

ja myös omasta puolestani kiitän ryhmää odotusajan seurasta :) vivahteikas aika on takana, enkä päivääkään vaihtaisi pois :heart:
omalla kohdalla vaikean raskauden tuomat ongelmat ja vallankin alkuviikkojen huolet eivät unohdu, mutta niiden muisto on kasvattanut hermoja ja jaksamista aika tavalla!

ei pidetä elämää itsestään selvänä, nautitaan perheistämme joka hetki, jään odottamaan kuka päivittää että jatketaanko joulukuun merkeissä palstaa, vai kuka tekee syntyneiden osaston...

ja just kun kehuin meidän rytmiä, se meni ihan toisin päin :D tänään vauva olikin valtavan paljon hereillä, ja yöunilla on jo ollut taaperon kanssa yhtä aikaa yli tunnin :) aika ihanaa että miehen kanssa jäi illalle enemmän aikaa yhdessä :)
näin se menee, ikinä ei tiedä mitä seuraava hetki tuo tullessaan :)

uusia tuulia odotellen FG ja pesue
 
Onnittelut kerpele & Mai83! :flower::flower::heart:

Niin se 9kk hujahti.. maaliskuussa tänne marraskuun odottajiin liityin ja nyt ois sitten marraskuu eletty. ja tuolla sängyssä tuhisee viikon ikäinen pienimies. :heart:
Kiitokset kaikille, on ollut mukava odottaa kanssanne, ja mielelläni itsekin siirtyisin syntyneiden puolelle jos semmoinen tulee, tosin ei varmasti kuulumisia kovin tiheästi tule laitettua mutta joskus kuitenkin. :) Ja kiva olisi lukea teidän muidenkin kuulumisia jatkossa!

rintamaito ei tunnu meikäläisellä riittävän.. aamusin saattaa saada pumpattua sen 80ml yhteensä, mikä on ihan hyvä määrä, mutta esim tänä iltana sain yhdellä pumppauskerralla n. 30ml, mikä ei kyllä meijän pojalta nälkää vie..
Rinnasta imeminen ei tahdo enään onnistua, saa raivareita tai nukahtaa lähes heti tissille. pullon helppouteen jo tottunut..
Näyttää siltä ettei musta ainakaan täysimettäjäksi ole.. Kun vaan osais olla ressaamatta, kyllä ne vauvat korvikkeellakin kasvaa.

Lily_ ja poika 1vko
 
Hei tänne!
Minä poistuin tästä ketjusta huhtikuussa keskenmenon takia. Välillä olen käynyt teidän kuulumisia lueskelemassa ja surullakin miettinyt missä sitä itse voisi olla jos kaikki olisi mennyt toisin.

Onnea teille kaikille jo vauvan saaneille ja tsemppia loppumetreillä oleville! =)

Me haudattiin vauvahaaveet keskenmenon jälkeen muutamaksi kuukaudeksi ja nyt muutaman kuukauden yrityksen jälkeen tein positiivisen raskaustestin. Toivottavasti tämä pieni saadaan syliin asti. :heart:
 

Yhteistyössä