Marraskuun masuasukit <3 *lokakuussa*

Joo ihan nuori en enää ole Tai riippuu keneltä kysyy. No, äiti sit kävi ja eipä tuosta tullut juurikaan puhuttua. Oli kuulemma arvellut, että en mukaan halua kuitenkaan. Totesin vaan, että olishan tuota vaikka voinutkin lähteä. En tiedä sitten johtuuko tää eriarvoistaminen siitä, että olen ainut tyttö. Olkoonkin että äiti silloin kovasti tyttöä toivoi, kun ennestään oli poikia. Mutta kun minusta ei tullutkaan semmoista ns. tyttömäistä tyttöä, vaan tykkäsin poikien kanssa leikkiä ja nyt aikuisenakin olen miesten alalla. Joskus teiniangsti aikaan välillä sitä riitaa tuli ja aika vahvasti tuli käsitys siitä, että en vaan ole sellainen kuin hän haluaisi. No, nyt sitten omalla kohdalla kun lapsi(a) saa, niin olenkin sitä mieltä, että ihan sama minkälainen lapsi on, silti on minulle yhtä rakas. Ja ne kaikki lapset tosiaan on yhtä rakkaita. Kun omakohtaisesti tietää, että se on jo tarpeeksi rankkaa kun esim. koulussa sit kiusataan helposti erilaisia, niin se kotoa saatu tuki olisi todella tärkeää. No, jos jätän nämä omat avautumiset vähemmälle tai ainakin tän henkilökohtaisen elämän.

Omaa napaa kuitenkin vielä vähän. Eli netti ei edelleenkään toimi, eivät siis tänäänkään ole tuota katkennutta kaapelia korjanneet. Ja viime viikkoisen vesikatkon seurauksena vesi on vieläkin sakeaa. Just kun aloin oppimaan juomaan enemmän vettä, ja melkein himo siihen tulikin. Niin nyt ei sitten viitsi hanavettä juoda. Normaalisti tuskin paljon tuosta jaksaisi välittää, mutta nyt pitää tuota vauvaakin ajatella.

Supistuksia tulee edelleen öisin, ainakin siitä päätellen miten hellänä maha aamuisin on. Samoin yöllä jos vessaan pitää herätä.
Liikkeet on jo useamman viikon olleet samanlaisia. Edelleen hyvinkin aktiivisesti tyttö mahassa potkii, tai siis lähinnä työntää jaloilla ja pepullaan. Ei niin kivan tuntuista kun toinen itseään työntää alaspäin. Välillä tuntuu, että kohta se jo tippuu ulos sieltä Tän kuun sais vielä olla tuolla, 3.11 on jo sitten täysaikainen, eli saa miun puolesta jo syntyä Siihen mennessä kun varmaan painoakin ainakin lähes 3kg.

 

No hei,

Joulunen olo tuli täälläkin, kun aamulla maa oli kuurassa. On kyllä ihana kun tulee joulu. Vaikka vielä on vähän auki, missä se vietetään, kun ollaan mummoloissa tähän asti vuoroteltu.

Neuvolakuulumisia tähän väliin:
- 35+3
- painoa -1kg, yht. +5kg. Ekaa kertaa sain kuulla, että pitäs syödä enemmän. Radilaisena se on vähän hankala, mutta jospa koittas lisätä yhden välipalan niin kuin th ehdotti.
- sf: 30cm oli pysynyt samana kuin kaksi viikkoa sitten, maanantaina sen takia jo uusi neuvola ja silloin katotaan sf:ää ja jos ei käyrä lähde nousuun niin äitipolille. Vauva oli kyllä laskeutunut tosi alas, mutta ei vielä kiinnittynyt. Hassua kun aikasemmissa raskauksissa vauva ollut isoja, ja nyt murehditaan päin vastasta. Vatsan päältä arvioi kokoa ja sanoi vauvan olevan vielä vähän alle 3kg. Et ei silti mikään liian pieni ja ehtii tässä vielä kuukauden kasvaa, että en siksi vielä ainakaan ole kauhean huolissani.
-Pissa puhdasta
-Vauvan sykkeet 140
-HB 120
-paineet 120/84.

Muuten kaikki mainiosti.

Noista sokereista piti sanoman, että sokerin sieto voi parantua loppuraskaudessa, että jos tunnin arvot paranee viimeisillä viikoilla, niin se voi olla, että on vaan radi helpottanut.

Napa on pullahtanut joskus kesällä jo.

Edelleen harkkasupistuksia on iltasin ja nykyään aamuisinkin jo, mutta ei kipeitä. Hankala tieten olla niiden kanssa, mutta jospa ne jotain tekis. Ei haittaa vaikka parin viikon päästä syntyskin.

En kans muista mitä piti kommentoida.

Leipoa tekis mieli ja eilen tekasinkin yhden tiikerikakun pakkaseen, jotain muutakin sinne vois taas mahtua. Kinkkusarvia, pitäs pojan synttäreille ainakin väsätä ja pätkiskuivakakku ja miksei täytekakun pohjakin.

Aapaliini ja mukelo 35+3

 

Tirppana83: Kyllähän tuo äitisi käytös vähän kummalliselle kuulostaa.. Itse äidiksi tullessaan sitä tulee näitä äitiysasioitakin pohdittua ja siksikin varmasti asia on nyt sinulle niin arka.

Meillä minä koen aina olleeni äidin suosikki paitsi sen jälkeen kun sain ensimmäisen lapseni. Äitini ei voinut hyväksyä ajatusta että lapsi on saanut alkunsa lapsettomuushoidoilla ja otti aikansa ennenkuin hyväksyi esikoisen. Nyt tämän raskauden kohdalla suhtautuminen on ollut selvästi toisenlaista koska kyseessä on luomuraskaus. Tosin kovin kiinnostunut ei ole uudesta tulokkaasta ollut. Äitini on joskus ohimennen sanonut mm. että minun lapseni jäävät testamentissa ilman osaansa (no lakiosa tietty) ja veljeni lapsineen saa kaiken. Vaikka olen äitini kanssa melko läheisissä väleissä ollut aina (äitini on välillä liiankin tuttavallinen), niin lastenlasten jälkeen tilanne on selvästi muuttunut. Veljeni (vaikka onkin minua nuorempi) sai lapsen ensin ja hän on äidilleni selvästi rakkain.

Imetyksestä vielä sen verran että kun se epäonnistunut imetys kohdalle osuu, se voi olla kova pala.. ei kaikille mutta niinkin voi käydä.

Napa ei ole pullahtanut ja tuskin ulos tuleekaan. Itseasiassa en ole kellään sellaista nähnyt vaikka kavereillakin on lapsia yhteensä melkoinen liuta =) Ja täällä tuntuu monella olevan.

Joulua ollaan vietetty vuorotellen molemmissa mummoloissa ja nyt on vuorossa tuo lähempi mummola eli sinne siis jouluaatoksi valmiiseen pöytään :xmas:

Mahan napsuminen: Viime yönä aikani kuluksi lueskelin lokakuisten pinoa ja siellä jollain oli tätä ollut. Minulla myös. Eli vauvamahan kohdalla, kyljessä kuuluu ja tuntuu sellainen napsahtava ääni joskus. Mikähän lie.. Muistelisin että esikoisen aikaan oli samanlaista. Aika pinnasta ääni kuuluu, ei missään tapauksessa luista tms.

HilmaVilma 37+5

 

Mahan napsuminen Mä olen kanssa lokakuisten pinosta lueskellut tosta mahan napsumisesta ja napsumista kuuluu myös meikäläisen pötsistä.

Jouluaatto Aikoinaan ollaan "sovittu" tai varmaan tullut enemmänkin tavaksi olla jouluaatot vuoroin äitini ja vuoroin miehen vanhempien luona.Tämä jouluaatto menee miehen vanhempien luona tuossa about 400 metrin päässä. Joulupäivänä tai tapanina mennään sitten oman äitini luokse syömään. Oman isäni uusi perhe ei tämän uuden naisen vuoksi suuremmin perusta millekkään juhlapäivälle eikä siis myöskään joululle. En ole koskaan pienenäkään viettänyt joulua heidän luonaan. Miehen vanhempien luokse tulevat varmaan sitten myös miehen sisaruksia.

Täällä vauvan vaatteet odottelee nyt pesukoneen käyntiin laittamista, mut katellaan josko sitä huomenna tai sitten joskus Tosin täytyy olla hiukan varovainen kun noita tavaroita laittelee, miehen äiti ei saa nähdä vaatteiden väritystä, koska ei halua tietää kumpi on tulossa... no omapahan on vikansa jos yllärivierailulle saapuu

 

hiipinen Kiitti vinkistä! Yhdellä kaverilla on ehkä aventin pumppu myynnissä, et katon ensin millanen se on..se kyl taitaa olla aika vanha malli, niin en tiedä sit haluanko sitä..kun just oon kuullu, et toi uusi aventin pumppu on hyvä ja sen just haluaisin!

Joulu.. en tiedä yhtään vielä, että missä vietetään! Mä olisin mielelläni aaton kotona miehen ja vauvan kanssa, mutta mies mielellään menisi omille vanhemmilleen.. Mua ei toisaalta huvittais mennä vauvan kanssa koko päiväks oleskeleen miehen vanhemmille.. on kuitenkin rennompaa olla kotona.. saa olla miten haluaa.. on se kuitenkin "vieraiden" nurkissa aina sellaista, ettei voi ihan olla niin kuin haluaa.. ja ihan hyvin voitais mennä myös mun äidille aattona, mut mies nyt ei oo sitä ottanu kuuleviin korviinsakaan.. kivoin olis olla aattona kotona ja sit käydä joulupäivänä ja tapaninpäivänä vuorotellen syömässä molempien porukoilla..

Nellielli ja pötkö 38+1

 

Voi että kypsyttää tämä foorumi, kun kirjoittelin jo pitkät pätkät ja sitten onnistuin tietenkin hävittämään kaiken.

Mutta siis navasta on teillä ollut puhetta ja mullahan se on poksahtanut ulos jo ajat sitten. Esikoinen sen alunperin pullautti pihalle ja tästä toisesta napa on törröttänyt jo ties mistä lähtien.. kesästä ainakin. Kivan näköinen pikku kärsä keskellä kumpua ja vielä oikein pullahtaa lisää jos yskii/aivastaa. Eipä taida enää koskaan palautua ennalleen, ei ainakaan esikoisen jälkeen entiseksi palautunut.

Tänään oli neuvolalääkäri ja sanokaapa nyt, onko ihan normaalia, että ei tehty sisätutkimusta ollenkaan (viikot 35+5). Lääkäri sanoi, että ei tässä vaiheessa ole väliä, vaikka olisi sentin pari auki. No olisi se kuitenkin kiva tietää hieman tilannetta, että onko synnytys mahdollisesti lähestymässä vai mennäänkö sinne laskettuun aikaan. Ultralla se lääkäri vain katsoi ja totesi kooksi nyt 2700 g ja syntymäpainoarvio olisi siis 3500 g. Mutta oli kyllä jokseenkin turha käynti (ja turhaan siis lääkärikäyntiä varten yritin tuota alapään karvastoakin hieman siistiä) :-D

Jahas, näyttää siltä, että läppäristä loppuu kohta akku. Pitäisi varmaan lähteä kokeilemana, jos sitä saisi tälle yölle jo unen päästä kiinni. :attn:

juuri + mukelo 35+5 (tainnut jo vaihtua 35+6)

 

juuri no on tosi paljon lääkäristä kiinni. toisaalta joku haluaa välttää tekemästä ylimääräistä sisätutkimusta tulehdus-riskin vuoksi, jos muutoin odotus mennyt hyvin, eikä ole arveluissa iso vauva. lääkäreillä on hyvin paljon poikkeevia tapoja ja mielipiteitä...

joulun aika no sinnehän on vielä pari kuukautta... mutta meille tulee varmaankin sukulaisia käymään, kun vapaata kerran kaikilla on yhtä aikaa. anoppilassa käydään syömässä, ei vouhkata paikasta toiseen. kerran miehelläkin on pitkät vapaat, syödään hyvin, ollaan yhdessä ja ladataan akkuja siitä alkaa sitten alennus-myynnit joihin mennään jo aattona vähän erilainen perinne meillä kuin valtaosalla ihmisistä ah, ja sitä suklaan määrää :heart: ...ja punaviiniäkin saa juoda sitten ruualla (ruuallakin tai ilman )

mahan napsuminen mä en kyl tiedä mitä tällä tarkoitetaan mutta selässä napsuu, kun kävelee niin välillä nikamat naksahtelee, joka on kyllä liittynyt siihen et nivelsiteet ym jänteet alkaa antaa lopullisesti myöten tulevaa synnytystä varten.

mahan löystyminen synnytyksen alkaessa siis joo, näin voi käydä, mutta siinä kohtaa synnytys käynnistyy ehkä noin vuorokauden sisällä. ei monien päivien kuluttua. korjatkaa toki jos oon väärässä.

äitiysloma aloitettu tänään eka virallinen päivä kuukauden päästä jos vielä kasassa muka olen niin alkaa olla jännää... Ite kyllä en toivo ollenkaan että laskettuun aikaan menis, koska sinä hetkenä mun vauva vastaa jo pari viikkoa yliaikaista
menis nyt nää päivät äkkii ni pääsis jo sinne ultraan.....

viimeiset hankinnat tällä viikolla tarkoittaa liivinsuojia, vauvalle tutti... ja siteet... eipä siis paljon
turvakaukalon mies haluaa käydä ostamassa sitten kun tiedetään kumpi tulokas olikaan aika hellyttävää että miehelle asia on noin tärkeä :heart:

lasketut ajat alkaa kuulkaas vauhdilla olla jokaisella vuorollaan ajankohtaisia... mitenkähän millimamman suomeen siirtyminen sujui?

scala toivottavasti teillä on edelleen kaikki hyvin :hug: varmasti teidän isommatkin lapset jo ymmärtää itekin olla huolissaan, teillä ei ehkä mitenkään helppoa ole nää viimeiset päivät
Toivon rauhallista mieltä, vaikkakaan en osais ite varmaan ollenkaan rauhallisesti odotella tuossa kohtaa
Toivotaan et vauva syntyisi jo ihan omasta vapaasta halustaan, ja teidän onni saisi konkretisoitua

tirppana äh, ei noista vanhemmista kannata niin suuria pultteja ottaa ihmisiähän nekin on keskity vauvan tuloon vaan, ja koita unohtaa epäkohdat tosin tiedän itekin, että tässä hormonaalisesti varsin tehokkaassa tilassa kun joku asia on jäänyt ajatukseen jäädäkseen, siitä on TOSI vaikea päästä eroon
Tsemppiä kovasti

mäkin yritän pitää kämpän perus-siistinä koko ajan, kun ei tiedä koska lähtö on. on sit kivempi ajatella et appivanhemmat on täällä eikä täällä ois kuin pommin jäljiltä vaikkakin tuo taapero levittääkin tehokkaasti kaiken mahdollisen sitä mukaa kun siivoan

fourth gift ja mammaloma käynnistetty

 

poks poks rv 36!!!!!:d

 

No niin, tänä aamuna oon hyvissä ajoin liikkeellä ja muutama vuoallinen makaronilaatikkoa kohta valmista uunissa. En sitte eilen ehtiny, vaikka otin lihat sulaan, kun leipomisessa meni taas niin kauan.

Napa on aika lailla tullu ulos, mutta se tuntuu joltain pohjattomalta kaivolta, ettei se kyllä oo pullahtamassa kokonaan ulos. Mieski välillä ihmettelee, että mitä sieltä nyt tulee esiin... bongasin jopa kaks pikkipikkiriikkistä luomea

Imetyksestä tuli mieleen, että tissit ei oo pariin päivään vuotanu eli olikohan sillä jotain tekemistä tuon viikonloppuisen supistelun kanssa? Joku hormonihyökkäysharjoitus se varmaan oli..
Eli oon kyllä jo ihan henkisestikin valmistautunu imetykseen ja näinhän mä sen unenki, missä imetin vauvelia ekaa kertaa. Ostin kuitenki kaappiin yhen korvikeputelin Nannia, JOS tulee tarvetta.

Iik, mut nyt laatikot uunista ja sit koiruus ulos!

mnica ja möntti 38+5

 

Huomenta!

Tänään siis neuvolaan Ja anopin saan tänään kaverikseni, niin ei tarvii ajella enää ite autoo... Maha sen verran hankalana, että polkimien painelu on välillä täyttä tuskaa, vaikka kuinka säätäis penkkiä. Ja myös mies oli sitä mieltä, että mun ajelut on nyt ajeltu hetkeks

Oottelen sf-mittaa, viimeks mitattu vko 36 ja sillon se oli 34. Olispa pienentynyt, olispa vauva laskeutunut :stick: Nii ja sit sitä hemoglobiinia!

Joulusta ootte puhunut. Mä oon niin totaalinen jouluihminen, että alan valmisteleen sitä jo kesällä. Ja kuuntelen joululauluja ajoissa päästäkseni siihen tunnelmaan. Usein teen jotain lahjoja ite, joten senkin tähden ei auta vetkutella. Ja mun vanhemmilla ja anoppilassa on mun ite tekemä joulukalenteri, johon suklaan lisäks yleensä laitan jonkun tarinan tai runoja tms kivaa joka päivälle, joten senkin pitää olla valmis jo hyvissä ajoin marraskuulla.. Tänä vuonna oon pyytänyt lahjatoiveet jo ajoissa, että ehtisin tekeen ostokset rauhassa, niin ei tarvis vauvan kanssa mennä jouluruuhkiin. Mä olen ihan perinnekoukussa joulun suhteen ja viettänyt jokaikisen joulun äitin ja isän kanssa. Mies vietti ekan yhteisen joulun laivalla omien vanhempiensa kanssa, mut sen jälkeen hänkin on ollut sit mun vanhemmillani. Me halutaan olla koko joulunaika yleensä yhdessä osotteessa, kun muuten tulee ajeltua jatkuvasti noin 100kilometriä töihin yms. joten ei sitten enää joulun muina päivinä oo lähetty ajelemaan miehen vanhemmille. Nyt on pitkät pyhät, joten ehkä vauvan kanssa jossain kohtaa voisi liikkua, ajoaika tosin on yli 2tuntia mun vanhemmilta anoppilaan... Ei tän joulun suhteen oo kuitenkaan tulossa muutoksia aaton kuvioihin, mutta saa nähdä miltä ens vuoden joulu sit näyttää. Henkilökohtasesti haluisin viettää kaikki jouluni kyllä kotopaikassani ja iso piste.

Mun maha on napsunut loppukesästä lähtien. Joskus äänet on niin kovia, että oon noussut sohvalta sillä ajatuksella, että menikö vedet Mulla toi ääni kuulostaa melko samalta, kun tietokoneen hiiren napse ja kuuluu kyljistä ja mahanahasta tai jostain. Ei tosiaan mistään kauheen syvältä ja useimmiten kuuluu sillon kun seve liikkuu reilummin tai maha on pinkeenä.

Tohon rintapumppuasiaan tulikin varmaan jo vastauksia. Mä ostin oman aventini citymarketista hinta 60 euroa. Kallis hankinta, mutta parempi, että se on heti...jos sattuu tuleen vaikka tulehdus :ashamed: Hankinnan jälkeen huomasin, että muksumassissa oli yllättävän halvalla kaikkea äitiyssälää ja myös rintapumppuja. Eli sieltäkin kannattaa ehkä käydä katsomassa. Sieltä ostin myös lämpöpussin kaukaloon hintaan 35 euroa. Sitäkin mietin, että ompa kallis... mut eihän se oo, kun se on melko ikuinen.... ja kun pesee ja pitää hyvänä, niin sen voi joskus myydä pois ja siitä voi helposti vielä saada sen parikymppiä. Vauva vielä ees syntynyt, ni mä jo hieron kauppoja sen tavaroista

Sit kattoon joko mun vesipulloni on ehtinyt pakastimessa jäätymään. Hileistä vettä aamupalaks! NAMI!!!

sisunen ja seve 38+5

 

Huomenta!

Ensimmäinen huono yö takana, väsyttää. Mitään fyysisiä vaivoja ei ole, mutta heräsin kahden tunnin välein ja joka toisella kerralla piti käydä vessassa. Alkaa ilmeisesti valmistautuminen yöherätyksiin. =)

FG Täällä ollaan ihan ok, kiitos. Kyllä noista isommista huomaa, kuinka tarkkailevat koko ajan. Olivat kuitenkin jo silloin viisi vuotta sitten ihan "tolkuissaan" (teini-ikäisiä) ja tajusivat ihan tasan tarkkaan mitä tapahtui. Lähinnä mua harmittaa heidän puolestaan, että pystyvätkö koskaan nauttimaan omasta raskausajastaan täysillä sitten aikanaan, kun niin lähellä on tapahtunut surullisia.

Muutenkin tämä raskaus on ollut vuoristorataa, kun ei meille enää lapsia pitänyt tulla. Sitten kun ajatukseen sopeutui niin alkoi pelko menetyksestä. Mutta loppu lähestyy, ensi viikolla tähän aikaan ollaan toivottavasti jo voiton puolella, eli ehkä jo käynnistyspillerit alapäässä. Tällä viikolla on onneksi kaikenlaista menoa, taaperon neuvola + lääkäri, yhden hammaslääkäri ja oma käynti Naistenklinikalla, niin päivät menee varmasti nopeasti.

Vauvalle on jo kaikki valmiina. Mies pelkää, että mun pesänrakennus alkaa mennä vähän liian pitkälle, kun jo suunnittelen uutta järjestystä huonekaluille.

imetys Seitsemän lasta ja seitsemän imetystarinaa. Tässäkin asiassa täytyy sanoa, että onneksi on jo ikää ja lapsia tullut ennen internet-aikakautta. On saanut muodostaa ihan oman tavan olla äiti. Kun taustalla on myös niitä "epäonnistuneita" imetystarinoita niin ei sillä ole ollut vaikutusta mun äitiyteen. Ihan tolkuissaan olevia lapsia on kasvanut myös korvikkeella eikä mulle ole tullut siitä mitään epäonnistumisen tunnetta.

Aina se imetyksen onnistuminen kun ei ole siitä äidistä kiinni. Harvoin missään imetyssivuilla tai -ohjeissa on mainintaa lapsista jotka eivät vain yksinkertaisesti osaa imeä rintaa. Kovin kauaa sitä ei voi harjoitella ilman, että vauva tarvitsee sitä ravintoa, vaikka siitä pullosta. Lähinnä tässä kohtaa huvitti annetut ohjeet: yrität vain kovasti. Viime keväältä on aika hurja esimerkki, kun huonekaverin vauva lähti lastenosastolle ruokittavaksi, kun paino tippui vuorokaudessa 10% eikä äiti suostunut lisämaitoa antamaan.

mahan napsuminen Eka kerran kuulin tämän napsauksen 18-vuotisen raskausuran aikana viime viikolla. Ehdin jo iloita josko olisi vaikka lapsivesi menossa, pah. Mun lapsista yksikään ei ole syntynyt ennen la:ta itsekseen, tuskin tämäkään.

juuri Viime vuosina olen huomannut käytännön yleistyneen, että sinne alapäähän ei katsota, jos todellista aihetta ei ole. Ei mullakaan ole tutkittu tilannetta vaikka Naistenklinikalla olen käynyt kolmen viikon välein. Periaatteessa se kohdunsuun tilanne ei kerro mitään siitä synnytyksen alkamisesta. Se voi olla jo täysin kypsä ja auki, mutta mennä silti yliaikaiseksi tai sitten ihan vielä alkutekijöissään ja synnytys voi alkaa ihan tuosta vain.

Lääkärien puheisiin siitä, että vauva syntyy ihan hetkenä minä hyvänsä/ennen la:ta, kannattaa suhtautua varauksella, ei sitä synnytyksen alkamista pysty kukaan ennustamaan.

Nimestä Meillä on vauvaa kutsuttu koko raskausajan Eikaksi, ja olin siinä uskossa, että siitä tulee myös ihan oikea nimi. Nyt on sitten tullut selväksi, että koko muu perhe on mua vastaan, ei siitä Eikka tule. Eivät kyllä ole antaneet vaihtoehtojakaan. Tuo meidän 4v-poika ratkaisi tilanteen sitten niin, että "katsotaan minkälainen sieltä tulee". Ehkä teemme sitten niin, olkoon kuitenkin Eikka siihen asti.

Täällä pääkaupunkiseudullakin alkaa sää kylmenemään, täytyy varmaan lisätä vähän tuota vaatetusta vauvan kotiintulokassiin.

Scala ja kahdeksas vekara Eikka rv 37+4

 

Scala, ihan pakko nopeesti kommentoida, että sun tekstiäs on kyllä niin ilo lukea! Oot niin ihanasti jalat maassa ja avoimin mielin ja omaat valtaisan kokemuksen äitiydestä ilman, että oletat että kaikki mitä teet on just sitä "oikeeta äitiyttä" :heart: Mahtavuutta! Tunnustan, että ihan itekin toivon ja jännitän täällä, että saat sen pienen odottamattoman onnenmurusesi syliin turvallisesti lähiaikoina

Onnea matkaan!

 

Moi ja POKS 37+0

Minä niin odotan että saisin nyytin jo kainaloon!!!! Onkohan maha jo laskeutunut, kun kylkiin ei koske enää ollenkaan ja lenkillä ei tule puuskutuksia juuri lainkaan ja kävely tuntuu muutenkin mukavalle. Peilistä katsomalla en osaa sanoa, onko mahan paikka muuttunut.

Jännityksellä odotan milloin täällä starttaavat synnytykset opcorn:

Imetysasia on mietityttänyt jonkin verran. Kahden aikaisemman kanssa on ollut käytössä molemmat, tissi ja pullo. Puolivuotiaaksi asti taisin osaksi imettää molempia. Pidän imettämisestä. Ei haittaa vaikka se sitoikin ja muut hommat jäi tekemättä. Kummallakin kerralla lapsonen oli syntyessään keltainen ja ei jaksanut imeä tissiä, joten pullosta oli pakko syöttää. Maidontuotanto ei vaan käynnistynyt kunnolla, joten lisämaitoa oli pakko antaa. Ja ei se haitannut minua yhtään, en siis kokenut epäonnistuneeni. Toisaalta minusta olisi ollut helpompi, jos pulloja ei olisi tarvinnut kuljettaa joka paikassa mukana. Sanoisin että molempi parempi. =)

Napsuminen. En ole koskaan kuullutkaan että joillakin napsuu maha. Hyvä tietää että se on normaalia, jos joskus napsahtaa..

Minulla on ollut maha löysänä koko raskauden ajan tai siis heti alkuraskauden ummetuksen jälkeen. Olen käynyt kaikki kokeet listeriasta salmonellaan asti, mutta mitään syytä ei ole löytynyt. Toisaalta parempi näin, että toimii, kun että ei toimisi...

Valvon edelleen kaikki yöt. Vähintään sen 3 tuntia. Onneksi lapset ovat eskarissa ja koulussa niin saa huilata päivällä. Voisi luontoäiti antaa nyt kuitenkin yöllä nukkua, niin saisi levätä valmiiksi tulevaan koitokseen. Vai mitä?

Joulu on parasta aikaa vuodessa. Ostin jo eilen kalenterit (myös itselleni) vaikka on vielä yli kk ennen kuin ensimmäisen luukun saa aukaista... Pöhköä, tiedän. Mutta se on vaan niin ihanaa.... Ja ne suklaat ja muut jouluherkut ja perheen kanssa loikoilu. Nyt vielä uuden perheenjäsenen kanssa. Jollakin oli hyvä idea: kummilasten lahjatoiveet pitää kysyä nyt, kun jaksaa ja pystyy vielä kaupoilla koluamaan..

Väsymyksestä huolimatta nautin ulkona olevasta raikkaasta ja talven tuoksuisesta ilmasta.

Ihanaa loppuodotusta kaikille!!!

 

Reilusti on viimeaikoina tullut tekstiä jo heti aamusella. Meinasin viime yönä ite nousta puol neljön aikaan kun uni ei vaan tullut takaisin vessareissun jälkeen. Ajattelin kuitenkin et pyh, kello on liian vähän pakko nukkua vielä. Pojan vein aamusella kerhoon ja ruoka on tuossa valmiina jo odottamassa. Pari koneellista pyykkiä olen myös pessyt- niitä vauvan vaatteita/ lakanoita.
Selailin tossa kalenteria ja hitto tajusin että ens viikolla alkaa jo marraskuu!
Sitten vasta jännät paikat alkaakin...

 

voihan väääääsymys |O

huono yö takana, jalkoja pakotti niin kovasti eikä oikein mikään kikkakolmonen nyt auttanut.

mahan naksumisesta oon kanssa aiemminkin kuullut, mutta itsellä sitä ei ole ollut. sellaisen erikoisen ilmiön olen itsellä huomannut, että välillä tuntuu kuin häpyluun tietämissä, mutta syvemmällä olis joku moottori surisee sillätavalla metkasti

joulututtaa täälläkin niin kovasti! ensimmäiset tortut tein perjantaina ja glögi on maistunut siitä asti kun kauppaan tulivat. milloinkas ootte ajatellu laittaa jouluvalaistusta? meillä valmistui talo noin vuosi sitten ja oli silloin jo tarkoitus olla joulua täällä. jouduinkin viime jouluna sitten töihin, niin nyt sitten korjataan tilanne ja ainakin mun äiti ja isä sekä sisarukset perheineen tulevat tänne joulun viettoon. stressiä en tästä ota ollenkaan, ihanaa vain kun saa olla omassa kodissa joulun pienen vauvan kanssa nyyttäri meiningillä mennään ja etukäteen sovitaan sitten kuka tuo ja tekee mitäkin. oi, mä niin odotan, että saa otta sen punaviinilasillisen ruuan kanssa ja syödä graavilohta!

turvotukset on parissa päivässä vähintäänkin tuplaantuneet :O yhen plussan verran ollut jo pidempään, mutta ei ole ollut tähän tilaan verrattavissa. sormiin ihan sattuu, kun koittaa koukkuun laittaa :ashamed: valitettavasti näkyy myös heti painossa :kieh:

sokereita oon nyt taas mittaillut äitiyspoli käyntiä varten ja sillätavalla hassusti on ollut, että ensimmäisenä päivänä ruokien jälkeiset mittaukset olivat korkeat; toinen 8,0, toinen 7,7. sen jälkeen ovat olleet ihan ok, eli 1 tunnin arvo sellaista 5-6. ruokavalio on kuitenkin ihan samanlaista.

alavatsa tuntemuksia on edelleenkin päivittäin ja viime yönäkin teki todella kipeää. ja paperiin pyyhkiessä välillä sellaista beigeä tulee, mutta eipä sen enempää.

juuri kyllä minusta kuulostaa vähän hassulta, että ei tehty sisätutkimusta. täälläpäin kuuluu mielestäni ihan protokollaan tsekata tuossa(kin) vaiheessa kohdun suun tilanne. sen ymmärtäisi, jos olisi vastikään katsottu, niin ei uudestaan sorkita sinne juurikin tuon tulehdusriskin takia.

mahan löystyminen aiemmin joku puhuikin siitä, kun koko raskauden ollut kovana vatsa ja nyt alkanut toimimaan päivittäin. sama täällä :wave: ihan on outoa, vaikka normaalisti toimii vieläkin ahkerammin

imetyksestä en ainakaan etukäteen ota pulttia. onnistuu jos onnistuu asenteella mennään. voi tietysti olla, että epäonnistuminen olisikin sitten niin tapahtuessaan kova paikka, kun hormoonitkin jyllää. esikon kanssa oli kaikenlaista puljaamista imetyksen kanssa. ei saanut otetta (onneksi on rintakumit), sitten kieltäytyi (onneksi oli sokerivettä eli 'taikajuomaa' ja rintapumppu), sitten tuli rintaraivarit (käveltiin ja imetettiin ymym..) ja lopulta seitsemän kuukauden iässä tuli lopullinen stoppi. hän ei enää suostunut tissille ja se oli sitten siinä. ainakin vieroitus oli 'helppo'

huh, kun taas jomottelee alavatsasta ja selästä!
ja mua niin jännittää torstainen käynti äitiyspolilla!! KÄÄK!!!

annis ja bebe 36+5

 

Huomenta päivää!=)

Aventin rintapumpun tilasin netistä (innergy) hintaan 39.90. Suomalainen nettikauppa ja vertailtuani muihin oli mielestäni edullisin. Tilasin myös vastasyntyneen aloituspakkauksen, mutta sainkin vahingossa 4 aventin isompaa pulloa... Hyvitykseksi väärästä tuotteesta sain pitää ne isommat pullot sekä tietysti sain jälkitoimituksena sen aloituspakkauksen... Eli halvalla lähti iso läjä pulloja+ pumppu

Onko kellään kokemuksia käynnistyksestä katetrilla/balongilla? Kertokaa ihmeessä jos on... Itselle ihan vieras juttu.
Eilen oli taas painoarvio ja rv 37+2 ja vauva 3,8KG!!!:O Eli sokereita mittaillaan nyt taas melkein joka päivä vaikka ne on olleet ok... Viikon päästä uusi painoarvio ja mahdollinen käynnistys katetrilla, jos siellä vaan on lääkäreillä aikaa. Todella toivon ettei olis synnyttäjiä silloin paljoa että ehtisivät kokeilla käynnistystä koska hirvittää odotella yhtään pidempään lapsen koon vuoksi.

nyt tuli omaa (.) mutta kiirusta pitää joten palailen myöhemmin.

Nami78 rv 37+3

 

KIITOS KAIKILLE tsempeistä! Oon päättänyt jättää ton lääkärin mielipiteet omaan arvoonsa ja keskittyä nyt mun omaan hyvinvointiin & loppuraskauteen!

NLA KUULUMISIA 36+4:
Sf 32 (keskikäyrä)
Paino yhteensä 4kg
Sydänäänet 140
Rt

Olin toisella TH kun oma lomalla. Sanoi että paljon liikkumatilaa löytyy vielä ja sen huomaan itsekin, eri asennoissa päivittäin. RT kuitenkin mutta pää vielä korkealla. Lääkärin tekstin mukaan kohdunsuutilanne olis 1,5cm, puolipehmeä ja sormelle auki (vähän eri kun sanoi silloin mulle tutkiessa).

Eli kaikki hyvin. Ensi viikolla uudestaan, rv 38+0, silloin taas toiselle TH kun oma poissa. En olis halunnut nyt loppuraskaudesta aina uusila käydä mutta minkäs sille voi.

Toi lääkäri muuten sanoi että yleensä nainen aina synnyttää suunnilleen samoilla rv jollei nyt jotain extraa raskaudessa ole ollut, eli povasi mulle synnytystä taas rv 42 mihin itse olen myös varautunut.

Muuten mulla vointi mitä mainioin, paitsi etten ole saanut nukuttua kunnolla moneen viikkoon mutta muuten en voi valittaa. Vatsa edelleen 103cm ja kuulemma ei uskoisi että la 3 vkon päästä, hyvä näin

Jaksamista kaikille muillekin!!

Korvapuusti 36+5

 

Viikonloppu takana ja eilen kaverin kyläily piristi kyllä mieltä kovasti joten eipä tullut palstalla käytyä.

Nimi Meillä Anselmi on työnimi ja varsinaista nimeä ollaan pikkuisen mietitty mutta lopullista päätöstä ei olla tehty. Minä nykyään niitä nimiä aina välillä ilmoille heittelen ja mies ne aika useasti tyrmää heti kättelyssä. Pari nimeä on semmoisia joita se on jäänyt oikein makustelemaan et ehkä joku niistä sitten. Nimiäiset meillä järjestetään vasta ensi vuoden puolella varmaankin loppiaisen kieppeillä. Meillä on nyt semmoinen sopimus, että aletaan miettiä nimeä tosissaan vasta kun nähdään minkälainen kaveri sieltä pihalle tulee että passaako noista meidän suunnittelemista nimistä mikään.

Napa on vielä kuopalla tosin kuoppa on madaltunut. En usko että enää tässä vaiheessa koko napa pyörähtäis ulos päin. Vaikka ei sitä tiedä.

Mahan napsuminen ei ole tullut kyllä vastaan omalla kohdalla ja itseasiassa kuulin koko napsumisesta vasta nyt ekan kerran.

Olot tukalaa on kun Anselmi vielä viihtyy mahan yläosissa. Kaikki mitä alat tekemään niin tapahtuu aikalailla puoliteholla ja jotta olo olis vielä hankalampi niin närästys vaivaa vähän väliä. Joka ilta tulee hoettua mantraa "laskeudu jo"
Yöllä se vakio 3 kertaa vessassa käynti jatkuu sais vaan sekin rauhottua se itsensä sängystä ylös kampeaminen ei ole enää niin helppoa.
Mies yrittää parhaansa mukaan olla myötätuntoinen ja avitella noissa siivoiluissa ja kaikessa muussa.

Imetys Haluaisin mennä täysimetyksellä ainakin sen 6kk, mutta pahapa tuota on etukäteen tietää miten sitten lopulta käy. Et jos imetys epäonnistuu tai jää lyhyeksi niin sitten pelataan korvikkeilla en jaksa ottaa ainakaan vielä hirveää stressiä asiasta. Rintapumppua en ole hommannut valmiiksi koska jos jää käyttämättä niin sekin harmittaa hankin jos tulee tarve.
Meillä tuo mies on enemmän huolissaan imetyksestä kun minä itse se olis jo hankkinut tänne pumput ja pullot jos en olis jarrutellut. Pari tuttipulloa ostin jemmaan ja samoin korviketta ostan putelin kaappiin jos sitten ei maito lähde nousemaan tai imetys ei syystä tai toisesta onnistu.
Ideaali tilannehan olis että omaa maitoa tulisi niin runsaasti että sitä riittäis pakastettavaksi ja sitten mies vois hoitaa niillä osan ruokinnoista tuttipullosta.

Joulu kyllä vain joulu on mielessä parit joululahjatkin on jo hankittu kummitytölle lahja tehty ja omalle äidille on tuossa projekti meneillään. Kovasti suunnitellaan, että kotipuoleen mennään jouluksi. Ajomatkaa tulee se 550km/suunta, että tarttee suunnitella nuo pysähdykset vain tarpeeksi hyvin ettei tule pikkuiselle liian pitkiä kaukalossa istumisia ja ruokahuolto kans pitäis saada rullaamaan. Onneksi sisko asuu matkan varrella ja toinen pysähdys kai pitää suunnitella jonnekkin matkalla asuvan kaverin luo. Meidän vanhemmat asuvat molemmat samalla paikkakunnalla vielä toistaiseksi, joten minulla tämä joulu saattaa olla se viimeinen ihan kotikotona. En ole muutenkaan päässyt viettämään joulua nyt 4 vuoteen kotona niin olisi se ihan kiva, että kun ei ole töitä estämässä reissaamista niin sinne sitten myös pääsisi.
Ja pitäähän sitä uusi tulokas käydä esittelemässä isomummuille ja vaareille he kun eivät enää ikänsä puolesta tule täällä etelässä käymään niin näkisivät sitten tulokkaan.
Jos nyt jostain syystä ei sitten päästä kotipuoleen joulun viettoon niin olemme täällä jälleen omissa oloissa pikkuperheenä ja vain nautitaan olostamme. Sitä varten pitäiskin tehdä jo valmiiksi porkkana ja lanttulaatikot pakkaseen ihan vain varasuunnitelmaksi.

Minulla joulun laittaminen alkaa itsenäisyyspäivänä jouluverhojen vaihdolla, samana päivänä paistetaan torttuja toivottavasti niin paljon, että niitä riittäis pakkaseen asti (ei ole vielä kertaakaan onnistunut) siitä sitten pikkuhiljaa laitellaan valot ikkunoihin ja koristeita paikoilleen, leivotaan piparit jne. Varsinainen isompi joulusiivous tehdään joskus viikkoa ennen aattoa ja aatonaattona vain pikaiseen imuroidaan ja pestään sauna ja tuodaan kuusi sisälle. Sitten siivoilu saa jäädä no aattoaamuna on aina edessä uunin pesu kinkun jäljiltä mut se on aika nopea toimenpide.
Tällä kaavalla meillä on joulu laitettu nyt useampana vuonna ja siinä se fiilis kasvaa vähitellen kun se joulu vähitellen hiipii kotiin.
Aattona koristellaan kuusi ja käydään haudoilla sekä mummoilla ja vaareilla päivällä. Ilta rauhoitetaan omalle joulunvietolle saunomisineen ja syömisineen.

Olipas siinä taas joulu fiilistelyä kerrakseen

joulumielellä oleva iia ja Anselmi 36+5

 

Neuvolassa käyty pitkästä aikaa, kuukausi tulikin väliä, kun ollut noita äitipolikäyntejä välissä. Siellä kaikki hyvin.
SF 34, eli aika yläkäyrällä on nyt, mutta huolissani en ole, kun siis viikko sitten ultrassa katsoessa vauvan koko tasan keskikäyrällä.
Paino 336g/vko, koko aikana noussut nyt n.7kg, kuulemma aika ihanteellisesti noussut.
Hb 120, sama kuin viimeksi. Ja pissa puhdas.
Sykkeet 155, oli taas vauva liikekannalla. Ja oma verenpaine hyvissä lukemissa.

Ens viikolle laittoi terkka sit kuitenkin lääkäriajan, vaikka se jo kertaalleen peruttiin. Kun eivät nyt siis enää äitipolilla seuraakaan enempää.
Perhevalmennuksen ajankohdat sain nyt myös tietää, kun edellisiin ei ehditty. Ne oli jo elokuussa. Nyt sit seuraava olis 1.11 ja sinne sit mennään. Seuraava kerta onkin sit 15.11 ja saa nähdä sit ehtiikö sinne vai onko jo vauva syntynyt. Synnytysvalmennus ois kanssa ensi viikolla. Joten käyntejä riittää etenkin ens viikolla vaikka missä. Eiköhän nuo ehdi käymään, tuskin viikon sisään synnärille joutuu, ei ainakaan sellaisia oireita vielä ole. Nuo menkkajomotuksetkin on jäänyt aika vähiin. Joten eiköhän tässä täysaikaiseksi päästä.

Joulua odotellaan täälläkin. Tekis niin mieli laitella kaikkia jouluvaloja ja koristeita ym. Ja leipoa pipareita ja torttuja. Mut kuka ne kaikki sit syö.. No torttuja voisikin tehdä, mutta piparit varmaan ostan sit valmiina. Ja niitä jouluruokia tässä jo odotellaan myös. Ja sitä punaviinilasillista täälläkin odotellaan, vaikka viiniä muuten en juurikaan juo. Ennen tuli aina äitin ja veljien luona oltua joulunpyhät. Nyt kun miehen kanssa ollaan pari yhteistä joulua vietetty, ollaan sitten reissattu ympäriinsä. Aattona ollaan minun äitini luona käyty, siellä kun pukkikin on käynyt ja lahjat sit jaettu. Joulupäivänä sit ollaan miehen isänpuolen suvun luona käyty ja tapanina sitten miehen äitin luona. Saa nyt nähdä miten tämä joulu menee. Kenties mennään aattona äitin luona käymään taas, matkaa kuitenkaan kuin se 100km. Joulupäivän ohjelmaa en tiedä, nuo miehen sukulaiset kun asuukin sit jo yli 200km päässä, joten saattaa tänä vuonna jäädä väliin. Mutta tapanina taas varmaan sit anopilla käydään, kun asuvat samassa kaupungissa.

FG Joo, ei tässä enää jaksa murehtia tuota äitini käytöstä. Välillä se nousee toki pintaan, kun jotain tuollaista tapahtuu. Muuten kun kuitenkin hyvissä väleissä ollaan. Ja nyt etenkin kun ollut just kaikkea muutakin pientä tässä.

Rintapumppua en ole vielä hankkinut, varmaan vasta sitten jos tarvetta ilmenee. Kun jotenkin tässä vähän "pelottaa" että jos ei sitten sitä maitoa tulekaan. Ensimmäinen kun kyseessä niin ei ole mitään aavistusta miten sitten menee. Vaikka tosiaan se voi joka lapsen kohdalla erilaista ollakin.

Vähän omituista minustakin tuo juurin lääkärikäynti, tai se ettei alatutkimusta tehty. Just neuvolassakin terkka sanoi, että tarkastetaan se kohdunsuun tilanne vielä siinä lääkärikäynnillä. Vaikka minullakin se on tarkistettu ultralla nyt jo kahdesti viikoilla 32 ja 34. Mutta ehkä se sitten on lääkäri tai neuvolakohtaista. Ihan tyytyväinen olen, että se vielä kertaalleen katsotaan (vaikka eihän se kivalta tunnukaan) Mut tietää sitten taas missä mennään.

Ja sorruinko taas ostamaan purkillisen jäätelöä ja suklaalevyn.. Pitää koittaa olla tuhoamatta niitä jo tänään.

Tirppana 35+3

 

Heippatirallaa!

Joulua odotellaan jo täälläkin ja tänä vuonna vauvan myötä erityisen suurella ilolla ja onnella. Aina ennen ollaan seurattu vierestä muiden lapsiperheiden joulutohinoita ja ajateltu, että jokohan ensi vuonna meilläkin. Kateellisena olen haaveillut, että saisi oman lapsen kanssa leipoa joulupipareita ja koristella joulukuusi jne. Vuodet on kuluneet, mutta nyt vihdoin meilläkin on "lapsiperheen" joulu :heart: Vaikka toki nyytti on vielä niin pieni, ettei asiasta mitään ymmärrä eikä leivo yhtään piparia tai koristele kuusta
Eilen tuli leivottua ekat joulutortut. Glögiäkin tekisi jo mieli =) Ja haaveilen niin punaviinistä! Se jotenkin kuuluu syksyyn ja jouluun. Viikonloppuna join miehen lasista pari kulausta ja voi että kun maistui hyvälle! Jouluaatto ollaan yleensä oltu vuorotellen mun ja miehen vanhemmilla. Tänä jouluna haluaisin olla kotona, mutta ei olla vielä juteltu asiasta. Jotain lahjoja olen jo hankkinut. Kynttilät on kaivettu esille ja niitä on polteltu, mutta muuta valaistusta en ole vielä laittanut. Ajattelin kyllä, että sisälle voisi jo pian laittaa valaistusta; lasipurkkeihin valoja ym. Ulkovalot laittanen vasta marraskuun loppupuolella. Ja muutenkin vasta ekan adventin aikaan kaivetaan joulukoristeet ym. esille.

Täältä kun luin, että ootte laittaneet miehelle ruokaa pakkaseen ja siivonneet kotia, niin ihan kävi sääliksi mun miesparkaa. Mulle ei ole tullut mieleenkään laittaa hänelle ruokaa pakkaseen valmiiksi, vaan ihan itse joutuu pärjäämään, kun olen sairaalassa. Perussiisteyttä pidämme yhdessä yllä sen verran kuin normaalistikin. Jotain ekstraa olen nyt tehnyt, kuten pyyhkinyt kaapinovia ja pessyt ikkunoita. Mutta olen ajatellut, että kun mies ei kuitenkaan voi koko aikaa olla sairaalassa, niin hänellä on hyvää aikaa sitten siivota kunnolla koti kuntoon meidän kotiutumista varten =)

Vauvan vaatteista Onko teillä paljon vauvalle collegepukuja ym. paksumpaa vaatetta? Mä olen ostanut pääasiassa pitkähihaisia bodyja ja sitten on puolipotkareita tai veluuri- ja collegehousuja niiden kanssa. Nyt huomasin, ettei mulla ole paksuja paitoja juurikaan eli siis esim. collegepaitoja tms. Pitäisikö sellaisia vielä talvivauvalle hankkia? Meillä on kyllä sisällä aika lämmin ja ulkoilua varten on tietty villapukua ym. Ja on mulla sitten pari neuletakkia ja villatakki, että niitä tietty voi laittaa bodyn päälle, jos vauva vaikuttaa viluloiselta. Miten montaa vaatekerrosta olette pitäneet talvivauvoilla sisätiloissa?

idylli 38+3

 

heissulivei!

Suunnitelmissa on täysimettää 4kk ja siitä alkaa antaa kiinteitä. Ekan kanssa oli kauheat rintaraivarit eikä pulloa huolinut. Paino laski eikä pituutta tullut, aloitettiin sitten kiinteät siinä 3,5kk kohdalla. Siirtyi suoraan nokkamukiin. Maitoa joi pari vuotiaaksi tosi huonosti, nyt onneksi maistuu. Kakkosen kanssa imetys sujui mukavasti, tosin nukkui vain 15-45min pätkiä ja heräsi syömään. Pullosta taisi juoda muutaman kuukauden, ja sitten nokkamukiin lähes suoraan. Molempia imetin sinne 6kk asti, jolloin itse lopettivat sen homman. Rintapumppua en tarvinnut kummankaan kanssa, nyt sellaisen olen saanut ja katsellut sitä ihmeissäni miten se oikein toimii

Joulua mies haluaisi viettää kotona, mutta mun mielestä ihan hyvin voitais mennä mummoloihin. Saas nyt nähdä mihin päädytään.

Napa on jossain vaiheessa pullahtanut, aiemmissa raskauksissa ei ole. Linea negra on myös ilmestynyt haaleana. Mahan naksumisen muistan toisesta raskaudesta, naksui aika useinkin. Hassu ääni. Onkohan siihen jotain selkeää selitystä? Jotenkin se kalvojen paukkuminen ois aika järkeenkäypää, tai en mä tiedä.

Idylli en mäkään mitään valmiita ruokia miehelle ja lapsille pakkaseen. Saa aikuinen ihminen nyt pari päivää osata jotain tehdä. Nih. Kauhee kun aloin miettiä kuinka monta vaatekerrosta on meidän talvivauvalla ollut sisällä. En muista, en millään. Mutta luulisin, että nyt ois body+potkarit ja esim. peiton tms. sisällä. Kotiutumisvaatteitakin mietin, että pitäiskö sitä ihan varata toppapuku tai sitten toisena vaihtoehtona on sellanen pörrönen paksu haalari. Vaikeeta . Neutraalit värit kuitenkin varmuuden vuoksi.

Ei muuta kuin vointeja kaikille! :heart:

Hevosenkenkä 38+0

 

Hei vaan, täällä olisi yksi synnyttänyt! 17.10.2012 - 3249g - 50cm ja poika tuli Supistukset alkoivat limatulpan menon jälkeen ja seuraavana päivänä pitikin lähteä jo sairaalaan kun alkoi olla jo tuskaa kärvistellä kotona. Ja tässä olisi siis
Synnytystarinaa: Olipa kyllä tosiaan reissu, synnytys eteni suht nopaa kun paikalle päästiin, mutta jokusen tunnin päästä päättivät vielä vähän nopeuttaa tapahtumia ja puhkaisivat kalvot ja samantien supparit pahenivat x10000 ja sain lämpöpussin ja ilokaasua kipuihin, mutta ei mitään helpotusta ollu minulle. Epiduraali oli sitten seuraavana vuorossa ja se oli mulle henkilökohtainen helvetti kun olen älytön piikkikammoinen ja kätilö opiskelija ei saanut tippaa laitettua kuin vasta kolmannella kerralla ja voi itkuparku kun tuli se anestesialääkäri ja tiedosti että sen kohta menee letkua selkään Nooh, puudute meni ja se oli mulle se "taivas", kivuista ei ollu enää mitään tietoa ja reilussa tunnissa avauduin 6cm --> 10cm ja ponnistaminen alko. Supistuksia tuli,
mutta eivät olleet pitkäkestoisia joten sain hädintuskin pari hönkäystä puskettua ja laittoivat sitten sen supistuksia pidentävän lääkkeen tippaan, mutta sekään ei tuntunu auttavan.. pojalla alko sitten sykkeet kohoamaan kun en saanut edettyä niin alkoivat jo huolestua ja lopulta ottivat imukupin avuksi. Sen jälkeen oli se kaks ponnistusta/vetoa ja sitte olikin joku pieni nöpönenä-nakupelle sylissä. Välilihaa leikkasivat ja tuli muutama repeämä, mutta jotenki kummasti se ei haitannu siinä vaiheessa enää yhtään osastolla sitten tosiaan sen 5 päivää, bilirubinien takia sinivaloa ja pari unetonta yötä ja nyt vihdoin kotona.

Neonroze ja möykky 6 vrk:heart:

 

Onnea kovasti neonroze pienestä pojasta! Tästä se alkaa, pikkuisten maailmaan tuleminen vähitellen meidänkin ketjussa.

Noista vaatteista piti myös kysellä, tai mitä olette meinanneet kotiutumisvaatteiksi? Jos lämpötila on suunnilleen sen 0-5 astetta? Lähinnä tuota ulkovaatetusta mietin. Meillä on kyllä toppapukukin, se vaan on kokoa 62, eli alkuun iso. Pienempää kokoa on sit fleecehaalaria ja villapukua. Ja mietinkin pärjäisikö tuolla yhdistelmällä kuin alhaiseen lämpötilaan asti. Sisävaatteet luonnollisesti sinne alle Sisävaatteiksi meinasin ottaa pitkähihaisen bodyn ja potkuhousut sekä sukat. Ja villasukat toki jalkaan myös ja jotkut tumput. Autolla kuitenkin sieltä kotiin tullaan ja mahdollisuus ottaa joku ohuempi peitto vielä siihen päälle ulkona olemisen ajaksi.

Meilläkään ei noita paksumpia paitoja ole, paitsi sitten isommissa koossa löytyy parit hupparit. Pari ohutta paitaa on, mitä kaverilta sain. Sisällä meillä on yleensä varsin lämmintä, joten tuskin pikkuinen paleltuu. Ja voi noita ohuita paitoja tarvittaessa laittaa sit siihen bodyn päällekin.

 

Tirppana83 Olen pakannut vauvalle kotiintulovaatteiksi bodyn+veluurihousut+sukat+tumput. Ulkovaatetuksena on välikausihaalari ja tarvittaessa alle villapuku ja sitten tietty lakki. Toppahaalaria en ajatellut vielä ottaa käyttöön, paitsi jos synnytysajankohta venyy ja ulkolämpötila laskee selkeesti pakkasen puolelle. Ihan hyvinhän voisi kyllä jo käyttää toppahaalariakin ja sinne ohut kerros vaatetta alle, mutta kun ollaan saatu tuollainen 56cm välikausihaalari, niin kannattaahan sitä käyttää =)

neonrozelle ja perheelle paljon paljon onnea pienestä pojasta :flower:

 

Kiitos sisunen, piristit päivääni. :flower:

Kaikenlaista on vuosien saatossa ja lasten tullessa oppinut. Myös sen, että vaikka niitä lapsia on monta, niin jokainen on opettanut jotain uutta. Kuinka voikaan "samoista aineksista" tulla niin erilaisia lapsia, eikä hoitoa ja kasvatusta voi hoitaa liukuhihnalta. Oli sitten kyse vauvan yöunista, potatuksesta, päiväunista tai isomman koulunkäynnistä ja läksyjen teosta. Tiettyyn lopputulokseen päästäkseen jokainen lapsi on vaatinut omanlaisensa tavan. Nyt kun meidän koekappale (lue esikoinen) on lähes täysi-ikäinen, niin voi sanoa, että ainakaan hänen kohdallaan ei ole tämä meidän tapa ja tyyli elää vienyt ihan metsään. Ihana tyttö.

Toisten tapaan olla lastensa kanssa en ole koskaan puuttunut, jokainen hoitaa esim. imetyksen ja vauvan syöttämisen ja nukkumiset omalla tavallaan. Ei ole minun asiani kommentoida tai arvostella. Vinkkejä olen antanut jos joku on niitä kysynyt. Tuntuukin pahalta lukea, kuinka kärkkäästi toisten valintoja tai kokemuksia esim. imetyksestä arvostellaan nettikirjoituksissa. Syytellään jos imetys ei onnistu, eikä ymmärretä, että kaikilta se ei vain onnistu. Äitiys on paljon muutakin kuin imetys, sen olen näiden vuosien jälkeen ihan omakohtaisestikin kokenut.

Te, jotka saatte ensimmäisen lapsen, luottakaa itseenne ja tehkää juuri niin kuin teistä parhaalta tuntuu. Jokainen osaa varmasti hoitaa oman lapsensa kaikista parhaiten, omalla tyylillään ja tavallaan.

leipomisesta Kovia olette leipomaan. Kyllä minäkin leivon, mutta ei siitä pakasteeseen riitä. Syöjiä on niin monta, että täytyisi tehdä ihan hillittömät taikinat, että leipomuksia riittäisi pakkaseen asti.

Ruokaakaan en ole varastoinut, onneksi mies kyllä hallitsee ihan ne perusjutut. Nyt kävi vielä niin hyvin, että sai kuukauden talviloman marraskuuksi ja siihen perään isyysloman. Hän on sitten apuna jouluun saakka.