Marraskuun masuasukit <3 *lokakuussa*

POKSATIPOO JA 35+0!!!

Leipomisesta Mä olen nyt tehnyt tuonne pakastimeen korvapuusteja ja sitten muutamat kuivakakut, ne ainakin tiedän että säilyvät pakastimessa. Yks unelmatorttukin sieltä löytyy. Ruokaa (kastikkeita) löytyy miehelle ja poitsulle että saavat sieltä sitten helposti ja nopeasti kun itse en ole paikalla. Ja saahan sieltä sitten otettua vauvan synnyttyäkin.

Nimi Meillä maha- asukasta kutsutaan edelleen Pekkis- nimellä, tarkoitus olisi pitää vauvan nimi salassa, koska itse haluaisin että se olisi yllätys. Tarkoitus olisi että vauvan nimeksi tulisi miehen isän edesmenneen äidin nimi.

Autotallia siivoiltiin sitten tänään ja nyt on sisälle kannettu laatikosto vauvan vaatteille ja pinnasänky. Mies ja poitsu ovat pelaamassa ja meinaavat vissiin kasata pinniksen kun tulevat. Huomenna mulla on neuvola ja odotan että pääsen kertomaan neukkatädille pelkopoli kuulumiset ja kiinnostaahan nuo vatsan asiatkin

 

Vauvalla on työnimi, jota käytetään kotioloissa lähinnä. Aika samanlainen kuin suunniteltu nimikin, jota ei tosin ole vieläkään päätetty..

Oletteko imetystä pohtineet? Mä ajattelin esikoista odottaessa että imetän jos se vaan suinkin onnistuu..no ei sitten onnistunut ja koin sen todella ahdistavaksi kun joka paikassa toitotettiin täysimetystä jne. Nyt olen vähän realistisemmalla linjalla liikkeellä mutta sitten kun imetyshormonit paukkaa päälle, taitaa kaikki järki taas kadota päästä. Mä olin imetysaikana, jota sitten lopulta oli se reilu 5 kk, ihan hysteerinen ja vauhko. Kun imetys loppui, loppui moni huolikin. Sen haluaisin sanoa teille muille jo nyt että osittaisimetyskin on todella tärkeää ja ehkäpä se rankin ja haastavin vauvan ruokkimismuoto kun saa taiteilla sekä pullojen että rinnanhylkimisen kanssa.

Tänään suht kivuton päivä, kävin esikoisen kanssa kävelylläkin. Tosin viime yönä valvoin 01-05 mutta kahdet päikkärit vähän korjasi asiaa

HilmaVilma 37+4

 

Kiitos kaikille tsempeistä! <3

Nyt on vauva onneksi liikkunut hiukan enemmän, joten ei niiiin kovasti tartte hätäillä. Vaikka tietty huolettaa että kasvaako vielä jne mutta kun ees liikkuu hyvin, nii kai siellä on kaikki ok. Ja keskiviikkona on jo seuraava neuvola, josko sitä sinne asti jaksais ootella taas..

Koko viikonlopun on ollut menkkamaisia jomotuksia, mahan kovettumista joka tuntuu tosi epämukavalta, mutta ei hirveen kivuliaalta kuitenkaan yms. Toivottavasti nää nyt sitten pehmittelis vähän paikkoja ja kohta pääsis jo synnyttää! Tuntuu niiiiin kamalan pitkältä aika......

 

Tulin vaan poksumaan pikaisesti!

:heart: 38+0 :heart:

Kaks viikkoa laskettuun aikaan enää!

 

Vielä kerkiää tänään poksahtaa 37+0, elikkä täysiaikaisia ollaan :heart:

 

Mä olin tän päivän eka :wave: Kaksi tuntia olen jo hereillä ollut, johan sitä ehtikin reilu 3 h nukkua.. :headwall:

HilmaVilma

 

Toka!
Toisaalta, tuntemukset ovat vähän erilaiset ku HilmaVilmalla. Nukuin n. 7tuntia!! En edes muista millon on ollut näin hyvä olo herättyäni! Kyllä sitä tietenki kävi aina välillä hereillä, mut nukahdin melkein samantein uudestaan. :heart: Taisi eilinen siivouspäivä viedä voimat kun noin hyvin nukutti. Pieni kämppä vaan menihän siinä koko päivä kun ei niin rivakasti enää askareet suju tämän mahan kanssa.

Perjantaina oli tosiaan neuvolakäynti. Kaikki oli kunnossa, hemoglobiini oli noussut sitten viime kerrasta, mutta rautakuuri jatkuu kuitenkin ihan loppuun asti.
Sydänäänet oli hyvät ja hoitajaki huomasi, että tuo masuasukki liikkuu kyllä ihan tarpeeksi. Heti alko semmonen myllerrys mahassa ku se sydänääniä kuunteli.
Pää on alaspäin (ollut jo pari viikkoa), mutta kiinnittynyt ei ole.
Nyt noita käyntejä alkaakin olemaan jo viikottain.

Nimeä ei olla mietitty vielä ollenkaan. Onhan noita "projektinimiä" mutta ne ovat alusta asti olleet sellaisia... *köh*... vähemmän sieviä jotka eivät varmasti kelpaa väestörekisteriin...

 

Huomenta uuteen viikkoon! =)

Jos toissayö oli niin tavisyö, niin nyt taas sitte oltiinki vähän väliä hereillä. Hikoilin taas kuin pieni sika ja puolen yön aikaan möntti herätteli ja ihan kauhee vessahätä mulla oliki...toisella oli tullu vähän ahtaat oltavat... Tosi levottomia unia, supistuksia (onneks suht kivuttomia) ja taas hieman menkkamaista oloa alavatsassa. Nytki vetää koko ajan pinkeeks vatsaa. Ei kyl enää tee mieli mennä nukkumaan.

Jos vaikka menis laittaan omaa "ateljeeta" järjestykseen, kun viimein saatiin kasattua kirjahylly ja ylimääräset osat (lundia) varastoon. Sais tilaa leikellä kangasta, kun pinnariin vielä reunapehmuste tekemättä ja lakanakangastakin ois.. Muuten laitoin jo lauantaina lakanat valmiiksi sänkyyn... päiväpeite ois tiesti hyvä, ettei kovin kerkee pölyyntyä... meille on sysätty (ihana anoppi) kasa vanhoja verhoja, joista suurinta osaa ei todellakaan kehtaa edes ajatella laittavansa laseihin. Mutta päiväpeitoksi vois jotain askarrella... sivuhuomautuksena: ärsyttää kun ajatellaan, että meille voi nyt tänne isoon taloon sysätä kaikkea omista varastoista, mitä ei oo raaskinu vielä ite heittää pois!

Äiti neuvoi mua, että pitäisi hieman kohottaa patjaa pään puolelta päästä, niin saattais ehkäistä korvatulehduksilta? Kuulemma (ainakin ennen) sairaalassakin ne vauvan sängyt ois niin, ettei ihan vaakassa ois. Pieniki kohoasento estäis limaa ja bakteereja kulkeutumasta korvaonteloihin. Kehui vaan sitten, kun mun eka korvatulehdus on ollu vasta kymmenvuotiaana... Onko muut kuullu tämmösestä?

Muutoin tämän päivän ohjelmassa olisi Hanna-tädin kakkujen ja spelttileivän leipomista. Jos jaksan kauppaan lähteä, niin sitte pääsis puuhasteleen viimein ruokaa sinne pakkaseen!
Mullaki aika vähän kokemusta omien tekeleiden pakastamisesta, kun ei oo koskaan ollu isompaa pakastinta käytössä. Mietin just, että voiko keksejä noin vain pakastaa, vai kuinka hyvin ne säilyy muuten?

Mut nyt puuhasteleen ja ootteleen aamun valkenemista!

mnica ja möntti 38+4

 

Jospas sitä itsekin kirjoittelis taas pitemmän ajan jälkeen tänne, ennemmin on tuonne oman blogin puolelle tullut kirjoiteltua Jos jotakuta kiinnostaa, niin blogini löytyy täältä.

Onnea synnyttäneille ja tsemppiä niille, jotka ovat valmistautumassa synnytykseen

No mutta mitäpä täällä, viime neuvola oli viime torstaina, sydänäänet hyvät ja armoton myllerrys kävi niinkuin nykyään aina kun olen vaakatasossa SF-mitta huitelee yläkäyrän yläpuolella viikkoihin nähden (mittauspäivänä 34+6 33,5cm). Sokerien mittailut RD:n takia on vähentyneet kertaan tai kahteen per viikko, ylityksiä on toki tullut, mutta terkan mukaan ovat sen verran maltillisia ettei huolissaan tarvitse olla. Yksi ylimääräinen ultra on mulle nyt varattuna 31.10., liekö tämä nyt sitten se kokoarvioultra? Ilmeisesti kuitenkin näin, sillä tuon RD:n takia se oli minulle varattu Tässähän alkaa viikot käymään vähiin! Aika varma olen, että tämä masukki menee yliaikaiseksi, sillä sen pahempia liitoskipuja saatikka kivuliaita supistuksia ei ole ollut vielä. Yhden kipeämmän supistuksen olen rekisteröinyt ja sekin oli sen yhden perinteisen ässän johdosta Äippälomalla olen ollut nyt viikon ja kyllä meinaa hieman ahistaa! Mieli tekisi tehdä vaikka ja mitä, mutta ei kroppa anna myöden :/ Eilen sunnuntaina sain semmoisen pesänrakennusvietin päälle, että oksat pois. Sain melkein hommailtua kaiken sen, mitä olin suunnitellut tekeväni viime tiistaista lähtien

Leipomisesta on ollut puhetta. Ihanaa kun on olemassa ihmisiä, jotka osaa leipoa! Kyllä kait minäkin, jos vain ohje on edessä ja saan tiirailla sitä jatkuvasti en siis ole leiponut tänä vuonna kertaakaan. Tai anteeksi, kerran tämän syksyn aikana leivoin vanhempainiltaan porkkanakakkua. Hirveän työläs operaatio näin kokemattomalle, mutta itsepä tarjouduin leipomaan Olen siis sitä sorttia, joka suunnittelee tekevänsä ite, mutta lopulta päätyy ostamaan kaupasta jotain valmista.

Työnimestä, meillä on masukista puhuttu alusta lähtien Motti -nimellä. Se on miehen aloittama juttu, jota itse karsastin alkuun hieman Siitä se sitten vakiintui meidän kesken työnimeksi, muut vähän ihmettelevät työnimen kuullessaan että anteeksi mikä? Varsinaista nimeä on pyöritelty jo jonkin aikaa eri variaatioineen, tykkäisin vain hirveästi jos mies sanoisi muutakin kuin että "Juu, sopii hyvin" nimet, mitä on tullut ehdotettua, ovat menneet kutakuinkin kaikki läpi kuin tuosta vain. No minkäs kai sille voi, jos toinen kerta tykkää Tää nimien pyörittely (ainakin tässä taloudessa) taitaa olla ihan naisten juttu, vai miten teillä on miehet osallistunut varsinaisen nimen päättämiseen?

Taidan itse kuulua niihin, jotka nukkuu yönsä hyvin. Herkistymistä olen huomannut kuitenkin olevan ilmassa, herään aamulla semmoiseen valveuneen, kun mies valmistautuu töihin lähtöä varten. Öisinkin saatan herätä jälleen valveuneen, jos kuulen jonkun erikoisen äänen, mutta jos totean ettei ääneen tarvitse reagoida, nukahdan kyllä aika nopsaan. Saa nähdä miten vauvan syntymän jälkeen käy, olen ollut niin sikeäuninen aina, että olen ruvennut pelkäämään jos en herääkään yöllä vauvan itkuun. Tästä on moni kokenut sanonut että huoli pois, mutta näin kokemattomana asia silti mietityttää vielä.

Noniin, olisikohan siinä sitten asiaa tarpeeksi Omanapailua.. Navasta puheenollen, kenellä on jo napa pyörähtänyt ulospäin? Omaani odotan pyörähtävän kuin kuuta nousevaa (jo elokuusta asti ), toistaiseksi ei mitään..

Mai83 ja PikkuMotti 35+3

 

Huomenta!

Ja taas uusi viikko käynnissä

Liikkeet:Viikonloppuna masuasukki aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun havahduin eilen siihen, että se on ollut kovin hiljainen koko päivän. Join tuoremehua, söin makeaa ja makoilin ja kuulostelin: ei mitään. Sitten aloin jo vähän pökkimään, että oletkos siellä? Vähän ajan päästä tuli muutama pieni liike ja jossain vaiheessa ne alkoivat lisääntymään. Tänään onkin sitten myllätty oikein kunnolla aamuyöstä lähtien.. Mutta kyllä voi ihminen huolestua ja luoda kauhukuvia hetkessä!

Eilisestä lähtien on tuntunut, että jotain hulahtelee housuihin. Varsinkin yskäistessä ja tänään kävelyllä. Onneksi vaikuttaa olevan kuitenkin vain valkovuodon lisääntymistä.

Napa on hyvin lähellä ulospullahtamista

Yöt menee hyvin mutta monesti menen vasta puolenyön maissa nukkumaan ja sitten aamulla on kauhea väsy kun kahdeksan maissa herään. Päikkärit tarvin joka päivä. Hieman rytmit on päälaellaan, mutta ihmeen pirteä sitä on kuitenkin päivisin.

Leipominen: enpä oo pahemmin harrastanut. Ruuanlaitto kaksi kertaa päivässä syö intoa leipomiselta. Ehkäpä tässä loppuviikkoina innostuu siitäkin kun muu tekeminen loppuu. Vielä on siivottavaa ja laitettavaa ennen vauvan tuloa.

Jep, tuo sängynpäädyn korottaminen kirjoilla tms olis varmasti ihan hyvä juttu. Meillä on flunssien aikana harrastettu sitä, ei juuri muuten. Mutta kait se vois olla hieman kohollaan koko ajan..

Nimi: jotenkin into ollut pois nimen miettimiseltä kun ei tiedetä kumpi on tulossa, girl or a boy. On mulla tuolla nimikalenteri tulostettuna, mistä olen vähän kattellut. Molemmille olis muutama vaihtoehto, mutta päästäänkö niistä yhteisymmärrykseen kuinka helposti on toinen juttu Tällä hetkellä masuasukkia kutsutaan vain vauvaksi.

Imetys: aikaisempia täysimetetty siihen puolen vuoden ikään ja vuoden iässä on jäänyt imetys pois. Nyt toivoisin, että onnistuisi samalla lailla, mutta ei paineita sen suhteen. Tuosta tulikin mieleen, että parit korvikepurkit voisi hommata kaappiin varmuuden vuoksi.

Mulla on nyt kolme viikkoa neuvolakäyntien välissä ja tuntuu, että on pitkä aika ennenkuin saa taas kuunnella sydänääniä. Viikolla 37 on seuraava käynti, joka on sitten se viimeinen lääkäri. Sitten ollaankin jo hurjan pitkällä odotuksessa, kääk!

Hyvää viikonalkua kaikille!:heart:

-Melanie 34+5

 

Meillä taas niin, että mies ehdottelee enemmän noita nimiä ja minä sitten mielipiteeni vaan niihin sanon. Kun ei itsellä ole mitään sellaisia nimiehdotuksia, mitkä välttämättä haluaisin. Varmaan sitten päätetään nimestä jotain, kunhan vauva syntyy ja näkee vähän minkä on näköinen. Ristiäisten ajankohtaa ei olla vielä päätetty, menee varmaan ens vuoden puolelle.

Napa on tullut pihalle jo pitkän aikaa sitten, tais olla kesällä. Maha kun on muutenkin tommonen pinkeä pallo. Normaalisti napa on varsin syvällä, sen puoleen vähän ihme tuo aikainen ulostulo. Mut samapa tuo, kunhan nyt sitten palautuis takas synnytyksen jälkeen.

Imetystä olisi kovasti tarkoitus kokeilla. Ja jos vaan täysimetys onnistuu, niin sillä mennään varmaan se puoli vuotta tai lähelle sitä. Mutta katsotaan sitten tilannetta, miten käy. Toivon että se sujuisi, ei tarvisi pullojen kanssa sohlailla. Vihdoin olen jotain muutoksia rinnoissa huomannut, eivät kyllä kovin paljon ole kasvaneet kokoa (toisaalta hyvä, ihan tarpeeksi kokoa muutenkin) mutta nännin ympärykset pikkuisen tummuneet ja eilen alkoi ulkona ollessa niitä paleltaa, joten katsoin parhaaksi mennä sisälle, mitään tulehduksia kun en haluaisi.

ON Avautuminen jatkuu.. Eihän se äiti sitten soittanut, vasta kuin iltapäivästä, kun olivat jo lähteneet sinne reissuun.. Että enhän minä oliskaan mukaan halunnut.. Olkoonkin että menivät sellaiseen paikkaan missä on mm. vesipuisto, mutta eiköhän tuolla nyt olis siksi aikaa ollut muutakin tekemistä. Ilmeisesti olivat vielä mökin vuokranneet sieltä ja jääneet yöksi. Olis vaan ollut viimeinen tilaisuus pitkään aikaan päästä johonkin, ilman että tarvitsee tuosta vauvasta sitten huolehtia. Kun tuskin raaskin ainakaan ekana vuotena toista vielä yöksi tai koko päiväksikään jättää hoitoon ja mukana kuljettaminen ei ole ihan vaivatonta sekään. Äiti kenties tulee tänään tässä käymään, kun kotiin päin lähtevät. Pitänee koittaa olla avautumatta hänelle, yleisen sovun takia. Tosin varmaan jotain tulee sanottua. Ja ihan heti ei taas tee mieli yhteyttä pitää.

Tirppana 35+2

 

Hellurei ja hellät tunteet

Täällä otetaan rennosti ja ootellaan huomista neuvolaa. Lähinnä tuolta neuvolasta oottelen tota hemoglobiinitietoa, kun viimeks mitattu vko 35 oliko se sillon 127 (noussut 115 rautakuurilla, jota jatkettiin). Oon kuitenkin tarvinnut selkeesti enempi päiväunia kun ennen... On siis ollut ihan totaalisia väsyjä, joita ei voi ohittaa, kun silmät vaan menee kiinni..ja unta piisais. Haluisin sen hempan nyt korkeelle ennen synnytystä tai mahdollista sectioo....

Napa on ollut syvällä alkujaan, nyt hiukan madaltunut, mutta ei tosiaan lähelläkään "pullahtamista"

Nimi tai nimiä on pojalle mietitty jo hyvissä ajoin. Tehtiin miehen kanssa molemmat listat nimipäiväkalenterista ja sit verrattiin niitä keskenään ja valittiin muutama mahdollinen, mikä löytyi molempien listalta. Mutta ei siis vielä ihan päätetty... ja nyt mies on alkanut enempi arpomaan, että nimeä pitää vielä miettiä enemmän, kun se on niin iso juttu, poikahan joutuu koko elämänsä sitä kantamaan Uskon, että ratkasuja tulee sitten kun nähdään miltä tulokas näyttää.

Ilokseni ajatus imetyksestä on alkanut kiinnostamaan hiukan. Ei paljoa, mutta vähän. Silti vannon vielä pumpun nimeen, koska väitän, että imetys+pumpun käyttö yhdessä vois olla mulle se "paras" ratkasu, koska sillon syöttövastuuta pystyis antamaan myös toiselle, eikä olis siinä itse niin kiinni. (Onko tää nyt huonon äidin puhetta??). Tosin, voihan se hyvin olla, etten halua antaa kenenkään muun syöttää vauvaa, vaan nautin siitä, jos vain minä siihen pystyn Eihän näistä tiijä. Stressiä en usko kuitenkaan saavani, jos imetys ei onnistu. Maailmassa on monta tervettä korvikelasta

Liikkeet on muuttunut tosi paljon viikossa. Montaa jumppahetkeä ei päivässä ole, vaan tuntuu, että poju vaan majailee tuolla ja sit jos makaan liian kauan toisella kyljellä, ni tämä nirhasee koipensa välistä pois.. Hetkittäin voi tulla joku jyskyttely (enää meillä ei potkutella vaan jyskytellään ) tuokio, mutta huomattavan vähiin on nuo käyneet. Liikelaskentaa tekis varmaan paljonkin, jos ei olis huomannut ihan selkeetä muutosta. Vauva tuntuu myös niin alhaalla, että sillon kun se ei liiku, voin tuntea vasemman lonkan kohdalla hengityksen tapaisen. Hikkaa tuntuu harvemmin, kun yhdessä välissä se oli monta kertaa päivässä. Nyt ei edes päivittäin, ja se tuntuukin ihan tuolla jossain melkein selän puolella. Uskon, että pojalla on tilanahtautta. Hänelle siis pieni vinkki: TULE ULOS, TÄLLÄ PUOLELLA ON ENEMMÄN TILAA!!! :stick: Toinen, mitä olen koittanut hänelle kertoa on "tule ulos, pinnasänkysi on jo täällä!"

Yöt nukun välillä niin sikeesti, että en huomaa käydä kahden tunnin välein vessassa... Ja kun menee yli kahden tunnin, niin vessaan meno on ihan tuskaa... Sattuu niin joka paikkaan ja hankala rentoutuakaan enää, kun kivistää niin kovin... Mutta uni siis on tosi syvää, kun uneen vaan pääsen.

Supistukset muuten on vähentynyt hurjasti sitten sen käynnistysyrityksen... Kaiken maailman jomotuksia on (mitkä siis kai myös supistuksia), mutta ei sellasia jatkuvia vattan kovettumisia enää... ?? Onko kellään käynyt niin, että kun tositoimet pitäis lähestyä, niin supistukset onki yhtäkkiä kadonneet??

Tällästä tarinointia. Täällä oli vielä kympin aikaan aste pakkasta ja ekan kerran alko oikein tosissaan joulufiilis nostaa päätänsä. Jos nyt vaan pystyis, niin lähtisin reippaalle lenkille ulkoilmaan. Niin mahtavan näköstä on tuo, kun maa on vieläkin kuurassa!

Talvihenkinen sisunen ja paikoilleen jämähtänyt seve 38+4

 

neuvola taas takana

painoa oli kahdessa viikossa tullut vain sata grammaa nyt kokonaissaldo on 14 kiloa. eli ihan normi-määrä raskaana olevalle. toivon tulevani synnäriltä kotiin niin et kerrankin jäis suurin osa kilomäärästä sinne ....

hemppa pari viikkoa uutta rauta-mehua, ja TADAA : 101 oli silloin, ja nyt: 133 :attn: olipa terkkarikin ihmeissään, että mitä ihmeen nimistä se mehu olikaan, onpa meinaan tehokasta
no sitäpä!!! tableteilla ei ois ollut toivoakaan saada näin hyviä tuloksia näin pian
Tuota mehua sitten nappailen synnytykseen saakka, että kerätään kunnon rautavarastot talteen suurta koitosta varten.
Vähänkö mulla on hyvä mieli, kun tää onnistui Itsellä ollukkin viimeinen viikko AIVAN erilaista oloa, energiaa riittää ja yöunet on TOSI hyvät herätyksistä huolimatta.
En voi olla edelleenkään suosittelematta toisillekin, joilla alhaiset veri-arvot. FERRONOL luontaistuote-kaupasta
Tämän turvin toipuu siis synnytyksestäkin tietenkin nopsammin...

liikkeet oli hyvät, SF-MITTA : 36....

Vauva laskeutunut jo selvästi, sanoi että tipahtanut on roimasti! parin viikon päästä uus neuvola, sitä ennen on sairaalassa se ylimääränen ultra viikon päästä perjantaina
Pari viikkoa kehoitti ottamaan rauhallisesti, että ei vielä tarttis syntyä. Yritän, mutta taaperon, isompien lasten ja koiran kanssa tää arki vaan on välistä semmosta sirkusta, että rautaa todellakin tarvitaan eikä päiviin vaan sovellu monen tunnin loikoilut!!! enkä oo kyllä ihmisenäkään mikään lorvailija... ennemmin touhuilen ja puuhailen aina jotain. niin menee aikakin nopeammin

vauvan sängynpäädyn kohottaminen sairaalassa juu on sängyn pääty koholla. voihan sitä kotonakin, mutta en ite oo laittanut jollei kuulosta tukkoiselta. muutoin kätsy konsti vallankin flunssaiselle lapselle, isommallekin

äh, mitähän kaikkea viikonlopun aikana olitte kirjoitellu, mulla oli mielessä vaiks mitä kommentoitavaa... ei vaan nyt oikein tule mieleen...

onhan tämä raskasta jo touhuilla tämän kokoluokan pötsin kanssa ... mutta niin ihanaa on kuitenkin ulkoilla,nyt vallankin kun ei sada!!! ilma on kuulas ja raikas,ja tämän aamun pakkanen oli just se mitä oon kauan jo ootellutkin

no, palailempa jossain välissä jos muistan mitä alun perin pitikään kommentoida

 

tirppana minkä ikäisiä nämä sun veljesi ovat? tietysti en tiedä että miten te ootte ennen olleet tekemisissä, mutta luulenpa että itsekin oot aika nuori?
Jospa äitisi yrittää huomioida veljiäsi enemmän nyt, kun tietää että kohta sulla on vauva, jota hän varmasti tulee huomioimaan enemmän sillä hetkellä
Toivottavasti ei tule riitaa, ja toivottavasti saatte puhuttua kuitenkin asiasta, ettei se jää enempää vaivaamaan

 

Nimiä on tytölle mietittynä jo muutama! Katotaan sit niistä, et mikäs neidille sopis..et miltä hän näyttää! Ei malta odottaa, et minkänäköinen pikkuinen sieltä tulee..ja kumman näköinen on enemmän! Niin, ja eihän se varmaa vielä ole, että olisi tyttö.. Voihan siellä vielä olla yllätys! Meillä kyllä kaikki on jo vaaleanpunaista, että voi poikaparkaa, jos sieltä nyt sittenkin poika tulisi.. No, sitten vaan vaatteet vaihtoon..

Supistuksista en tiedä, mutta menkkakipuja on ollut jo jonkin aikaa päivittäin.. eilen oltiin miehen kanssa ikeassa ja kaupoilla muutenkin, niin koko ajan poltti mahaa..ihan kun olisi menkat päällänsä.. helpotti kyllä (luultavasti särkylääkkeen ansioista) jonkin ajan päästä.. viime yönä oli pari kertaa herätessa menkkamaisia kipuja ja aamulla on ehtinyt pari kertaa tulla.. kai nekin jotenkin sit on valmistautumista tulevaan synnytykseen.. toivottavasti!

Toivon, että imetys sujuisi hyvin, mutta kyllä haluan/toivon myös, että vauva joisi tuttipullostakin.. Se helpottaisi sitä, että joskus voisin jossain käydäkin ilman, että täytyy olla koko ajan vauva mukana.. Siis, että mieheni voisi vaikka syöttää pikkuista tuttipullosta! Rintapumppua tässä oon etsiskelly ja päätynyt nyt, että Aventin pumppu olisi paras.. Mutta aika kallis tuntuu olevan.. Tietäisikö joku mistä saisi suht edullisesti Aventin käsikäyttöistä rintapumppua?

Nellielli ja pötkö 38+1

 

FG Veljistä kaksi on nuorempaa ja kaksi vanhempaa, ikähaarukalla 15-34 ollaan. Eli me isoimmat ei enää niin kauhean nuoria olla. Nämä pikkuveljet asuu vielä kotona ja isommat siis tuossa naapurikaupungissa. Ja sen kyllä ymmärtää että pikkuveljien kanssa käyvät välillä sitten reissussa, mutta usein niillä reissuilla on myös isommat veljet (ja toisen isoveljen lapsi, joka on kouluikäinen) Ja tätä reissuilta jättämistä on ollut aina, tai siis siitä saakka, kun kotoa muutin. Muuten meillä kyllä on kaikkien kesken hyvät välit, mutta en vaan sit ymmärrä mikä juttu tässä nyt sitten on. Sit ehkä sen ymmärtäisi, jos olisin jotenkin hankala tapaus reissuilla, esim. valittaisin jatkuvasti tms. Mut tosi tyytyväinen oon aina jos mukaan ollaan otettu ja hauskaa on ollut. Viimeisen parin vuoden aikana varmaan vielä sit vaikuttanut se, että seurustelen. (tai siis ei kai enää ihan seurustelusta ole vaan kyse, kun yhdessä asutaan ja lapsikin tulossa) Vaikka tosiaan mies ihan mielellään laskee minut reissuille. Hän kun ei itse jaksa niinkään missään käydä, mutta tietää että minusta olisi kiva käydä välillä jossain. Ja kyllä äitinikin tän asian tietää.
Ja siinä paha missä mainitaan, eli äiti just soitti että on tulossa käväisemään kun kotiinpäin on ajamassa.

 

Maanantai päivää

Ihanan näköistä ulkosalla, kun kaikki on paksun kuuran peitossa. Mikähän muhun on mennyt, kun tekisi mieli jo laitella joulujuttuja? Paistelin ensimmäiset tortut perjantaina, mutta mitään ei yllätys yllätys pakkaseen asti saatu
Maha asukki oli niin rauhallinen koko viikonlopun, että eilen kävästiin käyrillä synnärillä, kaikki oli erittäin hyvin, sykkeet priimaa.

Napa Sehän on pompsahtanut jo kuukausia sitten ulos, en edes muista miltä sen kuuluis näyttää :O

Imetys Esikoista imetin reilu 9kk, josta sen n. puoli vuotta täysimetystä. Mulla oli imetys aluksi tosi hankalaa, neiti viihtyi rinnalla kerrallaan sen 45 minuuttia, myös öisin. Maitoa tuli yli omien tarpeiden, joten pumppu oli käytössä päivittäin, toisaalta hyvä, koska sain maitoa pakkaseen ja mies pystyi syöttämään lasta pullosta tarvittaessa. Yritin mennä päivä kerrallaan ja sitten huomasinkin, että nopsaa ne kuukaudet vieri, lopulta imetyksen lopettaminen (neiti alkoi puremaan nännejä syödessään) oli aika haikeaa.
Olisi kiva jos nytkin imetys onnistuis ja saisi sinne pakkaseenkin sitä maitoa, jotta välillä sais itse vapaata tuosta imetyksestä. Nyt ainakin tiedän olla vielä vähemmän stressaamatta imetyksen kanssa ja korviketta ostan joka tapauksessa valmiiksi kaappiin hätävaraksi.

Vauvan sängynpäädyn kohottaminen Ne sairaala sängyt tosiaan on vähän koholla pääpuolelta ja kotosalla on tullut kohoteltua flunssien aikaan. Meillä ei lapsi ole flunssaisenakaan tajunnut pittää sitä piätä siellä korkeammalla puolella, vaan välillä herätty jalat pääpuolella tai ihan kippurassa vinks ja vonksin jalkopäätystä, joten aina se päädyn kohotus ei auta

Vautsi FG:llä kieltämäti hieno sf-mitta, voipi tosiaan olla hankala liikuskella masun kanssa. Tsemppiä arjen pyöritykseen

Pitiköhän kommentoida vielä jottain...

Inari & Juri Kakara 36+3

 

Tervepä teille pitkästä aikaa!

Minulla alkoi vihdoin viime viikon tiistaina kauan odotettu äitiysloma! No, virallisesti se olis alkanut vasta perjantaina, mutta koska meidän koululla alkoi syysloma ke-pe niin pääsin vähän aikaisemmin livahtamaan. Tänä aamuna oli kyllä outo olo kun heräsin jo kuuden maissa ajattelemaan että siellä ne kollegat heräilee ja valmistautuu työpäivään ja minä vaan käänsin kylkeä Ehkä jopa vähän rikollinenkin olo tuli.. mutta vaan hetkeksi!

Äippäloman alkamisen jälkeen on tullut samantien inhottava ilmiö: Pahoinvointi tekee toista tulemistaan Oon ollu ihan naatti.. oksettaa ja kylmää hikeä pukkaa.. heikottaa. Veren sokereissa on tapahtunut myös jotain kummallista. Eilen oli mittauspäivä (mittaan kerran viikossa) ja arvot olivatkin tavallista matalampia. Aamun paasto oli 3,3 ja muut päivän aterian jälkeiset arvot 4-5 pintaan. Outoa! En tiedä johtuuko huono olo sitten näistä, mutta ei ne kyllä hyvääkään tee. Luulen että olen vähän taantunut entisiin tapoihini ja syön liian harvoin vaikkakin kyllä tarpeeksi (mielestäni). Ei vaan kerta kaikkiaan olisi nälkä kuin kaksi kertaa päivässä eikä oikein jaksa edes laittaa mitään ruokaa :/

Kivut alkaa olla aika sietämättömiä. Mullaha on ollut liitoskipuja ja kohdunkannattimien kipuja jo viikolta 21 asti. Mä olen niin kateellinen teille, jotka pystytte lenkkeilemään ja liikkumaan ja jaksatte kotona leipoa ja puuhailla! Koitan kovasti ajatella, että nämä ovat hyviä kipuja ja valmistavat kroppaa tulevaan...

Supistuksia tulee satunnaisesti. Öisin tulee nykyään aika tujuja harkkasupistuksia ja päivällä menkkajomotuksia silloin tällöin (ei joka päivä). Tuo Paavo on niin julmetun kova potkimaan että välillä tulee jomotuksia siitäkin. Jätkä on viihtynyt jo monta viikkoa pää alaspäin ja käsittääkseni selkä on vasemmalle päin ja potkuja ja kaivelua tulee tuohon oikealle. Peppua työnnellään välillä ärhäkästi sivuun, ulos, toiseen sivuun... Välillä tää on aika rasittavaa :ashamed:

Nimi on meillä jo suht varmasti lyöty lukkoon. Paavo on työnimi, jonka muutkin tietävät. Keskenämme puhumme pojan tulevalla nimellä ja tällä nimellä häntä puhuttelen :heart:

Napa on mullakin vielä ihan normaali, tuskin se sieltä enää pullahtaakaan

NÄRÄSTÄÄÄÄÄÄÄÄ :kieh:

Anukkio ja zumba-Paavo 35+3

 

Maanantaita kaikille!

Nimi on ollut päätettynä rakenneultrasta alkaen ja toisinaan kotona kahdestaan kutsutaan häntä sillä nimellä. Nimi pysyy kuitenkin salaisuutena kastejuhlaan asti. Ja siis etunimi/kutsumanimi on tiedossa, mutta toisesta ja mahdollisesta kolmannesta nimestä emme ole vielä ihan varmoja. Työnimellä saatetaan kutsua muiden kuullen tai sitten puhutaan vaan vauvasta. Työnimi on ns. huumorinimi eikä siis lähelläkään pojan tulevaa oikeaa nimeä.

Mua on alkanut viime aikoina mietityttää, että jos meidän vauva onkin tyttö eikä poika. nelliellikin kirjoitteli, että jos tuleekin yllätys, niin on vääränvärisiä vaatteita jne. Samaa olen miettinyt minäkin, vaikka eihän sillä sinällään ole merkitystä. Ja eihän se ultran tulos ikinä koskaan milloinkaan ole 100 prosenttisen varma, mutta kummasti silti on tullut hankittua todella poikavoittoista tavaraa, kun vahva poikalupaus saatiin. Itselle ei ole tullut vahvaa poika-/tyttöoloa koko raskauden aikana, niin sitten on jotenkin luottanut siihen ultran tulokseen. Enkä kyllä yhtään kadu, että kysyttiin sukupuolta, koska tieto siitä, että meille tulee poika, on jotenkin tehnyt odotuksesta konkreettisemman ja antanut luottoa siihen, että meille vihdoin vauva tulee. Niin tai näin, tärkeintä tietenkin on, että vauva syntyy terveenä ja hyvinvoivana. Ilolla ja onnella otamme vastaan sekä tytön että pojan :heart:

Imettää haluaisin ehdottomasti ainakin sen puoli vuotta, mutta mitään stressiä en asiasta halua ottaa, ettei sitten tule pettymystä, jos ei jostain syystä onnistukaan. Pulloakin ajattelin kyllä melko varhaisessa vaiheessa silloin tällöin kokeilla, jottei tule ongelmia, jos lähden pois kotoa ja vauva jää isänsä kanssa kotiin. Rintapumpun ostin tutulta edullisesti käytettynä. Ei sitten harmita kallis investointi, jos maitoa ei tulekaan pumpattavaksi asti.

Napa on tavallaan pullahtanut ulos, mutta mun napa on sen mallinen, ettei se silti näytä varsinaisesti sellaiselta oikeen isolta ulos työntyneeltä navalta. Heh, sekava selitys =) Mutta tosiaan riippuu navan muodostakin, että pullahtaako vai ei.

Menkkakipuja on edelleen. Viime yönäkin valvoin tunnin verran, kun vatsaa jomotti. Ei taida kuitenkaan olla supistuksia, kun yhteen putkeen särkee puoli tuntia tai tunnin eikä siihen liity vatsan kovettumista. Kivuttomat harjoitussupistukset on lisääntyneet ja niitä saattaa tulla ihan istuessakin, kun aiemmin tuli vaan lenkkien ym. fyysisen toiminnan yhteydessä. Harmi, saisi jo tulla oikeita supistuksia ja vauva syntyä!!

idylli 38+2

 

Heidoo!

Pullataikina nousemassa joten ehdin vähäsen rustailla kun taaperokin päikkäreillä

Imetys Esikkoa täysimetin 5kk ja sit alotettiin kiinteät ja imetystä jatkui aina 10kk ikään kiinteitten rinnalla, kunnes neiti itse vieroitti itsensä, ei kelvannu tissi yhtäkkiä joten helpolla meni se vierotus. Tätä ajattelin kans täysimettää sen puolisen vuotta ja sitten mahdollisesti vuoden ikään osittain. Esikoisen imetys sujui hyvin alun rintakumisoopailun jälkeen, neiti oli niin pieni ettei saanut kunnon otetta ja kumin avulla imetys sit onnistui hyvin, se oli meillä apuna kolmisen viikkoa.

Työnimi meillä on yleensä vaan vauva, perheen kesken käytetään Peppiä, joka tuleekin nimeksi jos tulokas on tyttö. Tulee siis siitä kun esikko alkoi kutsua masuvauvaa Pepiksi, ja se sopiikin hyvin esikoisen nimen kanssa yhteen Pojalle ei oo nimeä valmiina, ollaan keskusteltu jonkun verran mutta ei olla päästy vielä päätökseen. Mulla on siis ihan tyttöolo.

Napa on pullahtanut ulospäin, ehkä noin kuukausi sitten.

Kivut vaivaa täälläkin, hirveät nuo liitoskivut. No ei enää kauaa, muuten olo on hyvä ja nautin nyt vielä tästä mahasta Supisteluja on ollu paljon, eilen käytiin mun mummun luona vajaa 3h ajomatkan päässä ja automatkat supisteli välillä säännöllisestikin 10 min välein, ei nyt kovin kipeästi mutta aika napakasti kuitenkin. Toivottavasti siellä paikat kypsyy ja avautuu.

Viimeinen lääkärineuvola on mulla ylihuomenna keskiviikkona, tai se on äitiyspolikäynti. Sitten kuulee vähän suuntaa että minkä kokoinen pallukka tuolla masussa on Esikoisesta piti hyvin paikkaansa, 36+5 arvio oli 2,5kg ja syntyi 38+0 painaen 2740g Tästä tulokkaasta viimeksi viikoilla 32+4 painoarvio oli jo 2kg, että tulee ainakin isompi kuin esikoisesta.

Nyt kattomaan joskos pääsis jo pyöritteleen pullia-->

Hyviä vointeja kaikille :heart:

miraaz ja peppi 37+0 POKSSS ja täysaikaisia ollaan :heart:

 

Nellielli tilasin itse Aventin uusimman pumpun (missä siis se nänniä jäljittelevä tuttiosa ja tehokkaampi ja mukavampi pumppausasento, en muista mallinumeroa) tuolta amazon.uk-sivuilta. Suomessa en oo juurikaan tota uusinta mallia nähnyt markkinoilla vielä ja se yks ainoa kappale johon oon törmännyt maksoin 60e. Amazonin hinta oli hiukan yli 20 puntaa ja tilaamani pumppu + maidonsäilytyspurkit maksoi kaikkiaan alle 40e ja postitus oli ilmainen. Ennenkin oon tuolta tilaillut ja on ollut luotettava kauppapaikka ja tavarat tulleet viidessä päivässä. Kannattaa siis katsoo sieltä. Nyt meni mainostamiseksi...sorry. :ashamed:

 

rintapumppu todennäkösesti lainaan kaverilta. en viiti laittaa niin kovasti rahaa asian suhteen jonka toiminnasta ei ole edes takeita..

imetys kuten jo joskus aiemminkin tullut todetuksi, imetys ei mulla toimi. maito ei riitä. thats it.
korvike-lapsosia kasvattelen, mutta ihan täysipäisiä noista silti on tullut koen varsin helpoksi pullon kanssa liikkumisen, joka paikasta yleensä löytyy mikro missä maidon voi lämmittää, pullojen kanssa pelaaminen on oikeestaan paljon helpompaa kuin imettäminen.
-saan itekin tehtyä jotain muutakin kuin olla joku ruokinta-kone isä saa läheisyyttä vauvan kanssa, kun esim iltaisin voivat ottaa ruokailutuokion kaksin.
ei ole niinkään oleellista onnistuuko imetys tai joutuuko korvikkeelle, tavoitteena kylläinen ja tyytyväinen vauva, tavasta huolimatta

sf-mitta joo kovin on valtaisa kumpu jo, ja kun muualta en oo lihonut eikä ole turvotuksia, niin tää kyllä kerää katseita
Mutta kiva oli saada postiivista palautetta, raskaus kuulema sopii mulle sanoi eräskin no, mä nyt laittaudun edelleen kun kotoa lähden..
Mutta esim siivotessa ja keittiössä hääriessä maha on pahasti tiellä onneks ei oo pitkä aika enää , eihän

liitoskivut ei sit niin minkään näköisiä vieläkään. kävellessä kyllä vauva tuntuu tipahtavan rööristä pihalle, mutta tippukoot, antaa painovoiman jeesiä kovaa ei eteenpäin päästä, mutta mennään siihen tahtiin kuin jalat kantaa

hillitön makean himo taas iskee... pakko on vaan pärjätä... yh..

aivan, ja maistakaas Kingiksen uutuus-jäätelö, toffee, siinä kipossa! AAAAAAAAHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH

tirppana jaa, et ikääkin on jo sulla toivottavasti ei nyt suurempia kahinoita tulisi... eipä nuo munkaan vanhemmat ota mua samoin huomioon kuin esim nuorempaa veljeäni, mutta mä olen ollutkin itsenäisempi aina. ja ne on tottunu kai siihen et mä pärjään olipa tilanne mikä tahansa.... se on vaan sikäli harmillista, kun ite ei pidä ketään lapsistaan eri arvoisena kuin toista... ja sit omista vanhemmista jotain tämmösiä piirteitä huomaa...

noni, persus penkistä veke ja aurinkoiseen iltapäivään ulkoilemaan hop hop

-en muuten ymmärrä, millä perusteella Ristomatti Ratia saa ittensä aina jatkoon tossa tanssikisassa?????

 

Viime yöt on tullut nukuttua suht hyvin, vaikkakin vähintään sen 2 kertaa tulee yössä juostua vessassa, mutta saanut kuitenkin unen päästä nopeasti takas kiinni, joten en valita! =)

Supistuksia on, tai siis harjoitussupituksia, maha vähän väliä pinkeenä, mutta nää on alkanut jo tuntumaan tosi epämukavilta, vatsaa kiristää ja pissattaa kokoaika. Muutama yö sitten tunsin ensimmäisen oikeesti kipeen supparin, semmonen inhottava polttava tunne vatsalla. Ja toissa yönä heräsin tosi oksettavaan oloon, vatsassa kiers, vatsa aivan löysällä.. Joillakin löysä vatsa ennakoinut synnytystä, pisti jo miettimään että oikeesti mitä jos lähtö oliskin ihan lähellä... Tuli ihan pakokauhu, Eeeei vielä, älä vielä synny...
sairaalakassia vois ruveta jo pakkailemaan, tai ainakin listata että mitä sitä tarttis mukaansa ottaa.

Nimi vaihtoehtoja on muutamia, mutta mitään ei varmaks olla päätetty. Katotaan ensin minkä näkönen poika sieltä tulee, että mikä nimi sitten sopis..

Nyt ruuan tekoon ja sitten vois leipoa muutamat joulutortut... Ihanaa kohta tulee joulu!

Lily_ 36+0 POKS :heart:

 

Neuvolassa tänään käyty, kaikki kunnossa. Terkkakin oli hyvillä mielin kun kuuli onnistuneesta pelkopoli käynnistä.
22.10.2012
Rv 35+1
Paino: 1,6kg (2 vko)
RR 125/71
Pissa: puhdas
Sf: 34 (ed. 32)
Rt, liikkeet ja sykkeet ++
Alhaalla kuulemma majailee pää ihan "kolossa" että tuskin enää kuulemma kääntyilee. Kerroin myös että kovasti viimeaikoina on supistellut ja alapäästä vihlonut, mutta ei vielä oo sika kipeitä. Sanoi että sitten jos supistukset muuttuvat kivuliaammiksi kunnolla niin ei muutakun Tyksiin synnyttämään.
Vähiin alkaa tämä odotusaika käydä ja kohta onkin jo meidän kuu!

 

NIIN JUU

imetyksestä Imetys mulla lähti esikoisesta paremmin käyntiin vasta kotiutumispäivänä, sairaalassa maitoa ei oikein tullut vaikka yritinkin. Vauva sai sillloin lisämaitoa pullosta. Nyt yritän imettää kyllä, mutta en todella pidä pahana vaikka olisikin vain osittaisimetyksellä. Olihan se helppoa kun välillä joku muukin sai vauvaa syötettyä. Eilen huomasin että tisseistä tuli hiukan nestettä ja kun vähän puristin niin tuli vielä lisää.