Marraskuun masuasukit 2013 *Marraskuussa* MEIDÄN KUU!!

Onnittelut taas vauvan saaneille ja terkkuja viimeisestä neuvolasta! Ei otettu enää uutta aikaa koska seuraava aika on sairaalan yliaikakontrolliin, jonka varaan huomenna. Toivottavasti ne antaa sen nopsaan.

Käynnistystä tuskin saan ennen 42+, koska kaikki on ok ja TYKS on niin ruuhkautunut, että ne ei varmaan mielellään käynnistele.. normaalioloissakin ovat kuulemma nihkeitä siinä touhussa. Toisaalta pelkään sitä käynnistystä ihan hirveästi. Voi miksei tää tajua tulla itekseen ulos?! : /

Oon niin kiukkunenki melkein koko ajan kun pelottaa kaikki. Eikä saa sukkia ja kenkiäkään kunnolla jalkaan. Eikä suolikaan toimi kunnolla. Tavaraa menee sisään muttei tule ulos, ärsyttävää! Valivalivali! :headwall:

-Pippari ja vaavi rv 40+3

 

Neuvolassa taas käyty!

Protskut edelleen pissassa plussalla ja verenpaineet vähän koholla. (ei siis yli rajojen, mutta kun mulla normisti alhaiset, niin siihen nähden). Perjantaille taas ylimääränen neuvolakäynti, kun seuraillaan tilannetta ja määräys ottaa heti yhteyttä jorviin, jos vauvan liikkuu laiskasti tai tulee päänsärkyä, näköhäiriöitä tai turvotusta.
Inhottaa, koko ajan elää pienessä "jännityksessä", että onko vauva nyt tänään liikkunut tarpeeksi ja koko ajan täytyy itseään kuulostella. Syntyis nyt vaan, niin ei tarttis enää stressata! Jotenkin kaikki kohtukuolemat ja muut kammotukset alkaneet pyöriä mielessä:ashamed:

Huomenna LA ja eilen saldona pari hassua yksittäistä supistusta. Tänään ei vielä mitään!!:headwall: Eikä neuvolatädin tämänpäiväinen "ei sinne ole yksikään vielä jäänyt"-kommentti piristänyt yhtään!

-Erittäin kyllästynyt Nelly ja masuun jumahtanut murunen 39+6-

 

Mulle tuli 7kg painoa ja viikossa oli lähtenyt jo 10kg! Raskausarpia ei mahassa, selässä ja jaloissa ollenkaan. Lineanegran viivanen on ainoa muisto synnytyksestä mahassa! Nahka ei roiku yhtään. Ylimmät vatsalihakset näkyy ja kyllä ne alemmatkin on jo palautuneet vierekkäin. En tunne mitään rakoa lihasten välissä. Olen aloittanut vatsa- ja selkälihastreenin, koska selässä tuntuu siltä, että tarvitsee keskivartalon lihaksistoa vahvistaa. Kokoajan kiinnitän huomiota, että istun vain selkä suorassa.
Rinnoista en valitettavasti voi sanoa samaa. Muutama raskausarpi on tullut, kun kuppikoko on muuttunut 70D -> 70I eli 5 kuppikokoa Onneksi ei estä bikinien käyttöä

nm.itse pinnallisuus (saa kai sitä iloita, että selvisi näillä)

 

Onnea nyyttin saanneille :flower:

nelly toivotaan ettei myrkytysoireet lisäänny ja säästyt moiselta. Mutta tiedän että tilanteen seuraaminen on ihan hirveetä! Sitä kokoajan miettii ja pähkäilee, itelläkin ne protskut heitteli ja piti tarkkailla tilannetta ja olla herkästi yhteydessä eteenpäin.

Täällä on herätty 4aikaan aamulla, nyt kun tyttö sai viimein äidin ylös sängysä, eikös neiti nukaha sitten ite! Isyys pitäis käydä tunnustamassa tänään ja tarkotus olis papillekkin soitella ristiäisistä Ens viikolla täällä palaa arki, mies lähtee töihin ja ite jouduin paniikin valtaan. En tiä miten jaksan kahen lapsen kanssa ja poika on alkanu oleen aika hankala ja pikkusisko saa kyytiä jos ei vahi kokoajan. Ja miten pitkään jaksan näin aikasin heräilyjä!? En pääse nukkumaan päikkäreitä jos mies ei ole töissä, poika kun on päättäny kaiken kukkuraks ettei hän enään nuku moisia! No onneks asioilla on tapana järjestyä ja siittä se rytmi kehittyy!

KyyneltenHymy ja Neiti 2viikkoa ja 1päivän

 

Meidän Eemeli-poika on tänään 3 viikkoa 2 päivää vanha . Kaikki on mennyt hyvin, syntymäpaino ohitettu viikossa ja viikko sitten punnittiin pojalle jo 4 kiloa! Syntymäpaino oli siis 3520. Äipältä irtoaa maitoa niin paljon, että aloin maidonluovuttajaksi sairaalalle.

MIRAMEI, ymmärrän oikein hyvin tyytyväisyytesi vartalon palautumiseen, olen myös itse ällistynyt miten helposti kroppa palautuu. Mulla tuli 8,5 kiloa, jotka oli viikossa pois. Nyt painan pari kiloa alle raskautta edeltävän painon. Runsaan maidonnousun takia olen vähän huolissanikin,oon aika hoikassa kunnossa nyt ja pitää tsempata syömisen kanssa.Mahassa on vähän vielä pehmoista jäljellä, linea negra näkyy mullakin ja tykkään siitä . Rinnoissa kaksi kuppikokoa ekstraa eli D:llä mennään nyt, raskausarpia ei ole.

Huomenta ja kaikkea hyvää kaikille! Terveisin Nenevaan ja pieni kainalossa sängyllä unituhiseva, maidolta ja kakalta tuoksahtva Eemeli. <3

 

Hyvää huomenta arvon naiset, mahakkaat ja mahattomat

Minä saavutin tänään lasketunpäivän <3 ja niin on pienimies edelleen tyytyväisenä masun lämmössä! Sisko 8.v kipitti aamulla kalenterille ja ilmoitti, ".. No ehkä se pikkuveli ens yönä syntyy.." malttamattomina odottaa siis muukin perhe jo <3

Olo on mitä mainioin, ollut jo pitkään, edelleen nuo 2-4km lenkit miehen ja koiran kanssa päivittäin tuntuu ihan hyviltä! Toki vauhti on hidasta, eikä mistään hikiliikunnasta voi puhuakaan, mutta pääseepä ulos täältä kotoa välillä
Itse en koiran kanssa lähde, sen verran tuo aina alkumatkan kiskoo, että kipeetä tekee vastaan laitto! Mutta ihana tapa viettää yhteistä aikaa, sitten miehen töistä tultua <3

Meillä mies pitää isyyslomaa sitten kun vauvasta on vähän iloakin eli siellä ristiäisten tienoilla tammikuun lopussa-helmikuussa! Alku menee kuitenkin vaan tissitellessä ja nukkuessa, joten isä nauttii ehkä enemmän kun päästään yhdessä sitten uloskin ja vauva on vähän hereilläkin jo.

Mä olen vähän ehkä hysteerinen, mutta meillä ei vauva ekaan 3viikkoon lähde mihinkään kotoa! Ei mitään kauppoja ja ihmismassoja, jotta jotenkin saa rauhassa vastustuskykyä kasvattaa! Ihan aina sylettää kun vanhemmat raahaa sellasen pienen onnettoman rääpäleen ostoskeskuksiin etc.. Varmaan kuitenkin onnistuis hoitajakin järjestää! Mutta kukin tablaa tyylillään!

Ohops menipäs nyt ihan jaaritteluks ja ihan ohi aiheen...

Mukavaa loppuodotusta meille jäljellä oleville ja ihanaa vauvantuoksuista arkea jo poksahtaneille <3

Talventähti ja pienimies 40+0 <3

 

40+0
Eilen illalla jopa supisteli pari tuntia n.13 min välein, mutta kun ei kipeeksi muuttunut, niin menin nukkumaan. Yöllä tunsin muutaman supistuksen, mutta nyt aamusta ei taas mitään:/ No tänään on kyllä esikon luokan pikkujoulut illalla, niin ihan hyvä, ettei juuri nyt synnykkään.

Mä oon kanssa palautunut noista synnytyksistä tosi nopeesti ja vetänyt omat farkut jo heti kotona jalkaan. Paino on molemmilla kerroilla ollut kotiin päästessä vähemmän kun ennen raskautta ja raskausarviltakin olen tähän asti sääästyny. Vielä ei ole tässäkään raskaudessa arpia tullut ja toivottavasti ei tulekkaan... Saa nähdä palautuuko tuo maha näin kolmannella kerralla yhtä nopeasti, kun kahdella edellisellä kerralla. No onneks kesään ja biksukeleihin on aikaa

-Nelly ja aina vaan masussa viihtyvä murunen 40+0-

Talventähti: kumpihan meistä on ennemmin tositoimissa

 

Heippa taas!

Meille syntyi 23.11. hyvin vauhdikkaasti pieni neidin napero. Painoa 3800g ja pituutta 48cm. :heart: Päästiin eilen jo kotiin sopivasti esikoisen syntymäpäiväksi!

Lauantaina 19 aikoihin alkoi ne normaalit supistukset jotka olivat jo olleetkin muutaman viikon semisäännöllisiä ja yleensä aina samaan aikaankin. Menin makuuhuoneeseen pötkölleen koira kainaloon ja nukuin pienet päikyt. Heräsin 21 maita aikeissa alkaa katsoa Trainspottingi töllöttimestä kun iski ihan kauhea jatkuva pissahätä! Se oli todella outoa, heti kun pääsit pois vessasta niin piti mennä takaisin. 21:20 kuului todella iso poksahdus ja kipitin kylpyhuoneeseen jossa lapsivesi alkoikin virrata ihan hullun lailla. Sitä oli ihan älytömän paljon esikoiseen verrattuna!

Soitin synnärille ja ilmoitin tulevamme heti kun saadaan esikoinen hoitoon. Olimme sairaalassa 22:20. Mentiin ensin osastolle, aikeina tutkia tilanne mutta hoin jatkuvasti kätilölle että vessattaa. Hän kurkkasi nopeasti tilanteen ja olinkin sitten 8cm auki. Käveltiin alakertaan synnytyssaliin jossa olinkin jo 10cm auki. Aloin ponnistamaan. Ponnistusvaihe kesti 8 minuuttia ja tyttö syntyi kello 22:57. Se oli sen verran nopeaa toimintaa etten tajunnut edes kirota tai huutaa kivusta. Vaikkakin kipu ei ollut minulle se pahin ongelma, se oli se pirun hengittäminen sen ponnistuksen ohella.

Traumoja siitä ei jäänyt, oli kiva kokea tuo luonnollinen synnytyskin kun maanantaina oltaisiin sitten menty käynnistämään synnytystä. Pikku neiti sai pinnoikseen 10/10/10.

Toinen yö sairaalassa oli aivan kaamea. Täällä oli 7 synnytystä käynnissä (3 kätilöä) ja meistä synnyttäneistä vastasi yöhoitajat. Tytöllä oli aivan järkyttäviä vatsakipuja ja hän oli lähes hysteerinen kun ei pystynyt sitten syömäänkään ollenkaan. Valvottiin molemmat lähes 14h ennen kuin seuraavan vuoron kätilö tuli auttamaan ja poisti katetrilla vauvalta mahasta kaiken pihkan ja ilman, jota oli kuulemma PALJON. Sen jälkeen onkin onneksi mennyt kaikki hyvin. Hän käytännössä vain nukkuu ja syö. Toki hänellä on keskellä yötä tunnin mittainen "tuijotan äitiä ilmeellä - et oo tosissas" - hetki, joka on ihan viihdyttävä...

Hurjasti tsemppiä vielä vauvaansa odottaville, kyllä ne sieltä pian pois tulee! Ja odotus on todellakin sen arvoista. Onnittelut myös muille jo jakautuneille!

Sarkkunen ja pieni neiti 4vrk

 

On vähän jäänyt tää palstailu kun pikku tyllerö saapui 9.11 meidän iloksi painoa 2900g ja 47cm.. syntyi rv39. Voimia vielä odottaville, mulla meinaa olla jo masua ja jopa synnytstäkin ikävä

 

Hei vaan taas!
Me käytiin eilen synnärin kautta kun oli päänsärkyä pari päivää. Ei mitään ollut kuitenkaan hätänä joten kotiin päästiin. Sisätutkimuksen toivoin avittavan käynnistymisessä mutta ei sitäkään tapahtunut. Vähän veristä limaista vuotoa ja selkä-/lantiokipuja mutta siihen jäi. Tutkimuksen jälkeen kaupassa kyllä tuntui että lapsi putoaa just pois mutta ei... Vauva on ihan alhaalla ja kohdunsuu 2 sormelle auki, pehmeä ja kanavaa jäljellä 2 cm. Painoarvioksi saatiin 3,6 kg, joka on sama kuin esikoisen syntymäpaino rv 39+6.

Ootellaan siis vielä...

Paljon onnea taas vauvautuneille!

Vanamo+Tintti 40+2

 

Yliaikaisuuskontrolli 5.12, eli silloin rv 41+5.. käynnistys siis menee seuraavalle viikolle.. jos jopa ennen rv 43 sais tän pihalle niin olisi todella mukavaa :kieh:

Ei mulla muuta.

 

Täällä oli jo 1kk neuvola Neiti oli singahtanut 6,5cm syntymästä ja 1kg, painaen 4100g Pituutta nyt siis 54,5cm. Hoikka on neiti. Kehuja sai jäntevyydestä ja seurallisuudesta. Kuulema selkeästi kuuntelee kun hälle puhutaan <3 ihana.

Onnea taas vauvansa saanneille! Ja jotku taitaa vielä piinaillakkin, tsemppiä teille

 

Listoille taas lisätty vauvoja :heart:

Kovin on monta alkukuun odottajaa, jotka varmaan on jo poksahtanut, mutta ilmeisesti eivät täällä enää käy.. Noh, katsellaan ketkä huutelee ja huhuilee

Nelly: Täällä ei ainakaan niin mitään oiretta tai pienintäkään merkkiä, että päästäisiin vauvanhakureissuun Ähhh... sais jo kyllä tulla, olis niin ihanaa päästä vauvaa nuuskimaan :heart:

Maanantaina sitten neuvolaan taas :stick:

Talventähti ja pienimies 40+1 opcorn:

 

Sain maailman parhaan synttärilahjan kun meille syntyi 26.11. rv 41+1, "pieni" prinssi mitoin 4030g ja pituutta oli 52cm <3 Synnytys käynnistettiin oksitosiinilla, alkoi 12 aikaan tiistaina ja poitsu syntyi 18:41 Jälleen oli imukuppi käytössä vauvan ahdingon takia mutta onneksi siitä ponnistusvaiheesta selvittiin hyvinkin nopeasti..
Oltiin muutama yö potilashotellissa ja tänään päästiin kotiin, on niin ihanaa olla kotona!

Mirkkeli & Pikkuveli 2vrk :heart:

 

Onnea jälleen kaikille vauvan syliinsä saaneille!

JUST: Minä myös ikävöin tavallaan raskausaikaa ja synnytystä myös. Ekat viikot oli mulla aika itkuisia ja tuo "ikävä" oli yksi itkun aihe. Jotenkin niin ainutlaatuisia kokemuksia varsinkin varmaan ensikertalaiselle, että niistä irtipäästäminen tuntuu tosi vaikealta. Alkaa jo helpottaa ja muistot sekä raskaudesta että synnytyksestä on kyllä aika hienot ja oon meidän perheestä ja itestänikin aika ylpeä .

 

talventähti: Samoilla fiiliksillä mennään... Tänään taas ylimääräinen neukka, jossa seurataan protskuja ja paineita. Suppareita tulee ja menee (rasituksessa jopa vähän useempikin), muttakun eivät pirulaiset muutu kipeiksi sitten millään... Nyt kaksi päivää on alamasu ollut tosi hellänä ja istuminen ollut todella hankalaa. Onneks seistä ja kävellä pystyy vielä suht ok ja makaamaan myös. Tulis ulos jo!!!!!|O

-Nelly ja murunen 40+2-

 

Nelly: ihan kun mun suusta pari viikkoa ollut jo tuota supistusten sahaamista, saattaa tulla illalla tunninkin kipeinä ja tiheään ja sit ne vaan laantuu ja loppuu..PÖH..

Kaaduin sitten eilen illalla portaissakin perkele yläkerrasta lähdin vauhdilla ja kas, kun oli liukkaat pörrösukat jalassa ja väistin koiraa, niin tulin sitten puolivälistä alas asti persmäkeä/selkäliukua.. Toinen pakara on musta ja kipeä samoin sen puolen käsivarsi onneks kaaduin selälleen!! Nyt on paikat vähän hellänä ja pää jomottaa.. Säikähdin niin pirusti ja itkuhan siinä tuli!

Vauva on onneksi liikkunut ja meuhkannut, eli siellä kaikki hyvin <3 säikähdyksellä selvittiin siis! Huh..

Talventähti ja pienimies 40+2

 

meilläkin oli eilen 1 kk neuvola poju oli jo 57,1 cm ja painoa 4744g on terhakka ja hyväkuntoinen poika <3

 

Onko täällä kenelläkään kokemusta koliikista? Meillä alkoi "vatsavaivat" toisella viikolla. Disflytalista saatiin helpotusta, mutta ei tämä itkuisuus ole vieläkään ohi. Aamulla kun vauva herää, on hän yleensä hyväntuulinen. Seuraavat hereilläolojaksot sujuvat vaihtelevasti. Lähes aina vauva tuntuu olevan tyytymätön, vaikka kaikki tarpeet pitäisi olla tyydytetty (täysi maha, puhdas vaippa...) Päivisin saattaa olla itkua ja huutoa tai ainakin vähintään kitinää ja vaikerointia. Illalla sitten on lähes aina suoraa huutoa 0,5-3h. Jos ei suoraa huutoa niin itkua ja vaikerointia. Hetkeksi saattaa rauhoittua rinnalle tai syliin, jos samalla pysyttelen liikkeessä.

Tuttavista moni on sanonut, että sellaisia ne vauvat on, ne itkevät. Tänään meillä oli kuitenkin erittäin hyvä aamu ja aloinkin taas miettiä, että onko tämä itkuisuus ja pahantuulisuus normaalia vai ovatko hyvät hetket normaalia vauva-arkea. Tänä aamuna neiti oli siis hereillä 1,5h. Viihtyi sylissä ja viihtyi pitkän tovin sitterissään ihmetellen maailman menoa. Otti katsekontaktia, kuunteli, äänteli tyytyväisenä ja harjoitteli hymyilyä. Oi kunpa samanlaisia hetkiä olisi enemmänkin. Olisi vauva-aika nautinnollisempaa, eikä tarvitsisi aina miettiä, milloin omat voimat ovat loppu...

Nyt tuli pelkkää vaikerointia tältä äidiltä, mutta tänne on turvallista kirjoittaa nimettömänä ja kysellä kokemuksia muilta...

lumililja ja neiti kohta 5viikkoa

 

Lumililja: mä luulen, että jonkin asteiset masuvaivat on hyvin yleisiä vauvoilla. Meilläkin niitä molemmilla pojilla ollut. Kuopus oli iltaisin aina aika itkuinen ja söi myös paljon. Eli illat n.klo19-22/23 mä vietin aika tiiviisti sohvalla ja syötin ja röyhtäytin vuorotellen (sen jälkeen kyllä sitten nukkui yöt kun tukki). Meillä masuvaivoja helpotti cuplaton ja turvakaukalosta tuli "kakka/pieru-tuoli", eli jos tuntui, että masu väänsi kovasti, niin siinä istuttaen ja heijaten sai aika hyvin ilmaa ulos. Toinen, mitä kannattaa kokeilla on, että otat vauvan masulleen polvien päälle ja heijailet edestakaisin. Sit tietysti yksi on oman ruokavalion tarkkailu. Mä siirryin imetysajaksi laktoosittomiin tuotteisiin ja jätin esim. mausteiset ruoat ja suklaan pois. Inhottavaltahan se tuntuu, kun pienellä on vaikea olla, mutta onneksi ne masuvaivat helpottaa vauvan kasvaessa. Ja välillä kun on parempia päiviä, niin jaksaa taas niitä vähän itkuisempiakin paremmin. Tsemppiä sinne!:hug:

(.): Neuvolassa käyty ja kaikki ok. Protskut vieläkin plussalla, mutta paineet hyvät, eikä turvotusta ole. Vauva oli terkan mielestä laskeutunut jo alemmas, kun viimekerralla, mikä selittäisi nää helvetilliset alavatsa/lantio kivut. Päätä kun kokeili, niin meikäläinen näki tähtiä. Sen verran hellänä on paikat. Kovasti epäili, että seuraavalla kerralla nähtäisiin "muissa merkeissä", mutta itse en siihen usko, ennen kun vauva on ulkona!

-Nelly ja murunen 40+2 edellen-

 

nelly:mausteiset ruoat, omenan, kofeiinin ja suklaan olen jo jättänyt pois. Uskotko, että sulla auttoi oman ruokavalion tarkkailu? Lähinnä mietin, että oliko sulla vaikutusta sillä, että siirryit laktoosittomiin tuotteisiin? Olin aiemmin huomaavinani, että juuri maitotuotteet omassa ruokavaliossani olisivat vaikuttaneet tytön vatsavaivoihin, mutta neuvolassa minut saatiin vakuuttuneeksi siitä, että se on niin epätodennäköistä, ettei niitä kannata vältellä.

Toivotaan, että sullakin pian vauva jo vatsan toisella puolella

 

Sitä en osaa sanoa, oliko juuri tuolla laktoosittomiin tuotteisiin siirtymisellä suurta vaikutusta, kun jätin nuo suklaat yms samaan aikaan pois. Mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, ei se kuitenkaan mitään ota, jos ei annakkaan. Ja jos itse huomaat, että joku ruoka aiheuttaa vatsanväänteitä, niin ehdottomasti tauolle se

 

Onnea kaikille jo vauvansa saaneille!

Meille syntyi tytär 7.11, joten tässä on vauva-arkea jo kolme viikkoa harjoiteltu. Synnytys meni oikein hyvin, vaikkakin luomuna piti siitä suoriutua, koska synnärille saapuessamme paikat olivat jo niin auki, ettei puudutuksia enää voitu antaa. Terveellä tytöllä kokoa oli 48cm ja 3114g, nyt jo reilusti enemmän, koska ruoka maistuu

-Häijyli ja pikku typykkä

 

Uskallankohan mä edes ääneen sanoa.... Mua supistaa 12-13 min välein aika ilkeesti. Hui!!!! Nyt peukut pystyyn, ettei lopahda. Äsken kävin naukkaamassa pari panadolia, jos vaikka sais hetken vielä nukuttua. Jos tää tänään syntyy, niin tulee hauskasti menee lasten synttärit, kun esikko on syntynyt 29. pv ja kuopus 31.pv. Tälle tulis sopivasti päivä tuohon väliin (30.pv) tosin kuukaudet tietty kaikilla eri..

-Nelly ja murunen 40+3-

 

Lumililja:
Meillä esikoisella oli hyvin saman tyylisiä vatsavaivoja kun teidän vauvalla kuuluu olevan.
Meillä auttoi vähän apteekista saatava Cuplaton ja se että jätettiin d-vitamiini tauolle! Myöhemmin varovasti alettiin antaan sitä tippa
päivässä ja tosi hitaasti nostettiin annosta. Lisäksi meidän pojalle sopi vaan jekovit-merkkinen d-vitamiini. Jos teillä vauva saa jo D:tä niin ehkä kannattaa kokeilla auttaako jos sitä ei anna.

Vatsavaivaisen vauvan oloa voi helpottaa kylpy sekä mahallaan makoilu esim vanhemman mahan päällä.

Koita nauttia niistä itkuttomista hetkistä ja itkevää vauvaa kanniskellessa koita ajatella että itku helpottaa kun vauva vähän kasvaa, vauva saa paljon lohtua sylissä olosta vaikka se ei itkua lopetakkaan, vauva kuitenkin tietää että häntä ei jätetä selviytymään yksin. Telkkari vaan päälle ja steppailemaan olkkariin vauva olkapäällä. Koittakaa jaksaa!

Susimieli ja tyttö 2vko 1pvä