Marraskuun masuasukit 2013 *huhtikuussa*

Eiköhän nyt jokainen kirjoita tänne juuri, mitä omassa päässä liikkuu/mitä itse haluaa. jos se ärsyttää jotakuta, ei ole pakko lukea. Mulle tämä on ainakin juuri se paikka, minne jaan ilot, surut, pelot ja mietityksen aiheet, kun en tosiaan ole raskaudesta vielä juurikaan kenelekkään kertonut, enkä näin ollen voi näitä ajatuksia "livenä" jakaa. Kekenmeno palsta ei mielestäni ole se paikka, minne mennään keskustelemaan raskaana olessa keskenmenon pelosta tai esim oireettomuudesta. Enemmänkin sieltä löytyy vertaistukea kun se pahin mahdollinen on käynyt

 

omilla kommenteillani tarkoitinkin sitä keskustelua sen keskenmenon jälkeen. ja saa toki kirjoittaa mitä haluaa, mutta alunperin taisi kyse olla siitä että välillä voisi jotain positiivistakin vaikka pelottaakin ja kuin joku jo mainitsi niin liika on liikaa välillä. se kun saattaa lietsoa muidenkin pelkoja enemmän, mutta taidan nyt jättäytyä tästä aiheesta ja katsellaan sitten kun löytyy uudet aiheet =)

 

Hei pitäskö vähän rauhottua useammankin täällä..
Omaviestini oli tarkotettu tsemppaavaksi, ei tuomitsevaksi..
Toki peloista saa puhua ja niistä on hyväkin puhua, mutta liiallinen lietsominen ei ole vamasti kenellekkään hyväksi. Rauhotutaanpa arvon naiset =)

 

Jokainen täällä tosiaan saa purkaa tuntojaan, iloja ja pelkoja. Tai ihan arkeen liittyviä tuntoja. Tai mitä vaan elämässä tapahtuu. Oma napa, tottakai.

Rosuliina olen niin samaa mieltä kanssasi. Tämä on kuitenkin keskustelu, ja jos ei kiinnosta lukea toisen kommentteja, niin ei sitten lue. Stellini, älä lähde, sun tuntemukset ja kokemukset ja ajatukset on aivan yhtä tärkeitä kuin muidenkin.
Toisekseen sulla oli maanantaina kipua ja vuotoa, kyllä mäkin olisin helisemässä.

Itsellä huonompi päivä, isäntä tuli aikaisemmin töistä kotiin, työpaikalla riehunut norovirus. Siis tarttunut isäntään. Kiireenvilkkaa taapero mummilaan hoitoon, ja nyt tilannetta seuraten, käsienpesua....

 

Jos keskenmeno tulee niin sitten se tulee. En jaksa ainakaan itse sitä pelätä, kuin en jaksa pelätä mitään muutakaan tässä elämässä. Olen asian suhteen täten mielestäni realisti mutta en pessimisti. Siinä on vissi ero.

Mukavampiin asioihin! Tänään tuli netistä tilattu doppleri kotiin ja huvikseni sitä testasin ja kappas vaan kyllä sieltä pikkareiden reunasta vaimea mutta kiivas jumputus kuului! Testasin vielä uudestaan nyt illalla, etten vaan kuvitellut asiaa mutta kyllä se kovalla etsimisellä samasta paikasta löytyi! Siellä se meidän pikkuinen jumputti :heart:

Mylvinen 8+6

 

Murri, meillä kävi ilmeisesti noro juurikin.. hirveä tauti, toivottavasti ei tule teille muille

 

tipunen, tässä vaan eletään ja katsellaan...

 

Olen itse Realisti, käy miten käy, En hehkuta, en rupea ostelemaan mitään äitsy-kamoja, toki voi mennä vielä huonostikin. Mutta käsittääkseni jokainen meistä odottaa, ja erilaisin tuntemuksin. Ja eiköhän kaikki ajatukset täällä ole sallittuja.

Toivon, ettei Stellini lähde. Koska elämä ei vaan ole katselua ruusunpunaisten lasien läpi.
Jokaisella meillä on alkuraskaudessa epävarmuutemme, jos olet eri mieltä, heitä eka kivi.

Nyt oikeesti Mammat! Jokainen joka tänne tulee, hakee vertaistukea odotukseen. Voisiko meistä jokainen yrittää ymmärtää toisiamme, tuntojamme ja ajatuksiamme. Ok?

 

Stelliini älä lähde tiedän tuskasi ja kenenkään ei tarvi tulla sanomaan ettet saisi murheitasi purkaa. Minuakin todella huolestuttaa, sillä yhtään elävää lasta ei ole sylissä enkä voi tietää, onko kroppani kykenevä koskaan kasvattamaan lasta isoksi asti. Ja keskenmeno ihan alussa sponttaanisti on ihan eri asia kuin minisynnytys ilman lopputulosta eli vauvaa. Koitetaan olla ressaamatta, koska ressi ei ole hyväksi alkiollekkaan, mutta huolen saa purkaa!

 

Heissan taas

Stelliini jää ihmeessä, eläkä lähde mihinkään!

Onko kellään muulla käynyt niin, että virtaa riittää, ei väsytä ja vois kukkua miten pitkään vaan? Tää on niin omituista, kun mun tekee mieli vaan siivota ja siivota. Valvon yömyöhään (mutta nukun päikyt, kun pojukin) ja oon ihan ylipirtee! Nyt oottelen, että kello tulee puolenyön, niin käyn lenkittämässä koiran. Ei tarvihe sitten älyttömän aikaisin aamulla sitä tehdä.

 

Meillä taitaa lapsiluku jäädä tähän viiteen. Isommat lapset harrastavat aktiivisesti. Se vaatii tosi paljon vanhemmilta aikaa (ja rahaakin), varsinkin kun molemmat pojat pelaavat jääkiekkoa. Mies haluaisi vielä kuudennen, mutta ymmärtää minun näkemykseni oikein hyvin. Itse haluan tarjota lapsille sellaisen lapsuuden, ettei tarvitse myöhemmin muistella, kuinka isosta perheestä oli vain harmia. Koen, että äitinä en riitä suurempaan lapsimäärään.

Sukupuolen haluaisimme tietää. Kävimme viime raskauden aikana yksityisellä 4D ultrassa. Lääkäri sanoi, ettei hän koskaan katso pelkästään ulkoisia sukupuolielimiä, jos täytyy selvittää sukupuoli. Hän löysikin pikkuruisen kohdun, joka luonnollisestikin oli varma merkki tytöstä. Ihan uskomatonta oli nähdä, että minun pikkuisellani on kohtu

Aurinkoisia ajatuksia 8+6

(enää muutama minuutti, niin viikot vaihtuu... )

 

Stellinin ei todellakaan tarvitse lähteä yhtään minnekään, jää vain tänne meidän kanssa turisemaan jooko.

Minun mielestä kaikilla on oikeus pohdiskella. Voihan sitä hyppiä semmoiset kohdat yli jos ei kiinnosta lukea, vai mitä. Varsinkin jos jotain oireita on jotka saattaa pelottaa niin ihan hyvähän niistä on saada puhua. Yritetäänkö nyt jatkaa keskusteluja niinkuin ennenkin, iloita raskaudestamme yhdessä ja jakaa iloja ja suruja, eikös se tässä ole kuitenkin perimmäinen tarkoitus.

Mukavaa perjantaita kaikille!

Niinu & itiö 6+4

 

Onko teillä kaikilla jotain tissituntemuksia? Aristaa tms. Mulla ei meinaan ole niin mitään! Esikoisesta oli arat alkuun ja mietinkin että onko mun tissit muuttuneet jotenkin esikoisen ruokkimisen jälkeen eikä siksi tunnu mitään..

vauvan sukupuoli esikoinen on poika, nyt en ainakaan vielä osaa veikata tulokkaasta mitään, ehkä jos oireet on myöhemmin kovin erilaiset niin saattaa tulla tyttöolo. Meinataan kyllä kysyä Toisaalta ois kiva vaihteeksi saada tyttö, mutta jotenkin ehkä tavallaan ajatus pojasta tuntuu aika ihanalta Kumpi onkaan niin innoissaan odotamme Anoppi sekoaa onnesta jos tulisi tyttö, olisi jo esikoisen vauva-aikana halunnut päästä ostaan hepeniä.

Mulla on aina mielessä vaikka mitä tänne kirjoitettavaa, mutta sit kun olen kahlannut kaikki uudet viestit läpi, kerkiän unohtaa kaiken asiani

Te ketkä ette oo vielä kertoneet omille vanhemmillenne tulokkaasta, miten meinaatte kertoa? Me odoteltiin esikoista kans tälläin äitienpäivän korvalla ja silloin laitettiin "mummuille" äitienpäiväkortit, ja aateltiin tällä kertaa kans perinteisesti äitienpäiväkorttiin laittaa jotenkin sellainen vinkki tulokkaasta Tyyliin kuva esikoisesta jolla on päällä paita jossa lukee isoveli tms.

Ai että, tässähän alkaa pikkuhiljaa olla sisäistänyt ajatuksen vauvasta, ihanaa kun saa taas hipistellä pieniä vaatteita ja tavaroita! Kasva masu,kasva!

Susimieli ja kuopus 5+5

 

Huomenta naiset

Kirjoittelin pitkät sepustukset ja ne vaan hävis jonnekin.... perhana sentään.
Niinu ehtikin tuohon väliin jo laittamaan että eikös palstan idea ole jakaa ilot ja surut. Keskenmenojen pelko kun vaan on se puheenaihe nro 1, varsinkin tuohon vko 12 asti koska se vaan on yleistä. Omalla aikaisemmalla kommentilla yritin vaan tuoda positiivista ajattelua esiin. Kaikesta minun mielestäni pitää saada kertoa, oli sitten kyseessä oireeton raskaus, keskenmenon pelko tai jokin muu. Jokainen meistä on täysin erilainen, ja niin on jokaikinen raskauskin. Kohtahan me jo puhutaan siitä milloin tunnetaan vauvan liikkeet ja MILLOIN TÄMÄ TURVOTUS ALKAA OIKEESTI NÄYTTÄMÄÄN VAUVAMAHALTA!! eikä siltä että onpas tullut herkuteltua.
Joosukka, mulla ei todellakaan ole yhtään virtaa ylimääräistä, voi kun olisikin... ja sit kun saat sen oman kämppäs siistiksi, niin saat ilomielin tulla tännekin=) tää on ainakin niin aikaansaamaton.

Aurinkoista pääsiäistä
Nuppusein 8+2

 

Kerrotaan ultran jälkeen vanhemmille. Mies soittaa äidillensä ja minä laitan Facebook-seinälleni ultrakuvan ja isäpuoli saa muiden kanssa huomata asian ja kertoa äidilleni.

Rinnat ovat turvonneet yli kuppikoon ja nännit sen verran tummuneet, että huomaa peilistä.

Luulen, että tämä on poika.

 

Mulla on nyt muutaman päivän ajan ollut vähän tiputteluvuotoa. Ei jatkuvaa, vaan muutaman kerran olen vessapaperissa havainnut vähän vaaleanpunaisia tippoja. En vielä ollut kauhean huolissani, mutta viime yönä alkoi vatsaa nipistellä samaan aikaan kun vuodon määrä hieman lisääntyi.. Edelleen oli vain tiputtelua, ja nyt se on taas laantunut. Kipu ei ollut kramppimaista, vaan pientä nipistelyä/alavatsan pistelyä. Kuitenkin pelottaa, ja kohta pitäisi lähteä miehen vanhempien luo pääsiäisen viettoon... Mies oli myös ajatellut kertoa raskausuutisen siellä. Täytyy vielä hetki miettiä mitä sen suhteen tekisi. Onneksi aamulämpö ei kuitenkaan ollut ainakaan vielä laskenut!

Sattuisiko joku tietämään, voiko lievä paniikkikohtaus, johon sisältyi n. minuutin ajan hyperventilointia, aiheuttaa keskenmenon?

Itse näen ehdottomasti niin, että tämä palsta on tarkoitettu ehdottoman rehellistä tuntemusten vaihtamista varten. Jos täällä pitäisi jättää ajatuksiaan kertomatta muiden mieliksi tai näytellä positiivista siksi, etteivät omat pelot vain "lietso" muiden pelkoja, niin en kyllä ymmärrä, mikä arvo koko keskustelulla silloin olisi. Itse saan vertaistuen kokemuksen nimenomaan siitä, että luen muiden aitoja tuntemuksia. Jos jonkun tuntemukset ovat pelkästään positiivisia, niin mikäs sen hienompaa! Tasan yhtä kiinnostavia ja arvokkaita ovat kuitenkin kaikki muutkin tuntemukset.

Vaikka itselläni päällimmäinen tunne onkin onni raskaudesta, niin kyllä pelkoja on paljon. En ole koskaan aiemmin ollut raskaana, eikä kukaan niistä harvoista, joille olen tähän mennessä kertonut, ole itse ollut raskaana. Koen, että tästä palstasta on ollut todella paljon iloa jo nyt, vaikka olen vasta viikon ollut mukana! Kiitos siitä kaikille :hug:

Anna_bella 6+0

 

Eikös se ole aivan selvä, että jokaisella on on aivan täysi oikeus kirjoitttaa juuri niistä tuntemisista ja oloista joita juuri sillä hetkellä tuntee. Ei täällä tarvitse olla mikään tekopirteä, jos oikeasti joku huolestuttaa tai painaa. Kaikki voivat kirjoitaa iloista ja suruista vapaasti. Aamen!

Itse en ole paljon keskenmenoa miettinyt, vaikka tiedän että se on aivan mahdollista. Ehkä se johtuu siitä, että olen raskautunut tosi helposti, ja uskon että vaikka kesken tämä menisikin raskautuisin taas helposti. Mutta nämä asiat ei kyllä omissa päätettävissä ole. Ja ymmärrän että jos on jo keskenmenon kokenut, tai raskautumisessa on mennyt kauan, niin keskenmenoa pelkää enemmän. Ja kaikkihan me koemme raskauden aivan omalla tavallamme! Turhaa on ainakin sanoa, että muiden pelot ovat turhaa hysterisointia. Mutta haluan kuitenkin kannustaa kaikkia nauttimaan raskaudesta, ja juuri tästä hetkestä! Meidän sisällä kasvaa pienet ihmisen alut! :heart::heart:

Ovatko muut mammat hullaantuneet tästä keväästä? Itse niin nautin kun aurinko paistaa, ja välillä oikein lämmittää kun tuolla ulkona liikkuu. Kohta lumet alkaa sulamaan, ja nurmikko vihertämään. Kevät on ihanaa vuodenaikaa!:heart:

Itse olen nauttinut tästä aika oireettomasta olotilasta. Nyt on aivan kevyttä aamupahoinvointia ilmaantunut, mutta se ei juuri haittaa. Ja öisin pitää vessassa käydä usein.

Täällä on pieni poikaolo en kyllä tiedä onko enemmän toive kuin olo.

Lopuksi vielä liuta sydämmiä kaikille, niin sopu taas palautuu meidän ketjuun! :heart::heart::heart::heart::heart::heart::heart:

 

voi stelliini minä eikä varmasti kukaan muukaan ole toivonut sinun poistuvan ketjusta:heart: ViiruP:n päällimmäinen pointti, kuten minunkin oli se että yritettäisiin iloita tästä ihanasta raskaudesta niin kauan kun se suinkin on mahdollista ja että huolehdittaisiin sitten kun siihen on oikeasti aihetta, vuotoja kipuja yms. Ei tässä ole ollut tarkoitus loukata ketään missään nimessa :/ Sitävartenhan tämä palsta on että jaetaan niin ilot kun surut, ei minunkaan kirjoitukset mitään hehkuttamista ole kun on niin surkee olo kokoaika ja niinkuin aikaisemmin kirjoitin, että jokaisella meillä on pelkomme. Tossa vaan alkoi tuntua siltä, että odotuksen sijaan vähän niinku jo ajatuksena oli KUN keskenmeno tulee.. mutta tämä vain minun näkemykseni. Ja edelleen painotan sitä että tätä ei ole tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti, saati sitten loukkaavasti. Enemmänkin tsemppaavaksi että saisi muita ajatuksia päähän kun mahdolliset KM ajatukset! pahoittelen omasta puolestani kirjoitustani!

Ihanan aurinkoinen päivä on tulossa, meillä poika menee mummulle yökylään ja saadaan piiiitkästä aikaa olla miehenkaa ihan kaksin. ja nukkua!! tosin herään itse joka aamu kuuden pintaan, poika sit herää seitsemältä. Mutta saapa ainakin ottaa aamun ihan rauhassa, nousta kun jaksaa, juoda kahvit rauhassa ja nauttia muutenkin hiljaisuudesta. Meidän taapero kun ei tiedä mitä rauhallisuus on, vaan virtaa löytyy siitä asti kun silmät aukaisee siihen, kun nukkumaan taas menee :headwall:

wavee 8+2

 

Ovatko muut mammat hullaantuneet tästä keväästä? Itse niin nautin kun aurinko paistaa, ja välillä oikein lämmittää kun tuolla ulkona liikkuu. Kohta lumet alkaa sulamaan, ja nurmikko vihertämään. Kevät on ihanaa vuodenaikaa!:heart:

Mä pesin eilen jo innoissani olohuoneen ikkunan että aurinko pääsee sisään Että odotan sitä kun tiet sulaa kunnolla ja pääsee asfaltilla käveleen ihanaa kun on lämmintä ja valoisaa!

 

anna-bella en usko että paniikkikohtaus vahingoittaisi vauvaa.

 

Nyt on alkanut tulla muitakin oireita etovan olon lisäksi. Rintoja välillä pistelee ja nyt pari päivön ajan on alavatsaa ja vatsan reunoja nipistellyt. Onkohan kohtu alkanut kasvaa? Ainakin alavatsa on pullahtanut esiin. Jotenkin tosi paksu olo nyt, näytän ihan pallolta Kiva vaan kun asiasta ei viitsi kellekään kertoa, kun ultrauutisissa viikko sitten näkyi vain pieni sikiökaiku, ei muuta. Toivottavasti mahan kasvu tarkoittaa, että pikkuinenkin kasvaa. Uusintaultraan en varmaan raaski mennä, maksaa 150,-. Täytyy vaan odotella...

Irtisanomisen osalta homma on nyt liitossa työn alla. En riitauta vielä irtisanomista, mikäli ex-työnantaja maksaa palkkasaatavat. Pimitti omavaltaisesti loppupalkasta 2/3. Tosi fiksua. Ja työtodistuskin oli kirjoitettu päin p:tä. Saa nähdä, mikä riita tästä vielä kehkeytyy.

Niin, viikkoja nyt ultran mukaann. 6+4. Laskettuaika ei siis pidä paikkaansa, mutta antaa toistaseksi olla ennallaan.

 

voi stelliini minä eikä varmasti kukaan muukaan ole toivonut sinun poistuvan ketjusta:heart: ViiruP:n päällimmäinen pointti, kuten minunkin oli se että yritettäisiin iloita tästä ihanasta raskaudesta niin kauan kun se suinkin on mahdollista ja että huolehdittaisiin sitten kun siihen on oikeasti aihetta, vuotoja kipuja yms. Ei tässä ole ollut tarkoitus loukata ketään missään nimessa :/ Sitävartenhan tämä palsta on että jaetaan niin ilot kun surut, ei minunkaan kirjoitukset mitään hehkuttamista ole kun on niin surkee olo kokoaika ja niinkuin aikaisemmin kirjoitin, että jokaisella meillä on pelkomme. Tossa vaan alkoi tuntua siltä, että odotuksen sijaan vähän niinku jo ajatuksena oli KUN keskenmeno tulee.. mutta tämä vain minun näkemykseni. Ja edelleen painotan sitä että tätä ei ole tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti, saati sitten loukkaavasti. Enemmänkin tsemppaavaksi että saisi muita ajatuksia päähän kun mahdolliset KM ajatukset!

Juurikin tätät ajoin kommentillani takaa, tuntui että tutkaillaan omaa kroppaa onko se keskenmeno nyt sieltä tulossa? Eikä keskitytä siihen että miten ihanan kamalaa tämä kaikkine vaivoineen tai niiden uupumista on. Ja niinkun joku oli aijeemin tuolla kirjottanut että jos kaikkien kommentit ei ole kiinostavaa luettavaa ne voi jättää lukematta.

Ja en ole tarkoittanut että kenenkään täältä pitäis lähteä. Jos on oikeita oireita, kipuja ja/tai vuotoo täältä saa hyvän avun ja tuen. Mutta paremman tuen saa omalta ystävältä. Ystävä kyllä auttaa ja ymmärtää oli tilanne mikä tahaan. Oli kyse lapsettomuudesta tai muusta. Nimimerk. Kokemusta on. Ja sellanen ystävä on kultaakin kalliimpi.

ON: Aamun saa olla pahoinvoinnilta rauhassa mutta iltaa kohen pahenee että saa oksentoo. Nyt reilu 2vko tätä takana, toivottavasti ei ennee montoo eessä. Aamulla monasti repäisyjä jospa se maha sieltä kohta pullahtaa. Tänään poksuu viikotkin.

ViiruP&PekkaEemeli 8+0 *poks!*

 

Anna-Bella sen verran haluan rauhoitella, että tiputteluvuoto tai vähäinen verenvuoto voi olla ihan normaalia ja paniikkikohtaus tuskin aiheuttaa haittaa. Vanhimmasta lapsesta mulla oli raskausoireena hyperventilaatio kohtaukset, eli jouduin pussi laukussa kulkemaan, kun välillä tuli niitä kohtauksia, joissa tuntui, ettei happi kulje ollenkaan.

Kakkosesta mulla oli alkuviikkoina tiputteluvuotoa, mutta kaikki meni hyvin ja tästä viimeisimmästä tulehdus aiheutti sen, että seksin jälkeen vuodin verta. Onneksi samana päivänä oli rakenneultra, sillä säikähdin ihan pirusti silloin itse. Toivotaan, että tiputteluvuoto on ihan normaalia.

).( Heräsin aamulla etovaan oloon ja ajattelin häädellä sitä oloa siivoamalla. Tosin on todella turhauttavaa, kun tuo 1v9kk repii kaiken sitä mukaan lattialle, kun saan tavaraa paikoilleen =/ Ja turvotus on ihan plääh..

Jossukka ja Joku

 

Kommentoin nyt viimeistä kertaa tätä typerää aihetta.
"Ysävä kyllä auttaa ja ymmärtää..." Joo, niinhän se varmasti on ja itsekin olen kertonut raskaudesta kahdelle parhaimmalle ystävälle. Kerroin heille, koska varmasti kertoisin huonoistakin uutisista. Näistä kummallakaan ei kuitenkaan ole lapsia. Toinen harmittelee kun ei ole vakituista ja miestä, ja biologinen kello tikittää. Pura siinä sitten hänelle jatkuvasti tuntemuksia raskaudesta. Ja toinen on lääkäri ja jotenkin hänen suhtautumisensa tähän raskauteeni on ollut kovin ammatillinen Eli ennen kuin kuulutan tästä raskaudesta koko maailmalle, haen täältä vertaistukea.

Ihana aamu. Siivosin ja tein kotikuntopiirin. Hieman meinasi tulla huono olo, mutta pidin useampia taukoja kuin yleensä.

Oikein aurinkoisia ajatuksia kaikille!! Ja pupun pehmoista pääsiäistä!

p.s en näköjään enää kummeksu tuon "raskaana"-sanan käyttöä

 

Kääk. Miten tää nyt jo näkyy.
Esikoisesta tälläin "pullotti" vasta joskus 12 viikolla..
Itse huomaan että tuolta häpyluun reunasta on jo sellaista ihan pinkeää, ei pelkää turvotusta. Ei taida olla asiaa porukoille kyläilemään jos ei halua paljastua, olen nimittäin tässä talvella just laihtunu viitisen kiloa ja äitini viime kyläilyllä just katteli mun mahaa että "oot kyllä hoikistunut"..