Jahas, valitsin sit ihan väärän hymiön tohon alkuun -piti tulla huokaus eikä mitään huom-juttuja. Hyvä minä.
Marraskuun masuasukit 2013 *huhtikuussa*
- Viestiketjun aloittaja Miramei
- Ensimmäinen viesti
Hirveestii onnea uusille plussanneille ja ultrassa kävijöille 
Täällä oltu koko porukka oksennustausissa, nyt alkaa helpottamaan.
Jotenkin olosta on tullut seesteisempi,vaikka kyllä kiukku
vielä löytyy helposti tietyissä tilanteissa
Keskenmenot, niitä täällä meidän pinossa on moni joutunut kohtaamaan.
Pahoittelut teille kaikille <3
Silti meidän, joilla pikkunen matkassa on pysynyt, ei kannata
liikaa ajatella pahinta, mitä voi tapahtua.. Toki on hyvä, että tiedostetaan riskit,
mutta pelon lietsominen ei aiheuta kuin ylimääräistä stressiä, joka raskausaikana
ei tee hyvää niin äidille kuin masuasukillekaan.. Ollaan onnelllisia raskauksistamme, niin kauan kuin toisin todistetaan
Ihanaa alkanutta torstaita kaikille!!
Täällä oltu koko porukka oksennustausissa, nyt alkaa helpottamaan.
Jotenkin olosta on tullut seesteisempi,vaikka kyllä kiukku
vielä löytyy helposti tietyissä tilanteissa
Keskenmenot, niitä täällä meidän pinossa on moni joutunut kohtaamaan.
Pahoittelut teille kaikille <3
Silti meidän, joilla pikkunen matkassa on pysynyt, ei kannata
liikaa ajatella pahinta, mitä voi tapahtua.. Toki on hyvä, että tiedostetaan riskit,
mutta pelon lietsominen ei aiheuta kuin ylimääräistä stressiä, joka raskausaikana
ei tee hyvää niin äidille kuin masuasukillekaan.. Ollaan onnelllisia raskauksistamme, niin kauan kuin toisin todistetaan
Ihanaa alkanutta torstaita kaikille!!
Viimeksi muokattu:
Mä olen yleensä aika rationaalinen ihminen, vaikka tunteellinen olenkin. Siksi mua auttaa se, että etsin tietoa, perehdyn asioihin. Jotkuthan sanoo, että sitä tulee vain hulluksi jos vaikka lukee liikaa raskaus/keskenmenojuttuja netistä, mutta mua on auttanut esim. tieto siitä, että jo tässä vaiheessa tilastollinen todennäköisyys raskauden jatkumiselle on huomattavasti suurempi kuin sille ikävämmälle vaihtoehdolle.
Samoin se on vapauttavaa (vaikkakin raadollista), että alkuraskauden keskenmeno ei miltei koskaan johdu mistään sellaisesta, mihin voisi itse vaikuttaa.
Yritän toki hallita stressiä esim. hengitystekniikoilla, tekemällä kaikkea kivaa ja keskittymällä muuhunkin kuin raskauteen, mutta sellainen, että yrittäisin olla murehtimatta ja ajattelematta koko asiaa, ei toimisi mulla ollenkaan. Ajattelisin asiaa vaan enemmän jos yrittäisin kieltää sen itseltäni, ja lisäksi mun mielestä on luonnollista olla huolissaan mahassa kasvavasta toukasta Jotkut asiantuntijatkin suosittelevat sitä, että sallii omat tunteensa itselleen ja käsittelee huolen ja pelon tuntemukset eikä yritä kieltää niitä.
Sitten jos alkaa vielä stressata siitä, että aiheuttaa haittaa vauvalle stressaamalla, niin ollaankin jo aika noidankehässä
Mutta on varmasti hyvä tavoite, että yrittää nauttia raskaudesta ja pitää stressin aisoissa!
Samoin se on vapauttavaa (vaikkakin raadollista), että alkuraskauden keskenmeno ei miltei koskaan johdu mistään sellaisesta, mihin voisi itse vaikuttaa.
Yritän toki hallita stressiä esim. hengitystekniikoilla, tekemällä kaikkea kivaa ja keskittymällä muuhunkin kuin raskauteen, mutta sellainen, että yrittäisin olla murehtimatta ja ajattelematta koko asiaa, ei toimisi mulla ollenkaan. Ajattelisin asiaa vaan enemmän jos yrittäisin kieltää sen itseltäni, ja lisäksi mun mielestä on luonnollista olla huolissaan mahassa kasvavasta toukasta
Jotkut asiantuntijatkin suosittelevat sitä, että sallii omat tunteensa itselleen ja käsittelee huolen ja pelon tuntemukset eikä yritä kieltää niitä. Sitten jos alkaa vielä stressata siitä, että aiheuttaa haittaa vauvalle stressaamalla, niin ollaankin jo aika noidankehässä
Mutta on varmasti hyvä tavoite, että yrittää nauttia raskaudesta ja pitää stressin aisoissa!
Aamusta käyty neuvolassa. Ja siellä selvisikin että toi 9.4 oleva ultra onkin lasketunajan määritys ultra, ja se tehdään kaikille. Eli mulle voi poistaa tuon np:n tosta 9.4 olevasta ultrasta Näköjään vähän eri käytännöt täällä Siilinjärven puolella kuin Kuopiossa, mutta kiva kun ultrataan!
Huomasin että oli joulukuisten pinokin jo ilmestynyt.
Niin ja kiitos uudesta pinosta!:flower:
Huomasin että oli joulukuisten pinokin jo ilmestynyt.
Niin ja kiitos uudesta pinosta!:flower:
Heippa!
ViiruP mä olen ihan 100-varma, että jos tämä raskaus loppuun asti menee, niin tämä tulokas on tyttö! Vaikkakin aiemmin löytyy "vaan" poikia. Mulla ei nimittäin ikinäkokskaan ole ollut näin oireetonta raskautta edes ihan alussa, vaan molemmista pojista oksentelu ja etominen on alkanut melkolailla heti plussan jälkeen.
Ehdottomasti halutaan ru:ssa selvittää tulokkaan sukupuoli, jos vaan suostuu sitä meille näyttämään. Esikosta kätilö ei ensin suostunut kertomaan, mutta nähtiin itse vehkeet niin selvästi, ettei voinut erehtyä. Kuopus taas piti jalat niin tiukasti ristissä, että kätilö heitti varovaisen arvauksen pojasta, mutta vannotti kyllä, että lastenhuoneen maaleja ei saa hänen veikkauksen mukaan valita.
lapsiluvustakin ollut puhetta.. Kuopuksen jälkeen todettiin, että meidän perhe on tässä, mutta niin vaan vauvakuume alkoi meikäläiseen hiipä pikkuhiljaa, kun kuopus täytti kolme. "hetki" meni miestä taivutellessa ja sai kyllä käyttää sekä keppiä, että porkkanaa, että sain sen suostuteltua vielä yhteen lapseen. Luulempa, että toista kertaa ei enää suostuttelut tehoa, joten kyllä 3 jää meidän perheen lapsiluvuksi ellei sitten satu kaksosia pukkaamaan. Ja tosiaan myös kuopuksen jälkeen tuli myytyä/annettua lähes kaikki vauvakama kiertoon. ainoastaan yksi äippäpakkauksen laatikollinen löytyy 50-92cm vaatteita ja muutama helistin. Eli aika pitkälti kaikki joutuu hankkimaan meille. olen kyllä päättänyt, että suurin osa hankinnoista tehdään kirpparilta tai huutonetistä.
Nyt takaisin töiden pariin...
ViiruP mä olen ihan 100-varma, että jos tämä raskaus loppuun asti menee, niin tämä tulokas on tyttö! Vaikkakin aiemmin löytyy "vaan" poikia. Mulla ei nimittäin ikinäkokskaan ole ollut näin oireetonta raskautta edes ihan alussa, vaan molemmista pojista oksentelu ja etominen on alkanut melkolailla heti plussan jälkeen.
Ehdottomasti halutaan ru:ssa selvittää tulokkaan sukupuoli, jos vaan suostuu sitä meille näyttämään. Esikosta kätilö ei ensin suostunut kertomaan, mutta nähtiin itse vehkeet niin selvästi, ettei voinut erehtyä. Kuopus taas piti jalat niin tiukasti ristissä, että kätilö heitti varovaisen arvauksen pojasta, mutta vannotti kyllä, että lastenhuoneen maaleja ei saa hänen veikkauksen mukaan valita.
lapsiluvustakin ollut puhetta.. Kuopuksen jälkeen todettiin, että meidän perhe on tässä, mutta niin vaan vauvakuume alkoi meikäläiseen hiipä pikkuhiljaa, kun kuopus täytti kolme. "hetki" meni miestä taivutellessa ja sai kyllä käyttää sekä keppiä, että porkkanaa, että sain sen suostuteltua vielä yhteen lapseen. Luulempa, että toista kertaa ei enää suostuttelut tehoa, joten kyllä 3 jää meidän perheen lapsiluvuksi ellei sitten satu kaksosia pukkaamaan. Ja tosiaan myös kuopuksen jälkeen tuli myytyä/annettua lähes kaikki vauvakama kiertoon. ainoastaan yksi äippäpakkauksen laatikollinen löytyy 50-92cm vaatteita ja muutama helistin. Eli aika pitkälti kaikki joutuu hankkimaan meille. olen kyllä päättänyt, että suurin osa hankinnoista tehdään kirpparilta tai huutonetistä.
Nyt takaisin töiden pariin...
Vastasin kerran...Mihinköhän se viesti meni... 
En osaa vielä käyttää tätä foorumia. Uusi yritys!
2.11/MamaAurora/18v/ 1. lapsi/ PKKS
En osaa vielä käyttää tätä foorumia. Uusi yritys!2.11/MamaAurora/18v/ 1. lapsi/ PKKS
No tulihan se pahoinvointi sitten kylään, ihmettelinkin mitään missä se oikein viipyy=)=) Mitään muita oireitahan ei siis vieläkään oo...
Lapsihan mä teen just niin paljon kuin suodaan, tosin tämän toisen jälkeen voisi pitää ihan pikkiriikkisen tauon (siis vaikka vuoden) ettei tää mamma ihan hyydy. Elämä on aikas erilaista tuon oman pienokaisen jälkeen, ja en osannut ihan tähän varautua (tiesin sen kyllä muuttuvan, mutta että tällain). Ja tunnistan itseni pahaksi työnarkomaaniksi, niin tää kotona oleminen ei aina oo niin luksusta.
Esikoisesta mulla oli poikaolo, ja järkytyin kun tyttö tuli (en siis pahalla=)) kun olin vaan mielestäni niin varma... tästä en osaa vielä sanoa mitään, molemmat käy!
Niille, jotka pelkää keskenmenoja yms. ÄLKÄÄ LUKEKO NIITÄ JUTTUJA, sain itseni neurootikoksi ekassa raskaudessa vaan lukemalla noita nettijuttuja. Kuitenkin suurin osa raskauksista menee hyvin, se on paljon isompi prosenttiluku!!!!!! Kuitenkin kun sen pelkäämisen aloittaa niin äitinähän saa jatkuvasti pelätä milloin mitäkin, ihan pikkuriikkisiäkin asioita. Tää yllätti eniten tuon pienen kanssa, ja mehän kaikki saadaan pienokaiset marraskuussa, ihan jokaikinen:heart:
Nuppusein 8+1
Lapsihan mä teen just niin paljon kuin suodaan, tosin tämän toisen jälkeen voisi pitää ihan pikkiriikkisen tauon (siis vaikka vuoden) ettei tää mamma ihan hyydy. Elämä on aikas erilaista tuon oman pienokaisen jälkeen, ja en osannut ihan tähän varautua (tiesin sen kyllä muuttuvan, mutta että tällain). Ja tunnistan itseni pahaksi työnarkomaaniksi, niin tää kotona oleminen ei aina oo niin luksusta.
Esikoisesta mulla oli poikaolo, ja järkytyin kun tyttö tuli (en siis pahalla=)) kun olin vaan mielestäni niin varma... tästä en osaa vielä sanoa mitään, molemmat käy!
Niille, jotka pelkää keskenmenoja yms. ÄLKÄÄ LUKEKO NIITÄ JUTTUJA, sain itseni neurootikoksi ekassa raskaudessa vaan lukemalla noita nettijuttuja. Kuitenkin suurin osa raskauksista menee hyvin, se on paljon isompi prosenttiluku!!!!!! Kuitenkin kun sen pelkäämisen aloittaa niin äitinähän saa jatkuvasti pelätä milloin mitäkin, ihan pikkuriikkisiäkin asioita. Tää yllätti eniten tuon pienen kanssa, ja mehän kaikki saadaan pienokaiset marraskuussa, ihan jokaikinen:heart:
Nuppusein 8+1
Heissuli vei!
Keskenmenosta olen siihen itse asennoitunut niin, että se tulee jos on tullakseen. Enemmän tälläkin hetkellä murehdin tuota kätkykuolemaa, joka on mulla noussut ihan kammoksi asti. Joudun ehkä ostamaan sellaisen kalliin patjan, etten hypi pitkin seiniä kotona ja saan nukuttua.
Lapsiluku on tässä. Meinaan mennä sterilisaatioon, kun viides lapsi on maailmassa.
).( Tänään mietin, miten pimeä mun täytyy olla, että haluan viidennen lapsen ja yhden vauvan tuon itsepäisen ja tuittuilevan uhmaikäisen lisäksi Kuopus on ihan samanlainen, kuin esikoinen oli, eli kun raivostuu niin sitten kanssa raivostuu. Saattaa jopa lopettaa hengittämisen hetkeksi, kun vetää herneen nenään Ei ollut kiva kauppareissu mulla, pojalla saati muiölla, jotka erehtyivät kauppaan samaan aikaan meidän kanssa =D
Mutta löysin seppälästä kaksi kivaa paitaa alesta, jotka menevät nyt ja sitten, kun on masuakin
Joosukka ja Joku 5+1 ja nyt päikkäreille
Keskenmenosta olen siihen itse asennoitunut niin, että se tulee jos on tullakseen. Enemmän tälläkin hetkellä murehdin tuota kätkykuolemaa, joka on mulla noussut ihan kammoksi asti. Joudun ehkä ostamaan sellaisen kalliin patjan, etten hypi pitkin seiniä kotona
ja saan nukuttua.Lapsiluku on tässä. Meinaan mennä sterilisaatioon, kun viides lapsi on maailmassa.
).( Tänään mietin, miten pimeä mun täytyy olla, että haluan viidennen lapsen ja yhden vauvan tuon itsepäisen ja tuittuilevan uhmaikäisen lisäksi
Kuopus on ihan samanlainen, kuin esikoinen oli, eli kun raivostuu niin sitten kanssa raivostuu. Saattaa jopa lopettaa hengittämisen hetkeksi, kun vetää herneen nenään Ei ollut kiva kauppareissu mulla, pojalla saati muiölla, jotka erehtyivät kauppaan samaan aikaan meidän kanssa =DMutta löysin seppälästä kaksi kivaa paitaa alesta, jotka menevät nyt ja sitten, kun on masuakin
Joosukka ja Joku 5+1 ja nyt päikkäreille
Moikka!
Keskenmenon pelko on jossain tuolla takaraivossa, mutta en anna sen ottaa valtaa mun ajatuksista, ajattelen että jos jokin on tapahtuakseen niin se tapahtuu, ja kun näihin asioihin ei voi itse vaikuttaa mitenkää..
Lapsiluvusta en osaa sanoa juuta enkä jaata Kaksi riittänee hyvinki, mut koskaan ei voi sanoa ei, joten hyvin mahdollista ettei tämä ole viimeinen raskaus =)
Hyyppäjäinen&Niinu86, meillä samana päivänä VU, joko jänskättää?
Keskenmenon pelko on jossain tuolla takaraivossa, mutta en anna sen ottaa valtaa mun ajatuksista, ajattelen että jos jokin on tapahtuakseen niin se tapahtuu, ja kun näihin asioihin ei voi itse vaikuttaa mitenkää..
Lapsiluvusta en osaa sanoa juuta enkä jaata
Kaksi riittänee hyvinki, mut koskaan ei voi sanoa ei, joten hyvin mahdollista ettei tämä ole viimeinen raskaus =)Hyyppäjäinen&Niinu86, meillä samana päivänä VU, joko jänskättää?
Joosukka: minulla oli ekasta lapsesta aivan käsittämätön kätkytkuoleman pelko! Vauva nukkui yönsä tosi hyvin, mutta minä pomppasin vähän väliä katsomaan hengittääkö vauva. Välillä kun vauvan uni oli ilmeisesti tosi syvää ja hengitys tosi rauhallista, pomppasi sydän mulla pari kertaa kurkkuun kun luulin vauvan kuolleen : / Ajan kanssa se onneksi meni ohi ja toisen kohdalla en sitä pelännytkään enää niin...
Keskenmenopelosta: viimeksi raskaana ollessani en osannut lainkaan sitä pelätä. Yllätys ja järkytys olikin sitten melkoinen kun nt-ultrassa selvisi että sikiö on kuollut
Toki tiesin km-riskeistä ennen viikkoa 12, mutta naiivina ajattelen että ei se omalle kohdalle tule, varsinkin kun vu:Ssa oli kaikki hyvin. Nyt 3 kuukautta tuon jälkeen todellakin pelkään keskenmenoa nytkin! Mutta yritän sitä järkeillä niin, että tiedostan sen mahdollisuuden mutta tiedostan myös suuremman mahdollisuuden siihen että kaikki menee hyvin Ja etten juurikaan pysty asiaan itse vaikuttamaan, ja kun tiedostan mahdollisuuden nyt "ihan oiekasti", ei mahdollinen km tai kkm järkyttäisi ehkä niin kuin aiemmin. Tiedä sitten jos se kohdalle osuisi!
Sain ä-polille ajan "raskauden tilan varmistamiseen" niiden maanantaisten kipujen ja vuotojen vuoksi, aika on 10.4. eli vajaa pari viikkoa enää (vielä ) Sitten kyllä pitäisi jo kyllä näkyä hyvin jotain jos on näkyäkseen kun tuolloin viikkoja pitäisi olla 7+6!
stellini 6+0
Keskenmenopelosta: viimeksi raskaana ollessani en osannut lainkaan sitä pelätä. Yllätys ja järkytys olikin sitten melkoinen kun nt-ultrassa selvisi että sikiö on kuollut
Toki tiesin km-riskeistä ennen viikkoa 12, mutta naiivina ajattelen että ei se omalle kohdalle tule, varsinkin kun vu:Ssa oli kaikki hyvin. Nyt 3 kuukautta tuon jälkeen todellakin pelkään keskenmenoa nytkin! Mutta yritän sitä järkeillä niin, että tiedostan sen mahdollisuuden mutta tiedostan myös suuremman mahdollisuuden siihen että kaikki menee hyvin Ja etten juurikaan pysty asiaan itse vaikuttamaan, ja kun tiedostan mahdollisuuden nyt "ihan oiekasti", ei mahdollinen km tai kkm järkyttäisi ehkä niin kuin aiemmin. Tiedä sitten jos se kohdalle osuisi!Sain ä-polille ajan "raskauden tilan varmistamiseen" niiden maanantaisten kipujen ja vuotojen vuoksi, aika on 10.4. eli vajaa pari viikkoa enää (vielä
) Sitten kyllä pitäisi jo kyllä näkyä hyvin jotain jos on näkyäkseen kun tuolloin viikkoja pitäisi olla 7+6!stellini 6+0
Tämähän alkaa kuulostaa jo keskenmenosta panikoivien ryhmälle.. En nyt tarkota tuo pahalla mutta eikö vois jo alkaa nauttimaan raskaudesta ilman oireita tai niiden kanssa? Onhan ne ikäviä mutta kun niille vaan ei voi ite mitään. Murehditaan sitte jos jotai siihen viittaavia OIKEITA oireita on.
ViiruP&PekkaEemeli 7+5
ViiruP&PekkaEemeli 7+5
Viimeksi muokattu:
viiruP niin samaa mieltä päätin myös juuri itselleni etten jaksa murehtia keskenmenoa, niitä sattuu valitettavasti, mutta ei niille mitään voi, itsensä kiusaamista se vain on. nyt keskityn pääsiäiseen ja tuon pikkuneidin 1v synttäreihin jotka vietetään sunnuntaina, menee kaikki aika leipomiseen ja siivoiluun. tässä kohtaa voi huokaista helpotuksesta ettei niitä oireita niinkään ole, niin saa touhuttua rauhassa.
heti pääsiäisen jälkeen tiistaina onkin sitten se eka neuvola josta mahdollisuus ilmeisesti saada lähete alkuraskauden ultraan ja mielellään kyllä menen. jos menee sinne Alkuraskaudenultraan niin eikö silti ole ne kaksi muutakin ultraa vielä? ettei tuota toista viedä sen takia pois?
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE
toivottavasti aurinko jatkaa paistamistaan, on niin ihanan lämmin
päätin myös juuri itselleni etten jaksa murehtia keskenmenoa, niitä sattuu valitettavasti, mutta ei niille mitään voi, itsensä kiusaamista se vain on. nyt keskityn pääsiäiseen ja tuon pikkuneidin 1v synttäreihin jotka vietetään sunnuntaina, menee kaikki aika leipomiseen ja siivoiluun. tässä kohtaa voi huokaista helpotuksesta ettei niitä oireita niinkään ole, niin saa touhuttua rauhassa.heti pääsiäisen jälkeen tiistaina onkin sitten se eka neuvola josta mahdollisuus ilmeisesti saada lähete alkuraskauden ultraan ja mielellään kyllä menen. jos menee sinne Alkuraskaudenultraan niin eikö silti ole ne kaksi muutakin ultraa vielä? ettei tuota toista viedä sen takia pois?
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE
toivottavasti aurinko jatkaa paistamistaan, on niin ihanan lämminAurinkoista pääsiäistä kaikille!! Nautitaan!!
Kieltämättä nämä neljä päivää lomaa tulee jotenki tarpeeseen!!
Onko muita joilla pahaolo/ällötys painottuu iltapäivälle/illalle? Itselläni ei ole aamuisin juurikaan hätää, jos muistaa syödä mahdollisimman pian siitä kun on herännyt. Mutta töiden jälkeen väsy painaa ja pahaolo saapuu, lohkoperunoiden maustaminenki jäi alkuviikosta tekemättä ku ei vaan pystyny Ja eilen illalla piti sitten pönttöäki halailla, vaikka jossain välissä jo huokasinki että ei vielä ole niin pahaa oloa ollut ja viikkoja alkaa olemaan 8+2 mutta huokasin liian varhain
Päikkäreille siis
-Resunalle <3 & pikkinen 8+2
Kieltämättä nämä neljä päivää lomaa tulee jotenki tarpeeseen!!
Onko muita joilla pahaolo/ällötys painottuu iltapäivälle/illalle? Itselläni ei ole aamuisin juurikaan hätää, jos muistaa syödä mahdollisimman pian siitä kun on herännyt. Mutta töiden jälkeen väsy painaa ja pahaolo saapuu, lohkoperunoiden maustaminenki jäi alkuviikosta tekemättä ku ei vaan pystyny
Ja eilen illalla piti sitten pönttöäki halailla, vaikka jossain välissä jo huokasinki että ei vielä ole niin pahaa oloa ollut ja viikkoja alkaa olemaan 8+2 mutta huokasin liian varhain Päikkäreille siis
-Resunalle <3 & pikkinen 8+2
Äiti yhdelle, kyllähän tuo vähän jänskättää jo, mutta ei liikaa, sopivasti.. maltan odotella tiistaihin
Keskenmenoa en stressaile paljonkaan, mulla oli kolme peräkkäistä keskenmenoa, kolmella kierrolla putkeen ennen kuin esikoinen sitten sai onnistuneesti alkunsa. Niille kun ei mitään voi, yritän vain ajatella parasta.
Hyvää pääsiäistä kaikille odottajille ja pikku kyytiläisille!
Niinu + itiö 6+3
Keskenmenoa en stressaile paljonkaan, mulla oli kolme peräkkäistä keskenmenoa, kolmella kierrolla putkeen ennen kuin esikoinen sitten sai onnistuneesti alkunsa. Niille kun ei mitään voi, yritän vain ajatella parasta.
Hyvää pääsiäistä kaikille odottajille ja pikku kyytiläisille!
Niinu + itiö 6+3
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti yhdelle;28260755:Hyyppäjäinen&Niinu86, meillä samana päivänä VU, joko jänskättää?
Ai jännittääkö. Alkaa olemaan jo pientä paniikkiakin ilmassa. Raskausoireet vaihtelee niin kovasti päivittäin. Ei auta kun toivoa, että kaikki on hyvin.
Jos täältä on tulossa tyttö, meidän lapsiluku on hyvin todennäköisesti tässä. Eli poika ja tyttö. (Niinkun aina pienenä suunnittelin)
Mutta jos toinen poika, voi pienen pieni ajatus vielä kolmannesta tulla, jos sekin on poika niin sitten saa jo olla Kai on ihan luonnollista haluta molemmat sukupuolet. Jollain tavalla mä jopa näin poikien kasvatuksen yksinkertasempana kun tyttöjen, lähipiiriä vaan seurannut Mutta tosiaan, meille ei tätäkään lasta niin vain pitänyt tulla, joten tässä ollaan onnelisia yleensäkin lapsesta. Olishan veljeksetkin ihana ajatus! Ja tuosta keskenmenonpelosta, jos ihmiset ei saa täällä ryhmässä pelkojaan kertoa, eikö tämän tukiverkoston idea ole vähän silloin väärä?
Mä en oikein ole asioista monelle kertonut ja jos jotain käy aika yksin jää. Tottakai, optistinen asenne kannattaa, mutta realismikaan pahaksi ole. Toivotaan ettei kukaan enää tipu pois!Hyyppis+ihme 6+4 (6+3)
viime keskenmenossa silloinen kätilö harmitteli sitä kun naiset puhuvat niin vähän keskenmenoistaan toisilleen, tottahan se on että siitä vaietaan mieluummin kuin puhutaan kenellekkään, mutta miksi siitä ei puhuisi, siinähän sitä tukea juuri saa kun puhuu eikä yksin sitä sure!
Oot kyllä oikeassa, ei siinä mitään. Mutta se nyt taitaa olla sellainen ajankohtanen asia näillä viikoilla. Kohta alkaa tulemaan taas lisää ultrauutisia ja ihana kivaa hehkutusta <3
Rv 12 jälkeen moni varmaan huojentuu! oon niiiiin samaamieltä! menee jotenkin maku jo lukea näitä juttuja kun kaikki vaan jauhaa km pelosta. Mä ymmärrän että se pelottaa monia, niin minuuki pelotti ihan hurjan paljon esikoisen odotusaikaan. Mutta se että lietsomalla lietsotaan täällä sitä pelkoa tuntuu jotenkin turhalta. Se mitä tapahtuu niin se tapahtuu, näin se vaan valitettavasti on. Enkä halua tällä loukata ketään<3 yritettäisi vaan olla positiivisia ja nauttia raskaana olosta niin kauan kun se kelläkin on mahdollista
ja toki jos on oikeaa huolenaihetta niin täällä kuunnellaan ja tuetaan :flower:mut ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille ja toivotaan jarrusukkia ja pikaliimaa kaikille pienokaisille että pysyyvät matkassa sinne marraskuulle :heart:
Kerrataanko ruokavalio rajoitukset ja suositukset raskaana oleville?
Itse muistan ainakin että välttää tulisi:
Maksaruokia, a-vitamiinia, vakuumi pakattua kalaa, keittämättömiä pussivihanneksia, energiajuomia.. Mitäs kaikkea muuta sitä olikaan? Pää alkaa olla niin hattaraa että joutaisi tervata.
Itse muistan ainakin että välttää tulisi:
Maksaruokia, a-vitamiinia, vakuumi pakattua kalaa, keittämättömiä pussivihanneksia, energiajuomia.. Mitäs kaikkea muuta sitä olikaan? Pää alkaa olla niin hattaraa että joutaisi tervata.
Mielestäni tämä on juuri se paikka missä jokaisella on oikeus kirjoittaa niistä omista tuntemuksistaan. Mistään lietsomisesta, kuten joku asian ilmaisi, ei mielestäni ole kyse. Aika "hyvässä maussa" täällä on niistä pelon tuntemuksista puhuttu. Kaikilla ei ole aikaisempaa kokemusta raskaudesta tai ihmisiä, joiden kanssa jakaa tuntemuksia.
Vaikka itse tulin suht helposti raskaaksi, en todellakaan pidä tätä itsestäänselvyytenä ja tuudittaudu pelkästään siihen onnen fiilikseen.
Pitäisköhän olla erikseen keskustelupalsta henkilöille, jotka haluavat ainoastaan miettiä positiviisia juttuja ja suunnitella lastenhuoneen seinänvärejä viikolta 5 lähtien ja sit omansa niille, jotka haluavat keskustella myös niistä mieltä huolestuttavista asioista kanssasisariensa kanssa?!
Vaikka itse tulin suht helposti raskaaksi, en todellakaan pidä tätä itsestäänselvyytenä ja tuudittaudu pelkästään siihen onnen fiilikseen.
Pitäisköhän olla erikseen keskustelupalsta henkilöille, jotka haluavat ainoastaan miettiä positiviisia juttuja ja suunnitella lastenhuoneen seinänvärejä viikolta 5 lähtien ja sit omansa niille, jotka haluavat keskustella myös niistä mieltä huolestuttavista asioista kanssasisariensa kanssa?!
Pelot on kyllä sellaisia, että niistä oin ihan hyvä puhua ja purkaa mieltänsä ja mikäs sen parempi paikka, kun threadi jossa on samoja mietteitä miettiviä ihmisiä. Niitä jotka kulkee samoilla viikoilla ja samoilla ajatuksilla. Vertaistukea odotuksen hyvissä ja huonoissa hetkissä. Ja se monesti helpottaa, kun saa peloistansa puhua ääneen
Itseäni ainakin helpoitti kolmosen kanssa, kun sain verkkiksellä aikoinani purkaa omia pelkojani, kun kyseessä oli kierukkaraskaus ja kierukkaa yritettiin poistaa kaksikertaa, joka nosti keskenmenoriskiä. Varsinkin, kun silloiselle miehelleni, nyt jo ex sellaiselle, en voinut puhua raskaudesta mitään..se oli niin kova järkytys hänelle, että asiaan sopeutui vasta lapsen synnyttyä. Joten itse olin aika yksin kaikkine raskausjuttuineni.
).( Mä olen jotenkin niin iloinen, että ei ole sen yhden päivän jälkeen oksettanut ja ällöttänyt, saati rinnatkaan mitenkään erityisen kipeät. Eiköhän lähiviikkoina saa noista oireista kärsiä sitten liiankin kanssa. Toinen mistä olen erityisen onnellinen, on se, etten ole työelämässä tällähetkellä! Oikeasti, töissä oleminen raskaana on tosi kuluttavaa (varsinkin jos ei oel se unelma duuni) ja mä niin nautin, että saan olla kotona.
Joosukka ja Joku
Itseäni ainakin helpoitti kolmosen kanssa, kun sain verkkiksellä aikoinani purkaa omia pelkojani, kun kyseessä oli kierukkaraskaus ja kierukkaa yritettiin poistaa kaksikertaa, joka nosti keskenmenoriskiä. Varsinkin, kun silloiselle miehelleni, nyt jo ex sellaiselle, en voinut puhua raskaudesta mitään..se oli niin kova järkytys hänelle, että asiaan sopeutui vasta lapsen synnyttyä. Joten itse olin aika yksin kaikkine raskausjuttuineni.
).( Mä olen jotenkin niin iloinen, että ei ole sen yhden päivän jälkeen oksettanut ja ällöttänyt, saati rinnatkaan mitenkään erityisen kipeät. Eiköhän lähiviikkoina saa noista oireista kärsiä sitten liiankin kanssa. Toinen mistä olen erityisen onnellinen, on se, etten ole työelämässä tällähetkellä! Oikeasti, töissä oleminen raskaana on tosi kuluttavaa (varsinkin jos ei oel se unelma duuni) ja mä niin nautin, että saan olla kotona.
Joosukka ja Joku
ja tuolla omalla viimeisimmällä kommentillani tarkoitin tuota puhumista normi maailmassa, ei missään nettipalstoilla. kai nyt jokaisella kumminkin ystäviä on, edes se yksi...onhan täälläkin tietenkin omat palstansa juuri noille keskenmenoille
Similar threads
