Terve! Inssi meni eilen oikein hyvin. Turhaan jännitin koko juttua. Jotenkin luulin, että se olisi ollut isompikin operaatio. Eilen illalla vatsa tuntui hieman turvonneelta, mutta ei sen kummempaa. Toistaiseksi ei oo varsinaisia oireitakaan ollut. Ennen inssiä mulle tehtiin ultra ja siellä näkyi, että noista 3 follista 2:sta oli tullut sellaiset litteämmän malliset eli niistä mitä ilmeisemmin munasolu oli irronnut/irtoamassa. Toivotaan nyt tässä vaiheessa edes yhden hedelmöittymistä.
Mulla on muuten menossa nyt kp 15/28-42 epäsäännöllisessä kierrossani. pp taitaa siten olla vasta 1.
Mulla on muuten menossa nyt kp 15/28-42 epäsäännöllisessä kierrossani. pp taitaa siten olla vasta 1.
Sen näkee sit ens keskiviikon ultrassa.
Onneksi kuitenkin tämä lapsettomuus ei ainakaan vielä ole aiheuttanu kitkaa meidän välille... yhteistä taivalta jo reilu 11 vuotta takana vaikka nuoria ollaan =)
..tuntia ennen että pääsen livahtamaan iltapäivästä aikaisemmin kotiin :wave: 
Meikäläinen on nyt pari päivää ollut ihan kireenä, kaikki ärsyttää ja tekis tosiaan mieli pistää pystyyn kunnon perheriita.. Ehkäpä se on osittain hormonien syytä, mutta kyllähän myös tää kokonaistilanne jäytää taustalla. Tuntuu, että alkaa olemaan tästä koko hommasta aika kovat paineet, jotka ihan tiedostamatta vaikuttaa taustalla. Vaikka sinänsä helpottaa kun asian eteen tehdään konkreettisesti jotain on tämä silti rankkaa. Uskon, että nämä asiat on naiselle kuitenkin jollain tavalla rankempia kuin miehelle, vaikka mies onkin ihan yhtä mukana hommassa ja ymmärtää, ei kuitenkaan täysin "ymmärrä". Ymmärrättekö? 
