MARRASKUUN 2012 masuasukit <3 *toukokuussa*

Kiitos tosi paljon tuesta! :heart: vakituisena minä siellä olin töissä, mikä lisää vielä törkeyttä.. Alkaa hämmennys vaihtua täällä taistelutahtoon. Toisaalta taas ompahan aikaa alkaa tätä ruokavaliota jalostaan ja ompeleen taas. Kävin hakemassa kaavakirjoja lasten vaatteille niin vois alkaa suunnittelee

Tänään kävin heti aamulla ravitsemusterapiassa ja eipä kyllä kauheeta hyötyä ollut.. Täytynee alkaa vaan rohkeesti kokeileen kaikkia reseptejä jos vaikka alettais miehen kanssa yhdessä syödä, kun mun ruokavalio on aina ollu nii kummallinen että syödään miten sattuu.

Mulla on kanssa atooppinen iho, ja nyt tää räjähtää ihan käsiin. Mulla on naamassa jo verinahkakohtia kun kuivaa nii pahasti :kieh: en tiedä mitä tälle tekis, mulla on ruokavaliossa jo superisti E-vitamiinia ja rasvaan joka päivä tätä pärstää, nyt oon laittanu oikeen pahimmassa hädässä iltaisin vaseliinia mikä yleensä loppuviimein auttaa vaan ei auta sekään. Kai tää on ohimenevää, katotaa jos kesä auttais..

Finnejä on kanssa ilmaantunu nyt oikeen kipeitä ja nää ei lähe pois! Eikä voi ees puristaa vedet tulee silmiin kun vähän näpäyttääkin. Ei onneksi kun yks kaks kerrallaan mutta kun yhdestä selviää niin uus tekee tuloaan :kieh:

Pihapiirin äidit Meillä on tässä kahden kerrostalon pihapiiri ja en oo kauhean sosiaalinen, ollaan muutettu maaliskuussa tähän. Oon huomannu että tossa pihalla on päivisin sellanen äitien jengi ja lapset leikkimässä hiekkalaatikolla yms.. En ole uskaltanu mennä jutteleen heille tai mitään koska he näyttävät niin elämäänsä kyllästyneiltä ja mulkoilevat suorastaan ohikulkijoita :headwall: onkohan mulla jotain ennakkoluuloja.. tuleekohan minustakin tuommosen "äitijengin" jäsen :x tuossa ne pihalla istuu, vetää röökiä ja lapset on kavereita kaikki... ei ainakaan vielä houkuta kauheasti :O

-Lumineiti ja Uuboli 12+3

 

Iho Finnejä -sekä mustapäitä että isoja paukamia - oli alkuun muttei onneksi enää. Nyt on iho aika kuivanpuoleinen.

Työkuviot Tuttavani sai kenkää heppoisin perustein kun tuli raskaaksi pari vuotta sitten. Juttu vietiin liiton toimesta eteenpäin sillä seurauksella että sai kipurahoina 1,5 v. palkan. Kiva lisä kotihoidotukeen! Jaksamista taisteluun, se kannattaa!

Pahoinvointi Oli jo parempi ja olo ihan siedettävä mutta viime viikolla sairastuin keuhkokuumeeseen ja limayskä + antibiootti laukaisi järkyttävät oksentelut, joista vieläkin yritän toipua. Lisänä sitten vielä järkky ripuli ja olo oli ihan sippi.

Nyt sitten pelottaa, miten masussa voidaan kaiken tämän jälkeen. Paino on pudonnut 4 kg eikä kyllä yhtään edelleenkään tunnu siltä että olis raskaana. Kovasti odotan liikkeiden tuntumista, ihan kuin viikko sitten olis jo tuntunut mutta nyt ei mitään. Viimeksi liikkeet alkoi tuntua rv 16-17 tienoilla eli malttamattomana odotan jo. Saikku loppuu huomenna, työmatkalle ja sitten perjantaina viikoksi perheen kanssa Etelä-Eurooppaan lomalle. Jospa se mieli (joka on ollut jatkuvan huonon olon seurauksena aika maassa) siitä virkistyy

HilmaVilma 14+0

 

juuri no mä en koskaan suosi mitään tiettyä merkkiä mitä saippuaa pitää olla... joskus lidlin, joskus rainbown, milloin mikäkin pänikkä sattuu käteen osumaan

ja meikkaamisen olen mä aloittanut seiska-luokkalaisena

lumineiti minäpä luulen että saat hyvät korvaukset työpaikalta loppuviimeksi... jaksamaista taistoon!!!!

hilmavilma oikeen mukavaa matkaa :wave:

aamupäivä käytetty tehokkaasti taas ulkoiluun.. tulee lämmin päivä: nytkin varjossa jo näyttää +17. ei paha

nyt kun hiukan aikaa lepäilee, saan kaverini iltapäivän kahvituokiolle

 

Ihanaa kun täällä melkein jokainen jo ylittää tuon 12 viikon... Ja eiköhän taida olla melkein kaikki käytynä ultrassakin? :heart:

Eilen oli siis neuvola, hemoglobiini oli noussut, nyt oli 122, kun aikaisemmin 116.
Vissiin tehnyt tehtävänsä nuo mun raskausajan vitamiinit.
Th halusi vielä opiskelijansa kanssa kuunnella sydänääniä, oli kyllä meijän neuvolassa niin kivikautinen doppleri.... opiskelija ensin yritti saada kuuluviin ja sen jälkeen vielä th muttei ääniä saatu.
Mainitsin kyllä että mulla on taaksepäin kallistunut kohtu, ja Th siinä sitten ettei syytä huoleen, ihan normaalia ettei vielä kuulu varsinkin kun kohtu takanapäin.

Tänä aamuna kyllä omalla dopplerillani sain taas hetkeksi aikaa sydänääniä kuuluviin, kaveri taitaa vaan olla vielä niin tuolla takana sekä kova liikkumaan että kokoajan häviää ne äänet kun ne löytää.
Uskon kuitenkin että kaikki hyvin.

Seula tulokset tulivat, "tulos normaali eikä lisääntynyttä riskiä ole todettu"!
Kyllä helpotti taas tuokin uutinen, vaikka osasin mä odottaakin että kaikki on hyvin.

Edelleen ihan tukossa ollaan, ei flunssa ole helittämään päin, ja viikonloppuna olis kaksin kappalein juhlia tiedossa, mukaan lukien omat synttärit. Kai tästä selvitään kun vielä muutama päivä kotona maataan.

Lily_ + kundi 12+2

 

ultrakuulumisia kaikki hyvin! Siellä se pieni papu hyöri ja pyöri, mutta ei millään olisi halunnut asettua aina juuri siihen asentoon mihin täti halusi. Mitan mukaan on 4 päivää edellä, mikä pitää hyvin paikkansa sillä ovulaatio oli jo kp:llä 11. Annettiin kuitenkin la:n olla samassa. Mä sain muuten vielä toisen ultra-ajan parin viikon päähän, kun selitin ultran alussa, miten olen ollut niin huolissani kun on ollut noita KU ja KM- juttuja. Täti ensin sanoi, että neuvolassa voi käydä kuuntelemassa sydänääniä, jos yhtään siltä tuntuu. Mutta sitten se ihana täti antoikin mulle vielä ylimääräisen ultra-ajan parin viikon päähän. Ja sanoi, että esikoisen saa ottaa mukaan, kun mietin lapsenvahtijuttuja. :-D


Oli muuten hassua, kun mä olen käynyt lähiaikoina aika paljon noissa ultrissa ja ne on aina olleet niitä alakautta tehtäviä. No täti siinä sit sanoi, että voit tulla tänne makaamaan ja kääntyi itse selin niin minähän sitten näppäränä tyttönä kiskaisin housut ja sukat pois. onneksi en pikkareita ehtinyt kiskaista, kun se täti huomautti, että tehdään vatsan päältä se ultra. Niinpä niin.. olin niin automaattisesti varautunut dildoultraan!

 

juuri Onnea ultrakuulumisista! :heart: Ja olipa ihana hoitaja, kun antoi uuden ultra-ajan parin viikon päähän! Kyl tässä itekin vois käydä ennen rakenneultraa kattomassa vauvaa.. varsinkin kun tullu taas kaikenmaailman pelkoja, et kasvaako se siä nyt hyvin jne... : /

 

Lumineidille tsemppiä. Todella törkeää kohtelua olet saanut. Liitto pitää susta kyllä varmasti huolen ja ajaa asiaasi. Ei pidä lannistua!

Ulrasta piti mainita vielä, että ihmettelin viimeksi samaa asiaa, kuin juuri. Eli esikoisen kanssa np-ultra oli alakautta ja vatsanpäältä (siis kummatkin) ja tällä kertaa (viime pe) ultrattiin vain vatsan päältä. Kyselin jo kätilöltä, että otanko housut pois ja sanoi, ettei tarvitse. Eli se riippuu hänen mukaansa siitä, missä asennossa vauva on, saadaanko kaikki tarvittavat mittaukset. Riippuu myös esim. vatsanpeitteiden määrästä (lihava/hoikka) ja monesta muustakin seikasta. Eli on ihan tapauskohtaista, miten mitata sikiöstä saadaan.

Huh päivän kahvitauko mulla NYT. Hoitelen kaksi kertaa viikossa oman lapseni lisäksi toista lasta. Saan lapsoset onneksi aina nukkumaan samaan aikaan ja siinä mulle 1,5-3h taukoa kerrakseen. Toimin siis osa-aikaisesti yksityisenä perhepäivähoitajana, nyt kun olen hoitovapaalla ja saan siitä tienestiä kotihoidontuen lisäksi.

 

Onnea hyvistä ultra- ja seulatuloksista :heart:

Meille myös eilen posti toi hyviä uutisia seulasta. Sama tarina kuin Lilyllä eli tulos normaalirajoissa.

Kerroin muuten tuossa äsken parille lähimmälle työkaverille että jään mammikselle varmaan lokakuussa ja olipa erikoinen vastaanotto uutiselle. Toinen totesi kuivakasti että hän on tätä vähän epäillytkin ja toinen vaan tuijotti mua tosi tympeänä ja melkein vihaisena. Ei onnitteluista puhettakaan. Ymmärtäisin ton reaktion jos olisin tosi vähän aikaa ollut vasta töissä, mutta mulla tuli just 11v. täyteen tässä paikassa että varmaan olen tuon mammikseni ansainnut. No molemmat on sellasia yli 60v. käpyköitä että tuon kummempaa ei noilta kai voi odottaakaan Ei nämä intressit ja elämäntilanteet heidän kanssa ihan aina natsaa vaikka töitä yhdessä tehdäänkin hyvässä hengessä. Onneksi pomo (miespuolinen) suhtautui aivan ihanasti ja onnitteli ihan tippa linssissä ja kädestä pitäen. Vannotti vielä etten stressaa liikaa töistä ja että muistan levätä tarpeeksi.
Oletteko jo muut kertoneet töissä ja mikä on ollut suhtautuminen?

Tuna ja sintti 12+3

PS. Repeilen täällä juuren dildoultralle Siis tuolle sanalle! Melkoinen dildohan se kieltämättä on...

 

suhtautuminen raskaus-uutiseen no, pomo oli aidosti iloinen ja onnitteli, osa työkavereista ei osannut sanoa mitään, osa ollut vilpittömästi ja aidosti iloisia mun puolesta.
kavereista useimmat olleet myös omien sanojensa mukaan aivan kananlihalla, ja liikutuksen kyyneleiltäkään ei olla vältytty. se kertoo jotain ihania ihmisiä vaikka eräskin omasta lapsettomuudestaan huolimatta jaksaa olla aidosti onnellinen toisen vauvasta. eikä varmasti ole helppoa, kun hän on itse lasta jo vuosia haaveillut.

mutta sitten yksi mun paras kaveri... laitoin tekstaria asiasta maaliskuussa. ei vastannut. meni viikko. ei kuulu mitään. meni toinenkin viikko ja sit mä itse soitin sille, ja kysyin mitä sille kuuluu. tokaisi tylysti et no mikäs tässä.
kysyin että oliko saanut mun vauva-viestin?
sanoi saaneensa, mutta ajatteli onnitella vasta jos nähtäis kasvotusten. aha.
en osannut sanoa mitään, koska nähdään muutoinkin tosi harvoin. sit se vaan tokaisin et no, onhan se hieno juttu. ja vaihtoi kiireesti puheenaihetta.
TOSI outoa käytöstä. ei koskaan se ole tällain ollut...
tiedä sitten jos hänellä omassa elämässään jotain huolta, mitä ei halua mulle kertoa. mutta vaistosin kyllä että joku on nyt hullusti.

 

suhtautuminen raskauteen työpaikalla Työkaverit on kaikki ollu täällä tosi ihania, naispuolisia täällä lähinnä onkin.. ja pari miestä, jotka nyt ei oo sanonu juuta eikä jaata, mut ei haittaa, kun ei ne ehkä sillee osaa asiaa aatella.. pomo sai tietää puhelimessa raskaudesta, kun jouduin oleen alussa monta viikkoa sairaslomalla pahoinvoinnin takia. Sanoi vaan tyyliin jotain jaaha ja se oli siinä. Ei onnitellut..mut meidän pomo ny on vähä sellanen ihminen, etten ihmettele yhtään. Toisella kertaa kun se soitti mulle saikulla, niin sillon kyllä puhui, että kyllä se pahoinvointi voi olla pahaa tai jotain vastaavaa. että olis siis ihan myötätuntoinen, mutta ei edelleenkään ole onnitellut. Töihin palatessa näin hänet tossa vasta pari päivää sitten (meillä pomo on eri toimistossa. meillä siis kaksi toimisto samassa rakennuksessa ja meillä pienempi porukka on periaatteessa keskenään ilman pomoa täällä) ja iloisesti moikkasi ja kysyi laskettua aikaa. Oli hyvinkin iloisen oloinen. Yllätyin oikein.

Kaikki ystävät on ollu tosi iloisia mun puolesta ja jotkut suorastaan innoissaan! yksi kaveri ei ehkä ollut kaikkein iloisimmasta päästä, mutta ei se haittaa, kun tiedän, että se on hänen tyylinsä.

 

Tänään olenkin sitten ollut vaihteeksi levottomalla mielellä...

Eilen illalla makasin selälläni sängyllä ja tunsin ihan alavatsassa, oikealla puolella ison möykyn. Se on varmaan 2-3cm, liikkuva, mutta eika kova. Ei ole kipeä, mutta pelottavan kokoinen. Mies rauhoitteli, et kun ei ole kipeä, ei luultavammin ole vakavaa. Mulla on huomenna neuvola-aika lääkärille, mut kamala pelkohan mulle kuitenkin iski. Oli pakko soittaa neuvolaan tänään, mut sanoivat samaa, et kun ei ole kipeä, tutkitaan huomenna. Ei alkanut arvelemaan mikä voisi olla. Kellään mitään kokemuksia tällaisista?

Suzyy, joka inhoaa epävarmuutta ja pikkunen 14+0

 

Onnea hyvistä ultrakuulumisista. :flower:

Myös täällä on käyty tänään np-ultrassa ja kaikki oli niin kuin pitikin. Niskaturvotusta oli 0,7mm. Pikkuinen liikkui ihan ihan hurjasti ja käänsi koko aikaa vaan selkäänsä mahan päälle olleelle anturille niin, että lopulta niskamitta piti ottaa alakautta. Mutta saatiinpa ihan kivan aikaa seurata sitä show'ta.

Töissä aion kertoa sitten, kun veriseulan tulokset tulevat postissa, vaikka ei niissä ainakaan ultran perusteella luulisi mitään hälyyttävää olevan.

Tyyppi vastasi kokoa 11+6, mutta laskettu aika säilyi ennallaan. Nyt sitten vaan varailemaan uutta neuvola-aikaa! Mulla on ensi viikon pe myös sokerirasitus, kun vanhemmilla on diabetes ja itselle pco-tyyppiset munasarjat. Ylipainoa ei kyllä ole, mutta nuo muut riskitekijät johtavat siihen, että rasitus on nyt. Yöks, 3 kertaa verikoe siis luvassa. Mulla on niin "huonot" suonet, että yhdessäkin on aina kestämistä, mutta ei auta.

Lämmintä päivän jatkoa kaikille!

Neitipippuri 11+4

 

Pakko oli tulla munkin kirjottamaan töissä kertomisesta. En oo kertonu vielä kun yhdelle lähimmälle työkaverille. Hänkin oli ensin hölmistynyt ja ensimmäinen kommentti oli, että jaa nyt on sitten hänen turha haaveilla osa-aikaeläkkeestä. Sitten tosin tajusi onnitella. Seuraavana päivänä sanoi, että oli miettinyt asiaa ja kyseli kaikenlaista. Meni siis päivä sulatellessa asiaa. Muille olen ajatellut kertoa rakenneultran jälkeen. Silloin olisi täynnä tasan 21 viikkoa. Mulla kun tosiaan on tätä ylipainoa, niin ei luultavasti ole ongelmaa vatsan näkymisen kanssa sitä ennen. Tai jos on niin sitten täytyy harkita uudestaan. Mukava olis myös kertoa juuri ennen kesälomaa niin saisivat sulatella rauhassa. Tiedän, ettei tästä varmasti innoissaan olla, mutta eiköhän tätä ole jollain tasolla osattu kuitenkin odottaa.

Tuosta seulontatutkimuksesta piti vielä sanomani, että mulle ei oo kuulunu siitä yhtään mitään. En muista yhtään, sanoko th silloin, että jos ei kuulu niin kaikki ok. Pitääköhän sitä soittaa neuvolaan huomenna ja kysyä ettei jää vaivaamaan.

Pampula84 ja pikkupapu 15+0 POKS

 

fourt gift sen sun kaverin suhtautumisesta raskausuutiseen. Tiedätkö onko hänellä kenties ollut lapsensaantiyritystä päällä. Kyllä ainakin itsellä otti muiden vauvauutiset tiukille, kun tätä yritettiin alulle se pari vuotta. Aina kuitenkin yritin suhtautua iloisena toisten uutisiin, mutta sitten kotona märehdin asiaa, että miksi kaikki muut mutta ei me.

suzyy siitä sun möykystä alavatsalla. Onko se vielä siellä. Vaikea sanoa, kun ei näe sitä sun möykkyä, mutta mulla tuntuu joskus ulostepökylä suolessa kovana möykkynä alavatsalla. Vai onko sulla ihan erilainen möykky kyseessä?

 

Lumineiti Paljon tsemppiä taistoon! Itselläki valitettavasti kokemusta kuspää työnantajista joiden kanssa on pitänyt kättä vääntää liiton kautta, mukavaahan se ei ole mutta kyllä oikeuden on toteuduttava!

Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista, toivottavasti kaikki on kaikilla jatkossakin hyvin :heart: Meille tuli melko pian nt-ultran jälkeen kirje kotiin jossa luki vain että riskiluku normaali tai jottain.

Nimistä on ollu puhetta, meillä ei vielä ole mitään mietittynä eikä päätettynä vaikka mies kovasti kuvitteli että esikon hätäkastenimet jatkaa toisellaki ettei vaan tarvi alkaa pohtimaan uusia kummallinen ukko.
liikkeistä Jotain pientä kuplintaa ja kutittelua on tuntunut vatsassa mutta en uskalla vielä uskoa että ovat pikkuisen ilmoittelua itsestään :heart:
Nukkuminen on yhtä tuskaa, apuna 3 tyynyä, 1 pään alla, toinen kainalossa ja kolmas jalkojen välissä. Heräilen ja pyörin ainakin sata kertaa yössä, on joko kuuma, kylmä, vessahätä tai jonnekkin kolottaa tai joku puutuu. Voi tsiisus voin kuvitella kuinka nannaa on taas muutaman kuukauden päästä nukkua ison vatsan kanssa kesähelteellä :kieh:

Rusina ja Ykä tänään 14+0 POKS

 

juuri no sillä on kaksi lasta jo, koululainen ja 4-vuotias. ja kun aiemminkin olen sanonut että vielä me yhtä aikaa voitais odottaa, (silloin en itse odottanut tätä vielä) niin se sanoi OIKEIN tiukasti ettei halua enää, että määrä on täynnä. siitä syystä just ihmettelenkin tätä suhtautumista... ollaan pystytty puhumaan aina ja kaikki...
enää ei, ja yhteydenpito hänen puoleltaan väljähtynyt TOSI pahasti. tiedän että tekee raskasta vuorotyötä, mutta se ei ole ennenkään ollut selitys ettei voisi kaverilleen olla ystävällinen.

 

Voi ÄLLÖ!

Mulla nyt yhtäkkiä meni koko alakroppa sellaseks "löysäks" että siis kaikki rusahtelee ja liikehtii tossa lantiossa, alaselässä ja lonkissa kun kävelen. Mä en kestä... voisin oksentaa kun tuntuu niin etovalle. Pääsen nyt kävelemään jos tuen selkää ja kävelen varovasti. Huomenna otan kyllä hetimmiten yhteyttä siihen fysioterapeuttiin ja hommaan kaikki maailman tukivyöt ym. Mä en kyllä ala tän kanssa.

 

tyhmänä en nyt pääse sinne facen ryhmään, siis mitä pitää tehdä kun on hyväksynyt kaveripyynnön..?

Nelli

 

Töissäkertomisesta Meidän työpaikalla on kolme eri kerrosta ja oman kerrokseni väki odotuksesta jo tietää. Olivat kaikki tosi iloisia puolestani, mutta sanoivat myös suoraan että heitä harmittaa kun joutuvat minusta "luopumaan" Laskivat milloin olisi mahdollista että palaisin takaisin töihin, vaikka en ole vielä poiskaan jäänyt. Ovat kyselleet voinnista ja tietävät tasan tarkkaan minkä takia mulla on pinna piukalla Meillä on kerroksessamme niin avointa että tiedämme toisistamme kaiken ja olemme tiivis työyhteisö. Itseasiassa työkaverit osallistuivat tämän lapsen tekoon merkkaamalla hyviä päiviä mun kalenteriin Pomolle menin ja esitin asian että kerron koska kuulee kohta kuitenkin muualta, oli helpottunut ja iloinen kun kyseessä oli raskaus, luuli että minäkin olen vaihtamassa työpaikkaa!

Yritin tänään saadaa aikaistettua np-ultra- aikaa mutta eipä siellä mitään aikoja ollut. Menen sitten vasta 18. pvä

Huomenna vapaapäivä!!

 

nelli-n, laitoinkin sulle faceviestiä. Olikos se niin, että sä olet aikaisemmin ollut faceryhmässä ja sitten poistunut? Jos näin oli, niin mä en pysty sua lisäämään vaan sun täytyy hakea sinne? Luulis että sä sitten myös näkisit ryhmän, jos kirjotat etsintäkenttään "Marraskuun 2012"

 

Hei kaikki Klexanen pistelijät!

Mulle on iskeny ihan järkyttävä ressi tuosta tukostaipumusasiasta. El ittellä APC resistenssi V pistemutaationa ja heterostygoottisena. Hus:sin sisätautilääkärin kanta on ilmeisesti, että alotan pistokset vasta synnytyksen jälkeen ja pistän lapsivuodeajan, eli kuusi viikkoa. Kuitenkin, tiedän, että riski saada tukos joko itselle tai istukkaan on ihan todellinen näin raskausaikanakin. Joten miten teillä muilla? Millä perustein teille on määrätty pistoshoito ja raskauden aikana?

Auttakaa tätä armotonta stressailijaa!

toiveajatus 12+2

 

toiveajatus, mulla on Faktorin V mutaatio. Eka käynti sisätautiosastolla hematologin juttusilla on joskus rv25 tienoilla, jolloin saan ekan annostelumääräyksen, jonka tehoa seurataan verikokein ja jos se näyttää oikealta niin annostusta jatketaan niin kauan, että sen 6vk on kulunut synnytyksestä. Ainut mikä tuossa hepariinihoidossa on, että mikäli mielii epiduraalia niin pistosta ei saisi laittaa...siis mikäli sattuu meneen niin sopivasti, että edellisen annostuksen teho loppuu juuri synnytyksen lähi tunteina. Nuorimmaisista jäi saamatta.

Ai niin..kävin maanantaina ultrassa ja pieni oli varsinainen hyrrä, oikein ihana ja eläväinen. Upea kokemus tuo 3D, siinä näki hyvin kuinka pikkuinen pyyhki kasvojaan, halaili istukkaa jne. Pääperämitta oli 7cm, nt oli 1,4. Sydän, aivot, vatsanpeitteet, selkäranka olivat kaikki niinkuin pitää :heart: Rakenneultra onkin sitten vasta 4.7, joten täytynee tilailla aikaa taas yksityiselle kurkkaamaan pientä ja sukupuolta..en jaksa odottaa 8 viikkoa

HK3 13+4

 

Heippa kaikille! tänään oli np-ultra ja kaikki oli paremmin kuin hyvin :heart: tää on aivan mieletöntä. Muru on liikkuvaista sorttia,sai meidän kolmen oikein nauramaan pikkuinen vastasi nyt viikkoja 12+2 ja sillä nyt mennään! Eli mut voisi nyt lisätä listaan Uskoa täynnä....25v.....esikoinen....Tays...LA 20.11.2012.

Uskoa täynnä ja muru 12+2

 

Toiveajatus Mulla on klexanehoito aloitettu heti raskauden alusta. Esikoisen odotuksessa tuli tukos jalkaan rv 18+jotain. Noin alkuraskaudessa tullut tukos meinaa seuraavassa raskaudessa automaattisesti alusta asti estolääkitystä. Jotakin lääkäri selitti siitä, että todennäköisesti raskaushormonit ovat noin alussa tulleen tukoksen aiheuttaja, viimeisellä kolmanneksella tukoksen taas aiheuttaa yleensä kohdun aiheuttama mekaaninen este verenkierrolle. Joten heti kun mulla raskaushormonit elimistöön ilmestyvät, kasvaa tukostaipumus. SPR:n hyytymistekijätutkimuksissa ei löytynyt mitään tukosta selittävää, trombosyytit mulla huitelee aina reilusti yli viitearvojen.

Käypähoitosuositus suosittaa:

Pelkkä trombofilian esiintyminen ilman sairastettua SLT:tä
siirtää hepariinihoidon aloittamisen raskauden loppupuolelle, tai hoito aloitetaan viimeistään heti synnytyksen jälkeen, jolloin vaara on suurimmillaan ja
sitä jatketaan vähintään kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen.

Yksi aikaisempi tukos trombofiliapotilaalla tai idiopaattinen tukos potilaalla, jolla ei ole pysyvää antikoagulaatiohoitoa, edellyttää koko raskauden aikaista ja synnytyksenjälkeistä (kuusi viikkoa) profylaksiaa

Eli ilman sairastettua tukosta ei yleensä aloiteta alusta saakka hoitoa. Kun hoito itsessään on myös riski.

Hui, tulipa pitkä sepustus, mutta toivottavasti se toiveajatus vähän hälvensi sun huolia.

Omaa napaa. Kolmen tunnin unilla keikun yövuorossa. Tänään oli np-ultra ja kaikki oli tyypillä hyvin. Oli jo niin iso, että päänympäryksen mukaan määritettiin viikot, jotka olivat sen mukaan päivää pienemmät. Pää-perämitta vastasi täsmälleen viikkoja ja reisiluu oli päivän pidemmällä. Aikamoista hakuammuntaa siis tuo mittojen ottaminen. Laskettuaika pysyi ennallaan. Touhukas tapaus tuo oli, rakastuin niin kovin suloisuuteen, joka siellä jumppasi ja touhusi.

Nyt jatkan hereillä sinnittelyä

Kuume ja pikkuinen 12+4

 

nt-ultra hhmm pitäsköhän olla huolissaan ku meijän vauvan alku ei kyllä hirveesti liikkunu..siellä se nukku ja aina ku heräteltiin ni venytteli, vaihto asentoa ja rupes taas koisimaan. Muistaakseni eka ainaki oli liikkuvampi siinä ultrassa. Ei se ultraaja kyllä mitään sanonu siitä vähäisestä liikkuvuudesta enkä älynny kysyäkkään kannattaako huolestua. Lopuksi sano että kaikki näyttää olevan ok.

maha nyt on alkanu tuntua että housut ei mahu kiini ja et löysempiä paitoja ruvettava käyttämään =) ulrassa otettiin mittoja myös mahanpäältä ku kohtu on noussu jo lantiosta ni ei kaitse ihmekkään ole jos tuntuu jo tukalalta. miun kohalla ainakin pitää paikkaansa et tokaa odottaessa maha pullahtaa aikasemmin =)

rontti1 12+4