Marraskuun 2012 masuasukit <3 *syyskuussa*

Noniin, nyt se neitokainen sitten käänty takas perätilaan. Voi samperi soikoon! Tähän asti on tuntunu siltä että yrittää varpaitaan työntää kylkiluitten väliin (ja se muuten sattuu!) nyt taas ylhäällä on semmosii laimeita muljasuja ja rakko on kovilla. Mieskin taas kokeili vauvan asentoa, eikä päätä alhaalta löytäny.
Toivottavasti se nyt kääntys takas ja pysyski oikein päin!!
Ens viikon perjantaina ois se ultra missä katotaan tarjonta ja tarviiko lähetteen ä-polille..

Täällä taas kurkku kipee. : / just edellinen tauti hellitti niin nyt jo uutta pukkaa. Kunpa tääkin menis nopeesti/helposti ohi...!

kiukuttelija 33+3

 

Tunafish Olipas pelottava kokemus sulla Näillä viikoilla kaatuminen on kyllä jo aika rankka kokemus. Hyvä että kaikki kuitenkin kunnossa. Mulla repeytyi istukka edellisessä raskaudessa vaikken ollut kaatuillut, törmäillyt tms. joten itse olisin kyllä kauhuissani jos jotain nyt sattuisi. Tosin mulla toi repeytyinen johtui istukan liian suuresta koosta. Onneksi tämä naisen kroppa on kuitenkin rakennettu siten, ettei ihan pikkujutut tunnu. Hyvähän se kuitenkin on käydä tarkistuttamassa tilanne.

Sukkapuikkokivut on tuttuja täälläkin. Välillä tuntuu tosi ilkeästi tuolla alamahassa.

Työsskäymisestä loppuraskaudessa. En pystyisi Tämä pelkkä oleminenkin tekee jo tiukkaa, ja muksun vieminen päiväkotiin käy jo työstä. Jalkapohjat on iltaisin aivan järkyttävän kipeät ja liian pitkä seisominen tekee kyllä kipeää. Varmaan johtuu tästä ylipainosta, nyt on tullut todennäköisesti n. 13 kiloa, joten kyllähän se jo tuntuu jaloissa ja nilkoissa.

Mua on jotenkin alkanut ahdistaa ajatus synnyttämisestä. Kuulostaa jotenkin niin "vaivalloiselta". (kauheeta sanoa noin..) Oon alkanut salaa toivoa sektiota, mutta en kyllä kehtaa alkaa sellaista vaatia kun ei ainakaan tässä vaiheessa mitään järkyttävää synnytyspelkoa ole. Tai no on kyllä vähän.. Mutta sektio tuntui vaan viime kerralla niin "helpolta", palauduin helposti ja muutenkin kaikki oli jotenkin vaivatonta, paikat ei repeytynyt, istuminen ei sattunut, pissaaminen ei kirvellyt. Hävettää myöntää tätä, mutta tuntuu että pääsin aika helpolla ja toivoisin samaa nytkin. :ashamed: (En tietty toivo istukan repeytymistä, edellisellä kerralla pelko vauvan puolesta oli kova ennen kuin pääsin sairaalaan ja todettiin että kaikki on hyvin pikkuisella)
Voihan se tosin olla, että aika on kullanut muistot, tuskinpa se sektiohaavan kanssa eläminen mitään herkkua kuitenkaan oli!

Ahdistaa vain, kun kuullut näitä juttuja hapenpuutteesta synnytyksessä, kun vauvaa ei saatu ajoissa ulos. Esim. eräs tuttu ihanasti kertoi tällaisen tarinan. Mikähän siinä on, että raskaana olevalle ihmiselle pitää kaikki kauhujutut kertoa?! Eilen katsoin Sydänääniä-ohjelman ja itkeä pillitin kun sitä vauvaa jouduttiin elvyttämään. Siksi väillä tuntuu että järjellä ajateltuna leikkaus olisi turvallisempaa vauvan kannalta, kun hänet saadaan nopeasti ulos. En pelkää oman kroppani puolesta, siis että "vehkeet" menisi piloille alatiesynnytyksessä, mutta pelkään etten ole tarpeeksi hyvä synnyttäjä, en esim. jaksa ponnistaa tarpeeksi ja sitten tulee just hapenpuutetta tms. Taidan ehkä kuitenkin ottaa tän synnytyspelon puheeksi ensi viikon neuvolassa.


PikkuA ja poika 34+3

 

Pikaista merkkiä, myt hakemaan pojua kerhosta :wave:

 

Päätin minäkin tulla pikaisesti ruokatunnilla jotain rustaamaan.

Meidän sairaalassa on muistaakseni tarvittaessa saanu lisämaitoa ilman tappelua. Mulla on kyllä jo laitoksella tullut maitoa sen verran, että ei tainnut kuin toiselle lapselle sitä lisämaitoa joutua yhdesti antamaan. Tutin aion pakata laukkuun varmuudeksi, jos sitä ei tarvi niin en väkisin tyrkytä, mutta jos on tarves niin kyllä tarjoon. Yksi meidän neljästä on syönyt tuttia, eikä se mitenkään imetykseen vaikuttanut. Kakkosella oli se imun tarve ihan toisenlainen kuin muilla kolmella, että ilman tuttia ei olis pärjännyt. Muut kolme eivät ole ollenkaan alkaneet sitä imemään eikä pulloonkaan oppineet oikein kukaan muu kuin tämä tutin syöjä. Varaudun kyllä enkä kyllä anna kenenkään sanoa, mitään jos tuttia tarjoaa, tosin muistini mukaan täällä kyllä kätilötkin on tuttia tarjonnut vierustoverille tarvittaessa.

Olo alkaa olla jo kyllä vähän hankala. Ei taivu kyllä enää mihinkään. Liitoskipuja ei ole vielä ja epäilen, että vaavi saattaapi olla perätilassa. Tosin aika matalalla tuntuu liikkeitä, ihan tuolla häpyluun alla.

Maanantaina pitkästä aikaan neuvola niin jospa siellä mulle kerrottas miten päin mukelo on.

Mä taas en sektiota halua missään nimessä. Pelkään sen haavan kans elämistä, kun joutuu varoa nostelua ja sellasta kun ole tottunut toipumaan nuista alatiesynnytyksistä nopeeta. Viikon päästä olen jo ollut hyvässä kunnossa. Onhan ne kirvelyt ja vuodot inhottavia, mutta jotenkin se leikkaus pelottaa enemmän. Ponnistusvaiheet on kahella viimeisellä ollu 8min ja 5 min, joten sen takia ehkä ei pelota, kahdella ekalla oli kyllä toisella 1h ja toisella 30 min ja ne tuli hitaasti ja oli ahdasta, kumpikin jumittii tuolla kanavassa. Onneks nuo kaksi seuraavaa oli nopeita ja ns. helppoja synnytyksiä, jos ne ikinä helppoja niiden kipujen kanssa voi olla.

Huomenna sitten poksus 31 viikkoa. Yhdeksän vielä olis edessä. Ja Tasan neljä viikkoa töitä ennen äippälomaa.


Aapaliini ja vaavi 30+6

 

Hui Tunafish.. Onneks ei pahemmin käynyt kuitenkaan ja vauva on kunnossa! :hug: Tota mä oon itekin pelänny, et mahalleen kaadun..vaikka mä en kyl yleensä kaatuile onneks..paitsi viime viikolla vessassa vedin suoraan toiselle polvelle niin, etten pysty nyt ollenkaan polvistuun..on niin kosketusarka..mut onneks kaaduin tosiaan polvelle..vaikka pelästyinkin ihan hulluna ja itkin sen jälkeen, et mitä jos olisin kaatunukin mahalleen.. ja ihmettelen kyllä kun itelle ei oo pahemmin viä mitään sattunut, kun kuitenkin käyn jumpilla ja salilla ihan niin ku ennenkin.. mieskin heti mun mustan polven nähdessään veikkas, et oon salilla telonu itteni..mut ei.. Kotonahan mä!

Hevosenkenkä Hyvä, että sielläkin on kaikki hyvin!

Mä en jotenkin ite vieläkään tajua, et se tosissaan oon mä, joka synnyttää! sitä jotenkin kuvittelee, et sen tekee joku mun puolesta.. ja kyllähän se pelottaa, mut jotenkin ei vielä vaan osaa aatella tosiaan itteensä synnyttään..

Nellielli ja pötkö 33+4

 

Tänään poksutaan taas!

Oli myös synnytysvalmennuksen vika kerta, jossa katottiin miltein tunnin mittanen video imetyksestä. Lyhyempiki pätkä olis riittänyt, kun alko tuntuun vaan kauheelta tuputukselta ja hyvin lyhyesti mainittiin vaan, että on joitakin äitejä jotka eivät kaikista maailman tukikeinoista huolimatta pysty imettään, mutta että ihokontakti vauvan kanssa on silloinkin hyvin tärkeää. Mutta positiivista videossa oli se, että niitä imetystapoja on tosiaan aivan älyttömän monenlaista, että pitäis vaan kokeilla kaikkea mahdollista, jos ei meinaa onnistua ja kysyä apua toisilta äideiltä tai neuvolasta. Täälläkään ei äideille oo mitään imetystukiryhmää, mutta kyllä siellä neuvolassa on joku, joka osaa auttaa. Ja ennemmin lisämaitoa hörpyttää vauvalle, kun antaa sitä tuttipulloa, koska se voi sekottaa sen luontaisen imemistyylin. Ja yleensäki se imemisote pitää olla oikea, koska muuten koko homma varmasti tyssää aika nopeesti joko siihen, ettei vauva saa kunnolla sitä maitoa tai äidin nännit menee rikki.
Että tietoa on nyt pää täynnä ja pullollaan. Muistais vaan kaiken sitten tosipaikan tullen!

Eilen poistettiin tuo kammottava luomi mun naamasta. Ei onneks tullu yhtään kipeeks ja maanantaina saa käydä poistattaan tikit. Tiistaina vika päivä töitä ja keskiviikkona vika kerta täällä neuvolassa ja työkkärissä pitäis käydä näyttäytymässä, koska tasan viikon päästä alkaa äippäloma!

Hyvä kun synnytysvalmennuksessa lähtiessä yks odottaja huikkas mulle, että nähdään, vaikka eihän meillä noita kertoja enää oo.. Mäkin sanoin vaan, että nähdään ja sitte hiipiki sellanen jännä ajatus mieleen, että eihän sitä tiedä vaikka synnärillä nähdäänki, ku eroa laskettuihin aikoihin on vaan 6 päivää

Ei sais mennä kauppaan tekeen muka pieniä ostoksia, kun sitä innostuu kuitenki (varsinki ku mies ei oo mukana hoputtamassa...). Ei siitä kauppakassista nyt niin hirveän painava tullut, mutta kyllä sellanen uho kävi, että KYLLÄ MINÄ nyt yhden raskaamman kauppakassin voin sillon tällön kantaa! Kaikki kun sanoo jo nyt (!?) mulle, että en saa enää nostaa/kantaa mitään vähänkään painavaa.. :kieh:

mnica ja möntti 34+0 :heart: POKS :heart:

 

Merkkiä tähän väliin + mulla alko tänään äitiysloma JEEE :attn: :flower:

 

Uppia!

Tänään alkaa viikonlopun pakkausrumba. Appiukko hakeeki jotain laatikoita yms. jo mukaan samalla kun on muilla asioilla pakun kanssa liikkeellä... =)

Hyvää viikonloppua mammoille ja masuille! :heart:

 

onnea mnica muuttopäivään

ja lumineidille hyvää äitiysloman alkua

sydänääniä-sarja kannattaakohan sitä oikeasti kenenkään odottajan katsoa... meinaan että noi ikävimmät tapaukset jää varmaan mieleen aika voimakkaina... ite en kato, ihan vain suojellakseni. En kyllä tykkää nyyhky-leffojakaan katsoa.. P.S. I LOVE YOU sekin on aivan mahdoton, itken jo melkein alkuteksteissä kun tiedän kuinka tunteikas elokuva on. Mä jään päiväksi suremaan jos katon tommosia
Ennemmin pitelen kiinni niistä ohjelmista mitkä naurattaa....

surut kaverin äidillä sitten löytyi syöpä. hoidot alkaa, mutta takeita ei ole selviämisestä. kaverinihan odottaa esikoistaan parhaillaan, ja ilo vaihtuikin äkkiä toiseksi.
yritän tukea ja kuunnella, raastavaa on kyllä katsoa tollaista tilannetta.
Ja meillä mummon hautajaiset sitten viikon päästä. Joskos sitten olisi vähäksi aikaa ollut ikäviä asioita tarpeeksi.

sterilisaatio voitteko kuvitella että en ehkä saa sitä??!! olen 35, neljä lasta kohta, ja lääkäri tylysti totesi et sähän olet nuori vielä, että vielä ehdit saamaan monta lasta.
niin. MUTTA KUN MÄ EN HALUA ENÄÄ OLLA RASKAANA KERTAAKAAN TÄN JÄLKEEN
täytynee perehtyä tuohon lähemmin, ja varmaan jälkitarkastuksessa siitä puhutaan enemmän. mut en tosiaan enää halua uutta raskautta. enkä huoli hormonaalista ehkäisyä, enkä mitään ylimääräisiä vekottimia sisuskaluihin. Kyllä meille neljä on riittävä, vaikkakin vauvat ja lapset ovat ihania.
Tuskinpa seuraava raskaus kohtelisi mua yhtään lievemmin tuon laskeuman johdosta. Siks toiseksi talo ja auto ei enää vastaisi tarpeita. Mulle riittää lisääntyminen

närästys sitä on mutta huomaan et ilmaantuu helposti silloin kun ruokailuväli meinaa venyä liian pitkäksi. TEHOKAS LÄÄKE: gaviscon.
Ihan oikeasti renniet saa heittää takamettään!!! ei renniestä ole kyllä yhtä nopsaa apua mulle ollut ikinä. niitä saa napsia kuin karamellia, ja tota litkua taas riittää ruokalusikallinen, ja vaiva loppuu kuin seinään. kannattaa koklata!!!

jos sitä pitäis siivouspäivän ehdin hyvin heittää matot ulos ja muut tyynyt yms tuulettumaan, yön ukonilman jälkeen ulkona vain 4 astetta lämmintä. varmasti tulee raikas tuoksu.
Illasta tuleekin kaverit käymään vauvansa kera, mukavaa piristystä vaihteeksi mutta nyt hommiin ettei tähän koko päivää mene, taapero nukkuu vielä, niin ehdin pestä vessan varmaan tässä ennen kun herää heippan hei ja tarmokasta perjantaita kaikille :wave:

 

Ihanaa äitiyslomaa Lumineidille! Itsellä vielä 4 viikkoa töistä jäljellä....
Hevosenkenkä Hienoa kuulla, että kaikki kunnossa!
Tunafish Onneksi selvisitte pelkällä säikähdyksellä :hug:

Omaa napaa Eilen paukkui 30+0 (poks, poks) eli n. 10 viikkoa jäljellä. -Apua!
Neuvola oli toissapäivänä ja kuulumiset sieltä:
Verenpaine 134/78 --> oli pompannut arvosta 116/67 ja uusi neuvola- aika tämän vuoksi 2 viikon päähän
Hemoglobiini 117, mutta ei kuulemma lisäraudan tarvetta?
Pissat puhtaat
Turvotus +
Sykkeet 144 (normaalisti yli 150, olisikohan ollut nukkumassa?)
Sf-mitta 28
Paino 73,5 kg (tullut yhteensä 11,5kg lähtötilanteesta ja terkka piti lukua ihan hyvänä ja veikkasi että yhteensä tulee se 15kg)

Terkka ei osannut sanoa miten päin salamatkustaja oli, mutta veikkasi perätilaa, kun potkut tuli tosi alhaalta. Varattiin lääkäriaika viikolle 36 ja sitten katsotaan tuo tarjonta.

Turvotus on tullut pysyäkseen ja niveliä hieman kangistaa ja särkee, muutoin olo oikein hyvä! Öisin herätään tasaiseen tahtiin joko pissalle tai vaihtamaan asentoa

Liikkeet tuntuu pitkin päivää ja eilenkin oli palaverissa niin kova hikka, että en tiennyt miten päin istua siinä tuolissa Iltaisin kuitenkin huomattavasti vilkkaampi (tulisikohan iltavirkku niin kuin äitikin on?

Mukavaa perjantain jatkoa kaikille ja ihanaa viikonloppua!

Mamma2012 + kyytiläinen 30+1

 

Pikaisesti poksumaan...

Poks poks 32+0, nyt voi varmaan jo sanoa, että maksimissaan 10 viikkoa jäljelle

Inari & Juri Kakara

 

Sykkeestä: Mun ymmärtääkseni sen kuuluu vaihdella. Jos syke on liian tasainen, se kertoo ongelmista. Eli sykevaihtelua pitää olla riittävästi. Esikoisen synnytyksessä olivat jossain vaiheessa huolissaan tasaisesta sykkeestä ja ottivat sen vuoksi verinäytteen vauvan päästä (happisaturaatio).

Hevosenkenkä: Mulla oli edellisessä raskaudessa istukkakontrolleja noin 1-2 viikon välein ja kun istukan toimintaa haluttiin oikein selvittää, otettiin ultran jälkeen aina myös sykekäyrä. Se kuulemma kertoo parhaiten vauvan voinnista. Vaikka siis ultrassa oli istukka- ja napanuoravirtaukset katsottu jne. Tässä raskaudessa ei oo kertaakaan vielä otettu mutta varmaan sitten loppuraskaudessa ruvetaan taas seuraamaan.

Yövalvomiset: Noin joka kolmas yö saan nukuttua ja muuten sitten en :kieh: Eli noin joka kolmas päivä saan jotain aikaiseksi ja loppuaika menee sohvalla makoillessa. Onneksi ei tartte enää töihin vääntäytyä.

Oon lueskellut noita kuinka saada vauva kääntymään optimaaliseen tarjontaan ja niissä kaikissa ohjeissa sohvalla makoilua ja istumista ei suositella. Huoh. Omien tuntemusten perusteella sanoisin että vauva on noin puolet ajasta perätilassa ja lopun aikaa sitten pää alaspäin tai sivuttain. Asento muuttuu useasti päivän aikana.. Ei tietoakaan mistään laskeutumisesta/kiinnittymisestä tms. Sama oli esikoisellakin, viikkoa ennen laskettua aikaa taisi asettua pää alaspäin ja oli sitten syntyessään kyllä rt:ssa mutta "väärinpäin" eli naama eteenpäin.

HilmaVilma 33+2

 

Tänään viimeinen työpäivä! Tänään alkaa viikon mittainen talviloma ja siihen heti perään äitiysloma! Ihanaa! :heart:

Ei mulla muuta just nyt!

Nellielli ja pötkö 33+5

 

Huomenta ja mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!
Ja eilisen johdosta POKS+POKS 34+0! :heart:

Ja voimia muuttajille ja onnittelut äitiyslomapyykin saavuttaneille Ite jäin pois töistä jo elokuun puolivälissä, joten jaksan ihmetellä (olitko se sinä fourth gift, joka ihmetteli myös), että mistä ihmeestä löydätte voimia käydä vielä töissä. En tiijä laiskistaako tää kotona oleminen, mutta kaikki tekemiset on kyllä työn ja tuskan takana, kun aina viiltää tai vihloo jostakin Oma työ oli koneella istumista ja sitäkään en pysty tekemään montaa minuuttia kerrallaan, hyvä kun teidän jutut pystyn lukemaan

Tunafish! Mennääs rauhassa nyt ettei satu mitään! Tiedän, helpommin sanottu kun tehty, kun tietynlainen epätasapaino on vartalon vallinnut.... Itekin yli-varon jo tota mahaani, kun niin aina löin sen joka kulmaan ja jätin kaappien ovien väliin... No, nyt sit mies vahingossa siihen iskee välillä ittensä... Mä kun pudottelen käsistäni millon mitäkin, niin mies reippaana nostamassa, ettei mun tarvii kumartua... ja sitteppä se kopauttaa ottansa tai takaraivonsa tähän mahaan Hyvä homma, että kaikki on kunnossa sintillä siellä!

Yöt on muuttunut kyllä ihan omituisiksi! Jos ei herää vessaan, niin sitten herää vaihtamaan asentoa. Kääntyilen ihan valtavasti yön aikana puolelta toiselle, kun kyljet ja selkä puutuu... Ja mitään apua ei tunnu löytyvän... Meinaan aina kääntyä osittain vatsalleni ja sit säikähdän sitä, että taas seven litistin toinen asento on selällään makaaminen, joka päättyy yleensä omaan hapen puutteeseen... Unet sit taas on ihan oma lukunsa... Toissayönä epäilin, että heräsin supistuksiin, mutta aamulla en enää ollut varma olinko nähnyt unta. Kaikki unet on niin todellisia jotenkin. Onko teillä muilla ollut repimistä kyljessä nyt näillä myöhäsemmillä viikoilla? Mulla tuntu yks yö oikein tosi kipeenä oikee kylki. Tuntu, niin kun siinä olis ollut lihaspistos tms. ja asennon vaihtaminen ei auttanut. Olis pitänyt päästä makaamaan varmaan mahalleen, että olis auttanut... Ton yön jälkeen sitä vaivaa ei oo ollut, mutta huoli heräs, että mistähän siinä mahto olla kysymys..

Vesijano on kova vaikka kuinka joisin. Pahenee myös iltaa kohti ja yölläkin tekee mieli juoda. Yöjuominen pahentaa mulla yönärästystä... Ja kun närästys hiukan vaimenee, niin kyljen kääntäminen alottaa sen alusta. Mä en ole mitään rennieitä ottanut, mutta pahimpiin hetkiin juonut lasillisen piimää. Se auttaa heti Toinen mikä on auttanut päiväsaikaan, on ollut sohvalta ylösnouseminen

Sykkeistä mulle on sanottu neuvolassa, että riippuu paljolti vuorokauden ajasta mitä ne millonkin näyttää... Aamusin vauvan sykkeet on yleensä korkeemmat... Kysyin, kun ihmettelin miks meijän vauvan sykkeet tuntuu menevän alemmas joka kerta, että johtuuko siitä, kun viikkoja tulee lisää vai mistä... Mut ei kuulemma johdu, kun ihan vaan vuorokaudenajasta. Sitä siis uskominen täällä Liikkeitä kuitenkin on reippaasti, joten ei sit kai oo syytä huoleen.

Tarjonnasta oon edelleen ihan pihalla Katsoin myös noita ohjeita ja sohvalla makuuta pitäis välttää No, odottelen kuitenkin nyt vielä sinne lääkäriin, ennen kun alan tekeen omia käännösyrityksiäni.

Menee rae- ja ukkoskuuron "ihailuksi" tää aamu näköjään....
sisunen ja seve 34+1

 

Täällä nyt sitten koitetaan keksiä jotain tekemistä, kun nyt kotona ollaan loppuun asti. Meinaa tylsäksi jotenkin käydä. Tosin olinhan vuosi sittenkin saikulla pitkään polven takia. Silloinkin tuo vamma vaikutti siihen tekemisen keksimiseen, eli ei liikuntaa juuri voinut harrastaa. Nyt polvi on kyllä kunnossa, mutta muuten ei jotenkin kärsi enää kovin paljon kävellä. Selkään käy ja mahaan myös. Koitan kyllä edes sen vähän hiippailla ulkona mitä pystyn. Joten ehkä olikin jo aika jäädä töistä pois. Tosin jossain vähemmän raskaassa työssä (ja normaaleilla työajoilla) olis varmaan jaksanut loppuun asti.

On kyllä aika erikoista FG jos eivät sterilisaatiota suostu tekemään. Omalle äitille tekivät ihan sen enempää kyselemättä, kun näin halusi viimeisen lapsen jälkeen. Tosin oli jo viides lapsi ja ikää 37, mutta silti, ei tuossa nyt niin suurta eroa pitäis sinun tilanteeseen olla. Ja etenkin kun sinulla on ollut hankala nyt tämä raskaus.

Vähän tuohon liittyen olen miettinyt sitten että mitä ehkäisyä sitä sitten raskauden jälkeen käyttäisi. En mitään hormoneja haluaisi ainakaan niin kauan kuin lisää lapsia on suunnitteilla. Toisaalta haluaisin seuraavan jo suht pienellä ikäerolla, mutta ei varmaan ihan ilman ehkäisyä uskalla kuitenkaan olla. Vaikka sanotaankin, että imetys suojaisi jne. Mutta jos tietäisi, että seuraavan yritykseen menisi se reilu puoli vuotta (niinkuin tässä ekassa) niin voisi aika huoletta sitten olla ilmankin. Kun ikäeroa tulisi sellainen 1,5 vuotta. Mut pitää ehkä mieheltäkin vielä sitten kysyä

Sain sitten ajan äitiyspolille siihen ylimääräiseen tarkistukseen ja olis jo reilun viikon päästä. Viimeksi kohdunsuu oli 3cm pitkä, saa nähdä onko muuttunut tuosta. Kivuliaita supistuksia ei kuitenkaan ole ollut koko raskaudessa, sellaista epämiellyttävän tuntuista kireyttä vaan.

Jos vaikka lähtisi tuonne kauppaan hiippailemaan samaan tahtiin mummojen ja pappojen kanssa. Huomenna mies lähtee koko päiväksi reissuun, saa nähdä jos itse jaksaisi tuonne kaupunkiin lähteä ajankuluksi.

Tirppana 30+6

 

Onnea äitiyslomalle jääneille, olen niin kade... Ei kyllä motivoi tää työn puskeminen yhtään, kun kaikkea sattuu ja tapahtuu ja kroppa kipuilee. Vielä olisi omaa sarkaa 4 kokonaista viikkoa jäljellä + sitten se, että työthän jatkuvat vielä "lomallakin", kun en projektistani pääse eroon mitenkään. Nyt lähinnä naurattaa oma alkuraskaus, kun mahaa ei näkynyt ennen puoltaväliä ollenkaan, enkä aina edes muistanut olevani raskaana, kun ei ollut mitään oireita! Hah! Nyt niitä sitten on saatu ihan riittävästi.

Voimia muuttoon, mnica! Tosi kovia muuttajia ovat marraskuiset olleet, varmaan puolet muuttaneet raskauden aikana, itseni mukaanlukien. Kovia muutoksia elämässä, mutta onneksi muutot ovat kivojakin asioita, vaikkakin raskaita!

Hienoa, että Tunalla ja Hevosenkengällä ei ollut mitään huolta sittenkään!

Päätin, että olen kaikesta valittamisestani ja päänsäryistäni ja viiltävistä liitoskivuistani ja superlisääntyneestä selluläskistä huolimatta superonnellinen kaikkinensa hyvin sujuneesta odotuksesta. Hienoa, että kukaan palstailija ei ole vielä synnyttänyt, eikä ole osastolla makaamassa (toivottavasti ei kukaan palstalla hiljainenkaan ole). Sain kuulla huonoja uutisia siskostani viikolta 23... Lapsivedet menivät eilen, onneksi ei supista, mutta totaaliliikuntakielto päällä ja lanssilla sairaalaan hoitoon. Ei saa edes istua. Toivotaantoivotaankovasti! että viikot menevät eteenpäin ja vauva saa tärkeitä kasvuaikoja vielä mahassa sisällä! Ei ollut serkusten syntymäjärjestys tämä kyllä tarkoituksena, oletus oli että minun vauvani olisi parikuinen kun toinen syntyy, ja nyt voi käydä toisinpäin! Niin kamalaa että ei oikein tiedä miten päin olisi. Ja jos käy huonosti, kuinka voi iloita omasta vauvasta? En osaa edes ajatella

Parempaa viikonloppua kaikille, pitäkää huolta mahoistanne

Nynaeve ja Pp 30+5

 

Työssäkäymisestä, minä olen vielä töissä kaksiviikkoa ja hyvin jaksaa . Kotona en sitten pahemmin mitään jaksa, mutta toisaalta haluankin vielä olla töissä. Esikoisen aikaan pidin ensin kesäloman jolta jäin suoraan äitiyslomalle. Mutta silloinkin olin niin hyvässä kunnossa ja tarkoitus olikin että ehdin vielä tehdä kaikenlaista ennenkuin vauva syntyy. Tällä kertaa sitten vähän eritavalla... Kun ei ole kipuja eikä suppareita niin mikäs töissä on ollessa, aivotkin toimii vielä suhteellisen hyvin .

En ole pahemmin kirjoitellut tänne vaan ollut aktiivisemmin tuolla facebookin puolella mutta lueskellut kyllä olen täälläkin.

Tsemppiä vaan kovasti loppua kohden... viikot tosiaan alkaa käymään vähiin. Itse heräsin eilen siihen että eihän tässä ole edes kahta kalenteri kuukautta siihen kun vauva syntyy.

ipna 32+6 eli huomenna poksuu taas...

 

|O Pakko pitää breikki, kun rupee kroppa sanoon vastaan touhuamisesta.. Kiitos tsempeistä, niitä näköjään tarvitaanki! Oli tarkoitus käväistä kaupungillaki, mutta joutunee jättää väliin. Mutta tiedänpä ainakin jo nyt itsekin pysyä sitten kaukana tosimuuttohommista. Varsinainen muutto tapahtuu vasta ensi viikonloppuna, mutta kaikki on kotiin päin mitä saadaan täältä jo roudattua lähemmäksi.

Onnea tosiaan kaikille mammalomansa aloittaneille!

Nukkumisesta mä oon nyt tosi paljon kääntyny selälleni nukkumaan, kun otin tuon pötkylätyynyn käyttöön. Aina vähän säikähdän, että apua jos istukassa ei nyt veri kierrä kunnolla..! Mutta eihän sitä vasemmalla kyljellä voi mitenkään koko yötä nukkua! Joskus ihan kipeetä ottaa, kun yrittää kääntyä takas sille. Ja musta tuntuu, että jos yritän tyynyillä tukea, niin tuun vaan kipeeksi. Varmaan johtuu yliliikkuvuudesta, että vähän liianki hyvin ranka joustaa sitten.

Nyt välipalaa. Jos sitten jaksais taas jotain!

 

Moi!

Neuvolakuulumisia rv 30+2:
Verenpaine 114/71
hb 117
sf-mitta 28
painoa tullut +700/vko (yhteensä 9kg)
pissa puhdas
sykkeet n.140
Sydämentykytyksiä aiheutti neuvolassa se, kun ensin ei opiskelija eikä kokenut terveydenhoitajakaan saanut sydänääniä kuuluviin. Onneksi sitten etsimisen jälkeen löytyi!:O Voisikohan etuseinässä oleva istukka vaikeuttaa sydänäänien kuuntelua? Vauvalla on kuulemma vielä paljon tilaa liikkua ja oli kätilön mukaan masussa jotenkin poikittain. Potkut onkin tuntuneet milloin missäkin. Hb oli lähtötilanteeseen nähden alhainen, joten rautaa pitää syödä edelleen. Ostinkin Obsidanin sijaan sitä Kräuterblutsaftia ja vasta kotona huomasin, että se sisältää myös vitamiineja. Voikohan sitä ottaa päällekkäin Multitabs raskausvitamiinin kanssa, tietääkö kukaan?

Sairaslomalla olen nyt selän takia ensi tiistaihin ja sitten pitää katsoa, meneekö vielä töihin. Kolme ja puoli viikkoa olisi sitten vielä äitiysloman alkuun. Olisin kyllä ihan valmis jäämään kokonaan pois...Sain sitten ylimääräisen neuvolalääkäriajan vielä viikon päästä maanantaille. Hän arvioi sairasloman tarpeen jatkossa ja kuulemma katsoo myös kohdunsuun tilanteen. Neuvolatäti sanoi mulla olevan hyvin supistusherkkä kohtu: kiristyi heti, kun hän koski mahan päälle. Harjoitussupistukset on myös lisääntyneet ja niitä tulee päivittäin varsinkin iltaisin. Välillä jomottelee menkkamaisestti myös.

Veden juonti: kauhea jano täälläkin varsinkin iltaisin koko ajan. Vesi ei oikein maistu ja juonkin paljon kivennäisvesiä. Vessassa saakin sitten hypätä yöaikaan ihan kiitettävästi ja sitten kun nousee ylös, vauvakin herää ja alkaa monottelemaan. Nuku siinä nyt sitten

Hikka: en ole tuntenut vielä ollenkaan. Aika kummallista kun eikö sen näillä viikoilla ole aika tavallista?

-Melanie 30+2

 

Jos vaikka pitkästä aikaa kirjottelis tännekkin pienen tekstin =)

Eilen oli neuvola 32+4
- paino oli tippunnu 100g kahessa viikossa.. eli noin -3kg lähtötilanteeseen
- pissa puhdas
- hb ei otettu
- sf ei otettu
- verenpaine 140/80
sydänäänet 140-150

TH laittoi lähetteen äippäpolille samalla ku toissapäivänä oli jotain epämääräistä vuotoa niin tarkistivat, että ei vain ollut lapsivettä. Eikä onneksi ollut! Samalla lääkäri ultrasi ja murusen painoarvio oli 1,9kg eli tasan keskikäyrällä kasvaa ja raivotarjonnassa ollaan. :heart:

Selkäsärky on nyt muutamana päivä ottannu täysin vallan ja jokikinen liike sattuu niin pirusti, että itkettää ja lääkäri sanoi, että 3g panadolia per päivä on maksimi eikä muuta oikein suositella.. eipä siitä apua ole ollut, mutta pakko silti vain syödä sitä..

Pakko lähteä vähän pötköttelemään ja huilaamaan selkää!

Hyvää viikonloppu äipät! :flower:

Niiskuneiti-87 ja muru 32+5 :heart:

 

Lähes päivittäin käynyt lukemassa täällä, mutta oon ite ollut niin laiska kirjottelemaan omia kuulumisia.. Joten nyt tulee jotain.

Neuvolassa kävin viikko sitten, hemppa oli noussut kivasti 122, viimeeksi oli 109. Painoa on tullut edelleen hyvää vauhtia, +800g viikossa tais olla. Joten nyt on tullut sitten ensimmäisestä neuvolasta 15kg.. Eli varmasti menee 20kg rikki raskauden aikana. Th sitten määräs mut sokerirasitukseen juurikin tuon runsaan painon nousun takia.
En kyllä oikeen ymmärrä että mihin ne kilot menee? Maha toki on kasvanut muttei sekään mikään jättiläinen ole. Muutkin ovat ihmetelleet että kun en näytä sen suuremmalta kun ennen raskautta. Toki turvotusta on aika reippaasti.

Sokerirasitus mulla oli tänään, ei ollut niin paha kun odotin.. pelkäsin että pyörryn tai rupeaa heikottamaan ihan hirveesti mutta ei.. Inhottavinta oli illalla koittaa saada nukuttua kun oli nälkä.

Äitiysloma lähenee, mulla ei ookkaan enään vuoroja töissä paljoa, ihan muutamia vaan. Joten ei tässä enään täysteholla töitä tehdäkkään. Mutta hyvin on vielä jaksanut.

Hyvät viikonloput kaikille.

Lily_ 31+4

 

Moikka.. tänne ei ole joutanu kirjoittelemaan ku koulu on painanu päälle, mutta nyt on näyttöviikko ohi ja koulun kanssa sovittu että aloitan nyt sitten mammaloman.. hieman haikea olo ku olin suunnitellu et kävisin koulua pois alta niin kauan ku kykenen ja nyt sitten alkaaki jo loma :O kohtahan tähän kotona oloon täytys muutenki tottua =)

rontti1 31+5

 

Pikaisesti täältä muuttotouhujen keskeltä huhuilen kiitoksia myötätunnosta :hug: Onneksi tosiaan muksahduksesta selvittiin säikähdyksellä. En tiedä olisinko muuten mennyt edes tsekattavaksi tai olisiko sinne pyydetty mutta kun mulla on toi istukka tuossa etuseinässä ja voi kai siksi irrota tai revetä herkemmin. Toki suojaa myös pientä paremmin =)

On ollut niin kova urakka täällä pakkaamisten ja siivoamisten kanssa että pienen liikkeitä ei paljoa päivällä ehdi tunnustella. Nyt heti istahtaessa alkaa kova muksiminen ja hikkailu. Oon huomannut että Sintti hikkaa aina myös kun olen syönyt. Ihmeen hyvin oon jaksanut täällä painaa menemään ja pakannut oikeastaan koko kämpän viikon aikana yksin ja siinä sivussa sitten sulatellut pakastimet ja hinkannut suihkukaapit ja hellat puhtaaksi. Mä en kyllä siivoamalla saa supistuksia aikaiseksi, mutta vähänkään reippaammin kävellessä alkaa heti supistaa.

Käytiin eilen kaiken siivoamisen ja pakkailun vastapainoksi teatterissa Helsingissä. Käytiin katsomassa ihan kipeän hauska Jukka Rasilaisen esittämä Isyyspakkaus Aleksanterinteatterissa. Mies myönsi että osui ja upposi kaikki jutut Jos asutte pk-seudulla ja luulette olevanne vielä yhtenä kappaleena 10.11., niin voin kyllä suositella lämpimästi!

Mukavaa viikonloppua kaikille pallomahoille! Meillä se sujuu muuton tohinassa! Palailen kunhan muutosta on toivuttu!

Tuna ja Sintti 31+4

 

kräuterbluftsaft ja multi-tabs päällekäin en ottaisi, molemmat niin tosi vahvoja. mutta apteekista kysymällä selviää olenko väärässä

 

Kivut todellakin ON! sisunen taisi mainita tuon repivän tunteen kyljissä ja voin kertoa, että tiedän täsmälleen mitä tarkoitat. Mulla niitä tulee sekä yöllä, että päivällä. Välillä oikein niin, että töissä ollessakin on vaan pakko jättää kaikki kesken, ja lähteä takahuoneeseen ottamaan lukua hetkeksi. Mainitsin tuosta tänään neuvolassa, ja kuulema on ihan normaalia, kunhan ei ala esiintymään toistuvasti samassa kohtaa ja niin voimakkaana, että jalat lähtee alta. Kaikenlaiset kivut on kuulema aika yleisiä tässä vaiheessa raskautta.

Neuvola oli siis tänään jälleen kerran. Perussysteemit kaikki ok, ainoa heitto oli verenpaineessa. Yläpaine oli hieman koholla, mutta menee päällä olevan flunssan piikkiin kuulema. Painoa oli tullut vaatimattomat 1,3kg/vko! :stick: Mutta koska muuten kaikki oli ok, ja sf mitta edelleen keskikäyrällä, niin ei th siitä sitten sen enempää alkanut sähisemään. Kokonaispainoa tullut nyt 16kg raskauden aikana ja kohta paukkuu 90kg rajat rikki elopainossa. Tuosta sf-mitasta saatiin oikein erityismaininta, että on kuulema todella harvinaista, että näin tasaisesti kasvaa läpi kaikkien mittausten. Hyvä hyvä! Niin, ja juniori oli asettunut niinsanotusti lähtötelineisiin, eli edelleen raivotarjonnassa ja valunut entistä alemmas jo tässä vaiheessa. Tuskin tuo sieltä enää pyörähtää kuulema mihinkään. Toivottavasti ei.

Acacia ja toukka 33+3