MARRASKUUN 2012 masuasukit <3 *kesäkuussa*

Heippa!

Törkeistä kommenteista: Mä en oikeastaan edes tajua mikä on törkeää tai tungettelevaa, mä oo sitä sarjaa että voin kertoa vaikka seksiasennon missä lapsi on saanut alkunsa Mulla ei siis ole hirveän tarkkaa käsitystä siitä mikä kommentti tai kysymys menee "liian pitkälle". Ja luulenpa että olen juuri sitä sarjaa joka saattaa tyhmyyksissään sanoa ihmisille jotain mikä loukkaa. En kuitenkaan ole siis ilkeä ihminen ja toivon että ihmiset sanovat suoraan tai pyytävät korjaamaan sanomiseni jos olen loukannut, koska en vaan tajua.... Siinä on ehkä yksi syy miksi en halua lähteä kaiken maailman mammakerhoihin ym. kun näen jonkun ilmeestä että "nyt mä sanoin jotain väärää" mutta en tiedä mitä se oli, mikä kohta mun puheessa loukkasi ja jos yritän kysyä että "sanoinko mä jotain väärää?" niin ihmiset kieltävät mun sanoneen mitään väärää vaikka kasvoilta näkee että jotain mä möläytin tai mokasin

Yksi kommentti tosin mikä mua vähän hätkäytti oli kun olin lääkärin vastaanotolla ja puhuttiin tästä raskaudesta jotain ohimennen, lääkäri kysyi että oliko suunniteltu raskaus ja mä sitten siihen totesin että ei meillä yksikään raskaus ole sellainen suunnittelemalla suunniteltu, mutta iloisia yllätyksiä kaikki (ja siis joka kerta ollaan kuitenkin tiedetty että lapsi voi saada alkunsa) niin lääkäri totesi että kannattaisi seuraavan jälkeen sitten varmaan harkita tota sterilisaatiota kun mulla on ollut noita ongelmia mielenterveyden kanssa... (mulla on siis ahdistuneisuushäiriötä)... Mä olin vähän että mitähän tohon nyt voi sanoa, normaalisti mulla on kommentti kaikkeen mutta tossa kohtaa menin kyllä hiljaiseksi..

Kerpele ja vauva rv. 17+3

 

Hei vaan kaikille pitkästä aikaa!
En ole kovin aktiivinen kirjoittaja, luen kyllä melkein päivittäin teidän kuulumiset. Hajuista pahiten käy nenään konetiskiaineen haju. Piti vaihtaa toisen merkkiseen, kun en voinut syödä tai juoda mistään, kun kaikkiin oli jäänyt sen tietyn aineen haju. Jollekin teki kaurapuuron haju pahan olon, itse voisin syödä sitä ämpäri tolkulla. Tulimme juuri etelänloma matkalta, josta tuota kyseistä herkkua ei saanut. Suorastaan kiukutti aamupalalla syödä pelkkää leipää. Kovinkaan paljon en ole tarkkaillut syömisiäni. Ainoastaan makean yritän jättää vähemmälle (huonolla menestyksellä). Niin ja jäätelö, voi sitä voisin syödä vaikka kuinka paljon.

Rakenneultra on vasta 4 viikon päästä. Jos vain näkyy, niin haluamme tietää sukupuolen.

Liikkeitä olen tuntenut jo reilun viikon. Ne eivät tunnut vielä säännöllisesti ja voi mennä päiväkin etten tunne mitään. Ovat niin hentoisia vielä. Ihan mahtava fiilis tulee kun tuntee pikkuisia hipaisuja mahanpohjassa. Ja kohta ne ovat jo voimakkaampia!

Leppoisaa odotusta kaikille! Kohta ollaan puolessa välissä!

Vesi 17+0 poks!

 

huomenta

univelkaa on niin ettei enää itekään ymmärrä mulla on pahuksen kovat kuukaudet edessä...
yritän jaksaa kirjoittaa jotain.

ihmisten kommentit ite kestän rankkaakin huumoria, myös itseeni kohdistuvaa, mutta sen verran tarvii olla ihmistuntemusta ettei omaa huumoriaan kohdista ihan kehen vaan, että osaa lukea mitä kellekin laukoa, joku voi oikeasti loukkaantua.

liikkeet tunsinhan minä sitä kuplintaa viikon verran. mutta nyt maanantai ja tiistai täysin ei mitään. koitan ajatella että vauvalla on vielä niin paljon tilaa hävitä tuntemattomiin, että siellä se silti lymyilee. en jaksa edes huolestua. enkä jaksa oikein iloitakkaan. tää jatkuva väsymys noiden heräämisien kanssa, alkaa tehdä tuhojaan.
neuvola on viikon päästä, kai se sit siellä selviää kuuluuko sitten edes sydänäänet.

repäisykivut on tosi pahoja tällä hetkellä. piti makkarissakin sängyn paikka vaihtaa että pääsen helpommin ylös yöllä.

jään odottamaan kahvin suotuistaa vaikutusta, ja kirjoittelen sitten lisää, nyt on pää ihan jumissa, nytKIN

fourth gift ja pikkupalleroinen 15+0

 

noniin, nyt kun on saanut aamunsa rauhassa taas aloittaa, on ehtinyt jo siivota vessan, eteisen ja keittiön. ja luuttukin heilui mäntysuopa tuoksuu ja siisti koti tuo piristystä mielelle

vaikka sitä on kuinka väsynyt, yritän pitää kiinni rutiineista. onneksi ystävät ovat tukena myös, mulla on kolme hyvää kaveria jotka pitää mulle seuraa, ja ymmärtäävät jos sanon et tänään en jaksa nähdä mutta ovat sellaista vetoapua pysymään arjessa kiinni. nähdään lasten merkeissä tai koirien merkeissä. ja pääasia että mun tulee lähdettyä ulos ja kotipihaltakin välillä pois....

kotierakkona minäkin viihdyn, en kaipaa mitään mamma-kerhoja missä vertaillaan viime hetken merkkivaatteita ja kuinka taas laitetaan rakennekynsiä ja irtoripsiä ja karpataan kokoon 34...
ite olen tavallinen maalaistyttö, joka arvostaa AIVAN muita asioita kuin pinnalliset hörhellykset
en sano että nuo em. asiat ovat kiellettyjä, ei, vaan jos ne on päällimäisenä puheenaiheena aina tavatessa niin silloin vaihdan maisemaa Gantit ja Lacosteet ei kuulu mun sanavalintaan ... -eikä lompakolle

eniten tässä ärsyttää se ettei miehen kanssa kovinkaan jää kahdenkeskistä aikaa... kun oon illalla niin poikki etten yksinkertaisesti PYSY hereillä. se kyllä vielä ainakin on jaksanut mua ymmärtää ja kannustaa että kaikki kyllä helpottuu kun vauva syntyy. niin, vaan onhan tuonne aikaa...

piti kesällä loman aikana reissatakin hiukan, mutta itsellä ei oikein ole inspiraatiota olla tien päällä ...
saati sitten mitään kavereiden kesken illan istujaisia... muut naukkailee jotain rentouttavaa juomaa ja mitäs minä... vettä vaan eikä rentouta lainkaan. en jaksa mitään enempää... aiempina kesinä meillä on kutsuttu porukkaa illanviettoihin grillaamaan ja saunomaan. nyt sanoin etten yksinkertaisesti jaksa. ei jaksa edes kiinnostaa. vaikka meno ei olekaan örvellystä koskaan, jotenkin sekin rasittaa, et muut voi ottaa sen muutaman oluen tms ja niillä on hauskaa. mulla ei. mä vaan odotan kellon lyömää että pääsen nukkumaan. ja vaikka hetkittäin jaksan olla seurallinen, väsyn tosi nopeasti, ja sitten mua alkaa ne ihmiset ympärillä jo ahdistaakin.
haluaisin paeta vain jonnekin koloon piiloon loppuraskaudeksi, jossa mun ei tarttis selitellä vointiani jokaiselle ja sanoa et oon ihan kuollut. tämä odotus muuttui pitkäveteiseksi odottamiseksi, joka ei paljoakaan iloa tuo. lähinnä vaan miettii sitä että jos tulisi keskenmeno, osaisinko sitäkään enää surra, vai olisinko vain helpottunut että nyt se on ohi jollain tavalla edes.
jotenkin huomaan itseni muuttuneen niin ettei millään ole mitään väliä. väsymys on päällimäisenä mielessä, ja se miten ihmeessä jaksan loppuajan. ja kuinka tämä kaikki vaikuttaa parisuhteeseen, lapsiin saati syntymättömään pieneen....
muissa raskauksissa tässä vaiheessa olen kukoistanut ja mieli lentänyt pilvissä. Nyt mä vain OLEN. tunnepuoli aivan turta.
haluaisin vain nukkua. nukkua ja nukkua...... tai syödä. syödä syödä ja syödä. ja sitten taas nukkua.

väkisin sitä pakertaa kotihommat, ja raahautuu ulkoilemaan. se lähteminen tässä on vaikeinta. mutta ulkona ollessa mieli hiukan muuttuu, se piristää kyllä. toiset suunnittelee terassikierroksia, minä vain elän kolmen tunnin sykleissä... milloin mennä vessaan.
enkä varmasti ala vauvaa enää väkisin imettämään sitten aikanaan. jos tuntuu hankalalta eikä maitoa näytä riittävän, niin pullolle vain , mulle riittää tämä stressaava elämä....

tämmöstä pään purkamista.... hmh....
koittakaa kestää mua...

 

Tasan kaksi viikkoa rakenneultraan! ei mulla muuta..

Nellielli ja pötkö 18+3

 

Huomenia

Pikaisesti pitää kirjoittaa, kun tuo mun pieni ei anna äidilleen hetken rauhaa. Kuinkahan mä selviän ikinä kahden pienen kanssa?

Neuvolassa kaikki oli hyvin, pienellä on vahvat sydänäänet ja potkiskeli ihan tosissaan, itse niitä en tunne, joten voisin olettaa istukan olevan taas tuossa edessä, harmi jos on.

Lääkärineuvolasta tuli kolme lähetettä labraan, kilppari koe, streptokokki b ja sokerirasitus. Kaikkee muita osasin odottaakin, mutta toi kilppari oli ylläri. Painoa oli noussut lähtöpainosta +3kg, mutta koska omasta mielestäni syön pääsääntöisesti terveellisesti ja pyrin liikkumaan lähes päivittäin, niin päätettiin sitten tarkistaa varmuuden vuoksi nuo kilpirauhas hommelitkin. Sokerirasitus on rv 24-26, joten se on sitten heinä-elokuun vaihteessa.

Rakenneultra on heinäkuun toisella viikolla ja se on myös meillä viimeinen ultra jos raskaudessa ei tule mitään ongelmia. Odotuksesta tulee varsin pitkä rakenneultran jälkeen

Sepäs oli oma napainen tilitys, sori

Inari & Juri Kakara 16+5

 

Heippa kaikille!

Hyvä että kesäkuu perustettiin, itse en ole päässyt kirjautumaan pitkään aikaan tänne
ja nyt ajattelin ja sisään pääsin, jihuu!

Minulla olisi tänään rakenneultra 15.20. Kyllä on jännää!! Toivottavasti näkisimme
tulevan tulokkaan sukupuolen ja kaikki olisi hyvin :heart:

Micaela & Pompula 19+5

 

Sympatiat sulle Kerpele! Tunnen itse usein samoin vieraassa naisporukassa Tätä ne 12 vuotta miesvaltaisella työpaikalla teettää! Jututkin on siellä äijätasolla ja kun ei niiden kanssa tarvitse ihan kauheasti miettiä miten asiansa esittää. Joskus pitää sanoa pahastikin että asia menee perille mutta miesporukassa on siksi mukavaa että kukaan ei kanna kaunaa eikä mökötä. Mun kauhu olisi olla töissä jossain hoitoalalla akkaporukassa Mulla on onneksi sellanen ala-asteelta mukana kulkenut tyttöporukka joiden kanssa pystyy juttelemaan ihan omana itsenään, eikä tarvitse kummia katseita ottaa vastaan.

Hui jännää Micaela! Kohta saatte ehkä tietää potkutteleeko siellä masussa pieni tyttö vai poika! Ja tietty tärkeintä että ne kaikki rakenteet ovat kunnossa!

Tältä aamulta takana toinen neuvola! Kaikki arvot ihan ok. Paino oli sieltä 2kk takaisesta ekasta neuvolasta pudonnut -1kg. Loistavaa! Samoin oli kyllä hemoglobiini huristellut alas 149 --> 128. Sydänäänet saatiin kuuluviin pienen etsinnän jälkeen ja jumpsuttelivat kuulemma vahvasti :heart: Seuraava neuvola olisikin sitten vajaan kuukauden kuluttua. Rakenneultraan vielä hieman yli kuukausi. Vähän harmistuttaa kun kesätauon takia päästään ekaan perhevalmennukseen vasta ihan elokuun vikoina päivinä ja silloin opastamassa fysioterapeutti. Olispa voinut olla ohjaus tarpeen jo ennen tuota! No kaipa sitä neuvolan kautta voi päästä jos tosi kovasti tulee tarvetta ennen...

Varmaan ens viikolla hiljenen lomailemaan kesäkuun ajaksi! Hyvää vointia kaikille

Tuna ja sintti 16+2

 

Heissan pitkästä aikaa.
En ole nyt melkeen viikkoon kerennyt käydä koko palstalla ja hiljaista näkyy olevan myös tulevaisuudessa, mutta nyt tässä vaiheessa kertoilen kuulumisia.

Liikkeet ei tunnu vielä, jonkin verran kasvukipuja mutta ei muuta

Hajuherkkyys on jonkin verran, Kanaa en pysty paistamaan vieläkään muuten on aika vähällä päässyt. Tupakka nyt on aina ollut ällöttävää.

maha pieni on, vielä menisi pitkälle että näkyisi selvästi ulkopuolisille. Pari työkaveria on yllättynyt kun olen sanonut että raskaana ollaan et kohta alkaa viides kuukausi ovat olleet vaan että täh, oikeasti kun ei näy.

Rakenneultraan olis vielä tarkalleen 3 vko toivottavasti kaveri esittelee sukupuolensa niin pääsee vaateostoksille.

Lauantaina olis eka kesälomapäivä Juhannus vietetään tulevilla mummeilla samalla paikkakunnalla kun asuvat niin helppoa käydä kylässä. Viime viikonloppuna polkaistiin keittiö- ja olohuoneremppa käyntiin olohuone saadaan tänään semmoiseen kuntoon että sähkäri pääsee sinne hommiin (vähän aikataulutus ongelmia kun minä olen yövuorosa ja mies aamuvuorossa). Keittiösta saadaan purettua alakaapit pois vasta lauantaina kun putkimies tulee käymään. Sunnuntaina sitten laitetaan keittiö siihen pisteeseen että sähkäri pääsee maanantaina töihin. Ti ja ke tehdään villoitus ja levytyshommia ja sitten torstaina aamusta lähdetään juhannuksen viettoon.
Kiva tätä on tehdä mutta kovasti jännittää oma jaksaminen että milloin tulee se että on pakko hidastaa tahtia. Nyt kuitenkin tehdään apinan raivolla että saadaan valmista, mielessä siintää jo uusi hieno keittiö ja uuden sohvan hankinta

 

Fiilisten tänään vain poksuntaa, 18+0!!!! :heart:

Suzyy ja pikkuinen

 

Heippa!

Ihana mylläys kävi viime yönä yövuorossa ollessa :heart: Ihanaa kun tuntuu selkeästi! ja mikä vielä parempaa, mulla ois parin viikon päästä toivottavasti viimeiset yöt, koska napakoita suppareita tuli pitkin yötä..
Viikon päästä olisi rakenne UÄ ja toivottavasti pikkuinen sukupuolta vilauttelee. Vaikken mä siihen 100% usko, neutraaleja värejä vauva-aikaan ostelen. Sen verran kauhujuttuja kuullut pinkeistä huoneista ja poika on syntynyt.

Kesälomaa ois pari viikkoa ja reissuun tarkoitus lähteä lasten kanssa. Miehellä ei ole lomaa yhtä aikaa, joten Suomen reissulle tarkoitus lähteä. Olen vissiin 5 kaupunkia suunnitellut, saas nähdä kui jaksaa autolla ajella. Paljon vaan pysähtymisiä matkan varrelle. Jotenkin ajattelin, että nyt on helppo mennä vaan kahden kanssa, ja jotenkin haluaa tehdä jonkun tälläisen äiti-lapset reissun ja antaa erityistä aikaa heille, ennen kuin vauva sitoo useiksi kuukausiksi kokonaan ja on vaan sanottava "odota hetki, vauva syö" tai "Odota, vauva itkee" tai "Odota, nukutan vauvan". Se on ehkä suurin ikävin asia mikä on, sitovuus, ja isompien lasten ikuinen odottaminen omaa vuoroaan. Mutta tarttee sitten taas repiä sitä äiti-lapsi aikaa isommille joihinkin väleihin.

Maha on pikku pallo. Ihana sellainen. Töissä nyt aika moni tietää ja olivat ihmeissään että puoliväli jo häämöttää eikä mitään näy. Muuten ei kyllä voinnissa ihmeitä, päiviä jolloin kaikki kiukuttaa ja se kiukuttaa kun kiukuttaa. Perus mielialojen heittelyt siis arkipäivää. Mä niiiin nautin raskausajasta, pyöristyvästä kropasta, pienistä potkuista, ajatuksesta, että meille tulee VAUVA!

Vakuutusta olen ottamassa nyt raskausaikana jo ja ne koko ajan soittelee ja pyytelee jotain tietoja. Viimeksi niskaturvotus lukua ja huomasin, että tosiaan sitä ei ole merkattu äitiyskorttiin!! Joskohan se on vitkuttelua rakenne ultraan asti, etteivät ennen sitä halua myöntää . Oli muutenkin ihme ultraaja ei kertonut mistään mitään eikä vastannut kuin hymähdyksellä kysymyksiin, ei edes sydämen sykettä mitannut! Toivottavasti viikon päästä on joku toinen.

hevosenkenkä 18+1

 

voi ku työ osa ootte jo pitkällä..omat rv.t ei ole vielä kummoset :ashamed: meillä olis rakenne ultra vasta 6.7 pitkän pitkän ajan päästä. Liikkeitä tunsin joku aika sitten mutta nyt ne on "kadonneet" toissa viikolla neuvolassa kyllä vahvat sydänäänet kuului ja neuvolan täti oli kyllä sitä mieltä et tuskin mitään enää sattuis. josko se toukka kohta taas tökkis

rontti1 16+3

 

Tänään poksutaan ja tasan 3 viikkoa rakenneultraan :heart:

Rusina ja ykä 18+0 POKS!!

 

Micaelan kuulumisia odotan innolla!!!

Täällä on pitkin päivää siivoiltu pojan kanssa kaappeja ja sen on kyllä huomannut niin alaselässä kuin iskiaksessakin. Sängyssä kääntyminen oli vaikeaa kun otettiin pikkupäikkärit pojan kanssa.
Miten tota tavaraa voikin olla kaapeissa noin paljon ja vasta pari vuotta ollaan ´tässä asuttu ja ennen muuttoa kävin tavaroita jo läpi.

Nyt lähdetään käymään tossa naapurissa miehen vanhempien luona.

 

Rakenneultrassa kaikki hyvin :heart: Meille tulee pikku Micaela eli pikku prinsessa :heart:
IHANAA!!!

Micaela & Pikku Prinsessa 19+5

 

Micaelalle onnittelut pikku prinsessalupauksesta. :heart: Ihanaa kun alkaa selvitä näitäkn jo pikku hiljaa.

Acacia ja toukka 18+1

 

Onnea Micaela

 

Moikka kaikki!

Täällä yksi uusi tähän ketjuun..

Iästä sen verran et olen jo vähän vanhempaa sorttia.. Olin 42 kun sain tuon s
esikoisen viime vuoden elokuussa ja nyt kerkeen hyvinkin täyttää 43 kun tämä kakkonen tulee. mennään siis 1v kk ikäerolla, huh huh, mut iän vuoksi oli toimittava kun päätettii et perhettä koitetaa tehdä. Onneksi mieheni on nuori niin hän sit hoitakoot jos ite väsyn

Olo ollut selkeesti huonompi kuin ykkösestä. Välil suoraan sanoen niin huono et miettii miten jaksaa mitää. Ja joutunut ponnisteleen et saa jonkin asian tehtyä, esim. vaipan toiselle vaihdettua tai edes ruuat laitettua. Nyt pientä parannusta havaittavissa. Onneksi.

Liikkeitä olen tuntenut nyt muutamat vkot. Mennää nyt vkolla 16+2 ekasta selkeesti myöhemmin tunsin liikkeet.

Rakenneultraan vielä 4vko. Huoh, jotenkin sen jo haluis. Vaikka emme halua tieää kumpi tulee. kummatkin tervetulleita.

Minut siis sais lisätä tuohon listaan/pinoon
LA 19.11/kirppu69/toinen /tays

 

kirppu69 tervetuloa sekaan!

Nyt on alkanut selkeästi tulla enemmän ja enemmän sellaisia kunnon napakoita potkuja välillä tuolla masussa. Iltaisin yleensä tunnen selkeimmin, mutta tosiaan tuntuu jo liikkeet ihan pitkin päivää silloin kun toinen on sopivassa paikassa. Istukka on edessä oikealla, joten möyriminen tuntuu vain tuossa vasemmalla silloin kun pieni siellä suunnalla hengailee. Eilen illalla kuuntelin dopplerilla samalla kun toinen möyri menemään ja hauskaa tuntu olevan. Minussa on trampoliini. Puolelta toiselle karkaili äänet koko ajan ja heti kun löytyi, niin taas katosi humps-humps-äänet jonnekin. On se vaan mukavaa seurata tuota mahaelämää. :heart:

Acacia 18+2

 

Moikka!

Kirppu: tervetuloa mukaan! Ja kiva kuulla, että Erikakin on vielä täällä

Mä oon kans käyny lukemas lähes joka päivä, mutta en oo jaksanu kirjoitella. Flunssa ja poskiontelotulehdus on vaivannut jo yli viikon Välillä on ollut parempi ja olin töissäkin, mutta nyt eilen taas nousi kuume ja poskionteloja pakottaa. Sarvikuonokannua ja höyryhengitystä oon käyttäny. Panadolia oon joutunu vetämään, mutta antubiootteja en haluaisi millään. Mutta pakko kait se on, jos ei pian ala helpottamaan.

Liikkeitä: mitään selkeää en ole tuntenut, mutta pieniä hipaisuja kyllä. Eilen olin neuvolassa ja sydänääniä kuunneltiin myös esikoisen ja kuopuksen voimin Oli mukava tunne, kun taas tietää, että siellä tosissaan on elämää, kun oireita ei juuri ole.

Muiden möläytykset: ärsyttää täälläkin. "kyllä se nyt varmaan on tyttö" , "kait sieltä se tyttö nyt tulee" (aikaisemmat poikia). Itselle kun on ihan sama, kumpi tulee, kunhan pienokaisella olisi kaikki hyvin! Jännää kyllä jos nykyään saa jo rakenneultrassa tietää sukupuolen. Aikaisemmin ollaan saatu tietää vasta synnytyksessä...

Micaelalle: onnittelut tyttölupauksesta, ihanaa!:flower:

-Melanie 15+1

 

Micaela paljon onnea pikkuprinsessan odotuksesta. Näyttikö vauva heti sukupuolensa vai jouduttiinko oikein maanittelemaan? Me edellis odotuksessa ensimmäisen kerran oikein kysyttiin ultrassa sukupuolesta ja ultraaja oli niin asialla, mut pikkuinen ei vaan suostunut sitä näyttämään vaik kauan ultraaja yritti. Saas nähä miten tällä kertaa, kun meinataan kysyä. Toiset ultraajat kuulemma tokasee vaan vihasena, ettei heidän kuulu sitä katsoa.
Rakenneultraankin olisi vielä melki viis viikkoo.

Tervetuloa mukaan kirppu69

hannama&pikkuinen 16+4

 

Micaela Onnea tyttölupauksesta! :heart:

Kirppu69 Tervetuloa joukkoon! :wave:

Liikkeet Hitsi, kun en oo niistä yhtään varma..joskus tulee sellanen olo, et oli varmasti nyt pikkunen joka potkaisi..mut sit taas mietin, et jospa se oli vaan jonkinlainen ruuansulatushäiriö! en tiedä..no, ehkä ne kohta alkaa oleen voimakkaampia, niin sit tietää ainakin varmaks..

Nellielli ja pötkö 18+4

 

Heippa

Tervetuloa mukaan Kirppu69.

Onnea prinsessa lupauksesta Micaela.

Rakenneultraan on vielä pieni ikuisuus, mutta odotus tulee mulle tarpeeseen, en ole vieläkään päättänyt kysynkö sukupuolta vai en. Haluaisin tietää, mutta toisaalta taas en haluais tietää, sitten tulee vielä huono omatunto jos haluaakin tietää. Onpa vaikea päättää, en tiiä ymmärtääkö kukaan mun päätöksenteon tuskaa...

Inari & Juri Kakara 16+6

 

mä olen niin töttöröö, etten oo enää perillä mitä kellekin piti taas kommentoida....

aamupäivät menee ihan usvassa, kun yöt menee päin seiniä. jsut heräsin onnistuneilta päikkäreiltä, niin johan onkin moneen päivään taas elävämpi olo kahtena peräkkäisenä yönä oon havahtunut omaan itkuuni. stressi-tila taitaa kropassa olle melkoinen..

liikkeet kadoksissa vieläkin, ei mitään niitä oli sen viikon verran, mieleen tulee pakostakin että kaikki ei ole hyvin.

mies ilahdutti uutisella, että on suunnitellut mulle yllärin lauantaiksi :heart: ja sunnuntaina rakas ystäväni tulee pariksi päiväksi.

aurinkokin paistaa

 

Tänään ollu ihan hirrrvvittävä väsymys töissä! Yhdessä vaiheessa vähän piristyin, mutta sitte ei taas jaksanu mitään. Onneks oli pakko lopettaa aikaseen, kun työkaverilla oli meno ja hän sanoi käyvänsä siellä yhdessä kaupassa illemmalla, missä ei nyt sitte keretty käydä.
Heräilin yöllä kyllä tuon tukkoisen nenän takia, mutta onneksi ei tullut yskänkohtausta vasta kun aamulla noustessa ylös. Ilmeisesti tämä köhä tästä helpottaa!

Micaelalle onnea tyttölupauksesta!

fourth gifth jaksamista! Kannattaa neuvolassa puhua nyt tuosta jaksamattomuudesta ja stressitilasta. Aikasten kun saa apua, niin loppuraskaus voi olla jo paremmalla mielellä!

Mielihaluista. Mua ärsyttää kun KAIKKI kysyy, että onko ollu jotain älyttömiä mielihaluja ja kun ei mitään merkittävää oo ollu, niin tuntee ittensä jopa jotenki vajaaksi. Ja sitten heti kun jollekin kertoo raskaudesta, niin kysytään, että ootko voinu pahoin? Mielihalut ja pahoinvointi, siitähän tämä on tehty.

Rakenneultraan viikko ja 1 päivä! Pelkään koko ajan, että unohan mennä ultraan tai neuvolaan, kun ei mitään muita sovittuja menoja oikein oo.

Hormonit vissiin vaikuttaa hajamielisyyteen. Unohdin isän syntymäpäivän viime viikolla ja sitten tässä eilen tajusin vasta, että olihan mulla isälle lahjakin, jonka olin hommannu jo kuukausia sitten... No, onneks saan varmaan syyttää raskaushormoneja tästä unohtelusta...

Mut nyt syömään jotain. Tulin vasta töistä, eikä todellakaan ollut tarkoitus tulla täällä heti käymään, vaan ihan jotain muuta virallisempaa ;D