MARRASKUISET KARHUNPENNUT 2009 - MEIDÄN KUU! (Ja vähän joulukuuta...)

Piipero iso osanotto suuren menetyksen johdosta :'( :hug: Tälläistä tämä elämä on, koskaan ei tiedä, mitä yllätyksiä voi tulla..

Meillekin tuli tänään vähemmän mukava yllätys :/ Eli ultrassa olin tänään. Painoarvioita tehtiin. Samalla selvisi, että vauvalla on toisessa munuaisessa jotain vikaa.
Tosi kauan lääkäri ultrasi munuaisia ja virtsateitä. Toinen on selvästi suurentunut, virtsateissä ei näkynyt tukkeumia. Lapsivettä oli paljon, aavistuksen ylärajoillakin jopa, joten sen puoleen munuaisten pitäisi toimia. Munuaisvioissahan voi olla , että lapsivettä on niukasti, jois lapsi ei pysty pissaamaan. Tässä ei pitäisi olla tuosta kysymys.

Lääkäri oli tosi mukava ja selosti tarkasti, mitä näkee tai ei näe. Meinasi viedä tarkempaan ultraan, mutta kun näytti kuvat ylilääkärille, tämä sanoi, että nämä kuvat riittää, ei tarvitse ultrata enempää. Kai se sitten on positiivistä?

Lääkäri sanoi, että voi olla kyse vain sikiöajan ongelmasta, joka palautuu ajan kanssa. Tai sitten esim. lapsella voi olla isompi riski saada virtsatietulehduksia.
Voi olla , ettei tarvitse mitään hoitoa tai sitten tarvitsee. Kaikki on nyt auki.

Sitten kun vauva syntyy, lastenlääkäri ultraa vauvan munuaiset tarkemmin.

Käynnistämään ei aleta, ellei mene oikein yli. Sain uuden ajan tuonne 1.12, jos ei siihen mennessä ole syntynyt.

Vauvan painoarvio oli nyt 3.9kg. Eli tuommonen yli 4kg on kai tulossa.

Kovasti sekä kätilö että lääkäri ohjeisti, että ajoissa sairaalaan, ettei autossa tarvitse synnyttää :kieh: Ambulanssia käskivät tilata, jos yhtään tuntuu, ettei sairaalaan ehdi ajoissa, niin ei tarvitse miehen kätilöksi alkaa (ei muuten mies varmaan kovin innostuisi tuosta roolista ;) )

Niin ja voin tässä samalla paljastaa, että vauva on poika :heart: Lääkäri kysyi, että haluanko tietää ja kun itsellä oli pojasta niin vahva tunne, niin sanoin, että kerro vaan. Ei ollut siis yllätys tuo sukupuoli. Nimeäkin on pohdittu vaan pojalle.

Meidän poikatrio saa siis yhden lisää ja tytöt hivenen katkeria jäädessään pahasti alakynteen :whistle: Sanoin kyllä tytöille, että teissä on niin tekemistä, että yhtä tyttöä kohtaan pitää olla vähintään 2 poikaa, että pärjäävät teille :kieh:

Mutta tämmöisiä täällä.
Terkkarille soitin ja lohdutteli, että hänestä ei näillä tiedoilla kannata olla kauheasti huolissaan.

-Fiona (kuitenkin hiukkasen huolissaan) ja poju 38+5-
 
Unohdin jo, että piti ulkoilusta kysellä viisaammilta, kun unohtui sairaalassa kysellä ohjeita. Saako siis heti lähteä varoen (10-15min alkuun) ulkoilemaan vai pitikö odotella joku aika ensin? Mulla on kaikki näköjään kadonnut parissa vuodessa tai sitten nää lämpösemmät säät sekoittaa ajatusta :headwall:
 
mimona Me oltiin tänään tytön kanssa ekaa kertaa ulkoilemassa. Ja neiti on 1vko+2päivää... Käytiin hakemassa isosisko eskarista n15min matka :) ...tosin kun oli niin lämmin ilma, nostin vain kopassa jatkamaan unia lasitetulle parvekkeelle (+6astetta) ja hyvin nukkui. Itse vaan ravasin 10 minuutin välein katsomassa kuinka neiti voi :snotty: Nukkui sit 3tuntia parvekkeella :)
 
Piiperolle halaus,

Illalla kun Pohjoisen taivas tummuu, yksi tähti siellä kirkkaimpana loistaa, se olethan sinä siellä kuiskaten: "Enhän mennyt minnekään, nyt seuraan täältä teidän elämää."

olen ollut tämän palstan taustalukija, en ole ennen kirjoittanut mutta nyt piti tulla Piiperoa lohduttamaan. Olen kokenut saman kuin te, kaksi päivää ennen teitä meille syntyi enkelipoika. Hän oli kuollut kohtuun päivää ennen syntymäänsä, viikkoja kasassa jo 41. Syytä ei vielä tiedetä. Voimia kovasti kaikkeen tulevaan, mekin onneksi saimme pitää lastamme sylissämme ja ottaa valokuvia ja hyvästellä hänet rauhassa. Ette te tai sairaala olisi voineet tehdä enempää hänen hyväkseen, emmekä mekään voineet. Joitakin asioita ei ole tarkoitettu meidän hallittavaksemme.

Olemme saaneet sairaalasta apua siunaukseen, tuhkaukseen ja hautaamiseen. Hänet haudataan omalle paikalleen uurnahautausmaalle, vaikka häntä ei ehditty kastaa, se on nykyään ihan sallittua. Olemme ottaneet kaiken tarjotun avun vastaan, ja hakeneet itse lisää tietoa netistä. Käpy-yhdistyksen sivuilta löytyy ensihätään paljon hyvin kirjoitettua tukitietoa. Lisäksi yahoo:ssa toimii tuntematon-enkeli sivusto, sieltä saa vertaistukea. Halauksia, voimia, pidä huolta itsestäsi ja läheisistäsi, he ovat nyt se syy jolla jaksaa eteenpäin. Ja mikä hulluinta, myös toivo uudesta lapsesta antaa lohtua. Kukaanhan ei voi korvata toista, mutta se on yksi mahdollinen valoisa ajatus tulevaan.
R

Kauneimmilla lapsilla on siivet valmiina. Heidän ei kuulukaan astella päällä maan. Älä ole pahoillasi, vaikka enkelin syliisi saitkin, sen kauneudesta ei muu maailma pääse nauttimaan. Mutta sinä sait, sait etuoikeuden enkeliä katsella, rakkaudella saatella.
 
tyttö syntyi maanantai (16.11) aamuna aikaisin ja mitat oli 3720g 52cm ja pää 35

nopeesti kertomusta..
su.yöllä heräsin yhtäkkiä 2 jälkeen tosi kovaan kipuun,oli supistus heti voimakkaimmillaan ja lapsivettä lorahti sänkyyn.
paniikki iski heti koska kipu oli aivan mieletön. menin vessaan ja samassa uusi supistus ja lapsivettä.. Menin herättämään Jarnon ja se soitti isälleen ja mä synnärille,siellä kyllä ehdotettiin että pitäiskö heti ottaa ambulanssi mutta sanoin että kyllä me tullaan omalla autolla.
lähdettiin ajamaan ja supistukset tuli koko ajan 2 minuutin välein ja kesto oli minuutti. Oltiin ajettu n.20minuuttia (orivedelle) kun piti soittaa ambulanssi joka onneksi tuli heti ja sitten mentiinkin ja lujaa. Ambulanssissa kivut jo kovenivat ja alkoi pelottamaan etten saa mitään puudutetta sairaalassa,ambulanssissa otettiin jo valmiiksi housut pois :whistle: ja lopulta oltiin perillä ja hoitajat juosten veivät mut saliin ja tutkittiin nopeesti ja heti ponnistamaan :eek: muutaman kerran ehdin ponnistaa ja Jarno tuli. Selväähän oli ettei mitään ehditty antaa ja olin ihan varma että kuolen kipuun mutta kun pääsi ponnistamaan niin kipu jotenkin siirtyi eikä siihen enään kiinnittänyt huomiota..
Lopulta 10minuutin ponnistamisen jälkeen tyttö syntyi avotarjonnassa (josta muuten kätilö sanoi että sen takia kesti ponnistusvaihe "niin kauan" Oli tosi hieno kokemus kuitenkin mutta sen jälkeen alkoikin sitten tuska,istukka ei irronnut 2 tuntia kätilö sitä yritti irrottaa ja kaikki piikit sain kyllä silloin :x Lopulta lääkäri tuli ja sai istukan irti mutta kalvot oli repaleiset ja niitäkin piti irrottaa pihdeillä.. :/

Kesto taisi olla vähän yli 3 tuntia joista tosiaan istukan kanssa meni yli 2 tuntia ja sitä matkaahan meiltä tayssiin on n.45minuutia joten jos oltais menty omalla autolla niin Jarno olis toiminut kätilönä tien poskessa :whistle:

täällä nyt totutellaan elämään

palaan taas ajan kanssa lukemaan teidän juttuja

Niina,Viivi ja Mea 3vrk :heart:

niin ja Mea syntyi siis viikoilla 41+4
 
piipero86: Osaanotot täältäkin ja voimia sinne! :hug: Kamalaa että odotus voi päättyä noin ihan loppusuoralla :'(

Omaan napaan ei mitään uuttaa, ei vieläkään ainuttakaan kivuliasta supistusta. Vauvan pää vaan painaa laintiota yhä enemmän!
 
Voi piipero ei löydy sanoja jotka lohduttaisi. Kyyneleet virraten täällä tarinasi luin :'( :'( Paljon voimia tulevaan :hug: :hug: Kenekään ei soisi moista kohtaloa joutuvan kokemaan, vielä kerran :hug:

Kiitos Valkolilja sekä kaikki muutkin meitä tsempanneet ja onnea toivottaneet :heart: Täällä eletään päivä kerrallaan ja toivotaan parasta. Eniten kuitenkin pelottaa onko hapen puute kerinnyt vaurioittamaan aivoja :'( Mutta nyt ei voi muuta kun odotella, ja toivoa.
 
piiperolle iso :hug: ja paljon voimia

yritin tuossa aiemmin jo puhelimella lähettää tänne tekstiä mut ei taas onnistunu(eli nuo tyhjät viestit vierailijalta on mun lähettämiä :D )

ja tässä kuulumisia (kopioin suoraan toisesta paikasta):
terveiset Lapin keskussairaalan lastenosastolta :wave:

mentiin pojun kans sit lääkäriin ku neuvolasta kehotettiin ja siellä kiinnitettiin heti huomiota pojan nopeaan hengitykseen jossa pieniä katkoksia, puhuin myös runsastuneesta pulauttelusta ja lähete sairaalaan.. täällä ollaan nyt oltu muutama tunti ja jopa oireita näki lääkäri (lapsilla ku tuppaa aina vaivat katoavan ku lääkäri on näkösällä)... pojasta on nyt otettu rs-virus koe(negatiivinen), sikainfluenssa koe (odotellaan vielä vastauksia) ja liuta verikokeita (jotka normaaleja)... nyt tuo pieni nukkuu tuossa saturaatiomittari jalkapohajssa ja näyttäis siltä etten mie niitä katkoksia oo kuvitellu, äskenki saturaatio oli vaan 93 (normaali on 100 ja meilleki opetettu ensivastejutuissa et jos saturaatio alle 95 niin lisähappea tarvii)... jos jollain kiinnostaa niin kerron teilleki nuo oireet mitä pojalla viime päivinä ollu (ja kerron vaikkei kiinnostaiskaan :LOL: ), eli:
- maanantaina oli tosi väsyny, piti oikein herättelemällä herätellä (oletin et johtuu edellisen yön valvomisesta)
- runsas pulauttelu, välillä tulee ihan limana maito ulos
- kakominen/yökkiminen, tuntuu et tukehtuu mut menee sekunneissa ohi
- nopea hengitys (siis yli 60xmin)
- sinertävät kynnenaluset
- limaa nenässä
- hengityskatkokset

nyt ku miettii noita oireita niin alkaa ajatteleen et miksi ihmeessä en oo aiemmin lääkäriin lähteny :eek:

tt ja "kille-katariina" 3vko 3pvää
 
Huomenet!

Riinulle osanottoni :'( :hug:

Millin perheelle jaksamista :hug:

niina22 Kiitos synnytystarinasta, pelottavan nopeaa todellakin, mutta onneksi kuitenkin kaikki hyvin, vaikkakin istukan kanssa ongelmaa olikin. Jokainen synnytys on todellakin erilainen, ja toisilla istukat syntyy nopeasti ja helposti, niitäkään ei voi ennakoida, kuten ei synnytysten kulkuakaan.

Omaan napaan ei mitn mainittavaa. Olo tuntuu liiankin hyvältä ollakseen tässä vaiheessa, melkein jo unohtaa olevansa viimeisillään raskaana, kun kävelykin sujuu niin reippaasti ja vaivatta.

Kuiskaten 39+5
 
Fiona toivotaan että on vain sikiöajan ongelma :hug:

Riinulle myös syvimmät osanottoni ja kovasti voimia eteenpäin :heart:

niina onnea tyttösestä :flower: rytinällä tuli :D

TT Toivottavasti syy löytyy pian ja pikkuinen paranisi :heart:

(.) omasta navasta voin kertoa sen verran että alkaa olla aika henkisesti ja fyysisesti loppu, muuten ei mitää mutta nuo yöt.. niin järkyttävää särkyä, tuolla jossai nivusen ja kankun rajamailla, joku istuinluu tms.. jos esim nukun oikealla kyljellä niin ei puhettakaan että voisin siitä kellahtaa selälleen, tuntuu että murtuu luut |O ei yhtään jaksais enää näitä kipuja ei sit millään :snotty: anteeksi purkaus, koskee jo aivoon vaan :D

mm ja tirpukka 39+1
 
Oi, miten surullista luettavaa täällä onkaan :'( Vedet tulee silmistä ihan tulvana :'(
Osanottoni siis piipero ja Riinu :hug: :'( Olette joutunut kokemaan jotain sellaista mikä on varmasti jokaisen äidin suurin pelko eikä sanat riitä kertomaan kuinka surullinen olen puolestanne :'( En osaa muuta kuin halittaa lujaa :hug: Ja toivoa voimia tuleviin päiviin ja asian käsittelyyn :heart:

Millelle myös iso jaksurutistus :hug: Toivottavasti pienellä kaikki hyvin kuitenkin :heart:

Sekä onnea kaikille vauvan saaneille :flower: :heart:

).( Täällä poika kasvaa kovaa kyytiä :heart: Pienimmät bodyt ja vaipat on jääneet pieneksi ja nyt mennään 56cm vaatteilla ja 2 vaipoilla.
Edelleen 2-3h unia nukutaan ja valvomisaika on 1-2h. Kovasti vauva jo tarkkailee ja killittelee ympäristöä =)
Tyytyväinen vauva edelleen tosin ilmavaivoja on tullu kyllä kiusaksi :kieh:

Mulla itellä sitten verenpaine hipoo pilviä :eek: Lukemat on tosi huikeita ja mua suorastaan pelottaa!! :ashamed:
Tänään lääkäri ja toivon saavani lääkityksen!! Ei tästä tuu muutenmitään kun on nii huono olo ja pää kipee/outo koko ajan sekä säkenöitä lyö silmissä!! :/
 
Miss Mindy: mä kanssa ihmetelly tota istuinluiden kipua,samanlainen olo kun olis ratsastamassa ollu pitkästä aikaa..

Jennyli: Hui kauhistus,toivottavasti saat apua lääkäristä..

TT:lle myös jaksamista ja tsemppiä! toivottavasti pojun olo kohenee..

Jaahas..koululta soiteltiin,ei muuta kun neitiä hakemaan kotio :ashamed:
 
TT noista saturaatioista oli pakko tulla kommentoimaan sen verran, että toi 93 on kuitenkin melko hyvä..Neitillä pyöri tossa 84-86 välillä saturaatiot sairaalakeikalla, eikä silti tehty mitään, kun ne oli ihan ok. Yli 90 lukemista sanottiin että hyvin saturoi. Mutta hyvä että ootte hoidossa, toivottavasti pian selviää mistä on kyse, ja pääsette kotiin! Meidän tilanne oli melko sama tossa viime viikolla, neiti oli niin väsyny flunssan takia ettei jaksanu syödä ja pari vuorokautta oltiin osastolla ja tipassa. Nyt jo parempi, yskii vieläkin mutta selkeesti virkeempänä jo on. Meillä ei juurikaan oksennellu, toisesta päästä tuli senkin edestä, ja tyttö pääsi jo vähän kuivumaan.

Ei ollu rs meilläkään, eikä possunuha. Ihan tavallinen viruksen aiheuttama flunssa.
 
täällä on eilisilta itketty piiperon puolesta ja nyt riinun vauvaa :'( :'( :'( ei voi käsittää miksi pieni lapsi tässä kohtaa otetaankin pois :'(

sitä suuremmalla syyllä on muistettava kunnioittaa jokaista elämää ja sitä, että jokainen syntyvä lapsi on pieni valtava ihme. vaikea näin suurta ihmettä on edes ymmärtää
 

Yhteistyössä