Ahdistusta ilmassa täälläkin. Yöllä valvoin ja pohdin, että onkohan tämä nyt yhtään hyvä juttu. En pääse sitten ensi talvena (tai pitkään aikaan) isompien lasten kanssa laskettelemaan, pulkkamäkeen, uimaan jne. Rupesi harmittamaan ja ahdistamaan koko asia. Se on kai normaalia. Lisäksi jotenkin harmittaa marraskuu syntymäkuukautena. Olen edellisten synnytysten jälkeen ollut aika kovassa baby blueseissa, mutta kesä ja kevät ja valo ovat auttaneet. Kesävauva oli ihana. Pääsi heti ulos aurinkoon nautiskelemaan.
Lisäksi kesällä on kiva järjestää synttärijuhlat ulkona. Noh, ehkä tähänkin asiaan sopeutuu.
Pahinta tällä hetkellä on ehdottomasti meille päiväkodista iskenyt kihomatotartunta. En ole nukkunut kahteen yöhön myöskään tämän takia. Mietin matoja ja miten niistä pääsee eroon ja mietin, mitä kaikkea on vielä siivoamatta. Jouduin myös ottamaan Pyrvin-kuurin ja kun sitä ei suositella raskaana oleville, pohdin yöllä myös tulevaa vauvaa ja sitä, että toivottavasti tämä ei aiheuta nyt mitään haittaa.