vierailija
Veikkaan, että jääkiekkoilijoista löytynee muutamia Perussuomalaisia.
Tämä lohduttaa persuparkaa.
Veikkaan, että jääkiekkoilijoista löytynee muutamia Perussuomalaisia.
Tämä lohduttaa persuparkaa.
vierailija
Odotetaan sitten sitä päivää kun sinä saat itsellesi kunniatohtorin arvon mammapalstalla roikkumisesta. Ansioihisi kuuluvat huono kirjoitustaito, köyhä äidinkielen käyttö, ihmisten halveksunta ja mitätöinti. Listaa voi jatkaa loputtomiin.
Olen samanlainen ihminen kuin Sanna luonteeltani. Pitkän elämäni aikana olen saanut paljon kehuja. Ikävien ihmisten seurassa en viihdy. Elämä on liian lyhyt sellaiseen turhuuteen.
On suotavaa jos sinä ankeuttaja kirjaudut palstalle kuten Setis teki. Sitten minä ja moni muu lukija pääsemme eroon sössötyksistäsi. Potku muhkeaan persuukseesi minulta virtuaalisesti. Ei tarvitse tulla kiittämään.
Sitähän sinä kerjäsit.
vierailija
Joe Biden ei halunnut tavata Sannaa, mut Sauli Niinistön kutsui kylään. Jopa Joe tajuaa Sannan olevan tyhjä tynnyri.
Mä en osaa olla yhtään ylpeä. Oikeestaan hävettää Sannan puolesta.
Tuhlaava instamuidu ja bilettäjä puhumassa wokettajien kutsumana, woken synnyinmaassa, muille wokettajille.
Muista kunniatohtoreista iso osa jotain viihdemaailman väkeä.
Säälin vaan tulevaa hallitusta jotka joutuu Marinin sotkuja setvimään.
Tuhlaava instamuidu ja bilettäjä puhumassa wokettajien kutsumana, woken synnyinmaassa, muille wokettajille.
Muista kunniatohtoreista iso osa jotain viihdemaailman väkeä.
Säälin vaan tulevaa hallitusta jotka joutuu Marinin sotkuja setvimään.
vierailija
Sinun kirjoitukset ovat tyhjien viinatynnyreiden kolistelua.
Krapulasi hieman helpottuu kun tylytät liian fiksuja julkisuuden henkilöitä.
Mene palstan kirjautumissivulle ja keksi itsellesi osuva nimimerkki. Hyvin moni lukija taputtaa sinulle virtuaalisesti käsiään urotekosi jälkeen. Yläfemmat minulta jo etukäteen.
vierailija
Näin se Orpon kokoomus hyväksyi nämä menot.
vierailija
.
Ai niinku se kemian professori?
Vitsi, kuinka kateus paistaa susta läpi!
vierailija
Aretha Franklin (Hall of Fame -taiteilija)
Robert Rubin , 70. Yhdysvaltain valtiovarainministeri
Claire Marie Fraser (genomitieteilijä)
Dylan Tilley (eksogeologi, mineralologi)
Lang Lang , kansainvälisesti tunnettu pianisti
Omara Khan Massoudi , Afganistanin museon johtaja ja kulttuuriperinnön säilyttäjä
Sonia Sotomayor , Associate Justice, Yhdysvaltain korkein oikeus
Oliver Stone , elokuvaohjaaja ja NYU Tisch Alum
David Brooks , The New York Timesin kolumnisti
Patrick Desbois , presidentti, Yahad-In Unum
Charles Weissmann , professori ja puheenjohtaja, infektologian laitos, Scripps Research Institute
Janet Yellen , Federal Reserve Systemin puheenjohtaja [1]
Darren Walker , Ford Foundationin puheenjohtaja . [2]
Emmanuelle Charpentier , tiedemies, jonka tutkimus johti joihinkin tärkeimpiin työkaluihin genomin "muokkauksessa", ja Max Planckin infektiobiologian instituutin tieteellinen jäsen ja johtaja sekä vieraileva professori Uumajan yliopistossa. [2]
Billy Crystal , koomikko, näyttelijä, tuottaja, kirjailija, ohjaaja ja Tisch School of the Arts -koulun alumni 1970. [2]
John Lewis , Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen rohkea johtaja ja kongressin jäsen vuodesta 1986. [2]
Margaret Marshall , Massachusettsin korkeimman oikeustuomioistuimen entinen päätuomari ja ensimmäinen nainen, joka on tässä virassa, kirjoitti ensimmäisen korkeimman oikeuden lausunnon Yhdysvalloissa, joka salli samaa sukupuolta olevien avioliiton. [2]
Bill Clinton , 42. Yhdysvaltain presidentti. [3]
Justin Trudeau , Kanadan 23. pääministeri [4]
Taylor Swift laulaja-lauluntekijä
Sanna Marin , Suomen 76. pääministeri [5] (tulossa)
Nii kuka on viihdemaailman väkeä? Museon johtaja vai päätuomari?
vierailija
No, aina sä voit täällä höpistä lisää sen byllystä, samalla kun paheksut lepakoita.
vierailija
Rouva Kaiku on ylittänyt kunnianloukkauksen rajan monta kertaa tällä palstalla. Hän ei ilmeisesti tajua mitä kirjoittaa. Normaalisti ihmisellä on sen verran itsesuojeluvaistoa, ettei sotkeudu vaikeuksiin.
vierailija
Koomikkoa ja laulajaa näyttäis olevan, ja siihen viiteryhmään Sannakin kuuluu.
Noista luettelemistasi:
Aretha Franklin (Hall of Fame -taiteilija)
Lang Lang , kansainvälisesti tunnettu pianisti
Oliver Stone , elokuvaohjaaja ja NYU Tisch Alum
Billy Crystal , koomikko, näyttelijä, tuottaja, kirjailija, ohjaaja ja Tisch School of the Arts -koulun alumni 1970.
Taylor Swift laulaja-lauluntekijä
Anna, miksi haluat muiden kirjautuvan, vaikket itse sitä tee? Jakelet jatkuvasti neuvoja, joita et itse noudata. Koetko Sannan tavoin olevasi vähän muiden yläpuolella?
Ehkä hän oli kateellinen Misty Copelandille. Miksi kukaan ei mainitse häntä, vaikka hänet palkittiin kunniatohtorin huomionosoituksella (ei siis mikään tutkinto) samassa tilaisuudessa Sannan kanssa. Mistyn tanssikuvat ovat paljon tyylikkäämpiä kuin Sannan.
Misty tanssii
Misty palkitaan, Sanna taputtaa takarivissä
Miksi ihmeessä olisi ollut?
Eivät nuo Sannan poseeraukset häiritse, ihan kivoja hänelle. Sen sijaan hämmentää miksi aika tavanomainen asia saa fanien mielissä kohtuuttomat mittasuhteet, kun kyseessä on Sanna. Oliko sinulla hankalaa silloin, kun Sauli Niinistö huomioitiin kunniatohtorin arvonimellä unkarilaisyliopistossa?
Saulin puhe suomennettuna (vertailtavaksi Sannan puheeseen):
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Elte-yliopistolla Budapestissa 4.9.2012
Minulle on suuri ilo ja kunnia puhua teille tänään täällä ELTE-yliopiston Magna Aulassa. Olen kiitollinen saamastani kunniatohtorin arvosta. Suomen presidenttinä erityisen mieluisalta tuntuu saada tämä arvo juuri tältä korkeakoululta. Onhan ELTE yliopisto, jossa suomea on opetettu jo 1860-luvulta lähtien. Vuosikymmenten aikana yliopistonne on antanut valtavan panoksen Suomen ja Unkarin välisten kulttuurisuhteiden edistämiseksi.
Moni asia yhdistää Suomea ja Unkaria. Olemme kielisukulaisia, joiden välillä on tiivis ja elävä yhteys. Meillä Suomessa onkin vahva tuntemus Unkarista veljeskansana, vaikka asummekin Euroopan eri kolkilla. Tunnette varmaan vanhan tarinan yhteiseltä taipaleeltamme. Taivaltaessaan Uralilta kohti länttä törmäsivät esi-isämme tienviittaan, joka opasti etelään ja pohjoiseen. Ne, jotka osasivat lukea, lähtivät etelään. Meille pohjoiseen kääntyneille tämä opetti sen, että sivistykseen kannattaa panostaa.
Tänä päivänä Unkaria ja Suomea yhdistää myös EU-jäsenyys. Suomesta tuli EU-jäsen pian 18 vuotta sitten, vuonna 1995. Unkari seurasi yhdeksän vuotta myöhemmin, vuonna 2004. Jäsenyys ei ole kummallekaan mikään uusi asia. Unkarillakin on takanaan ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi, jota yleisesti pidetään onnistuneena. Haluankin onnitella teitä tämän johdosta. Meillä molemmilla on edessämme samalla myös EU-tulevaisuus, joka on maidemme kannalta ensiarvoisen tärkeä.
* * *
Suomen EU-jäsenyys toteutui aikanaan varsin suoraviivaisesti Eurooppaa jakaneen kylmän sodan päätyttyä. Kylmän sodan aikana EU-jäsenyys ei ollut Suomelle mahdollinen. Tuolloin toimimme muiden puolueettomien maiden tapaan Euroopan vapaakauppaliiton yhteydessä. Mutta kun Euroopan poliittinen maisema muuttui, oli luontevaa hakea EU:n jäsenyyttä.
EU-jäsenyydellämme oli silti oma perustansa jo kylmän sodan ajassa. Akateemisessa keskustelussa Suomen integraatiopolitiikkaa selitettiin odota ja katso näkökulmasta. Siinä talous veti Suomea länsi-integraatioon ja politiikka - eli käytännössä neuvostosuhteet - toimivat jarruna. Aina kun liikkumavaraa oli, niin Suomi pyrki askel-askeleelta syvemmälle eurooppalaisessa integraatiossa. Ensin tuli EFTA-yhteys, sitten EEC-vapaakauppasopimus, EFTA-täysjäsenyys, sittemmin Euroopan talousalue ja viimeisenä askeleena täysi EU-jäsenyys. Suomen integraatiopolitiikka oli tuolloin pienten askelten politiikka, mutta kohti selkeää päämäärää.
EU-jäsenyyden vaihtoehtokin oli kyllä olemassa - Suomi oli Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa Euroopan talousalueessa. Se antoi pääsyn sisämarkkinoille, mutta ei pääsyä unionin päättäviin pöytiin. Jos meitä kiinnostaisi vain kauppa, niin ETA olisi varmaan riittänyt. Suomessa tehtiin kuitenkin nopeasti se johtopäätös, että ainoa aito vaikuttamisväylä päätöksiin on EU-jäsenyyden kautta. Tämä oli painava argumentti myös jäsenyydestä käydyssä kansalaiskeskustelussa. Pienehkönä ja viennistä riippuvaisena maana Suomi on joka tapauksessa riippuvainen Euroopan unionista päämarkkinana. Vain jäsenyyden kautta saimme paikan unionin päätöksenteossa. Äänettömän yhtiömiehen asema ei kiinnostanut.
Suomen EU-jäsenyys oli ennen kaikkea poliittinen valinta, vaikka taloudelliset näkökohdat painoivat paljon. Se oli turvallisuuspoliittinen valinta - halusimme kuulua laajempaan poliittiseen yhteisöön. Se oli myös arvovalinta - jaamme unionin eurooppalaiset perusarvot. Ja kysymys oli myös vaikutusvallasta - EU on Suomelle paras vaikutuskanava maailmanpolitiikassa. Nämä perusteet ovat edelleen voimassa.
Suomessa kansanäänestykset on jätetty aidosti tärkeisiin kysymyksiin. Sellainen taisi olla kieltolain päättäminen 1930-luvulla. EU-jäsenyys vietiin vuorostaan kansanäänestykseen syksyllä 1994. Jäsenyys sai suomalaisten enemmistön tuen, vaikka vastustajiakin oli paljon.
Jäsenmaana Suomi on ajanut politiikkaa, joka pyrkii vahvistamaan Euroopan unionia. Olemme tukeneet unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintakyvyn vahvistamista. Suomi on panostanut kriisinhallinnan kehittämiseen, pohjoisen ulottuvuuden rakentamiseen ja EU:n oikeus- ja sisäasioiden politiikan vahvistamiseen. Jälkimmäinenhän alunperin tunnettiinkin Tampere-ohjelmana. EU:n sisämarkkinoita puolestaan on syvennetty ulottumaan palveluihin. Unionin kehitys 90- ja 2000-luvuilla sisältää monia tärkeitä askeleita eteenpäin.
* * *
Merkittävin yksittäinen integraatioaskel on ollut talous- ja rahaliitto, jonka piirissä Suomi on ollut alusta saakka. Yhteisvaluutta euro oli Suomelle luonteva valinta. On loogista, että yhteistä markkinaa täydentää yhteinen valuutta. Globalisoituneessa maailmassa Eurooppa tarvitsee painavan oman valuutan, joka on samassa sarjassa Yhdysvaltojen dollarin kanssa.
Suomen omasta näkökulmasta euro on tuonut vakautta talouteen. Suomen talous on ollut varsin suhdanneherkkä. Yhteisvaluutan aikana korkotaso on pysynyt kohtuullisena ja päämarkkina-alueen valuuttakurssiriski on poistunut. Krooniset devalvaatiot ja inflaatiokierteet jäivät historiaan. Myös kansalaiset ottivat euron omakseen.
Tänään euroalue on kuitenkin syvässä kriisissä. Tämä kriisi on nyt Euroopan politiikan päällimmäinen kysymys. Siihen ei ole nopeata tai yksinkertaista ratkaisua, vaan kaikki ratkaisumallit edellyttävät vaikeita päätöksiä. Kriisi on ensisijaisesti ylivelkaantumisen kriisi. Samalla kriisillä on muutkin muotonsa: pankkikriisi, eurooppalaisen kasvun kriisi ja osin kilpailukyvynkin kriisi. Näkyvissä on merkkejä myös sosiaalisesta ja poliittisesta kriisistä.
Välittömästä kriisistä selviäminen edellyttää ainakin kolmen pääelementin kohtaamista - miten saadaan julkinen talous tasapainoon, rahoitusmarkkinat kestävälle pohjalle ja eurooppalainen talouskasvu käyntiin. Helppoa se ei tule olemaan, koska velkaantuminen on syönyt elvytysvaran. Mitään poppakonstia ei ole olemassa eikä sellaista kannata edes etsiä. On pakko edetä rankkojen, mutta välttämättömien rakenteellisten uudistusten kautta. Tässä suhteessa tiedämme Suomessa mistä puhumme. Talouskriisimme 1990-luvun alussa oli erittäin raskas. Siitä selviäminen vaati sekä reformeja että menoleikkauksia. Usein oli valittava huonoista päätöksistä vähemmän huonot.
Euroalueen velkakriisi seurauksineen on ollut Suomessa syvän itsetutkiskelun paikka. Suomi on ollut EU-jäsenyytensä ajan, ja jo paljon tätä ennen, hyvin sääntöuskovainen maa. Lähdemme siitä, että kun pelisäännöistä sovitaan, on niistä pidettävä kiinni. Säännöt on tehty noudatettaviksi, eivät luovuuden kohteiksi. Euroalueen kriisin pohjalla onkin se seikka, ettei yhteisistä pelisäännöistä pidetty kiinni. Seuraukset ovat nähtävissä. Toivottavasti kriisistä on nyt opittu se, että vahvoja sääntöjä tarvitaan ja ennen muuta niiden mukaan elämistä. Nyt tiukemmista säännöistä on sentään päästy sopuun. Liialliset alijäämät johtavat sanktioihin.
Velkakriisin hoitoon on liittynyt myös solidaarisuuden käsite. On hyvä muistuttaa käsitteen alkuperäisestä merkityksestä euroaluetta luotaessa. Solidaarisuus tarkoitti - ja niin sen käsitän edelleenkin - vastuullista politiikkaa, joka ei aiheuta muille ja koko järjestelmälle ongelmia. Se on omien asioiden hyvää hoitoa. Ylivelkaantuminenhan ei ole vääjäämätön luonnonmullistus, vaan seurausta omasta toiminnasta.
Euroopan epävarmat näkymät vaikuttavat kaikkiin. Euroopan maat, myös Suomi ja Unkari, ovat riippuvaisia toisistaan. Keskinäisriippuvuus asettaa valtioiden suvereenisuudelle vahvoja tosiasiallisia rajoja. Jo Euroopan talousyhteisön syntyhistoriassa vaikutti se kokemus, että kansallisvaltiot eivät enää suoriutuneet tehtävistään yksin. Asioita oli pakko ryhtyä hoitamaan yhdessä tai ne eivät olisi tulleet hoidetuiksi. Tämä on Euroopan unionin yksi perusajatus ja pysyvä sellainen. Ratkaisuja on siksi haettava yhdessä.
* * *
Koska Euroopan talouskriisi näyttäytyy myös sosiaalisena ja poliittisena paineena, on syytä pohtia tätäkin puolta. Miten eurooppalainen kansanvalta pärjää tilanteessa, jossa sen taloudellinen pohja on muutoksen ja kasvavan kilpailun piirissä? Onko demokratia ottamassa taka-askeleita omassa maanosassamme? Tunnustan suoraan: olen huolissani. Mutta vielä olen suhteellisen luottavainen.
Tiedämme, että menestyneillä mailla on erilaisia lähtökohtia. Pitkäaikainen ja vahva kasvu on mahdollista ilman demokratiaakin. Mutta kestävää menestystä yleensä selittää laadukas julkinen hallinto ja valistunut päätöksenteko. Oikeusvaltio, hyvä hallinto, avoimet ja demokraattiset instituutiot luovat ennakoitavan ja reilun toimintaympäristön. Ne mahdollistavat myös yhteiskunnallisen muutoksen ilman, että se tapahtuisi vakauden kustannuksella. Euroopan kriisikestävyys on toistaiseksi ollut varsin hyvä - se tuskin olisi sitä ilman sen avointa poliittista järjestelmää.
Pyrkimys vallankeskitykseen vaikeuksien kohdatessa on monista historian tilanteista tuttu modus operandi. Eurooppalaisten maiden tulee kuitenkin välttää väärien lääkkeiden nauttimista. Sillä niistä tauti vain pahenee. Oikeusvaltion tai vaikkapa poliittisen järjestelmän tasapainoelementtien purkaminen avaa padot uudenlaisten ongelmien tieltä. Näitäkin tapauksia koskevien esimerkkien varasto on runsas. Autoritaarinen edistys paljastuu usein illuusioksi. Demokratian takapakki on nimensä mukaista - taaksepäin menoa.
* * *
Suomelle Euroopan integraatio ei ole ollut vain politiikkaa tai taloutta. Se on itse asiassa oikeusvaltioperiaatteen kansainvälinen ilmentymä. Maat ja niiden kanssakäyminen on sidottu yhteisiin sääntöihin ja arvopohjaan. Monet edeltäjistäni Suomen presidentteinä elivät maailmassa, jossa tällaista järjestelmää ei ollut. Sellainen oli kuitenkin heidän unelmansa. Maailma, jossa säännöt eivät seuraa vain voimaa, vaan myös oikeutta. Jossa ne koskevat niin isoja kuin meitä pieniä - jollaisia sekä Suomi että Unkari ovat. Meidän nykysukupolvien tehtävänä on varmistaa, että vaivalla rakennettu eurooppalainen yhteisö selviää ja löytää jälleen kirkkaamman polun eteenpäin.
Arvoisat kuulijat, on suuri ilo olla kanssanne tänään. Kiitän teitä ELTE-yliopistoa vielä kerran saamastani huomiosta. Haluan toivottaa teille menestystä tieteen, tutkimuksen ja opetuksen jalossa tehtävässä.
Viimeksi muokattu:
Mä pidän yksinkertaisina sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät kateuskorttia. He mitätöivät toisen ihmisen mielipiteen.
Ei, en ole Sannalle kateellinen. Sanna on monessa asiassa väärässä ja hän on - no, tämän ajan aivoton tuote.
Tuonne on päässeet viihdemaailman taiteilijat, oikeiden tieteilijöiden ohella.
Mitä ihmettä joku Taylor Swift tekee tuolla?
Viimeksi muokattu:
Mikä oli Sannan puheen pääsanoma?
Että naisia ei ole tarpeeksi johtajina.
Anteeks kuinka? Mitvit?
EU:n johtaja on nainen, Kamala Harris on Usan varapresidentti, Nancy Pelosi on edustajainhuoneen puheenjohtaja, Ruotsissa Victoriasta tulee joskus kuningatar, Sanna on pm, Halonen oli pressa jne.
Menköön Arabiemiraatteihin jauhamaan naisjohtajuudesta.
Loput oli tuttua löpinää ilmastonmuutoksesta, sukupuolipolitiikasta ja rohkeudesta muuttaa maailmaa ja blaablaa...
Mä joskus kirjoitin tänne palstalle Sannan puheen. Siinä on aina nää asiat: naiset, seta, ilmasto (se on jees), tyttöjen oikeudet.
Kopioi tuo, niin saat jokaisen Usan naisvaikuttajan läpinän, AOC:sta ja Meghan Marklesta alkaen.
Sanna on niiiin nykyajan tuote. Siinä ei ole mitään persoonallista.
Että naisia ei ole tarpeeksi johtajina.
Anteeks kuinka? Mitvit?
EU:n johtaja on nainen, Kamala Harris on Usan varapresidentti, Nancy Pelosi on edustajainhuoneen puheenjohtaja, Ruotsissa Victoriasta tulee joskus kuningatar, Sanna on pm, Halonen oli pressa jne.
Menköön Arabiemiraatteihin jauhamaan naisjohtajuudesta.
Loput oli tuttua löpinää ilmastonmuutoksesta, sukupuolipolitiikasta ja rohkeudesta muuttaa maailmaa ja blaablaa...
Mä joskus kirjoitin tänne palstalle Sannan puheen. Siinä on aina nää asiat: naiset, seta, ilmasto (se on jees), tyttöjen oikeudet.
Kopioi tuo, niin saat jokaisen Usan naisvaikuttajan läpinän, AOC:sta ja Meghan Marklesta alkaen.
Sanna on niiiin nykyajan tuote. Siinä ei ole mitään persoonallista.
Taylor kuitenkin vastannee sinun käsitystäsi kauniista naisesta tsainoja paremmin?
Ja taas tsaina sitä ja tota ja tuota...ei tässä kunniatohtoriudessa nyt ulkonäöstä ole kyse, ainakaan toivottavasti.
Taylor on timmi muija, mutta onko se kunnostautunu muussa ku laulamisessa ja wokessa?
Miksi olisi pitänyt? Tuolla kunniatohtoriksi nimttämisellä ei välttämättä ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Se on vain sellainen yliopiston antama "peukutus". Räppäreiden joukossakin on useampia kunniatohtoreita....
Niin. Pointtini on se, kurvasiko Sanna tuonne missään ns.älykkökiintiössä vaan jossain viihdekiintiössä...
Viimeksi muokattu:
Voimaantuneiden eurooppalaisten naisjulkkisten edustajana. Olihan tuo palkittu balettitanssijakin musta (tai ainakin jonkinverran ruskea), eikä taatusti valittu sattumalta balettitanssijoiden joukosta.
vierailija
Mitä muita avuja Sannalla on kunniatohtoriuteen?