Mä oon viime päivinä miettinyt etten tee enää enempää lapsia...

Vaikka yksi vasta on, alle puolitoista vuotias.
Tajusin tossa yks kaunis päivä kun oltiin leikkipuistossa että mä inhoan sitä, nököttää siellä hiekan keskellä... Inhoan kun pitää vahtia toisen jokaista liikettä, kieltää menemästä autotielle, kieltää kiipeemästä liukumäkeä pitkin kun ei vielä itse osaa olla varovainen.
Hiekkaa vaatteiden alla, joka paikassa. Hiekkaa kodin lattiat täynnä kun tullaan ulkoa. :x

Välillä toivon sadepäiviä ettei tarvii lähteä ulos. :ashamed:
en taida olla kovin "äitityyppiä", välillä kyllästyttää vähän kaikki lapsen kanssa tekeminen...

Muita? Entäs niitä joilla on yhden jälkeen lapsiluku jo täysi, miksi?

Muoks... siis alle puolitoista vuotias, vahingossa laitoin että alle puoli... :ashamed:

 

sanat mä oon niin kyllästynyt

 

Ei se äitiys tuota kovin pitkään oo, eikä mikään äitiyden mitta. Kun lapsesi on esim 2-3v, huomaat kyllä mitä lapseltasi saat. Eli ei kannata vielä puolvuotiaan kohdalla tuollaisia päätöksiä tehdä.

 

Ei se äitiys tuota kovin pitkään oo, eikä mikään äitiyden mitta. Kun lapsesi on esim 2-3v, huomaat kyllä mitä lapseltasi saat. Eli ei kannata vielä puolvuotiaan kohdalla tuollaisia päätöksiä tehdä.

höpö höpö mun tenava on jo 2v ja mitta on täysi

 

mutta nyt jo kolmen äiti. mä en henk.koht oo vieny alle ½v pihalle leikkii kun silloin tällöin kun isommat on ollu siel. siinä iässä on riittäny hapen haukkailu rattaisas ja lelujen syönti..

 

Mut eihän ton ikänen viel ees liiku?

Mulla on yks lapsi ja haluisin toisen jo,mut mies ei oikeen lämpee viel :/

 

Mulla on kaksi lasta ja nyt riittää

 

Meillä on 5-vuotias tyttö eikä minulla ole kertaakaan ollut vauvakuumetta tänä aikana.
Joskus tullut puheeksi,että mites jos toinen...
Mutta nykyään kun elämä on kuitenkin jo "helppoa"tuon ikäisen kanssa ja ei tämän hetkiseen elämään kävisi mitenkään kun opiskelen ja työskentelen niin en haluaisi.
Aion hankkia nyt jotain itselleni,ammatin ja kunnon työn sen myötä. =)
Katsotaan sitten...joskus....

 

Yhteen saa jäädä. Ja yhteen olen tyytyväinen.
Voisin kyllä haluta lapselle siskon, MUTTA en halua miestä, enkä vauvaa, enkä poikaa... joten.... :xmas:

 

Ei se äitiys tuota kovin pitkään oo, eikä mikään äitiyden mitta. Kun lapsesi on esim 2-3v, huomaat kyllä mitä lapseltasi saat. Eli ei kannata vielä puolvuotiaan kohdalla tuollaisia päätöksiä tehdä.

höpö höpö mun tenava on jo 2v ja mitta on täysi

ja mulla 6 vuotias, enkä vieläkään halua toista !

 

Sulla on kerkeeväinen alle puolivuotias. Mulla sen ikäiset on tuutinu vaunuissa ja oon saanu tehdä ihania lenkkejä. Hiekasta lattialla näin ollen saanu syyttää vain itseäni.

Kuitenkin, se on jokaisen oma päätös kuinka monta lasta päästää perheeseensä ja elämäänsä.

 

Ei se äitiys tuota kovin pitkään oo, eikä mikään äitiyden mitta. Kun lapsesi on esim 2-3v, huomaat kyllä mitä lapseltasi saat. Eli ei kannata vielä puolvuotiaan kohdalla tuollaisia päätöksiä tehdä.

höpö höpö mun tenava on jo 2v ja mitta on täysi

No okei, uhmaikä koettelee...toisaalta ne hetket, kun lapsi käärii kädet kaulan ympärille, on ainaki mulle jo sellainen hetki, että kaikki pahat asiat ja ajatukset unohtuu. Ja hieman haikeutta nyt kun nuorempiki lähtee kouluun, tajusin et toiset 9v niin yks on täysikäinen ja toinenkin riparin käynyt - kyllä tää menee niin äkkiä...vaikka ei aina siltä tosiaankaan ole tuntunut, vähiten silloin kuin esikko oli tuon puol vuotias ja nukkumisista ei tietoakaan...leikkipuistoa en tosiaan ajatellutkaan niihin aikoihin.

 

Ei se äitiys tuota kovin pitkään oo, eikä mikään äitiyden mitta. Kun lapsesi on esim 2-3v, huomaat kyllä mitä lapseltasi saat. Eli ei kannata vielä puolvuotiaan kohdalla tuollaisia päätöksiä tehdä.

Näinhän se on. Mulla on esikoisella ja toisella lapsella aika pitkä väli. Ja pakko tunnustaa, että esikoisen vauva-ajasta en osannut nauttia nin paljon kuin nyt. Tosin silloin oli aika vaikea elämäntilannekin. Yhtäkkiä se lapsi kasvaa. Ja jos ei aikaisemmin, niin viimeistään sitten huomaa, miten ihana se muksu on ja ei haittais, vaikka niitä ihania lapsia olis enemmänkin.

 

Joo, taitaa meilläkin kahteen jäädä. Nyt kun kuopus on jo pari vuotias ei yhtään innosta se vauvarumba. Meillä on perhe jo ihan kokonainen näinkin.

 

me miehen kanssa ajateltiin että yhteen jää,mutta kun se täytti 2 tuli vauvakuume ja haluttiin sisarus esikolle.
no nyt kaksi lasta. 5v ja 2v. ja tähän taitaa jäädä. mulla kyllä jo pieni vauvakuume ,mutta haluan vain olla raskaana mutta en halua enempää hoitamista. sitten kun lapsia kolme ei saada enään mihinkään hoitoon kun nyt jo vaikeaa. ja halaun töihin ja haluan etä lapset kasvaa ja meille jää miehen kansa enemmän yhteistä ja vapaa-aikaa. hoidetaan sitten niitä lapsenlapsia.

Asetatko itsellesi liian kovat paineet. miksi kökit suiellä puistossa sen vauvan kansa jos ei huvita. käy vaikka kävelylenkillä mielummin. tai istukaan omassa pihassanne. älä stressaa vaan ota rennosti.

 

Näyttää olevan täysi vaikka en haluaisi.Koska minä olen 37v.,poika on 7v. ja olen juuri eronnut.Tiedä löytyykö koskaan ajoissa puolisoa.

 

Hetkinen miks kaikki puhuu puolivuotiaasta, siinähän lukee puolitoistavuotias, eikös se tarkota n. 1v6kk ikäistä .

Mut kuitenkin mullakin saa jäädä tähän tulevaan, tosin sit niit on 5 :ashamed:

 

Hetkinen miks kaikki puhuu puolivuotiaasta, siinähän lukee puolitoistavuotias, eikös se tarkota n. 1v6kk ikäistä .

Mut kuitenkin mullakin saa jäädä tähän tulevaan, tosin sit niit on 5 :ashamed:

Oho, kollektiivinen lukihäiriö. Ilmankos sitä ihmetteli, miten tuon ikäinen noin paljon ehdii. No kuitenki, pieni vielä...

 

Hetkinen miks kaikki puhuu puolivuotiaasta, siinähän lukee puolitoistavuotias, eikös se tarkota n. 1v6kk ikäistä .

Mut kuitenkin mullakin saa jäädä tähän tulevaan, tosin sit niit on 5 :ashamed:

Oho, kollektiivinen lukihäiriö. Ilmankos sitä ihmetteli, miten tuon ikäinen noin paljon ehdii. No kuitenki, pieni vielä...

Eiku, sehän on jälkeen korjattu - mä jo ihmettelin.

 

meillä 4 lasta ja välillä ajattelen et kun ois tajunnu jättää siihen kahteen...

 

En minäkään ole mikään hiekkalaatikko-äitityyppi, mutta olen tässä vuosien varrella jo aikaa sitten huomannut että äitiys on muutakin kuin se että vastaan yhteiskunnan ja kaksplussan luomiin käsityksiin äitiydestä! Jään varmaan ikuisesti yhden lapsen äidiksi ja omaan sellaisen identiteetinkin jo, mutta voisin silti ottaa vastaan toisenkin lapsen jos sitä mahdollisuutta elämä minulle tarjoaisi.

 

me miehen kanssa ajateltiin että yhteen jää,mutta kun se täytti 2 tuli vauvakuume ja haluttiin sisarus esikolle.
no nyt kaksi lasta. 5v ja 2v. ja tähän taitaa jäädä. mulla kyllä jo pieni vauvakuume ,mutta haluan vain olla raskaana mutta en halua enempää hoitamista. sitten kun lapsia kolme ei saada enään mihinkään hoitoon kun nyt jo vaikeaa. ja halaun töihin ja haluan etä lapset kasvaa ja meille jää miehen kansa enemmän yhteistä ja vapaa-aikaa. hoidetaan sitten niitä lapsenlapsia.

Asetatko itsellesi liian kovat paineet. miksi kökit suiellä puistossa sen vauvan kansa jos ei huvita. käy vaikka kävelylenkillä mielummin. tai istukaan omassa pihassanne. älä stressaa vaan ota rennosti.

Se kantaa mulle kenkiä kymmenen kertaa päivässä niin kyllä siitä huono omatunto tulee jos ei edes sitä yhtä kertaa vie ulos. :/
Omassa pihassa tai ylipäätään missään tietyllä alueella on vaikea olla kun ei tuo hetkeekään malta olla paikoillaan, on menossa just autotielle ja kaiken maailman pensaisiin ym.
Kaipa tää joskus helpottaa, kenties mun mieli ehtii joskus muuttua mut nyt kyllä tuntuu että iso osa mitä lapsen kanssa "täytyy tehdä" on mulle kaikkea muuta kuin mielekästä.

Toinen mihin oon tällä hetkellä täydellisen kyllästynyt on se, että kaikki päivät on niin samanlaisia. Samoihin kellonaikoihin samat asiat...
Taidan tosiaan olla aika kova stressaamaan kaikesta, pitäis välillä vähän löysätä.

 

...lähteä töihin, se voisi auttaa ja lapsesta ehtiä nauttia eri lailla. Piirit liian pienet ja lapsi kaipais lapsiseuraa?

 

En minäkään ole mikään hiekkalaatikko-äitityyppi, mutta olen tässä vuosien varrella jo aikaa sitten huomannut että äitiys on muutakin kuin se että vastaan yhteiskunnan ja kaksplussan luomiin käsityksiin äitiydestä! Jään varmaan ikuisesti yhden lapsen äidiksi ja omaan sellaisen identiteetinkin jo, mutta voisin silti ottaa vastaan toisenkin lapsen jos sitä mahdollisuutta elämä minulle tarjoaisi.

Tämä oli hyvin sanottu. Samat mietteet mulla.
Pidän tulevaisuuden avoimena. :xmas: :flower:

 

sehän se ongelma ylensä on että äidit asettaa liiaan kovia paineta itselleen .pitäää olla koti siisti. pitää olla kaksi tuntia pihalla joka päivä. pitää tehdä kaksi herkulsta ja terveellistä ruokaa yms..

mä myönnän oon laiska muta en ainakaan stressaan vaan elellään rauhassa,joksus siivotaan joskus ei. joskus ulkoillaan joskus ei. meillä lapset on pienestä asti oppinut leikkii itsekseen ja nmyt keskenään.ei tarvi äitiä leikki kaveriksi.

toisaaltas kun tulee toinen niin on seuraa toisistaan,toisaaltas ne tappelee aina.