Mä erosin tänään kirkosta

Pidemmän aikaa tuota jo miettinyt ja nyt se on sit tehty.

Teitä kiinnostaa varmaan ihan sukkana :xmas:

 

pidä bileet

 

:flower: teit hyvän ratkaisun, minun mielestäni

 

Nooh... Itsellä ollut vähän samansuuntaisia ajatuksia, mutta saapa nähdä toteutanko.

 

Asiaa niin, että vaikka usko sinua ei kirkolliseen toimintaan mukaan houkuttelisikaan on se instituutiona erittäin yleishyödyllinen. Itse olen ateisti ja kuulun kuitenkin kirkkoon ja maksan hymyssä suin sen pikkuveronkin, koska kirkolla on tässä yhteiskunnassa niin suuri osa kaikkien hyvinvoinnissa. Ajatteleppa kuinka paljon tässä maassa on sellaisia ihmisiä jotka ilman hengellistä johtajaa saattaisivat tehdä mitä vaan ja tarvitsisivat ammattiauttajaa pitääkseen päänsä kasassa. Se että kirkon toiminta pohjautuu tämän yhteiskunnan moraalin juurille ja ohjaa ihmisiä toimimaan toisia kunnioittavasti sekä yhteisenhyvän eteen yhden kirjan, muutamien kerhojen sekä jumalanpalvelusten voimalla on taloudellisesti todella halpa järjestelmä ja näin ollen myös meitä kaikkia siltäkin saralta auttava. Ymmärrän kirkosta eroamisen tilanteessa jossa ihminen vaihtaa uskonnollista vakaumustaan, mutta en tilanteessa jossa ihminen vain luopuu uskonnollisesta vakaumuksestaan vai oletteko te myös samalla hylänneet kristilliset perusarvot?

 

onnea! :flower:

 

Mä olen myös samaa miettinyt. Menee omat ja kirkon teoriat niin pahasti ristiin. Toisaalta siitä ei ole mulle mitään vaikutusta vaikka siitä eroaisinkin. Ja sit on taas se ajatus, että jos joskus menen naimisiin, niin se kirkkovihkiminen jotenkin kuuluu siihen :saint:

 

Harmi juttu! itse sen verran uskonnollinen, että en voisi em.ratkaisua ajatella. Mieheni kyllä miettii vakaasti eroamista ja ortodoksi vaihtoehtona. Ei voi hyväksyä naispappeutta ja esim. homojen vihkimistä....

 

Minäkään en koskaan ole kuulunut kirkkoon. Isäni aikanaan eronnut siitä itse ja äitini, kun oli lapsi ja vanhempanasa eronneet. Jännä homma kuinka monille nuo kirkolliset seremoniat on älyttömän tärkeitä, vaikka eivät koskaan muuten kävisi kirkossa/olisi uskovaisia: esim. anopille oli kova paikka kun ilmoitin että poitsua ei kasteta kun ei ole esikoistakaan kastettu.

Sitäpaitsi minusta siihen uskoon ei tarvi kirkkoa, jos haluaa uskoa voimennä vaikka luontoon kävelemään ja rukoilla siellä, siinä olisi minusta paljon lähempänä jumalaa.

 

Jos sillä ei kerran mitään väliä oman elämänlaatuun ole niin miksi sitten ei voisi ajatella jonkun muun elämänlaatua. Ajatelkaa kirkkoa yleishyödyllisenä leikkikerhona ja jos sitten vielä on aivan pakottava tarve vapautua siitä pikkuverosta niin tehkää vasta sitten niin.

 

mä ymmärrän kirkosta eroamisen sen vuoksi ettei usko mitä siellä puhutaan ja kirkon opetukset/näkökannat menee ristiin, mutta en siksi ettei haluta maksaa sitä veroa.. Ihan kuin se nyt sitten rikkaaksi ja autuaaksi tekee...

itse olen ortodoksi ja en kyl tuu eroomaan kirkosta vaikka en siel pahemmin käykkään.

 

Meillä taas kastettiin, koska minut on kastettu eikä siitä mitään phaa ole seurannut. Itse olen ollut "aktiivisesti" kirkon mukana lapsuuden ja nuoruuden, mutta ei silti kolahtanut. Ehkä löydän sen "uskon" joskus, niinkuin monet tutut on kasvaessaan löytäneet.

 

Mä en ymmärrä miksi ihmeessä joillekkin on tuo kirkkoon kuulumisenleima niin raskas kannettavaksi jos ei allekirjoita kaikkea mitä siellä saarnataan. Mä en pidä raamattua minään muuna kuin kiehtovana tarinana, mutta kuitenkin katson asiaa koko yhteiskunnan kannalta ja kuulun kirkkoon.

 

Mä en ymmärrä miksi ihmeessä joillekkin on tuo kirkkoon kuulumisenleima niin raskas kannettavaksi jos ei allekirjoita kaikkea mitä siellä saarnataan. Mä en pidä raamattua minään muuna kuin kiehtovana tarinana, mutta kuitenkin katson asiaa koko yhteiskunnan kannalta ja kuulun kirkkoon.

veikkaan että jos mulla olis pino seteleitä ja lahjoittaisin ne kirkkoon niin aivan varmasti ottais vastaan. hyväntekeväisyyttä voi tehä niin monella tavalla.

 

Aivan varmasti ottaisi vastaan, mutta kysymys kuuluukin kuinka moni niin sitten tekisi jos kirkon toiminta olisi uhattuna vähäisen jäsenmäärän vuoksi. Suurin osa meistä ei varmaankaan sinunlailla lahjottaisi mitään millekkään sellaselle jonka aatteita ei tue ja uskallampa epäillä että sinäkään vuosittain lahjottaisit sen pienen kirkollisveron verran (johon on varmasti varaa) vai eikö se olisi hyväntekeväisyyttä? Pitääkö hyväntekeväisyyden olla aina iso pino seteleitä? Miksi sitä hyväntekeväisyyttä ei voi suorittaa vaivattomasti?

 

haluan tulla siunatuksi lepoon, kun sen aika koittaa.

 

Harmi juttu! itse sen verran uskonnollinen, että en voisi em.ratkaisua ajatella. Mieheni kyllä miettii vakaasti eroamista ja ortodoksi vaihtoehtona. Ei voi hyväksyä naispappeutta ja esim. homojen vihkimistä....

Aikas jännä juttu, kun mä taas olen miettinyt että eroanko kirkosta sen vuoksi että meidän srk:ssa on näitä ahdasmielisiä, jotka ei hyväksy naispappeutta. Kuulun tähän kuuluisaan Vammalan seurakuntaan. Olen miettinyt että voisiko erota seurakunnasta ja liittyä esim naapurikunnan seurakuntaan, onko kellään tietoa voisko näin tehdä. Ev lut kirkkoon haluaisin kuitenkin kuulua.

 

Ateisti, kirjoitit aika hyvin. Sait minut mietteliääksi. Olen ajatellut erota kirkosta, sillä en ole sen opetuksen kanssa aivan samaa mieltä. Vakaumukseni on kristillinen ja kristilliset arvot lähellä sydäntäni. Evankelisluterilaisessa kirkossa on mielestäni paljon ristiriitaisuuksia. Mutta. Todellakin, siitä summasta jonka maksan kirkolle veroa, osa menee hyvään työhön eikä riitoihin. Ehkäpä en eroakaan.

 

Mä kuulun kirkkoon, eikä mieleeni ole koskaan tullut erota. Mieheni isä kun erosi kirkosta erotti hän samalla mieheni.. kysymättä häneltä mitään..

 

Kirkosta eroaminen tuntuu olevan muodikasta tällä hetkellä. Ja kun muodin orjia ollaan, niin...

Toivottavasti jokainen tekee kuitenkin päätöksensa itsenäisesti.

 

no en ole harras uskovainen, kuulun kirkkoon, eikä tulisi mieleenkään erota.

 

Kirkosta eroaminen tuntuu olevan muodikasta tällä hetkellä. Ja kun muodin orjia ollaan, niin...

Toivottavasti jokainen tekee kuitenkin päätöksensa itsenäisesti.

Ihan ihte tein päätöksen, ajatella. Erosin muuten kirkosta jo 2006, kun oli lapsi kastettu. =)

 

Varmaan ihan hyvä ratkaisu, jos ei tunne kirkon oppeja omakseen, eikä tunnu muutenkaan hyötyvän laitoksesta.

 

Oma kantani on tämä että ei se taivaspaikkaa tuo jos maksaa kirkollisveroa. Itse makselen mutta olen ajatellut erota. Uskon kyllä kristillisiin arvoihin mutta kuten sanoin, taivaspaikka ei mulle eukea rahalla...

 

Kiitos Rania! Toivottavasti muutkin eroamista pohtivat perustelevat asian ensin itselleen hyvin ja vasta sitten tekevät päätöksensä. Perusarvot jotka toiminnan taustalla vaikuttaa on kuitenkin monelle meistä erittäin tärkeitä kuului sitten kirkkoon tai ei ja siitä tosiasiasta ei pääse mihinkään, että päivittäisessä elämässä sitä joutuu tulemaan toimeen uskovaisten kanssa aivan kuin niiden kanssa jotka ei usko.