Mä. En. Tajua. Ihmisiä.

Siinähän ei ole mitään uutta, että täällä ei tarvitse kuin päivää sanoa, niin kaadetaan saavillinen paskaa niskaan.

Mutta nyt meni yli mun sietorajan. Kävin nimittäin tsekkaamassa blogiini tulleita kommentteja. Ensin olin ilahtunut, kun tarkistettavia kommentteja oli yli kaksikymmentä, mutta se ilo vaihtui pian - en osaa sanoa miksi. Kai se tunne oli sekoitus raivoa, surua, hämmennystä.

Kuinka ihmeessä kukaan jaksaa nähdä niin paljon vaivaa, että viitsii haukkua täällä keskusteluissa, yksityisviestein ja vielä blogissakin? En tajua.

Nyt tekisi mieli sanoa, että hankkikaa se elämä.
 
Vaikka lukijoita on mukava olla, kannattaa ihan oikeasti vähän rajoittaa sitä blogin tyrkyttämistä, näin ei myöskään tarvitse ihan niin herkästi joutua lukemaan sitä paskapostia..

Se että teit tämän aloituksen tuskin taas ainakaan mitenkään helpottaa sun elämääs, ihan joskus kannattaa vaan olla hiljaa ja pitää matalaa profiilia niin ei ehkä tarttis olla kenenkään silmätikkuna tai muutakaan..
 
"vieras"
niin se vaan on helpo kirjoitella kelle vaan ja mitä vaan...mutta ei moni uskallakaan päin namaa tulla sanomaan mitään. Ilkeyksillä pönkittää omaa "paremmuuttaan" muka...on niin kiva tunne kirjoittaa toiselle pahaa kun tietää että ihminen on sellainen,että ne pahat sanat jää muistiin helpommin kuin ne positiiviset asiat.

näin se vaan menee...hohoijaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;24771773:
Näin juuri. Mutta: Lopeta kokeeksi perskärpästen ruokkiminen. Älä reagoi. Älä tee numeroa.
Voisiksä alkaa mun personal trainerksi? Ilmeisesti ennen tämänkin aloituksen tekemistä olisi ollut tarpeen saada vaikka sähköisku. Mutku suututti niin.
 

Yhteistyössä