Eli meille tais syntyä se viimeistä edellinen maaliskuinen prinsessa,kunnon mitoilla 4488g 53cm ja py 38.5cm,just tossa naureskelin,ku luin tuon mamma-miian tekstin et meillä ollaan jo samoissa mitoissa ja vähän ylikin :ashamed:
Jonkinlainen synnytyskertomus luvassalukekoon ken jaksaa
Elikkä perjantaina 11.4 tämä mamma suuntasi koksiin rv 41+6 ja tarkoituksena käynnistykseen pääseminen,käyrillä makasin aikani,eikä sinne piirtyny supistuksia ku silloin tällöin ja nekin oli niitä millä nyt ei oo mitää tehoo.pääsin lääkärille joka sit selitti ensin kaiken tarkasti et pitää olla kahelle sormelle auki et voi harkita oksitosiinilla käynnistelyä,muuten joutuisin osastolle pilleri käynnistykseen,tähän vielä lisäsi et tietty salis pitää olla vapaata et voivat käynnistää tipalla,no siinä sitä sit jännitin ennen sisätutkimust et kuinhan käy,mä en haluu mihkää osastolle makaamaan turhan panttina,no lääkärillä oli kuin olikin hyviä uutisia,olin just sille kahelle sormelle auki,hän lähti sit kysyy et onks siel synnytyssalien puolel tilaa,löytyihän sieltä vielä mulle paikka ja klo 11.45 kätilö laittoi mulle tipan ja kertoi vielä ettei tääkään kaikilla tehoa,et tipan tehoa lisätään puolen tunnin välein 6-7h sen jälkeen lopetetaan ja jos ei tehoa nii osastolle yöks ja aamul jatketaa,olin jo täs kohtaa ihan varma et mun tuurilla ei tippa tehoa,siinä sit keinutuolissa istuskelin ja kattelin telkkua,supistukset alkoi samantien tulemaan säännöllisesti 3-5min välein,mut ei tehny kipeetä,kätilö kävi aina puolen tunnin välein lisäämässä sitä annosta ja aina tuli tehoa pikkasen lisää,mut ei kuitenkaa niin paljoa et ois voinu sanoa synnytyksen olevan käynnissä.Mies saapui saliin pikkasta vaille 14,ku oli saanu neidille hoitajan ja siellä sit ooteltiin vaan mitä tuleman pitää,kolmen paikkeil pyysin päästä vessas käymää ja sieltä ku pois tultii ni kävin sänkyy makoilee ajatuksena et jos sais pienet päikkärit otettua ku oli edellisenä yönä unet jääny muutamaan tuntiin ja väsytti ihan tajuttomasti.Klo 15.15 kuului ihan mieletön pamaus ja tuntui ku ois taju lähteny,sanoin miehelle et soittaa kätilön paikalle,hän tuli ja hädin tuskin pystyin kysymää mikä se pamaus oli ku supisti niin pirusti ja teki vieläki huonoa,tää varakätilö oli eka sitä mieltä et vedet meni,mut ku sanoin et en mä mitää vesiä oo tuntenu ni totes sit vaa vauvan vähän laskeutuneen,sanoi viel et oma kätilö tulee kunhan kiireiltään ehtii(meitä synnytti siel kolme äitiä samaan aikaan)antoi mulle siinä kohtaa ilokaasua.Kätilö tuli sit ku pääs enää ei oo kellon kulust mitää hajua,kysyi vaa heti et joko huolit epiduraalipuudutuksen,siinä kohtaa olin 5cm auki,huolin huolin ja äkkiä kiitos,no hän lähti sit soittaa tohtoria paikalle ja hetken kuluttua oli puudutus laitettu ja samalla vetelin ilokaasua minkä kerkesin,puudutus rupes tepsimään ja olo helpotti hetkeksi.Kätilö siinä viel kysyi et moneltako laitetaa synnytys alkaneeksi,mä sit sanoin sille et siit hetkest ku kuului se pamaus ni hän sit sanoi et laitetaa kahelta alkaneeks ni ei tuu mitää syöksysynnytystä
se oli siin kohtaa ihan sama mitä se sinne papereihin kirjottaa.eipä menny ku hetki ni oli taas kivut tullu takas ja kätilö kurkkas kohdunsuun tilanteen ja totes sen olevan täysin auki,mut vauva oli viel niin ylhäällä et pitää ootella laskeutumista.Ja taas ooteltiin,kävi jo kysyys gyneltä et jos ois saanu pudentus puudutteen laitettuu mut oli sit siihe nähen jo liian alhaalla vauvan pää et ei auttanu ku tyytyä kohtaloonsa,sit se kätilö sanoi et ruvetaa hiljallee ponnistelee supistusten yhteydes,et jos saatais vauvaa alaspäin,taishan se sielt tulla sit loppujen lopuks ku mä luulin et myö yritetää viel saada sit vauvaa vaa hiljaksee alaspäin ni kätilö totes et pää on jo ulkona =) olin ihan hölmistyny et täh,ulkona,ku luulin et yritetää viel saada sitä laskeutumaa ja uskoki meinas loppua jossain kohtaa kesken ku luulin ettei siit oikeesti tuu mitää ja niin meidän neiti sit syntyi klo 18.23,muuten oli oma olo tosi hyvä mut pää oli aivan sekasin ilokaasusta.Yhdellä tikillä selvittiin.Isi leikkas napanuoran ja kylvetti ja kätilö rupes pukemaan neidille päälle ni sanoi et hänest näyttäis sille et solisluu on murtunu ku vauva vaan roikottaa vasenta kättään suorana,mut sanoi sit et lääkäri kattoo lauantaina paremmin.
Yheksän kieppeillä päästiin osastolle,oli sielläkin ollu pientä härdelliä päivän mittaan,meidän neiti oli kuudes sille päivälle syntynyt vauva :heart: siinä sit ihmeteltiin taas pientä ihmisen alkua.
Lauantaina lääkäri sit kattoi käden ja kysyi kuuluiko synnytyksessä pamausta,mä sit kerroin et siitähän se kaikki alkoi,eli se solisluu murtui kun toinen on raivannut itelleen tietä pihalle,ei muuta ku käsi sukkaan et pysyy paikoillaan ja ens viikolla mennään vielä kirurgille näyttämään ja kattomaan,onko jo parantunu,pitäis parantua viikossa.
Tulihan sepustus,jos joku jaksoi loppuun asti lukea,ni toivottavasti tästä jotain selvää sai,on vielä ajatukset niin sekasin,et päässä vaan pyörii =) synnytyksen kokonaiskestoksi tuli nyt sit kai 4h23min,mistää muusta ei sit ookaa tietoa,ku kätilökävi vaa kysymäs ennen ku töistä lähti et jäikö mitää kysyttävää,mä sanoin et ei ku luulin et se tulee viel käymää osastolla,mut eipä näkyny,ponnistus vaiheista ei mitää tietoo eikä kyl mistää muustakaa,mut täytyy kai sit neuvolas kysellä ku sinne pääsee,ois se nyt kiva tietää miten se sit lopulta meni.Ja tyttö syntyi siis 41+6 4488g,53cm py 38.5cm,et ihan kunnon mitoilla,mut eipä paljon heittäny arviokaan mikä oli 41+3 4300g.
Piitsi ja Vilma 5vrk :heart:
Nyt on kotona menny muuten ihan ok,mut imetyksen kans pieniä ongelmia,ku ei toinen malttais ruveta imemää vaa huutaa ensin puol tuntia kunnes rauhoittuu ja sit sujuu niin kauan kunnes on rinnan vaihto eessä :/
Jonkinlainen synnytyskertomus luvassalukekoon ken jaksaa
Elikkä perjantaina 11.4 tämä mamma suuntasi koksiin rv 41+6 ja tarkoituksena käynnistykseen pääseminen,käyrillä makasin aikani,eikä sinne piirtyny supistuksia ku silloin tällöin ja nekin oli niitä millä nyt ei oo mitää tehoo.pääsin lääkärille joka sit selitti ensin kaiken tarkasti et pitää olla kahelle sormelle auki et voi harkita oksitosiinilla käynnistelyä,muuten joutuisin osastolle pilleri käynnistykseen,tähän vielä lisäsi et tietty salis pitää olla vapaata et voivat käynnistää tipalla,no siinä sitä sit jännitin ennen sisätutkimust et kuinhan käy,mä en haluu mihkää osastolle makaamaan turhan panttina,no lääkärillä oli kuin olikin hyviä uutisia,olin just sille kahelle sormelle auki,hän lähti sit kysyy et onks siel synnytyssalien puolel tilaa,löytyihän sieltä vielä mulle paikka ja klo 11.45 kätilö laittoi mulle tipan ja kertoi vielä ettei tääkään kaikilla tehoa,et tipan tehoa lisätään puolen tunnin välein 6-7h sen jälkeen lopetetaan ja jos ei tehoa nii osastolle yöks ja aamul jatketaa,olin jo täs kohtaa ihan varma et mun tuurilla ei tippa tehoa,siinä sit keinutuolissa istuskelin ja kattelin telkkua,supistukset alkoi samantien tulemaan säännöllisesti 3-5min välein,mut ei tehny kipeetä,kätilö kävi aina puolen tunnin välein lisäämässä sitä annosta ja aina tuli tehoa pikkasen lisää,mut ei kuitenkaa niin paljoa et ois voinu sanoa synnytyksen olevan käynnissä.Mies saapui saliin pikkasta vaille 14,ku oli saanu neidille hoitajan ja siellä sit ooteltiin vaan mitä tuleman pitää,kolmen paikkeil pyysin päästä vessas käymää ja sieltä ku pois tultii ni kävin sänkyy makoilee ajatuksena et jos sais pienet päikkärit otettua ku oli edellisenä yönä unet jääny muutamaan tuntiin ja väsytti ihan tajuttomasti.Klo 15.15 kuului ihan mieletön pamaus ja tuntui ku ois taju lähteny,sanoin miehelle et soittaa kätilön paikalle,hän tuli ja hädin tuskin pystyin kysymää mikä se pamaus oli ku supisti niin pirusti ja teki vieläki huonoa,tää varakätilö oli eka sitä mieltä et vedet meni,mut ku sanoin et en mä mitää vesiä oo tuntenu ni totes sit vaa vauvan vähän laskeutuneen,sanoi viel et oma kätilö tulee kunhan kiireiltään ehtii(meitä synnytti siel kolme äitiä samaan aikaan)antoi mulle siinä kohtaa ilokaasua.Kätilö tuli sit ku pääs enää ei oo kellon kulust mitää hajua,kysyi vaa heti et joko huolit epiduraalipuudutuksen,siinä kohtaa olin 5cm auki,huolin huolin ja äkkiä kiitos,no hän lähti sit soittaa tohtoria paikalle ja hetken kuluttua oli puudutus laitettu ja samalla vetelin ilokaasua minkä kerkesin,puudutus rupes tepsimään ja olo helpotti hetkeksi.Kätilö siinä viel kysyi et moneltako laitetaa synnytys alkaneeksi,mä sit sanoin sille et siit hetkest ku kuului se pamaus ni hän sit sanoi et laitetaa kahelta alkaneeks ni ei tuu mitää syöksysynnytystä
se oli siin kohtaa ihan sama mitä se sinne papereihin kirjottaa.eipä menny ku hetki ni oli taas kivut tullu takas ja kätilö kurkkas kohdunsuun tilanteen ja totes sen olevan täysin auki,mut vauva oli viel niin ylhäällä et pitää ootella laskeutumista.Ja taas ooteltiin,kävi jo kysyys gyneltä et jos ois saanu pudentus puudutteen laitettuu mut oli sit siihe nähen jo liian alhaalla vauvan pää et ei auttanu ku tyytyä kohtaloonsa,sit se kätilö sanoi et ruvetaa hiljallee ponnistelee supistusten yhteydes,et jos saatais vauvaa alaspäin,taishan se sielt tulla sit loppujen lopuks ku mä luulin et myö yritetää viel saada sit vauvaa vaa hiljaksee alaspäin ni kätilö totes et pää on jo ulkona =) olin ihan hölmistyny et täh,ulkona,ku luulin et yritetää viel saada sitä laskeutumaa ja uskoki meinas loppua jossain kohtaa kesken ku luulin ettei siit oikeesti tuu mitää ja niin meidän neiti sit syntyi klo 18.23,muuten oli oma olo tosi hyvä mut pää oli aivan sekasin ilokaasusta.Yhdellä tikillä selvittiin.Isi leikkas napanuoran ja kylvetti ja kätilö rupes pukemaan neidille päälle ni sanoi et hänest näyttäis sille et solisluu on murtunu ku vauva vaan roikottaa vasenta kättään suorana,mut sanoi sit et lääkäri kattoo lauantaina paremmin.Yheksän kieppeillä päästiin osastolle,oli sielläkin ollu pientä härdelliä päivän mittaan,meidän neiti oli kuudes sille päivälle syntynyt vauva :heart: siinä sit ihmeteltiin taas pientä ihmisen alkua.
Lauantaina lääkäri sit kattoi käden ja kysyi kuuluiko synnytyksessä pamausta,mä sit kerroin et siitähän se kaikki alkoi,eli se solisluu murtui kun toinen on raivannut itelleen tietä pihalle,ei muuta ku käsi sukkaan et pysyy paikoillaan ja ens viikolla mennään vielä kirurgille näyttämään ja kattomaan,onko jo parantunu,pitäis parantua viikossa.
Tulihan sepustus,jos joku jaksoi loppuun asti lukea,ni toivottavasti tästä jotain selvää sai,on vielä ajatukset niin sekasin,et päässä vaan pyörii =) synnytyksen kokonaiskestoksi tuli nyt sit kai 4h23min,mistää muusta ei sit ookaa tietoa,ku kätilökävi vaa kysymäs ennen ku töistä lähti et jäikö mitää kysyttävää,mä sanoin et ei ku luulin et se tulee viel käymää osastolla,mut eipä näkyny,ponnistus vaiheista ei mitää tietoo eikä kyl mistää muustakaa,mut täytyy kai sit neuvolas kysellä ku sinne pääsee,ois se nyt kiva tietää miten se sit lopulta meni.Ja tyttö syntyi siis 41+6 4488g,53cm py 38.5cm,et ihan kunnon mitoilla,mut eipä paljon heittäny arviokaan mikä oli 41+3 4300g.
Piitsi ja Vilma 5vrk :heart:
Nyt on kotona menny muuten ihan ok,mut imetyksen kans pieniä ongelmia,ku ei toinen malttais ruveta imemää vaa huutaa ensin puol tuntia kunnes rauhoittuu ja sit sujuu niin kauan kunnes on rinnan vaihto eessä :/