Ihana kysymys kastevedestä!! =) Esikoisen ristiäisissä kaadoin veden meidän isolle viirivehkalle, ja saman olisin halunnu tehdä näissä toisissakin juhlissa, mutta ristiäisvieraana oli mm. lasten 1-vuotias serkku-neiti, joka jaksoi juuri ja juuri olla kastetilaisuuden ajan nätisti, mutta sitten piti päästä jo liikkeelle, joten pöytä piti purkaa heti kun tilaisuus oli ohi, ja siinä hötäkässä vedet meni ihan vain lavuaariin. Eipä silti, en vain tuota pikkuneitiä "syytä", ihan oli tuossa omassakin taaperossa pitelemistä, kun pitihän ne sormet tilaisuuden aikana siellä kastemaljassa uittaa, oikein kahteen kertaan!
Mulla on ollu jo yhdet
kuukautiset, ja toiset on tehnyt tuloaan jo viikon, mutta ei oo vielä tuhrua kummempaa näkyny. Jälkitarkastuksessa lääkäri kyllä ultralla kattoi, että sen verran paksu limakalvo siellä oli, että menkkoja se enteilee, joten tulisivat nyt..
skog, eikös koliikista ole se semmoinen "kolmosen" sääntö, että kolme tuntia illassa, kolmena iltana viikossa, kolmen kuukauden ajan... tai jotenkin näin. No joo, todellisuudessa moiset säännöt on ihan hanurista, koska lapset on niin yksilöllisiä, ja toisekseen samapa sen, itkeekö vauva koliikkia vai "tavallisia" vatsanpuruja, niin kurjaa se on joka tapauksessa. Niin vanhemmille, kuin varsinkin vauvallekin! :hug:
Meillä ei ole ihan hirmuisesti itkeneet kumpikaan, mutta selkeisiin vatsanpuruihin on auttanut asento, jossa vauva on masullaan vanhemman käsivarrella, kasvot kyynärpään suunnassa ja pyllypää siinä vanhemman kämmenellä, jalat "roikkuu" alaspäin. Vanhempi voi käveleksiä, keinutella, heilutella, huojutella...
Toivottavasti teillä pian helpottaa vatsavaivat!! Olette ajatuksissa, ja pikkuiselle vielä aivan oma :hug: , voi hyvin!
saini, tosi kiva lukea sinun juttujasi, koska monet jutut on siellä Eiffel-tornin kyljessä niin erilaisia kuin täällä, niistä on hauska kuulla! =)
Misupai, mulla nousi sinun tekstiä lukiessa oikein virne naamalle, että ootahan vaan...
Muistan, kun itse ajattelin ihan samalla tavalla, kun toisten lasten "riehumista" katselin kun oma oli vielä pieni, että hui mitä menoa... Mutta kun ikä tekee tehtävänsä, niin kyllä ne riehuvat hetket löytyy lapsesta kuin lapsesta, valitettavasti. Meilläkin poika on luonteeltaan rauhallinen, mutta silti vauhtia ja ääntä ja riehumista ajoittain riittää. Yleensä tosin vaan oman perheen kesken, oikein naurattaa kun vieraat toisinaan kysyy että onko poika aina noin rauhallinen.. no öö, ei!!
No joo, jopa minä taas eksyin aiheesta! Eli Misupai, en siis millään tavalla pahalla sano, vaan ihan totta niin että minua alkoi vain kauheasti naurattaa ja mieleeni tuli ihan heti sanat "ootahan vaan..."
Tosin sinä olet opettaja, joten kasvatukseen on jo ammatillisestikin vähän erilainen ote, luulisin ja uskoisin. =)
Hei kastetut/nimetyt, kertokaa vähän mitä se pappi sanoi?!
Rauhallinen ja koneeton viikonloppu vietettiin täälläkin, ulkoiltiin ja käytiin miehen mummolassa. Kyllä oli isomummo ja -ukki mielissään kun tuli moinen harviaisvieras, oikein ensikertalainen kylään. Tämän viikon viikonloppuna lähdetään sitten minun vanhempien luo, ensivisiitille maaseudun mummulaan.
Miehen kanssa eilen illalla kunnolla vain juteltiin ja lutusteltiin, hoidettiin parisuhdetta... :heart: Teki hyvää, varsinkin kun sai purkaa mielenpäältä monet viikkojen aikana kertyneet jutut, kun on tuntunut ettei ole oikein aikaa jutella kunnolla. Mutta nyt OTETTIIN sitä aikaa ja teki ehdottomasti hyvää! =)
Miten kutsutte vauvan isovanhempia? Tämä tuli mieleeni tuosta äskeisestä kertomisestani, kun siellä vilisi isomummot ja mummulat jne.
Eli meillä minun vanhemmat on mummu ja ukki, ja paikka on siis mummula.
Miehen vanhemmat on mummi ja ukki, paikka on mummila.
Miehen isovanhemmat on isomummo ja isoukki, ja paikka on mummola.
Olisin halunnut, että miehen isä olisi ollut vaari tai pappa, että eroaisi jotenkin minun isästäni, joka on ukki, mutta hälle itelleen kuulosti mieleisempi olevan se ukki-nimitys, joten intäpä siihen vastaan sitten. Minun vanhemmat kun oli jo aiemmille lapsenlapsille nimetty mummuksi ja ukiksi, ja miehen vanhemmat taas tuli isovanhemmiksi vasta meidän toimesta, ni olis hyvin voitu nimetä heidät selkeästi näistä minun vanhemmista eroaviksi, mutta ei... onneksi mummi suostui olemaan mummi! =) Tosi sekava selitys varmaan tuli... :ashamed:
Rhea, ihania kuvia pikkuisesta! =)
No mutta, jospa tässä kerrakseen tarpeeksi turinoita, aurinkoista päivän jatkoa maalisvauvoille ja äideille! =)