Maalismussukat - syntyneet

flower 5870 ja 62,5 (3520/50), esikoinen 7170 ja 63 (3520/50), täysimetettyjä tyttöjä, normaalikokoiset vanhemmat.

 

tillukas no kiva et teilläkin pieni-kokoinen.. tai mä en nyt oikein osaa kuitenkaan huolestua, alkuunhan tyttö veteli ylipitkänä käyrää eteenpäin, ja nyt se on laskenu kun lehmän häntä....
kai ei sais liikaa noiden käyrien mukaan mennä, mutta nyt mä mietinkin et joo,jos vauvan sydämessä ois KUITENKIN joku vika, sellanen mikä ei kuunneltaessa erotu, tai näy filmissä.? Jos se vaatii ultrauksen?
Olisiko se sit syynä pituuskasvun "pysähtymiseen"???
no, kaipa tuokin aikanaa selkiintyy. iloinen veijari tämä neiti silti on, ja muuten kehittynyt hienosti niin ei kait tässä muuta ole , kuin et hän on tällainen ja sillä siisti

mä sain siivottua koko talon just ahahhaha on nyt pyyhitty pölyt , imuroitu ja luutattu KAIKKI huoneet. haasteen tuo siivoukseen aina tuo yläkerta vauvan kanssa, yritän aina sillon kun se nukkuu, mutta nytkin heräsi kesken ja eipä auta kun kantaa sekin sinne
Kun pitää perus-siistin tilan koko ajan, käy viikkosiivous nopeesti. vessan pesin eilen, niin varastin hiukan tän päivän urakasta
Mä tykkään siivota joka viikon perjantai, on jotenkin viikonloppu-fiilis ja on ihanaa saada raikas tuoksu kotiin vauva istui rattaissa ja katteli kun imuroin huone kerrallaan, sit mentiin eteenpäin seuraavaan huoneeseen
onneks ei mikään valtava lukaali tämä talo, niin saa parissa tunnissa hyvin siivotuks.

vauva kierii vatsalleen-selälleen-vatsalleen pitkin lattiaa, nostaa hienosti käsivarsien varaan koko yläkropan Taputtelee lattiaa toisella kämmenellä ihana seurata kuinka hän onkaan tyytyväinen ...

Positiivisuus on pinnalla, kun huomaa jaksavansa taas nauttia elämästä, arjesta. Hieno ilma, joten lähdenpä vaunuilemaan vielä ennen ruokaa
Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille :hug:

 

tiinelli ja ld ihania vauva-kuvia teillä, söpöläisiä :wave:

 

Heips!

LD: no on kyllä ihana kuva, ja ei kyllä tuosta huomaa että poika ois mitenkään huonovointinen, onnellisen näköinen poitsu! Hyvä, kun ootte nyt vihdoin päässeet tutkimaan mistä vois itku johtua.

Flower: mä otin tuolta keskimmäisen neuvolakortin ja hän oli ollut 5kk 65,7 cm (eli miltein saman mitä tämä vauva nyt 4kk). Esikon neuvola-ajat on ohi ja kortti jo visusti tallessa, joten sitä en nyt alkanut etsimään. Mun mielestä kanssa ihan turha huolestua, kuitenkin niin yksilöllistä tuo kasvu ja vähän geeneistäkin kiinni.

Meidän tyty oli siis tosi kräntty päivällä eilen miltein koko ajan, mä ihmettelin että mistäs nyt tuulee ja satuin kattomaan suuhun, niin hänelle tulee nyt kahden alaetuhampaan seuraksi ylhäälle molemmin puolin kulmahampaat, on oikeen ulos jo puskenut ne, ei tartte nyt sitten yhtään enää ihmetellä! Hammasharjalle alkaa olla käyttöä

Täs meitinkin tytyn kuva, uudehkoin kuva, jossa taas kerran nukkuu. Mä oon huomannut, että hän nukkuu parhaiten jos on tosi lämmin, illallakin peitolla vuoraan oikeen semmosen kolon hänelle, missä lämmin ja suojaisa olla.

[URL=http://aijaa.com/v.php?i=005848518862.jpg][/URL]

Mindi83

 

Flower: Kylläpäs nyt ihan tosissaan oikeen nauratti, voi miehet!

Ld: Toi on kyllä ihan mieletön kuva :heart: Mä oon myös siinä onnellisessa asemassa, että mun mummi ja pappa vielä tosi skarppeja, eli tytöillä ihana mahdollisuus olla paljon tekemisissä myös isomummin ja -papan kanssa.

Mindi: Ihan mieletön söpöliini, voi vitsi

5kk neuvola oli tänään, 7150g ja 64.8cm ja pää 44cm (3270g ja 50cm, pää 34.5cm) painoa oli tullu kuukaudessa sellanen n.400g ja pituutta n. 2cm, eli melko vähän.. Mut silti neuvolan täti oli sitä mieltä, et ei tartte alottaa kiinteitä, täysimetys riittää vielä hyvin. Silti keitin just äsken yhen peunan ja meinaan sitä hälle antaa tosta ku herää. Oli siis tarkotuskin jo aikasemmin, et tänään neuvolan jälkeen alotellaan pikku hiljaa maisteleen
Olipas hauskanen, ku täti kyseli, et onko aina noin tyytyväinen (tietty ku oltiin vieraassa paikkaa, tarkasteli tarkkaavaisesti ja hymyilikin tädille), ni sanoin et ei, harvoin on näin tyytyväinen. Sen jälkeen kerroin koko litanian "narinoista", iltaunivaikeuksista, öisistä huudoista ja kaikesta, ja sit kotona ku katoin korttia, ni oli näimmä kirjottanu "tyytyväinen tyttö".. eli mietin vaan et miten kovii ne muitten lapset sit enää onkaan itkeen ja valittaan, jos kerran meiän on tyytyväinen :O Noh mut Kovin loukkaantu pistoksista ja vaikka mun sylistä tädille hymyilikin, loukkaantu siitäkin ku otti syliin. Kaikki siis kuitenkin ok. Meilläkin esikko ollu 3cm pidempi saman ikäsenä, mut hällä myöskin pidempi isä (melkeen 190cm) ku nykynen on 178cm ja ite oon 166cm.

Tais olla väsyttävä neuvolakäynti ku nukkunu taas jo 2h Mäpä taidan koittaa jos viel jotain pientä ehtis siivoon ennenku herää ja sit alotetaankin jänskä eka maistelukerta Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Täällä kans lievää ärsytystä niin mieheen, omaan kroppaan ym...
Nyt kun pikkunen on jo sen verran touhukas ettei pelkkä sylissä pitäminen enää riitä niin mies ei jaksa olla vauvan kanssa yhtään! Ei varmaan oikein osaa höpötellä eikä jaksa leikkiäkkään kovin kauaa niin vauvahan tylsistyy hetkessä... Muutenkin meilläkin on täällä just sellanen vaihe kun joku muukin kirjotteli et paikallaan olo ei enää kiinnosta pikkusta, liikkeelle ei vielä pääse ja sehän sit ärsyttää : / Et koko ajan sais joku olla vieressä viihdyttämässä tai kanniskelemassa. Mut onneks meillä viihdytysjoukkoja yleensä riittää noista isommista pojista =)
Oma kroppa OKSETTAA! Kiloja on ylimäärästä 15 eikä imetys vie niitä mihinkään mut niin se on ollu aikasemminkin... Et mun kroppa toimii kait jotenkin kummallisesti kun paino alkaa puota vasta kun imetys loppuu Mut eiks Tiinelli ainakin kirjotellu samaa?
Kehitystä 4kk neuvolassa 6500g/64cm ja nyt 4,5kk ja kääntyy molempiin suuntiin mut ei vielä ryömi. Sylissä viihtyy jos höpsötellään :heart:
Ruokailu kiinteitä on vähän jo maisteltu ja hyvin tuntus maistuvan mut kovin veti mahan kovaks ukkelilla et eiköhän me siihen puol vuotiaaks mennä pääosin maidolla Kerran päivässä oon nyt antanu maisteluannoksia ja siinä pysytään niin kauan kun maidollakin kasvaa.
Suuret tsempitykset kaikille kellä lapset sairastaa tai on huolta lasten terveydestä :heart: Meillä esikoisen kanssa ollut raskas vuosi vaikka kyse ei mistään vakavasta olekkaan mutta oman lapsen takia huoli on kuitenkin suuri Parantumaton sairaus kuitenkin kyseessä mihin ei lääkettä ole ja poika kantaa sitä lopun elämäänsä mukana että sopeutumistahan se vaatii... Mut lapset on ihan uskomattomia selviytyjiä :heart: ei voi kun ihaillen kattoo miten pieni jaksaa suhtautua asiaan niin positiivisesti!
Aivan ihania kuvia pienistä muruista :heart: jotenkin niin hellyyttävä toi kuva pienestä Tuomaksesta ja isomummosta

Tässä meidän murunen :heart:

[/URL][/IMG]

[/URL][/IMG]

nannah

 

meillä eka hammas puhjennut alas eteen :wave:

 

Onpas tänne tullut niin paljon tekstiä, ettei meinaa perässä pysyä. Hyvä vaan! Nimimerkitkin vielä sekoittuvat, kun olette kaikki vielä aikas uusia tuttavuuksia. No, ajan kanssa sitten.=)

Mulla on lähtenyt nyt kuopuksen osalta kaikki raskauskilot. Vielä olisi kuitenkin sellainen kymmenen kilon matka tavoitteeseen, joka sekin on asetettu pienellä armeliaisuudella. Kyllähän se toki harmittaa, että on löysää siellä ja täällä ja vanhat vaatteet kiristävät. Yritän kuitenkin olla mollaamatta itseäni ja antamalla itselleni armoa: olenhan pyöräyttänyt kaksi lasta kahden vuoden välein. Luulen myöskin, että kiloista pääsee parhaiten eroon, kun hankkii hommaan hyvän fiiliksen eikä se ole sellaista hampaat irvessä -touhua. Vähän niin kuin "olen hyvä tällaisena ja kaikki mikä lähtee pois on vain extraa". Kai sitä on sen verran itserakas, että pitää itsestään kuitenkin pohjimmiltaan joka tapauksessa, vaikka mullakin on paino jojoillut 25 kiloakin edes takaisin ennen raskauksiakin. Tsemppiä meille kaikille ja stop itsensä haukkumisille!

Mulla on nyt viimeiset kaksi viikkoa ollut hyvä tsemppi kuntoilun suhteen. Vielä en ole minnekään ohjattuun jumppaan tms. päässyt, vaan nyt on kyse lähinnä terveellisemmästä ruokavaliosta ja hyötyliikunnasta lenkkeilyn ja vauvan kantorepussa kanniskelun muodossa. Toivotaan, että pitkäjänteisyys ja sitkeys tuottaisi tulosta eikä innostus hiipuisi heti alkuunsa. Mitään laihiksia en ole koskaan harrastanut, vaikka aikaisemminkin olen painoa pudottanut sen 25kg. Kyse on enemmänkin terveellisemmistä elämäntavoista, joihin voi ryhtyä kernaasti imettäessäkin.

flower again: osaat varmasti arvostaa tervettä parisuhdetta, kun sulla on kokemusta toisenlaisestakin. Kun puhuin tuolla aiemmin, että jotkut väittävät ettei ole mitään ongelmia kotona, niin tarkoitin ongelmia/haasteita liittyen parisuhteeseen, lastenhoitoon ja -kasvatukseen, työnjakoon, perhe-elämään yms. laajemmalla perspektiivillä, en vain riitelyyn miehen kanssa. Harvalla kaikki sujuu täydellisesti - tai mä en ole ainakaan moiseen törmännyt.

Mielenkiintoista kuulla, että miten muut ovat ajatelleet järkätä lastenhoitokuvionsa nyt kun vanhempainvapaa alkaa olla puolivälissä. Me ollaan ajateltu ottaa isäkuukausi toukokuulle, otan siltä ajalta lomapäiviä tai olen palkattomalla kotona. Tärkeintä on, että perhe saa yhteistä aikaa ja isäkin saa olla kotona. Hoitovapaata jatkan syyskuulle 2013 saakka eli lapset menevät hoitoon 4,5v ja 2,5v ikäisinä. Esikoinen pääsee ensi syksynä srk:n kerhoon 2krt/vko. Muuten meillä on niin ihana yhteisö tässä ympärillä, että saman ikäistä seuraa riittää mielin määrin. Rahakuviot on järjesteltävissä aina jotenkin - organisointia ja karsimista se toki vaatii. Kuitenkin vähemmälläkin tulee toimee, kun kerran laskut ja muut kulut pystytään maksamaan. Nautin täysillä tästä kotona olosta!

 

Nyt kun oon päässy oikein äippälomailun makuun, niin en osaa vielä edes ajatella töihin paluuta. Meillä lastenhoitokuviot menee siis niin (tai ainakin tämän hetkinen suunnitelma on), että oon kotona koko ens vuoden. Saa sitten nähdä, minkälaisia taloudellisia haasteita tulee eteen, kun miehellä ei ole vakipaikkaa, mutta ne on sitten sen ajan murheita. Ennen äippälomalle jäämistä sain jonkin verran laitettua rahaa säästöön, mutta ei niillä säästöillä koko vuotta eletä. Mulla on edessä myös uuden työpaikan haku sitten kun töihin palaan. Kävin ennen toisella paikkakunnalla töissä ja työmatkoineen meni niin paljon aikaa, etten pienen lapsen kanssa raaskisi niin pitkiä päiviä tehdä. Saa sitten nähdä, löydänkö nykyisestä kotikaupungista koulutusta vastaavaa työtä. Noh, sekin on sitten sen ajan murhe.

Meidän jätkä on aikamoinen jytkyläinen. 4 kk neuvolassa mitat oli 8240 g ja 66,3 cm ja nyt taitaa olla jo lähempänä 9 kg. Reilun viikon päästä on 5 kk neuvola, niin saas nähdä, mitkä on sitten viralliset mitat. Siskon kanssa vertailtiin meidän pojan mittoja hänen tyttöjen mittoihin, niin heillä lapset on ollu noin 9 kk iässä tämän kokoisia, että todellakin on yksilöllistä, miten lapsoset kasvaa. Tällä hetkellä käytetään vaatekokoa 68 cm ja kohtapuoliin pitää alkaa haalia lisää 74 cm vaatteita.

Oon viime aikoina miettinyt vauvan nukuttamista, kun mä nukutan pojan joko rinnalle tai vaunuihin. Partsia meillä ei ole, mutta poju nukahtaa nykyään hyvin vaunuihin, kun lähdetään kärryttelemään hänen päiväuniaikanaan. Saattaa hetken ynistä, mutta aika pian sinne sammuu. Muuten nukutan aina rinnalle. Toisinaan mies nukuttaa sylissä heijaten ja poitsu silleen nukahtaa, jos on tarpeeksi väsynyt ja jos tarpeeksi kauan jaksaa heijata. Tuo rinnalle nukuttaminen ei mua tällä hetkellä rasita, mutta olen miettinyt, että onkohan se huono juttu pidemmällä tähtäimellä. En mielelläni haluaisi löytää itseäni tilanteesta, että vauveli on vuoden ikäinen eikä nukahdan muuten kuin rinnalle. Ajattelinpa siis kysäistä, että miten te nukutatte vauvanne (niin päivä- kuin yöunillekin)?

 

Pikasesti laittelen ennen kun yöunet kutsuu.

Muutettu ei vielä olla, aina tulee joku pikkujuttu esteeksi, mut parin viikon sisään.

5 kk mitat 7370g, 68 cm 44,5cm.
Soseita ollaan maisteltu ja nyt ruvetaan syömään isompa annoskokoja, kun painoa olis hyvä saada nouseen ennen liikkeelle lähtöä. Istuma lupakin jo saatiin. Tänään poika sit lähti liikkuun pyörimällä.
Viimeksi rokotteista nukku koko illan, nyt ei edes väsytä. Ei edes uskois et poika saanu rokotteita.

Minä nukutan pojan meidän sängyssä. maataan vierekkäin ja laulan pojalle ja annan sitten itse hakea unta. Jos kovin levoton otan tiukasti kainaloon ja heijaan. 6 kk iästä aion nukuttaa omaan sänkyyn, vielä en ole raaskinut kun tykkään nukuttaa viereen. yöimetystä kyllä aion jatkaa ainakin 8 kk ikään.

minä menen jouluksi töihin ja mies jää kotio isäkuukaudelle. sit minä kotona 2,5 kk ja sit töihin ja mies jää kotio 4 kk ja elokuusta poika hoitoon, ikävä kyllä on rahan vuoksi pakko. teen kyl osittaista hoitovapaata sinne 3 vuoden ikään asti.

Täällä on ilmottaudutt jumpalle ja äidin ihan omaa aikaa se aika.
Vauvauinnissa käydään ja muskari alkaa parin viikon päästä.

Nyt poika jo sen oloinen et maate päästävä. meillä kun mennään aikasin nukkuun, et jaksetaan herätä äidon mielstä turhan aikaisin.

Lämmintä syksyn alkua kaikille

terveisin sane jonka yksinhuoltaja arki lähenee loppuaan!

 

Mindi: Tuomas on todella näin muuten sellanen hyvinvoivan oloinen ja iloinen Paljon hymyilee ja nauraa.

Ihania kuvia muillakin :heart:

Mä nukutan vauvan monesti vieressä makaamalla ja pitämällä kättä sen päällä. Tai sitten joskus (aika harvoin) nukahtaa itekseen. Myös niin nukahtaa lähes aina kun laitan makuulleen polvien/reisien päälle ja keikutan. Siinä on vaan se ongelma että melkeen aina herää kun siirtää jonnekin muualle siitä nukkumaan..

Äitiysloman jälkeen on mentävä töihin, vaikka ajatuskin kirpaisee ja kovasti.. Mutta en mä pärjää muuten taloudellisesti.

 

Moikka!

5kk mitat: 7700g 69,2cm (3700/50) Esikko 7330g 66,2cm (3610g/50cm)

Vauva etenee konttaamalla muutamia metrejä. Sitä on harjoiteltu tässä varmaan viikko puolitoista. Eteneminen ei silleen ole edistynyt, että matkat olisi kamalasti kasvaneet mutta ei enää kellahda samalla tavalla vaan saattaa jäädä istumaan toiseen käteen nojaten tms. Aluksi kolahteli monia kertoja päivässä ja tuloksena onkin ollut mm. nenäverenvuoto sekä musta silmäkulma. Syöttötuolista on poistettu kaukalo ja istuu ihan hyvin pelkällä kaarella sekä pehmusteella. Ikää nyt sen verran et periaatteessa jos sama tahti jatkuu (esikon tahti) niin kolme neljä viikkoa ja tuo nousee ekoja kertoja :headwall: Ei tarttis... Kädet on täynnä jo nyt!

Meillä ei tätä vauvaa nukuteta yöunille. Esikon kanssa se tehtiin ja saadaan nukuttaa edelleen. Tämä laitetaan sänkyyn ja saatan vetää soittorasian soimaan sekä joskus syö vielä vellin siinä. Jää kuitenkin hereille vielä kun lähden huoneesta. Yleensä touhuan silloin yläkerrassa pyykkejä sun muuta mitä ei ole päivällä ehtinyt ja tarvittaessa käyn vetämässä lisää musiikkia soimaan. Päiväunille tietty jos vaunuihin menee nukkumaan niin nukutetaan vaunuttelemalla mutta sänkyyn sitten jos päätyy se johtuu yleensä siitä, että on nukahtanut syliin tai lattialle.

Tajusin juuri et pisin aika jonka olen ollut erossa lapsista on se 1,5 vrk jonka olin sairaalassa saamassa vauvaa... Silloinkin näin esikon kerran. Vauvasta olen ollut erossa jonkun kuusi tuntia. Tuntuu, että pitäis varmaan katkaista napanuorat

 

Nukuttamisesta: Päiväunille tyttö usein nukahtaa vaunuihin tai manducaan jos ollaan ulkoilemassa, sitten siirrän sänkyyn. Kun ollaan sisällä kantelen tyttöä sylissä kunnes rauhoittuu ja muuttuu uneliaaksi, sitten laitan sänkyyn. Joskus nukahtaa heti, joskus jo syliin, joskus käyn kymmenen kertaa laittamassa tuttia tai ottamassa uudelleen syliin jne. Joskus syö ennen nukkumaanmenoa (yleensä ei syö) ja silloin nukahtaa rinnalle. Toivoisin, että suostuisi useammin syömään ennen nukkumista.

Yöunille nukahtaa omineen. Syötän, laitan sänkyyn ja sinne se jää hihhuloimaan. Välillä sammuu nopsaan, välillä elämöi omiaan kauankin. Mutta yleensä sit jossain vaiheessa vaan nukahtaa. Jos alkaa olemaan itkuinen niin sitten otan syliin tai annan tutin tai mikä nyt helpottaakin.

 

nannahin poika näyttää oikeen hurmurilta, pian on tytöt sekaisin.

Kivoja piristyksiä nämä kuvat

Kisakin poika (pojat) onkin aikaisin liikkeelle lähtenyt! Heh, taisit olla se yksi meistä harvoista joilla oli konttauskypärä, joten sille varmaan on käyttöä vaikka turhake oiskin!

Musta tuntuu, että kyllä tää meidänkin lähtee aikaisin liikkeelle, meinaan että siinä 6kk paikkeilla jotenkin etenee.

Flower: mäkin unohdin mainita, että meinas tulla pissat housuun itselläkin kun luin tuon miehes tempauksen!

Nukahtaminen: päikyt nukkuu useimmiten rattaissa, ja sinne siis nukahtaa siihen heijaavaan liikkeeseen melko nopeasti. Meillä onkin parempi nukuttaa ulkona vielä nuo päikyt, kun keskimmäinen pitää välillä niin hirveetä meteliä, että se on jotain hirveeeeeetä... onkohan sillä joku uhma, kun käy välillä niin hurjana! Iltaisin nukahtaa joskus tissille, ja siitä kannan sänkyyn tai sitten joskus laitan vaan sänkyyn ja vähän soittoa, niin yleensä nukahtaa ihan hyvin, voi olla että joudun uudestaan laittamaan kerran kaksi soimaan, mutta kuitenkin suht hyvin.

Vauvan hampaista vielä, kohta tekee hyvää kun se puree kiinni rintaan... vieläkin traumat keskimmäisen jäljiltä.

Vauvan vaatteet: Siis miksi mun on vaikea niistä luopua?! Tein päätöksen vauvan synnyttyä, että nyt laitan enimmät vauvan vaatteet jakoon ja säästän vaan hyvät ja semmoset joilla jokin "merkitys". No joo, kassillisen annoin yhden kaverille, jolla pari kuukautta nuorempi vauva... mut siihen se sitten jäikin. Aina katson, että voi että kyllä toikin on niin ihana ja toi ja toi ja toi... sitten niitä onkin taas pino ympärillä, mitä mukamas pitäis säästää... Tää on rasittavaa! Oisko kellään mitään vinkkejä millä onnistuisin niistä luopumaan...

Meillä on esikoinen kuumeessa (koulussa ilmeisesti liikkuu nyt kaikennäköistä, jeejee) ja nyt sitten vaan oleskellaan kotona ja lepäillään vaikka suunnitelmana oli mennä mökille kantarelleja etsimään, mut jää toiseen kertaan...

Mindi83

 

parisuhteen kiemurat.. paljolti luulen, että ne riidat johtuu monilla ihan omasta väsymyksestä, ärsytyksestä miehen "vapautta" kohtaan... äitihän on aikas tavalla sidottu arkeen ja kotiin, kävipä töissä tai oli kotona.
Ja mitä ite oon todennut, niin miehet näkee asioita eri tavalla, ei niitä stressaa pesemättömät ikkunat tai mitä ruokaa laittais seuraavana päivänä
sitten jos oma pää on ihan väsynyt niin helposti moni kimpaantuu, ja sillon saattaa sanoa mitä sattuu, riita on valmis.
Ja kyllä se onkin ärsyttävää jos mies ei tee kotona mitään. Ja vaikka kuinka pyytäisi nätistikin, ei mitään tapahdu.
Itse tosiaan arvostan tätä suhdetta. Vaikkakin tämän lapsen synnyttyä on tullut vastaan monta asiaa on sellaista, mitä mies ei oo tajunnu, mutta suotakoon se ensikertalaisena hänelle
Mutta kun näkee että se oikeesti siivoaa, pesee vessaakin tarvittaessa omilta jäljiltään, huolehtii monista arjen jutuista pyytämättä.... on se hieno juttu. Kotikasvatuksen tiedän vaikuttaneen paljon. Ja pakko on verrata eksään, jonka hitlerimäisen kotikasvatuksen tiedän myös, ei ole ihme että siitä sellanen paukapää tuli.
Vanhemmat vaikuttaa NIIN paljon siihen, millaisia lapsistaan kasvaa...
Ehkä nyt menee osa kirjoittamastani asian vierestä, mutta joo, toivottavasti pointtini tajuaa joku ees, ja toivottavasti kukaan ei loukkaannu..

heräsin juuri päikkäreiltä, ja pää tukkeessa kirjoitan, lie päivän ainoa rauhallinen hetki olla koneella, nääs pimu nukkuu vielä

nukuttaminen päiväunille sammahtaa monesti tuosta vain, vaunuihin yleensä. joskus heiluttelen tai jos oon lenkillä niin siihen matkalla uinahtaa. tietynlaisen konsertin pitää kuitenkin joka kerta, ihme laulantaa
iltaunille omaan sänkyyn oon laittanut jo vastasyntyneestä. jos näyttää vaativan läheisyyttä niin sit ollaan jonkin aikaa sylissä, lauleskelen jotain rauhallista, heijaan sylissä tms. mutta sitten vauva alkaa vetää selkää kaarelle ja kitisemään jossain vaiheessa ja kun laitan omaan sänkyyn niin lopettaa sen.
joskus nukahtaa heti, joskus menee puolikin tuntia. välillä käyn silittämässä, heilutan jalkaa, hyräilen milloin mitäkin. Samaa kaavaa varon toistamasta näiden tekemisien kanssa, koska jos joskus esim menee mummolaan tms, niin onpa siinä mummolla nukuttaminen kaiken taiteen mukaan, kun täytyy muistaa se ja tämä ja tuo että nukahtaa
mutta siihen on vielä pitkä aika, meillä kun nuo miehen vanhemmat ei oikein uskalla vielä ottaa pientä yövierasta vastaan ja ymmärrän kyllä, ensimmäinen lapsenlapsi kyseessä...
mutta periaatteessa nukahtaa itse. huudata en yhtään. oikean itkun kun kuulen, ollaan välittömästi jompikumpi ottamassa syliin. muutoin vauva köllöttelee pitkin poikin sänkyä

töihin on mentävä ei nykyään kotihoidontuella pärjää, tai no, me ei ainakaan. kauheeta kitkuttamista nytkin, ja jos tästä vielä tippuu tulot niin huh sanon minä. kauhee stressi muutenkin rahoista välillä. eli äitiysloma loppuu, marraskuun puolivälissä tulee viimeiset rahat. siinä paikkeilla ois oltava jotain. onneks kuulun liittoon, et jos en heti saa töitä, tulee liiton päiväraha edes. se onkin sit jo parempi kuin tän hetken äitiysrahakin, joten sekin on helpotus.
ainoa harmi vaan toi neuvolan terkkari kun alkoi surkuttelullaan syyllistää mua. ketuttaa ihan urakalla, mutta niin ne muutkin äidit töihin menee. nykypäivänä kun ei ole mikään niin kuin ennen... ei sitä enää saunassa synnytetäkkään hahahah

karkkipäivä jeeee!! viikon sinnittelyn jälkeen oon syönyt irtsareita, voi kamala et ne maistuu hyvälle voin kertoo, et viikkoon ei sit tarttekaan syödä
näin yritetään pitää karkkipäivä että lapsetkaan ei napostelis pitkin viikkoa kaikkee herkkua..

vauvan rytmi solmussa oltiin naapuri-taajaman markkinoilla aamupäivästä saakka, käytiin kylässä matkan varrella, ja miehen vanhemmilla pikaisesti. vauva ei ole nukkunut niin kuin normaalisti, ja ei sitten ole syönytkään. häiriintyykö muilla vauvat jos ootte muualla kuin kotona, ettei syö?? veikeetä kyllä, normaalisti kotona syö vaikka ois vieraitakin, mut tää on jo ties kuinka mones kerta kun huomaan että vieraassa paikassa ei mene mitään.
no nyt se sit nukkuu pitempiä uniaan, nälkä ressukalla varmasti on ...

isovanhemmat mun on kuolleet jo kauan kauan sitten miehen toiselta puolelta molemmat kans kuolleet, äidin äiti on enää elossa. käydään liian harvoin vaikka ei asukaan kaukana. tänään poikettiin , mutta tarttis useemmin...

koirakuume joo, haluaisin kyllä toisen koiran tai kyl mieskin haluais. mutta rodusta ei olla tultu päätelmään. joku samantapainen mistä sit ei karvaa lähde. paljon helpompaa jo siivouksen kannalta, ja sit ei omat vaatteet oo täys koiran karvoi.
nyt taas näin kuinka onnellinen oma koira oli, kun pari päivää sai temmeltää kaverin kanssa. ja musta oli ihan sama oonko lenkillä vaunuillen yhden, vai kahden ison koiran kanssa, niin nätisti ne kulkee.
saas nähdä millon tämä haave toteutuis. toisaalta ois kiva saada se nyt ennen syksyä, kun sit alkaa yks remppa-vaihe, minkä tuoma meteli ja sähläys ei ole pennun kannalta kiva. no, tähän voi toisaalta kulua pitkänkin aikaa
armoton eläinten rakastaja kun on, ei tähän kuumeeseen sitten auta mitkään vippas-konsit

sanelle kiva kun kävit poikkeemassa :wave: kyllä se arki pian muovaantuu kohdalleen, kun vielä jaksat sinnitellä voimia kovasti ja jaksamista!!!!!

nyt mä meen laittaan pyykit kuivumaan. ja tänään on sauna-päivä.

 

Iltaa taas kaikille

Tulinpa taas pitkästä aikaa kirjoittelemaan, neiti pitää kiireisenä

Meillä noustaan konttausasentoon . Ryömi tyttö ei muuta kuin taaksepäin peruuttaen. Veikkaan, että jää ryömimis vaihe pois ja lähtee suoraan konttaamaan. Yrittää kovasti jo liikkettäkin saada. Vetää kädellä jalkaa päästäkseen eteenpäin

Mies pitää isäkuukauden kokonaisuudessaan heti vanhempainvapaan lopuksi ja vielä yhden loma viikkonsakin, joten on meidän kanssa kotona lokakuun lopusta joulukuun puoleen väliin, ihanaa :heart: Minä jään tyttöä hoitamaan kotiin ainakin ensi syksyyn asti. Ajattelin, että silloin palaisin perhepäivähoitajan töihini mutta on se vaan niin ihanaa omaa pientä hoidella joten voipi olla, että jatkan sinne kolmeen vuoteen asti Katsotaan ensin miten rahat riittää. Asuntolaina on ja säästöjä ei hirveästi, joten toivottavasti mitään isoa ei hajoa. Autosta luovutaan sen takia, että rahaa jäisi olla kotona tytön kanssa. Pääsääntöisesti me ei autoa tarvita. Mies joutuu vkonloppu aamuisin pyöräilemään läpi vuoden töihin, matkaa se 10km. Toivottavasti tiet on aurattu ja sää sallii. Sanoin kyllä miehelle, että toki voi auton pitää mutta ei kuulema halua. Ei muutenkaan autoilusta välitä.

Nukuttaminen: Iltaisin nukahtaa tissille ja päivisin rattaisiin tai autossa, kun liikkeessä ollaan. Kotona menee nykyään päiväunille niin, että laitan vaan maidon päätteeksi sänkyyn unirievun ja tutin kanssa tai sitten otan sohvalle viereen ja nukahtaa rinnalle.

Mitat: 5kk neuvolassa 8740g ja 68,3cm.

Käytiin muuten vauvakerhossa tällä viikolla ja oli itselle tosi antoisaa, kun sai jutella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Mennään uudestaankin ehdottomasti. Sain vähän apua yksinäisyyteen, joka on vaivannut.

Nyt iltatouhuihin

Marrr ja pikkuineiti 5,5kk

 

Meillä vauva nukahtaa minuutin-pari heijauksella ulos vaunuihin päikkäreille. Tosin oleellista on ajoitus eli ei liian virkeänä tai väsyneenä ulos, vaan sopivasti väsyneenä. Yöunille nukahtaa niin, että keinutellaan keinutuolilla, otetaan pieni maitohuikka (ei syö väsyneenä ollenkaan, puoliunessa pienet höpsyt), jatketaan keinuttelua ja nostan sänkyyn, jonne jää. Ei puhettakaan, että nukahtaisi tissille. Kunpa nukahtaisikin, ihan kateeksi käy, joilla se onnistuu... Tarkoitus olisi puolen vuoden korvilla alkaa systemaattisemmin laittaa omaan sänkyyn nukahtamaan tarvittaessa tassutellen/sylitellen.

Mindi83: meillä on kans esikolla (2,5v) kova uhma päällä, joka hankaloittaa erityisesti iltanukutuksia. Pojan tahallinen karjahtelu ja protestointi kuuluu ihan joka talon kolkkaan. Eilenkin jouduin ottamaan vauvan sängystä alakertaan nukkumaan siihen saakka kun esikoinen nukahtaa. Pieni heräsi ihan pelästyneenä kauheaan meteliin.:| Tänään esikoinen laitettiin ensin nukkumaan ja sitten vauva, mikä menikin paljon paremmin. Vaatii vain sen, ettei esikoinen nukkuisi enää päikkäreitä... Koskahan nuo unikuviot helpottaa?!?

flower again: meillä vauvan on hankalaa syödä, jos ollaan liikkeellä ja ympärillä on outoja valoja ja ääniä. Pakko löytää aina joku tosi rauhallinen nurkkaus ja sitten hyräilemällä saada pieni tuntemaan olonsa turvalliseksi, niin suostuu syömään. Särkänniemessä meinasi tulla hätä käteen, kun heinäkuussa osuttiin sinne lämpöisenä päivänä. Onneksi löydettiin lopulta hyvin varusteltu lastenhoitohuone, jossa oli pehmeä nojatuoli ja imetystyyny. Meinattiin joutua lähtemään kotiin ennen aikojaan.

Meillä vauva vihdoin kääntyi eilen selältä vatsalleen ja sitä onkin sitten tämä päivä harjoiteltu ja urakalla. Jos saa ponnistaa jaloilla, niin että pidän käsiä vastassa, niin pääsee pikkuisen ryömimään eteenkinpäin. Jännää, miten muutokset voi tapahtua tosi nopeassa ajassa. Muistan, että esikoinen ei oppinut ryömimään lainkaan eteenpäin, vaan vain napansa ympäri. Sitten viikon sisällä oppii konttaamaan ja nousi jo pystyynkin.

Reilun viikon päästä vauveli täyttää sen puolivuotta. Tarkoitus olisi sitten alkaa maistelemaan kiinteitä. Uskon, että 9kg saattaa mennä ensi viikon neuvolassa rikki. Toinen on kyllä sellainen pehmeä pulleroinen että.=) Tällä kertaa aion tehdä kiinteiden aloittelun suhteen ihan eri tavalla kuin neuvolan ohjeet sanovat. Kakkaa tulee muutenkin kerran viikossa, niin miksi aloittaa perunalla, joka kovettaa muutenkin vatsaa? Eli otetaan varmaankin kaikkein vatsaystävällisimmät ensin: luumu, päärynä ja ruusunmarja. Jotkut hömelöt peloittelee, ettei kannata aloittaa makeista soseista, kun vauva ei sitten kelpuuta happamia. Eikös se vauva juuri makeaan (tissimaito) ole viimeiset puolivuotta tottunutkin?

Onkohan täällä muita, jotka ovat täysimettäneet 6kk? Olisi kiva jakaa kokemuksia kiinteiden aloittamisesta tällä "vähän myöhäisemmällä iällä".

Joku kyseli 5kk-neuvolan mittoja, niin meillä ne olivat 8,2kg ja 65cm.

Tämä päivä on ollut jotenkin tosi rankka. En tiedä, onko se univaje, hormonit vai mikä, mutta omat tunnetilat heittelee ihan miten sattuu. Miesparka, kun saa välillä ihan syyttömänä kyytiä. Yritän toki, että lapset säästyvät tunteenpurkauksilta, vaikka kai sekin on elämää. Kunhan asiat sitten käsitellään jälkeenpäin, selitetään ja pyydetään anteeksi - ja että sama ei toistu ainakaan liian usein. Ehkä se on nämä viikonloputkin, kun niihin lataa niin paljon odotuksia, että tehtäisiin "jotakin kivaa". Sitten huomaa tekevänsä ihan samoja kuvioita kuin arkenakin, kun mies on näissä vanhan omakotitalon hommissa mm. puutöissä. Joopa joo, taidan kömpiä tästä nukkumaan.|O

 

isäkuukaudesta tajusinko mä oikein että marr:n mies pitää sen vaikka äitikin on kotona? ite oon tajunnut niin, että vain toinen vanhemmista saa olla kotona. jos sitten on työtön ja saa päivärahan niin siinä tapauksessa kai vois olla molemmat kotona? sanokaa jos mä oon ymmärtänyt tän väärin, mutta oon ollut siinä uskossa että isäkuukausi on isälle mahdollinen, jos äidin äitiysraha päättyy ja äiti menee töihin. näinkö? tai näin siis oon sen ite ymmärtäny. että sen ei pitäis olla mahdollista että molemmat vanhemmat on kotona.
Tai kai sen voi pitää, mutta äiti ei saa penniäkään siltä ajalta. Sen etuuden edestä rahaa voi saada siis vain toinen, ei molemmat ? neuvokaa nyt, meillä ois sama edessä ja jos sen saakin pitää vaikka mä oon kotona, niin tottakai isä sitten töistä kuukaudeks kotiin :heart:

 

Sununtaihuomenta!

Mäkin olen ymmärtänyt, että isäkuukauden saa pitää isä vain siinä tapauksessa, että äiti ei ole silloin kotona. Mutta en ole asiaa sen tarkemmin tutkinut - mulla kun on pienyrittäjämies, ei siinä pidellä isäkuukausia eikä juuri muitakaan lomia.

Töihin on pakko täälläkin palata heti äippäloman ja vuosilomien päätyttyä. Olen koittanut olla kauheasti sitä miettimättä, mutta tammikuun alkupuolella se olisi taas edessä. Nyt jo tuntuu haikealle.

Meillä on se onnellinen tilanne kuitenkin, että vauva saa olla edelleen kotona - yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että asioita voi järjestellä aika pitkälti omien aikataulujen mukaisesti. Mä vien sitten aamulle esikoisen kouluun ja keskimmäisen hoitoon (aloittaa tammikuussa, täyttää 3 nyt syyskuussa) ja pienin saa jäädä isän kanssa kotiin. Mies käy hakemassa isommat muksut päivällä kotiin.

Syyllisyys kuuluu vanhemmuuteen, mutta töihin paluusta ei tarvitse mun mielestä syyllisyyttä kantaa. Niin moni sanoo, että kyllä voi olla kotona jos vaan haluaa, ja että onko pakko ostaa leikkelettä leivän päälle, vähemmälläkin pärjää. No, aina se ei mene niin. Kyllä mä ainakin ajattelen, että esim. koti ja elämän "pysyvyys" on erittäin tärkeää hyvälle lapsuudelle. Ei meillä olisi varaa asua nykyisessä kodissa vain yksillä tuloilla.

Osittaista hoitovapaata suosittelen niille, joilla molemmat vanhemmat ovat "normitöissä", jos vaan rahapussi antaa myöden. Siinä saa siis palkasta 80%, työaika myös vastaavasti lyhyempi. Kela käsittääkseni korvaa jotain (ei varmaan paljoa) tuosta "menetetystä" palkasta. Sitä en sitten tiedä saako hoitomaksussa mitään alennusta.

KisaKin pojalla hurja vauhti! Meillä mennään kierimällä, potkimalla sekä työntämällä käsillä itseään taaksepäin. Ryömimisen yritys on kova.

Täällä 6 kk täysimetetty juuri kiinteät aloittanut vauva! :wave:

Viikko on nyt maisteltu kiinteitä, ja hyvin on maistuneet! Parina ekana päivänä annoin vaan pari lusikallista aamupäivällä, mutta kohta alkoi mennä jo puoli purkillista. Nyt pari viimeistä päivää on mennyt purkillinen päivässä niin, että annan puoli purkkia aamupäivällä ja toisen puolikkaan iltapäivällä. Kasviksilla ollaan menty - tähän mennessä maisteltu kukkakaalia, bataattia, kesäkurpitsaa, parsakaalia ja sitä neuvolan rakastamaa perunaa. Mistään ei ole tullut mitään vatsavaivoja, ja vauva syö hyvällä ruokahalulla.

Ensi viikolla laajennan vielä tuota kasvisvalikoimaa ja sitten alan antaa myös broileria ja lihaa. Lopuksi sitten lisään vielä puuron valikoimaan. Neuvolassahan suosittellaan, ettei hedelmäsosetta annettaisi alkuun, mutta olen kyllä jälkkäriksi antanut vähän maistella mangoa.

Keskimmäisellä aloitin mangolla, eikä ole ollut syömisessä mitään ongelmia. Hyvin on kelvanneet "oikeatkin ruuat".

Kiinteiden ohella meillä juodaan edelleen rintamaitoa.

Kuinka moni muuten valmistaa soseet itse? Mä käytän ainakin aluksi kaupan soseita. Meillä kun ruuanlaitto ei ole sellaista perinteistä suomalaista, josta voisi helposti esim. soseuttaa perunan "samalla kun keittää itselleen", niin en yksinkertaisesti viitsi valmistaa soseita erikseen. Vaikka olisi varmaankin hyvä niin tehdä. Mä olen perustellut sen itselleni sillä, että vauva on saanut ja saa edelleen rintamaitoa, ja että on niin lyhyt aika tuo soseaika ennen kuin voi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muutkin.

Esikoinen oli aikoinaan huono syömään, ja on jäänyt elävästi mieleen kun keittelin sitä yhtä perunaa, pumppasin sinne maitoa sekaan ja soseutin - ja arvatkaa vaan kelpasiko se...

Pienikokoisuudesta oli täällä puhetta. Suomessa yleisesti ottaen on isoja vauvoja, ja trendi lienee ollut viime vuosina se, että vauvat ovat aina vain isompia kuin ennen.

Pieniäkin sekaan mahtuu, mm. meillä, enkä ole ollut siitä koskaan huolissani. Erittäin hyvin kehittyviä ja terveitä ovat olleet kaikki.

5kk mitat oli meillä 6000g ja 62,2 cm. 6kk mitat tällä viikolla otettuna 6360g ja 63 cm (kiinteiden maistelu juuri aloitettu). Suunnilleen samaa rataa ovat nuo aiemmatkin menneet.

Esikoisen aikana totuimme siihen, että oli aina ja kaikkialla aina ryhmän pienin. Nyt sitten yllätykseksemme huomasimme, että on ihan "keskivertokoululainen". Ei edelleenkään mitenkään iso, mutta ei pieninkään.

 

Vauva syö vieraassa paikassa ihan normaalisti, ei ongelmia.

Kamiliya: Niin, munkaan ei olis pakko ostaa leikkelettä leivän päälle Mutta tosi on, että on henkisesti kuluttavaa kituuttaa koko ajan ja laskea kaupassa senttejä mitä voi ostaa. Katson että parempi vaihtoehto on se että menen töihin ja pystyn tarjoamaan itelleni ja Tuomakselle paremman elintason. Haluan muuttaa parempaan asuntoon jne.

En valmista soseita itse. Olen laiska, mutta suurin syy siihen on pakastimen puute. Tuntuu tyhmältä tehdä joku pikkusatsi kerralla, tai tehdä vähän isompi ja syöttää samaa monta päivää.

Vauvalla on nyt 3. vrk ilman maitoa. En ole hirveästi huomannut eroa. Toisena yönä se nukkui paremmin mutta viime yö.. No joo. Niin ja kakka oli kiinteää, sellasta vääkylää. Oli se aiemminkin muutaman kerran mutta kauan ollut sellaista puuromaista vihertävää. Nyt oli ruskea pökäle. Pulautellut on edelleen, mutta kiinteät ovat pysyneet sisällä, "maitoa" pulauttelee.

 

Isäkuukausi. äiti on joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla tai työttömänä, jos halutaan et molemmat vanhemmat samaanaikaan kotona. KELA ei maksa äidille mitään.

Kodinhoidontuella voi olla jos on vuosilomalla. esim meillä loppuu isäkuukausi keskelle viikkoa. Aloitan siis ke hoitovapaan, mut olen sen viikon loppuun asti kuitenkin vuosilomallakin.
Meidän iskuukausi alkaa 29.11 josta olen ensin lomalla 2 viikkoa sit 4 töissä ja loput lomalla, niin saadaan olla yhdessä kotona. Talous ei kestä, et ottaisin virkavapaata ja lomapäiviä haluun säästää myös kesään.

minä jään osittaiselle hoitovapaalle elokuusta, kun poika menee hoitoon. KELA maksaa n 90€ korvausta miinus verot.

soseet
Itse teen. teen kerralla reilusti ja pakasta. esim nyt aamulla riisi-kana-kesäkurpitsa-maissisose ja nauta-bataatti-parsakaalisose. Ensi viikonloppuan lissää, niin on pakkasessa valikoimaa. Sit pakastan vielä yksittäisiä jääpalasoseita et saa miksata lisää.

Mä haluun lisätä ja laajentaa pojan ruokavaliota, mut olen liian arka. annan maistella kauan yhtä lusikallista. Ajattelin, et jos rupeisin maistattaan kahta eri makua päivässä. ottaisin iltapäivään hedelmäsoseen. Meillä alotettiin luumu, päärynä ja omenasoseella sit annoin bataattia ja kaikki on menneet hyvin. peruna-porkkanavelli ei sopinut ja nyt pikkuhiljaa ajattelin kokeilla perunaa ja porkkanaa uudestaan, pienenä määränä sotkettuna jonkun muun kasviksen sekaan.
Mä olen laittanut hieman öljyä itsetehtyihin soseisiin, et tulee hyviärasvoja ja rasvaliukosia vitamiineja. Jää pian muuten saanti vähälle.
Nyt tarkoitus alkaa tekeen aamuisin puuro ite. Nyt saanut kaupan vellejä. Mä ahdistaa saada lisättyä kasviksia, viljoja, lihoja sun muuta et poika tottus syömään kaikkea. Tiedän et ihan tyhmä huolenaihe, mut tällä hetkellä mulle maata suurempi asia. Kunnolla en edes ymmärrä miksi, vasta kuukausi maisteltu kiinteitä ja kaikki mennyt hyvin. Kai mä pelkään vaurioittavani poikaa ja tarjoavani yksipuolista ruokaa Sit kaupassa pohtia, mitä sai antaa. Mut kyl tää ruoka touhu pikkuhiljaa löytää uomansa.

5 kk mitat 7370g ja 68 cm. Nyt nousi rokotuksesta kuume ja rokotukset tekee mahavaivaa. Emme saaneet nyt rotaa. aikasemmin luulin et rota teki mahavaivat. kun saatu rota yksinään ei mahavaivaa, mut nyt näistä piikkirokotteista taas tuli.

Ihanaa lapsuuden kaveri soitti, et tulee kohta meille. Ei muuta kun pannu kuumiaan. Saa purkaa sille raksahuolensa johon mä olen ihan kypsä!!! Lepposaa sunnuntaita

sane

 

isäkuukaudesta joo eli niinhän se menikin kun olin tajunnutki. meillä kyllä ei ihan kädestä suuhun eletä nytkään, mutta on se kuitenkin raha tarpeen, kun remontti syö aika tavalla....
ja kun ajatteleen eläke-vuosia, on se paljon viisampaa kartuttaa sitä liksaa työssä käymällä nyt. mäkin etin ensisijaisesti noin 20 tuntia viikossa olevaa työtä. liitto maksaa sit kivasti vielä lisäks. on sitten melkein yhtä hyvin kuin ois kokopäivätöissä. eikä tarvii hoitomaksuja maksaa kokonaan, saati näin pienen olla ihan kokopäivää vielä.

rahan käyttö muuten no ruuasta ei tingitä. sitä ON oltava. vaatimatonta yleensä, ei mitään pihvejä kuin tooooosi harvoin. teen isompia satseja, niin on aina pakkasessa jämiä paljon vihanneksia sun muuta.
leivon sämpylät itse. taloudellisesti kun ajattelee, niin silti rahaa menee ruokaan ainakin 400 kuussa. nykyään kaikki on niin halvatun kallista. eikä pelkällä kaurapuurolla elä...

päivähoitoonmenee meidän vauva. ja toivon mukaan ihan meidän lähelle...

perhepäivähoitajan työ??? itteä alkanut kiinnostamaan, että jos sellasta alkais tekemään... sais ite olla kotona lasten kanssa. Mutta mites jos jäisin kotihoidontuelle, ja ottaisin hoitolapsia? mitähän kela siihen sanois... joku täällä olikin ammattilainen... ja yleensäkin, tuleeko sillä toimeen. ajattelin että kos kolme lasta ottaisi, vai kuinka monta tarvii olla että elannon saa`?
ja saako euoka-kustannukset vähennyksiin, vai saako siihen jotain tukea?
entä startti-raha? voiskohan sellaista saada ??

 

Flower again: Meillä siis tosiaan juu se tilanne, että ollaan samaan aikaan kotona isäkuukausi (n. 6viikkoa). Minulla on kertyneitä vuosilomia ainakin tuon neljän viikon osalta ja kahdeksi viikoksi yritän saada palkatonta ja todennäköisesti saankin koska perhepäivähoitajana minulle ei laiteta lapsia hoitoon pariksi viikoksi ja työpaikallekin se on kannattavempaa ettei tartte päiväkotiin ottaa ja näin ollen maksaa sitä palkkaa.

Perhepäivähoitajan työstä... Olen kunnallinen hoitaja ja saan neljästä lapsesta 1750e bruttona. Eli sitten kolmesta saan sen reilu 1300e. Yksityisenä voi tietenkin pyytää enemmän. Meidän kunnassa palkka on porrastettu. Minulla on takana 3v koulutus ja saan täyden palkan. Pelkällä kurssilla saa vähän huonomman ja ilman mitään koulutusta saa aika paljonkin huonomman (en muista summia mutta siis paikkakunta kohtaista). Työ on vaativaa ja päivät pitkiä mutta todella antoisaa työtä Kela maksaa silti omasta kotihoidontuen (olen tarkastanut asian). Ainakin siis meidän kaupungissa. Sitä hoitolisää en tietenkään enää saa mutta perusosan + kuntalisän. Eli silloin, kun lapsi on alle 3v niin tuloni ovat yhtä hyvät tai hitusen paremmat mitä jos olisin töissä vaikkapa päiväkodissa (huomioituna, että omasta menee hoitomaksu). Sitten lapsen täytettyä 3v tippuu meillä tulot aika huomattavasti.. Täällä ei pääse pph:ksi ilman koulutuksen käyntiä. Se on hyvä juttu, koulutuksen voi käydä työn ohessakin. . Kunnallisena ei mitään startti rahaa saanut eikä muutenkaan mitään tavaroita autettu hankkimaan (syöttötuoli, matkasänky ja kaksosten rattaat lainaksi). Ruokakustannukset (eli kulukorvaus kaikesta) on n. 4e per päivä/ lapsi. Yksityinen saa verovähennyksiä hankinnoista ym. Itse olen joskus miettinyt yksityiseksi vaihtamista mutta täällä ollut muillakin hankala saada lapset, kun ongelmaksi muodostuu varahoitopaikan puute vanhemmille. Yksityisen hoitajan hoitolapset eivät siis pääse mihinkään hoitajan sairastaessa tms.

Jos kutsumusta lastenhoitoon löytyy niin ihanaa työtä. Hyvä vaihtoehto, jos työstä tykkää mutta vaan sen takia ei kannata työhön lähteä että oma saisi olla kotona (tämän kirjoitan ihan vaan siksi, että itseäni ärsyttää muutamat tietämäni hoitajat, jotka hoitavat kotona vaan oman takia ja sen valitettavasti huomaa liian hyvin, kun hoitolasten vointi ei niinkään kiinnosta. Aloittaessa ei ole tajuttu, että pph:n työ on ihan oikeaa työtä eikä vain kotona olemista. Se ei ole todellakaan sama asia, kun se että omiaan hoitaisi. Silloin ollaan töissä.) Tuo siis ei ollut osoitettu täällä kenellekään vaan ihan yleisesti!

Tässä siis jotain tietoa näin nopeasti kirjoitettuna

 

Ruoka soseet valmistan itse ja hedelmät ja marjat ostan kaupasta. Voiko marjoja/hedelmiä edes tehdä itse isompia annoksia, siis laittaa pakkaseen? On tosi helppoa tehdä isoja määriä kerralla pakkaseen. Valmistuvat lähes itsekseen ja paljon halvempaakin on. Laitan jääpala muoteissa ( sitten pussitan ) ja sulatan eri makuisia kuutioita ja yhdistelen niitä sitten. Nytkin pakasteesta löytyy maissia, kesäkurpitsaa, peruna-porkkanaa, porkkana-kukkakaalia, kukkakaalia, bataattia ym. Paremmin maistuvat neidille kuin kaupan soseet. Mutta, jos minulla ei olisi pakastinta niin syöttäisin varmaan aika paljon valmista. En ehkä jaksaisi tehdä pientä määrää jokapäivä erikseen. Pakastimen löytyessä ainakin hauskaa puuhaa

 

moi taas

itse teen hedelmäsoseet ja hyvin on pakkasessa mennyt. Tosin hedelmät ja marjat voi soseuttaa sellasenaan ja antaa tuoreena, ettei tarvi keitellä.

tein päärynä-omenasosetta ja musta oli paljon maukkaampaa kuin kaupan.
banaanin olen ajatellut antaa tuoreena ja sékaan jotain marjaa pakkasesta. pakastin marjani niin, että helppo ottaa vaan yksiannos ja pistää pamiksilla soseeksi.

Kylläpä oli ihana tavata nuoruuden kaveri kupposen ääressä ja vaihtaa kuulumisia. Nyt ruuan laittoa, pakkausta ja pojan hoito.