Täällä yksi maalismasu löhöää sohvalla. Kolmen positiivisen testituloksen jälkeen on uskottava, että 11 kuukauden pettymyksistä huolimatta siitä tuli viimein totta. Odotus ei ole mennyt hukkaan (vaan jatkuu edelleen). Positiiviset tulokset saimme 22. ja 23.6. Alkuun vielä tuli vuotoa (21. ja 22.6) ja kerroin miehelleni pettyneenä, että menkat alkoi. Mutta vuoto loppui lyhyeen ja tein testin tottakai toivoen, mutta kuitenkin melko skeptisesti/pettymykseen varautuen. Noista positiivisista tuloksista lähtien on rinnat olleet arat, mutta muita sen kummempia "oireita" en sanoisi olevan havaittavissa. Paitsi tottakai tämä vauvajuttuihin takertuminen, niiden tutkiminen ja lueskelu. Pikkusen olemme täpinöissämme.
Laskettujen aikojen laskeskelu on toisaalta niin turhaa, koska ne on vain epämääräisiä arvioita, eikä kerro totuutta. Hedelmöittymishetkeä ei voi varmasti tietää ja toisekseen raskaus ei aina (useinkaan) kestä oppikirjamaista neljääkymmentä viikkoa, vaan lapsi voi syntyä paljon ennen tai jälkeen. No, antaahan se viitteitä siitä, milloin vauva mahdollisesti tulee. Ja kyllä minäkin heti tulokset saatuani pohdiskelin kalenteri kädessä, että missä mennään. Arvioin, että LA on 1.3.
Olin etukäteen päättänyt, etten tee raskaudestani numeroa: Odottelen rauhallisesti ainakin ensimmäiset kolme kuukautta ennenkuin soittelen neuvolaan tai ennenkuin annan vauvajuttujen vallata mieleni. Toisin kävi
. Neuvolaan on ensimmäinen aika 10.7. Asiaan kyllä vaikutti sekin, että mies alkoi kysellä päivittäin, että joko olet neuvolaan soittanut
.