Meillä lähestyy 8kk neuvola kovaa vauhtia ja saapas nähdä mitä sanovat pojan syömisestä yöllä.. Nimittäin kun menee nukkumaan klo 19, herää syömään klo n. 22-23 aikaan, seuraavaksi 02-03 aikaan ja sit aamulla klo 4-6 aikaan..
Toivois kyllä että vähentäis, oli jo niin että nukkui koko yön klo 24 jälkeen syömättä ja heräs 7 syömään aamupalaa, mutta nyt ei sit millään enää nuku jos ei saa velliä.
Itse olen väsynyt, tahtois välillä karata jonnekin pakoon, varsinkin kun mies oli sairaslomalla 3 viikkoa ja kotona makas kuumeessa. Silloin tuntui että ei jaksa.
Nyt alkaa elämä taas normalisoitumaan kun mies meni töihin.
Koiranpentu Väpä kasvaa kovaa vauhtia Weetin kanssa. Ystävykset ovat. Koira kiikuttaa weetille lelua että leikkis häneen kanssaan. söpöjä ovat yhdessä. kissakin hyväksyi koiran ja olivat niin hassun näköisiä toistensa turkkeja nuollessa ja peräpäätä haistellessa http://viewmorepics.myspace.com/index.cfm?fuseaction=viewImage&friendID=497694695&albumID=628463&imageID=4570194
http://viewmorepics.myspace.com/index.cfm?fuseaction=viewImage&friendID=497694695&albumID=628463&imageID=6264185
Nyt alkaa väsymys/ahdistus/masis/yksinäisyys jotenkin helpottamaan ja alkaa taas näkee kaikki positiivisemmin.
Eilen koiran kanssa illalla kävellessä nautin suunnattomasti ihanan kirpeästä syys hämärästä. Mikä tunnelma oli ilmassa. Nyt tässä takkatulen ääressä olen lukenut viltin alla kirjaa kun molemmat pojat, karvainen ja ihmislapsi ovat ottaneet torkkujaan:flower:
Työhön paluukin lähestyy...joulukuun alku! Hyi olkoon! En tahdo töihin! Tai tunteet ristiriitaiset. En halua entiseen työpaikkaan, mutta toisaalta loppuu tää 4 seinän sisällä kyykkääminen ja pääsen taas aikuisten ihmisten pariin ja jutella jollekin joka vastaa takaisin muutenkin kuin päristelemällä. =)
Loppuu tää yksinäisyyden tunne, jippii!!
[url]
Toivois kyllä että vähentäis, oli jo niin että nukkui koko yön klo 24 jälkeen syömättä ja heräs 7 syömään aamupalaa, mutta nyt ei sit millään enää nuku jos ei saa velliä.
Itse olen väsynyt, tahtois välillä karata jonnekin pakoon, varsinkin kun mies oli sairaslomalla 3 viikkoa ja kotona makas kuumeessa. Silloin tuntui että ei jaksa.
Nyt alkaa elämä taas normalisoitumaan kun mies meni töihin.
Koiranpentu Väpä kasvaa kovaa vauhtia Weetin kanssa. Ystävykset ovat. Koira kiikuttaa weetille lelua että leikkis häneen kanssaan. söpöjä ovat yhdessä. kissakin hyväksyi koiran ja olivat niin hassun näköisiä toistensa turkkeja nuollessa ja peräpäätä haistellessa http://viewmorepics.myspace.com/index.cfm?fuseaction=viewImage&friendID=497694695&albumID=628463&imageID=4570194
http://viewmorepics.myspace.com/index.cfm?fuseaction=viewImage&friendID=497694695&albumID=628463&imageID=6264185
Nyt alkaa väsymys/ahdistus/masis/yksinäisyys jotenkin helpottamaan ja alkaa taas näkee kaikki positiivisemmin.
Eilen koiran kanssa illalla kävellessä nautin suunnattomasti ihanan kirpeästä syys hämärästä. Mikä tunnelma oli ilmassa. Nyt tässä takkatulen ääressä olen lukenut viltin alla kirjaa kun molemmat pojat, karvainen ja ihmislapsi ovat ottaneet torkkujaan:flower:
Työhön paluukin lähestyy...joulukuun alku! Hyi olkoon! En tahdo töihin! Tai tunteet ristiriitaiset. En halua entiseen työpaikkaan, mutta toisaalta loppuu tää 4 seinän sisällä kyykkääminen ja pääsen taas aikuisten ihmisten pariin ja jutella jollekin joka vastaa takaisin muutenkin kuin päristelemällä. =)
Loppuu tää yksinäisyyden tunne, jippii!!