**Maalismasut 2009** marraskuussa vol 1.

Ihana viikonloppu takana! Oltiin miehen kanssa yks yö Bomban kylpylässä ihan kahestaan! Olipa luksusta viettää aikaa kaksin ja olla vaan, ei tarvinnu tehä ruokaa eikä huolehtia kenestäkään, saatiin keskittyä vaan toisiimme. :heart: Ei sitä ennen lasta osannu arvostaa tommosta joutenoloa mitenkään mutta nykyään sitä kaipaa vähän väliä. Isänpäiväkin meni hotelli tunnelmissa, sieltä kun kotiuduttiin sai isukki pojan tekemän kortin ja kakkua.

Flunssa vaivaa täälläkin, kurkku on ihan järettömän kipee ollu jo pitkän aikaa, inhottava olo!

Muuten kaikki ok, vauva melskaa kovasti masussa. Viikon päästä ois lääkäri neuvola.

Myhkäri+mahamölliäinen 23+2
 
Jopas te olette ahkeria kirjoittajia :whistle:

Danjuskalle kiitokset!

Joulun odotus on mulla jo salaa alkanut, mutta salaa siksi että mies ei voi sietää joulutouhotusta. Olen salaa jo käynyt muutaman koristeenkin ostamassa *hys* :xmas: Lahjojakin olen hankkinut, ja alan pian askartelemaan mulle ja miehelle joulukalentereita. Mä laitan miehen kalenteriin yllätykset, mies minun. Olisiko ideoita? Jotain pientä, mielummin käytännöllistä kuin ihan höpöhöpörihkamaa.

Kantoliinan aion hankkia myös, olisi kiva saada vinkkejä jo liinailleilta hyvästä liinasta!

Kastaminen: Mies on kolmannen polven pakana ja minäkin kirkosta eronnut, menimme naimisiin maistraatissa eikä lastamme siis kasteta. Nimiäiset aiomme toki pitää, täytyyhän sitä uutta perheenjäsentä ja nimenantoa jotenkin juhlia!

Mä painun nyt läksyjen kimppuun ja syömään jääpaloja :D

upupa ja Multeri 23+0
 
Mömmis, sulla on upean muhkea maha :flower:

Kuolisitte nauruun, jos näkisitte mun pikkupötsin ;) Todella pieni vieläkin vaikka jo 21+1 takana. Nyt pitää ottaa äkkiä kuvia muistoksi, ei ole vieläkään saatu aikaan. No, toisaalta on ollut helppoa pitää asia salassa asiakkailta - hyvä siis, koska olen yrittäjä.

Kaste: Kai me kastetaan luterilaiseksi, olen pappein sukua... Mieheni on katolinen, mutta kummallekaan meistä uskonto ei ole tärkeä.

Kantoliina: Ehdottomasti kokeillaan. Vinkit enemmän kuin tervetulleita.

Ulkonäkö: Aika sivuroolissa. Siis olen aina huoliteltu, kun on asiakastapaamisia, mutta muuten en niin välitä. Isona syynä se, että haluan välttää kosmetiikan kemikaaleja. Joten tarkkaan valitut tuotteet käytössä. Nyt pitäisi mennä Henkkamaukkaan, josko vaikka löytäisin farkut. Omat, edes löysät, eivät enää mahdu, vaikka menivät vielä 2 viikkoa sitten.

Hieronta: Hieroja naureskeli tänään, että ellei tietäisi, että olen raskaana, ei kyllä ikinä tajuaisi sitä. Kun koko selkä oli hierottu ja käsitelty, hän hieroi tuosta pakaroiden yltä ja argh, mitä kipupisteitä siellä olikaan piilossa. Ovat lihakset alkaneet löystyä.


 
Hermina: Mä kävin eka kertaa lääkärissä jo ennen ekaa ultraa. Mut se saatto johtua siitäkin, et mulla on ollu aiemmin syömishäiriö ja olin vielä vähän alipainonen ku tulin raskaaks. Nyt kyllä painoa tulee sen verran reippaasti, että sitä ongelmaa tuskin on enää tulevaisuudessa! :LOL: Toka lääkäriaika on 25. viikolle, se olikin sit jo työn ja tuskan takana edes saada lääkäripulan takia.

Synnytysvalmennuksesta: Ei ole kuulunut pihaustakaan. Ilmeisesti sitä ei täällä Jyväskylässä juurikaan ole, joku yks parin tunnin yhteistilaisuus neuvolassa ilmeisesti helmikuussa ja tutustumiskäynti sairaalassa. Ja se olis kai siinä. Mun puolesta vois olla enemmänkin jotain, mut täällä säästetään siinä määrin, et rakenneultrakin pitää ostaa yksityiseltä...

Ulkonäköä: En viitsi edes miettiä. Räjähtänyt kotiäiti jo ennen synnytystä. Poden lähinnä ahdistusta siitä, etten tiedä, mitä elämässäni haluan tehdä. Tai siis tiedän, mitä haluaisin, mutta kun siitä ei saa rahaa. Pöllähtänyt ulkoasu varmaan sopii oikein hyvin tähän yleisen sekavaan olotilaan.

Kantoliina hankitaan ehdottomasti ja vauva kastetaan ihan perinteiseen tapaan luterilaiseksi. Mies ei ole innostunut kirkosta instituutiona - enkä minäkään - mutta siihen on tottunut. Vaikea olisi ruveta miettimään muitakaan lahkoja. Sitä paitsi kaikissa taitaa olla omat ongelmansa. Maksan kuitenkin kirkollisveroni mielellään siksi, että seurakunnat tarjoaa usein apua heikoilla oleville ja monia kivoja juttuja lapsille.

Kuinkahan paljon jäi kirjoitusvirheitä? Korjasin matkalla ainakin kymmenen...

Luovis ja Hege 22+4
 
Kaa
Aargh, Elisa! Ei toimi netti vieläkään kotona. Onneksi puhelimessa on Soneran nettipalvelu, joten känny vaan kiinni kannettavaan ja johan pelittää!

Hirmuisesti on taas tullut tekstiä, yritän muistella mitä kaikkea olette kirjoitelleet.

Supisteluista; itselläni supistelee yhä päivittäin. Mutta kivuttomasti ja lyhyen aikaa. Viime ultrassa kohdunsuun pituus tarkistettiin ja se ei ollut muuttunut mihinkään edellisestä. Onneksi noin kuukauden päästä on se neuvolalääkäri, niin tilanteen saa taas tarkistettua.

Minni M kysyi makeanhimosta. Itselläni se on melkein kadonnut. Ei kyllä ole himoja mihinkään suolaiseenkaan. Ruokavalio on pysyn melkolailla samana kuin ennen raskautta. Ja sitten vielä kauneudenhoidosta raskauden aikana; en suuremmin meikkaa tai laita itseäni muutenkaan, olen tälläinen "luonnonlapsi". Kolmen viikon välein käyn "kulmahuollossa", eli värjäytän ja siistin kulmakarvani. Muuten en sen kummempia tee.

Iineksen pojalla on mennyt mallikkaasti uuteen omaan sänkyyn siirtyminen, hienoa!

Hattivatti mietiskeli kolmiviuorotyötä. Itsekkin teen hoitoalalla kolmivuorotyötä. Viimeisen yövuoron ennen mammalomaa tein jo viikko sitten, onneksi. Sitä ennen olin lopettanut pitkien työvuorojen (14 tuntia) tekemisen. Nyt on meidän listansuunnittelija ihan omasta aloitteestaan tehnyt mulle aika kivan listan. Pisin "työputki" on neljä päivää... =) Suurinpiirtein sellaista neljä-kolme päivää töitä, yksi, kaksi tai kolme vapaata. Teen joulun töitä, joten sieltä tulee hyvät ylimääräiset vapaat. Ja kuudessa viikossa on vain yksi viikonloppu töitä! Yleensä teen jokatoisen viikonlopun. Eli tyytyväinen olen.

Maito; eipä ole mitään eritteitä sieltä suunnasta tullut. Mutta eipähän nuo rinnat ole mihinkään muuttuneet ajasta ennen raskautta muutenkaan. :/

Selkäsäryt; kyllä koskee. Ei onneksi suuresti. Sellaista pientä kipuilua työpäivän jälkeen. Kestettävissä, mutta otan puheeksi ensi viikon nlassa.

Liinailu; olen jotain kantovälinettä harkinnut, mutta en vielä mitään tarkkaan ole tutkinut.

Joulu; en ole hirveän jouluihminen. Siis kaiken koristelun ja "höösäämisen" suhteen. Joulu on minulle rauhan aikaa perheen kanssa, ei miljoonia joulukoristeluita ja lahjoja. Sitä joulua odotan, en tätä kuukautta ennen alkavaa... Mie nyt vaan oon tälläinen.

Kaste; kyllä lapsi kastetaan. Ennemminkin tavasta kuin uskonnollisesta vakaumuksesta.

Nyt ulos sateeseen koiran kanssa... kurkkukipuisena. :x
 
Hep, hep, mua kans kiinnostais tuo kantoliinailu tai -reppuilu. Jos jollain on hyviä vinkkejä niin mielellään kuulisin. Itse olin ajatellut että sitten kun lapsi syntyy niin käyn täällä Oulussa Taikapilvessä, siellä kuulostaa olevan tosi asiantuntevia myyjiä. Kuulin sivusta kun myivät kantoreppua pienen vauvan vanhemmille ja teki mieli itsekin ostaa siltä seisomalta =) Siellä mainostetaan myös liinojen vuokrausta. Sekin vois olla hyvä vaihtoehto. Vuokrahinta hyvitetään sitten liinan ostohinnasta jos päätyy ostamaan juuri sen liinan. Noita liinoja on niin kauheasti erilaisia ja osa on aika kalliitakin, että mielellään ostais sit juuri sen itselleen täydellisimmän.

Hyviä vointeja ja masunkasvattelua kaikille!

Cattitude
 
Rakenneultra takana... :(

Istukka etuseinämässä mikä on ok.
Painoarvio 430g
Luut ok,elimet ok.
Kaikki mitat oli normiarvoissa

Sukupuolta ei saanu selville ku jalat oli mukavasti ristissä siinä eessä..
Kuvaakaan sivupofiilista eivät meinanneet saada mulle kun kädet oli kokoajan naaman eessä :)
Oikein kovasti potki ja liikuskeli,vilkutteli myös

Mutta mahdollinen huulihalkio jonka vuoksi sit pitää uuteen ultraan mennä.. uus ois sit KE.. lääkäri tarkistaa että onko ultraajan epäilykset oikeat

rauhoitteli kuitenkin että on korjattavissa oleva asia ja antoi siitä esitteen yms.

Mieli on kyllä vähän maassa,kun mielikuvat tuosta halkiosta oli aivan kamalat,mutta olen niistä nyt kuvia katsellu niin ei ne niin pahoja ole kuitenkaan ollu..

Mut pääasia että muuten oli kaikki ok.. ei niskaturvokejutskaa ollu että senkin puolesta helpotusta...

Mutta KE sit kuulen loppudiagnoosin..

Onko muille tullut vastaavaa?? Toisaalta hyvä et nyt tuli siitä mahdollinen tieto kun monilla kuulema tulee vasta shokkina sitten kun on synnyttänyt.. eli kaikilla ei sitä näy ultrassa

Linda ja vaavi 21+3
 
Heips pitkästä aikaa.
Uudessa työpaikassa ja nyt alkaa pikkuhiljaa päivärytmi muiotoutua, että joskus on aikaa käudä täällä lueskelemassa. 10 viikkoa tais mennä avaamatta tätä palstaa.
Kantoliina: ekalla tuli kantoreppuiltua ja tokalla liinailtua. liinan tein itse, sikahelppohomma ja saa semmoisen kun haluaa. mulla ihana marikmekon vihree pallokangas.

ulkonäkö: mä taistelen kai epätoivoisesti mahaa vastaan edelleenkin. maha ei siis vielä oikeestaan näy ja vyötärönympäryskin oli kutistunut eilen mitatessa. eli nyt on 89cm (lähtö80cm) ja painoa tullut se 2,5kg lisää. muuten yritän poskipunaa laittaa ja entiset vaatteet menee päälle, joten niitä valkkailen, yritän olla niinkuin ennenkin ja töissä eivät tiedä mitään vielä.

kaste
: se tuleekin olemaan jännä. mä nimittääin erosin kirkosta, ja mmiehen vanhemmat on ahdistavan uskovaisia. 2 ekaa on kastettu ja tää jää nyt sit pakanaks :saint: . saas nähdä mikä murjotus anopille tulee.

vauva: potkut tuntuu ja rakenneultrassa oli kaikki ok. en haluu tietäää sukupuolta, kun jotain jännitystä tässä pitää olla-. 3 ei jännitä muuten ollenkaan.

jaksuja.
 
Moi!

Luovis: ai sinäkin olet Jyväskylän tienoilta? Kivaa, luulin että olemme mökin muijan kanssa ainoita täältäpäin ;) Synnytysvalmennusta ei meidänkään neuvola järjestänyt mutta kävin viime viikolla Aktiivinen Synnytys ry:n synnytysvalmennuksessa.

kaste: Meillä ei kasteta, mies on eronnut kirkosta jo vuosia sitten ja minäkin tein sen ratkaisun tänä syksynä, koska en halua olla mikään tapakristitty ja maksaa kirkollisveroja sen vuoksi. Nimeltä vaavia jo kutsutaan kun sukupuolikin tiedetään ja melkein kaikki jo nimenkin tietävät. On mukavaa, kun vauva tuntuu konkreettisemmalta ja todellisemmalta henkilöltä kun voidaan jo nimeltä kutsua :)

LindaH: :hug: Kurjaa kuulla ikäviä uutisia mutta nykyään noi huuli-ja kitalakihalkiot saadaan käsittääkseni korjattua hyvin leikkauksella. Kaverini sai rakenneultrassa tietää odottavansa kampurajalkaista vauvaa ja hänen mielestään oli ehdottomasti vain positiivista saada tietää asiasta näin hyvissä ajoin, jotta vammaan voidaan varautua ja lapsikin saa heti parhaan mahdollisen hoidon. Positiivista mieltä sinne vain!

Liinailusta: hmm...pitääpä ottaa selvää tuosta Manducasta, kuulostaa mielenkiintoiselta..

ärrieri 21+2
 
Huomenta kaikille!

Täällä yks sairaslomalainen. Olin eilen neuvolassa ja terkka määräs loppuviikon saikkua, ku mulle on tullu takas toi oksentaminen, huimaus, pahoinvointi , pyörrytys jne. Nyt pitää sit syödä kahden tunnin välein ja ulkoilla rauhallisesti. Sainkin olla melkein kuukauden ilman tätä oksentelua. Meinas muuten oikeesti tulla masennuskohtaus ku aloin taas oksentamaan. Ja tää kuvo olo on kauheeta!! mut ei kai auta valittaa. Saan levätä ja nukkua nyt. jospa tää tästä.

upupaepops: mites koululla on ihmiset/opettajat/koulukaverit suhtautunu sun vauvauutiseen? millasta kommenttia oot saanu?

vaatteet: kotona käytän niin löysiä ja kauheita lumppuja et just just kehtaa käydä postilaatikolla ne päällä. Työharjottelussa on työvaatteet ja nekin on sellasta löysää tavaraa. muuten oon vielä mahtunu normivaatteisiin. Hiuksia en jaksa melkein ikinä laittaa, aina sama ponnarikampaus. :) pitäis vissiin vähän panostaa tähän ulkonäköönsä joskus.

miksen saa auki viimeistä sivua tästä ketjusta. siis numero 11? en nyt tiiä mitä siellä on sit kirjoteltu. OOn yrittäny vaikka kuin monta kertaa, ja eri reittejä pitkin mut ei.
en muista mitä piti kirjottaa. niin neuvolassa kaikki oli ok. ei mitään erityistä. Sf mitta meni käyrien yläpuolella, et kai se lapsi sitten kasvaa ihan reippaasti vaikka äippä on heikossa hapessa.
mut mä lähen kiertää pikku lenkin jospa tää olotila kohenis siitä vähän.
ai niin täällä on vissiin muitakin lonkkakipuisia! otan syvästi osaa. ite oon muutaman yön valvonu lonkkasäryn takia ja se ei oo kivaa. eilen ostin kaupasta pussin kauroja ja aattelin nyt tällä viikolla ommella itelle sit jyväpussin jolla voin hautoa tota lonkkaa..

mut vointia kaikille!!
niin uusille tervetuloa!
 
myymä
Huomenta!

Mä en pysty lukemaan tuoreita kuulumisia kun en saa tuota viimeistä sivua tästä pinosta jostain syystä auki?
Laitan siis ensin omat neuvolakuulumiset:
Näyte: puhdas
RR: 120/70
B-Hb: 130 (olen yllättynyt)
Syke: 140-150 (vauhdissa 170)
Sf-mitta: 20 (hups)
Paino +5,7 kg lähtöpainosta

Oon kyllä aivan ymmälläni kun hemppa on noin hyvä, samoin verenpaineet. Toista se oli Venlaa odottaessa.. NYt vielä kun sais tota painoa pidettyä kurissa....
Nyt myös kelan paperit ovat työnalla ... IIIK! kyllä me nyt päädyttiin äippäpakkaukseen!

myymä ja pikkuvelisisko 21+5
 
Alkuperäinen kirjoittaja ärrieri:
Moi!

LindaH: :hug: Kurjaa kuulla ikäviä uutisia mutta nykyään noi huuli-ja kitalakihalkiot saadaan käsittääkseni korjattua hyvin leikkauksella. Kaverini sai rakenneultrassa tietää odottavansa kampurajalkaista vauvaa ja hänen mielestään oli ehdottomasti vain positiivista saada tietää asiasta näin hyvissä ajoin, jotta vammaan voidaan varautua ja lapsikin saa heti parhaan mahdollisen hoidon. Positiivista mieltä sinne vain!

ärrieri 21+2
Kiitoksia halauksesta
:flower:

On mulla nyt hieman parempi olo kun olen siiitä tietoa etsinyt ja loppujenlopuksi se on "vaan" kosmeettinen haitta.. Leikkauksiahan toki vaatii,mutta muuten sit ihan voi olla huoletta....
Mutta HU sen sit kuulee kun lääkäri vielä ultraa..
(unohin eilen hakea laskun matkaan lähtiessä) pitää heti kipassa sit HU... hups :headwall:

Linda ja vaavi 21+4
 
Heipsan

Tänään tuli sitten tuo kirje synnytysvalmennukseen. Se ois nyt sitten K-S kesk.sairaalassa joulukuussa 10. pvä. Huisia.

Mikäköhän minulla on kun joka kerta kävelyllä rupeaa sattumaan alavatsaan? Semmosia pisteleviä kipuja, taisiis särkyä enemmänkin. Pitäiskö tästä huolestua? Lepo on toistaseksi auttanut tähän.
Eipä nyt muuta ihmeempiä ole.


Mömmis ja potkija 21+3
 
Lähinnä nyt vaan mietityttää että kuin pahan näkönen se halkio on,että onko myös suulakihalkio..
Ja sit kun asun Rovaniemellä,niin käsittääkseni nuita korjausleikkauksia ei tehä täällä,vaan joutuu aina matkustaan helsinkiin.. tai jotain!
Ne tuntuu jotenkin sit rankoilta ainakin nyt ajateltuna.
Ja sekin mietityttää että jos ei voikaan imettää lasta,tai syöttää tuttipullolla. Noh, jos oottelen nyt vaan huomiseen ja onhan mulla lapsen syntymään asti aikaa valmistautua kunnolla :)

Linda ja vaavi 21+4
 
Olen pahoillani että tuli huonot fiilikset ultrasta ja varmasti mietityttää. Tuskin minnekään stadiin tarvii lähteä, kyllähän nyt esim. Oulussa on varmasti huippukirurgeja, luulisi ainakin? Tutun vauvalla oli ollu halkio (tästä on jo muutama vuos) ja sanoi että aluksi oli aivan järkyttynyt mutta loppujen lopuksi pikkujuttu ja saatiin leikkauksella korjattua niin, ettei lapsesta tiedä että joskus olisi ollut halkio. En tiedä missä leikattiin. Toivotaan keskiviikolta hyviä uutisia ja jos on halkio niin toivotaan että olisi helposti korjattava. Tsemppiä!
 
myymä
LindaH23 Sinne paljon Tsemppiä! Toivottavasti oli väärä hälytys!!

Unohdin eilen kirjoittaa kun tunsin illalla vauvan hikan ensimmäistä kertaa. Onko muut jo tunteneet hikkaa? Se on kyllä ihanan tuntuista kun toinen nikottelee masussa tasasin väliajoin... Esikoisella oli TOSI usein hikka, toivottavasti tällä ei ihan niin usein ole rasitteena :)

Tänään täytin kelan paperit ja huomenna lähtee :)

myymä ja pikkuvelisisko 21+5 :)
 
Heip!
tsemppiä Linda! Hyvin se menee, jotenkin mulla on se käsitys että noi on aika yleisiä..

Neuvolakuulumisia: Painoa on tullut lisää 200g/vko mutta olen vielä alle lähtöpainon (joka putosi alussa). HB oli noussut 114 ja verenpaine 101/67. Kohdunpohjan korkeus 26cm!!! Mä en siis ole vain kuvitellut että on hankalaa kumarrella yms. Molemmat lapset liikkuivat ripeästi kun vielä mahtuu, vasen on tosi alhaalla ja oikea hiissaa alhaalta ylös poikittain.

Nyt jo nelihampainen esikoinen heräsi, jää taas lyhyeen...

BiaBia ja kekkoset 22+3
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pauko:
aiti78kerava, vuodelepoon jouduin verenvuodon ja tosi kipeiden supistusten vuoksi rv18. Viimeksi samanlaisia supistuksia oli synnytyksessä. Olin myös osastolla tipassa, jonka avulla supistukset sitten loppuivat. Lääkärit määräsivät vuodelepoon.

Mutta ei munkaan vuodelepo mitään totaalista ole ollut olosuhteiden vuoksi. Esikoinen 1,5v on kotihoidossa ja mies on reissu töissä. Eli olen käytännössä yh:na 3vko kerrallaan.
Rv 20 asti en tehnyt mitään ylimäärästä, vaan pakolliset hommat tytön kanssa. Nyt olen sitten pikku hiljaa palannut normaalimpaan arkeen. Mutta minnekään lenkille tms. en todellakaan voi lähteä ja kaikki raskaammat kotihommat oon jättänyt tekemättä. Kantamiset ja nostamiset on mulle pahimpia supistustenaiheuttajia.
Supistuksia tulee käytännössä päivittäin, mutta ei enää niin pitkiä jaksoja. Ja kun tähän asti ne ei ole avannut paikkoja voin olla kohtuu rauhallisin mielin :) Ens viikolla taas ä-polilla käynti niin näkee mikä nyt on tilanne.

Onko sulla supistelut jo rauhuotuneet vai vieläkö supistelee paljon?

Nyt ei ehdi muuta kirjottelemaan :wave:

-Pauko ja Peppi 22+6

Heips

juu, nyt supisteluiden suhteen ollut hiukka helpompaa. Verta minulla ei onneks ole tullut missään vaiheessa. Eikä alakerrassa ole supistuksista huolimatta tapahtunut mitään, onneksi. Supistukset tosin on välillä yhtä rajuja, kun silloin kun synnytys käynnistyy... ettei mitään pikku puristeluja. :/ Vähän hiljaiseloa tässä elellään ja ylimääräisiä ei liikuta. Nyt kolmas lapsi tulossa, ja kaksi kotihoidossa, että ihan tekemättä mitään, ei pysty olemaan... vaikka välillä tuntuu siltä että pitäisi todellakin olla tekemättä. :ashamed:

rv.20+5
 

Yhteistyössä