Heipä hei masut ja niiden kantajat
Monta päivää taas aikonut tänne kirjoitella mutta kuten tiedätte kotonakin riittää monesti puuhaa ja se että jos lähtee esim. kaupungille niin siinäpä se yksi päivä äkkiä kuluukin.
ON;
Sokerihoitajan soittoa odottelin jo maanantaina mutta ei mitään kuulunut... Jo vähän harmittelin että mitäs nyt pitääkö alkaa perään soittelemaan. No sitten eilen tiistaina hän sitten soittikin sovittuna kellonaikana =). Mulle vain ilmoitettu väärä päivä. Onneksi mulla sattui tosi hyvä hetki puhua kun sattumoisin olin vielä kotonakin.
Tämä oli siis alkuperäisen sijainen. Kehui mitattuja arvoja ja totesi että hyvin olen sitten noudattanut RADI-ruokavaliota. Kerroin rehellisesti että aamulla en missään nimessä sokerista suuhuni laita koska silloin näkyy mulla herkästi pomppaavaan ainakin lähelle punaista lukemat. Mutta samalla kerroin että iltapäivisin silloin tällöin heti syönnin perään herkuttelen sokerisellakin. Mulla kun iltapäivää ja iltaa kohti nuo arvot paranee ja sokerinsietokin sitä mukaa. Olen siis höllentänyt otetta mutta liikaa en silti ala lipsumaan.
Sitten kysyin sitä
kokoarviomittauksesta. Hän ensin totesi että se on RV 38 johon itse totesin että olen asiasta tietoinen mutta koen että menee turhan lähelle h-hetkeä. Aikalailla tinkaamatta sain sitten ajan kun sanoin että yleensähän RADI-asiakkaiden vauvojen mittoja seurataan säännöllisesti.
Mulle sitten tuli aika RV 35+3 kokoarvioultraan ja sitten on vielä se perus jos sitä yleensä ehtii niin RV 38. Olen siis tyytyväinen :saint:. Mulla ainakin se antaa mielenrauhaa että on jotakin arvioita. Tähän mennessä ei ole painellen neuvolassa edes kokeiltu minkä kokoinen voisi olla
.
HB on mulla todennäköisesti noussut koska viikon sisällä rautakuurin aloittamisesta se tyly paha olo hellitti. Eli olon tekikin matala HB joka oli helppo korjata
.
Painoa mulla on tullut tähän mennessä +7kg eli en ole kauheasti huolissaan että luvassa olisi suurikin painonpudotusprojekti synnytyksen jälkeen. Hyvä niin. Itseasiassa nyt olen vain +2kg paivavampi kuin esikosta hänen syntyessään.
Sen voin omasta olosta sanoa että tuossa RV 32 alkoi yht'äkkiä tuntumaan olo "raskaammalta". Ikäkö se alkoi painamaan? Heh, ei varmaan se vaan nyt alkaa olla jo niitä aikoja että esim. kävely alkaa tuntumaan ankkamaiselta jo olot muutenkin vatsasta pinkeältä. Nyt kylläkin sellainen vaihe menossa että vatsa ei ole nahkasta pinkeä. Se on sellainen vuoroviikoin oleva olo mulla.
Sitten se että päivällä olen hyvinkin energinen ja puuhakas mutta illasta alkaa olo olla ärtynyt ja pienetkin asiat ärsyttää. Olen kuitenkin onnistunut pitämään mölyt mahassa ja tiedostanut että liittyy tähän loppuraskauteen. Se väsy vaan tulee ihan yht'äkkiä ja silloin pitää hölläillä.
Kotona olosta; Onhan se varsinkin ekakertalaiselle totuttelua opetella erilaiseen arkeen jos työ on tähän mennessä jaksottanut arjen puuhia. Voin luvata että suurin osa tottuu kyllä kotiäidin arkeen ja myös siihen ettei arki ole niin kellotettua mitä työelämässä.
Itsellä suurin haaste on ollut se ettei samassa elämätilanteessa olevia ystäviä ole eikä naapureissakaan tällä hetkellä. Toivottavasti tilanne siltä osin muuttuu. Eli koen aikuisseuran puutteen suurimpana haasteena kotiäitiydessä. Tietysti voi sitä helpottaa että sopii kylästelyjä silloin tällöin ystäville ja
muistaa varsinkin ottaa sitä omaa aikaa. Se on tärkeää.
Kotiäitinä olisi hyvä keksiä uusia tapoja toteuttaa itseään, esim. kuten joku sanoikin että on aloittanut käsityöt uudelleen.
Itseasiassa minäkin olen aloittamassa ompeluharrastusta
. Itselle lahjaksi hankin ompelukoneen ja sitten olen hankkinut tilkkuja ja ainakin aluksi mennään tyyliin "teen nukenvaatetta ja korjailen vaatteita yms.". Piristävää aloittaa jotain ihan uuttakin
.
Ja onhan meissäkin varmasti muutamia jotka haluavat palata töihin mah.pian koska ei tämä vaan kaikkien juttu ole. Minun luonteelle sopisi vastaavantyyppinen työ myös työelämässä. Ei niinkään sisällöltään vaan mahdollisimman itsenäinen ja itse aikataulutettu työ. Sitähän esim. yrittäjän työ olisi mutta aika näyttää uskaltaako siihen ryhtyä.
Itse olen tässä arjessa päivitellyt sitä miten tuota pyykkiä voikin kertyä niin hurjasti! Meitä on vaan kolme mutta tuntuu että pyykikone pyörii monta kertaa viikossa tuossa... Onneksi se on minun lempipuuhaa. Ja eipä pyykkimäärä tietysti jatkossa vähenekään. Meillä kyllä esikoinen ei pahemmin sotkenut vaatetta esim pukluilla mutta senpä näkee miten tämä kuopus sitten sotkee. Kestovaippoja en harrasta joten se pyykkimäärä jää meiltä pois.
Vappuvaavi kysyi vauvakuumeesta; ensin käsitin kysymyksen että heti toinen tähän perään, mutta se tarkoittikin että kuume odotella syntyvää syntyväksi
.
Juu on se tietysti selvästi enemmän jo mielessä.
Enemmänkin viime hetken paniikki tässä taitaa tulla. No nyt on tosiaan se suunnittelemani vaatteiden järjestelyhurrikaani mulla menossa
. Tuossa eilen sain loppuun vaateinventaariprojektin ja vein hyväntekeväisyyteen 5 pussillista enimmäkseen vaatetta! Oli siinä omia aikas paljon mutta myös lasten vaatetta.
Sitten yleensäkin esikoisen vaatteiden järjestelyä ja pieneksi mennyttä sivummalle.
Seuraavaksi olisikin itse vauvanvaatteet vuorossa ja niille paikka. Pinnasänkyä jonotan netin kautta jos se eka ei sitä ostakaan.
Sairaalalaukkua en ole edes juuri pohtinut. Voihan sitä sitten ainakin yrittää miehen kautta jotain tilailla
. Luotan että sen vielä ehtii.
Eilen ostin pilkkahintaan Emman
rintarepun. Vähän olen epäileväinen alanko ihan vauvalle sitä käyttää kun pelottelevat keskustelupalstoilla että vauvan selkä ja omakin siinä kärsii... No, varmaan otan sen käyttöön syntymästä kuukauden jopa vasta kahden kuluttua. Onhan siinä aika pysty asento kieltämättä vauvalle, mutta en ymmärrä niistä kangasvirityksistä mitään niin käsissä varmaan kantelen sitten ja välillä lattia tai sitteri.
Enää puuttuis pinniksen jälkeen kylpypunkkaan jalat ja sitten ne vaipat ja omat tutit + muut hoitovarusteet. Hoitopöytä kasataan varastosta varmaan aluksi omaan makkariin.
Äitiyspakkauksen vauvan vaatteista sanoi
Vappuvaavi ihan viisaasti että tosiaan siinä olevat kevyttoppikset ja kerrastot menevät varsin hyvin vielä ensi talvena vauvalle. Eivät ne vaavit niin huimaa vauhtia kuitenkaan kasva ja muistelen että kevyttoppa olis 70 + jotain senttiä. Kaverillani on suurikokoinen poikalapsi joka vuosikkaana alkaa olla tuon 70 + senttiä joten nou hätä. Kyllä ne suurin osa käyttöön tulee.
Ratkaisin sen oman tuskailun pakkauksesta siten että tilaan sen mutta se käytännössä menee sattumoisin eka serkulle joka asuu ulkomailla ja odottaa esikoista myös maaliskuulle =). Itse otan siitä käyttöön sen laatikon kuten alunperinkin ajattelin/toivoin mielessäni ja vaatteet postitetaan sitten hänelle. Jos hän saisi pojan (ei vielä tiedä kumpi) niin menisi kyllä nappiin tuo ÄP-pakkaus
. Näin kaikki on tyytyväisiä. Meilläkin on tytön laatikosta niin hyväkuntoista vaatetta että niihin olisi vain "hukkunut" jos toisenkin pakkauksen olis tilannut itselle.
Isyysvapaista; olen samaa mieltä niiden kanssa jotka sanovat isän aloittavan vapaan heti vauvan synnyttyä. Kyllä se minustakin paras aika on vapaa viettää. Kuten Vappuvaavi totesi että omasta kunnosta ei ole mitään takeita niin silloin isä jos kuka on parhainpana apuna siinä. Nyt onkin isillä jo viimeiset hetket varailla vapaa kun se pitää kuiten 2 kk ennen vapaan alkua ilmoittaa TA;lle.
Ja kun perheenisän kesäloma sitten koittaa suht pian niin luotan että noin menee parhain päin.
Hurjaa
Tarrasukka että sinun pitää vielä 20 kg nostella!! Ihan älytöntä mutta onneksi se terkkari kirjoitti viisaasti siihen paperiin. Ei minustakaan vaikka kunto hyvä ole enää nostelemaan noin painavaa. Hyvä että kauppakasseja voin raahata.
Jaksuja kaikille :flower:
Daria09
(40v.) + tytteli RV 33+3