MAALISKUUN MUSSUKAT 2015 *Lokakuu* :)

Ihan kuin tänään olisin tuntenut liikkeitä ja vatsaa katsellessa myös näytti siltä että joku muksi toiselta puolelta <3 <3 ihan satavarma en oo mut näin luulisin jeiii..

Nää mun saikut sujuu näin perinteiseen tyyliin.. Enstex ite juoksen lääkäreillä ja nyt sit nuorempi murusista laryngiitissä. Onneks sai suoraan kortisonit ni ei tarvii yöllä päivystyksessä istuu..

Siis oikeesti.. Tänään oon ollu taas pohjaton kuilu. Ruokaa vois mättää loputtomiin. Nyt hävettää myöntää et makaan täs sängyl.. Vedin jo yhden annoksen jätskii, just hain toisen... Noloo..

Lisäkilot ei mua kyllä sillain haittaa, kun lähtöpaino alhainen ja tiedän pääseväni niistä suht helposti eroon. Mut ihan holtiton lihominen ei varmaan oo terveellistä mulle eikä vauvalle??

Mut joku puhu että pahoinvointi palannut jollain asteella. Mulla myös. Ei siis tosiaan niin pahana mut jos parikin tuntia on syömättä ni heti soijaa pukkaa ei siis muuta ku syömään !!

Höpönenä ja minimartta 18+1

 

Huih! Jouduimpa eilen soittamaan neuvolaankin ensimmäistä kertaa kipuilujen vuoksi! Töissä rupes alavatsa olee todella kipeä ja liikkuminenkin alko olla jo vaivalloista ku nii alavatsaa joutu varomaan. Siis kääk en tahtonut saada sukkia pois jalasta ku niin kipeetä kävi tietyt liikkeet! No kotiin päästyäni tieten helpottanut aikalailla noi kivut, kerkesin tiete parikytminuuttia rauhassa istua vain ajomatkan. Neuvolasta meenasivat että oisivat vain normi kasvukipuja, meenais tietty jos pahenee tai pitkittyy ni sit ottaa taas yhteyttä.. Mutta hui kyllä säikäytti! Nyt pelottaa jos taas tänään alkaa kesken iltavuoron kipuilemaan, ni ei hitto en minä pysty siellä työstämään jos vain yhtäkovaksi äityy kivut..Tai sitte lyllerrän siellä etanavauhtia ku tuntuu ettei uskalla liikkua. Särkylääkkeitä joutuu napsimaan, pitääkin muistaa ottaa mukaan. Mutta joo, tälläistä tänään. Ainiin, nyt saa minullekin vaihtaa ikää 22v

Höpönenä! Kuulostaa tutulta jätksi, pohjaton kuilu meiningit...

Piip- 17+3

 

Heippahei taas

Ensimmäisenä tsemppiä supisteleville/sairaslomalaisille ja muille kipuilijoille ja pahoinvoiville tasapuolisesti :wave: Toivottavasti ei pahene ainakaan!

Tukivyötä ei ole mulla ollut käytössä, kun ei juuri selkä esikoisestakaan vaivannut. Mulla ongelmakohta selvästi ylempänä selässä eli muutenkin rintaranka ja niska/hartiat jumissa ja se vaiva nyt ei ainakaan ole raskauden myötä helpottanut. Kyljellään nukkuminen nimittäin saa mun kädet puutumaan ja niskan jäykäksi, vaikka tyynykin on uusi ja "hyvä", noh ainakin kallis .. Eli oon nyt jo kypsä kyljellään nukkumiseen, ja sitä on vielä edessä aika monta kuukautta Selällään mä aina herätessä olen, enkä ole huomannut vielä mitään heikkoa oloa sen takia. Jostain luin että 16 viikon jälkeen pitäisi jo vältellä selällään makoilua. Viimeksi pystyin olemaan selällään kyllä loppuun asti, mutta kuuliaisesti yritän aina nukahtaa kyljelleen.

Nälkä ja jano täälläkin. Erityisesti töissä tämä elämä on yhtä välipalaa ja pissalla käymistä Uusi mieliteko (kielletty kylläkin), joka tuli myös esikoisesta on punaviini. Eli kun esim. appivanhemmilla syömässä muut juo ruuan kanssa viiniä niin se tuoksuu niiiin hyvälle! Mikä siinä onkin, että normaalisti juon mitään tosi vähän ja harvoin, niin nyt sitten tekisi mieli senkin edestä. Varmaan se kun tietää ettei voi Mutta kyllä mä vuohenjuustoakin ja homejuustoa kuolaan, graavilohta ja maksamakkaraa Voi meidän joulua tänä vuonna...!

pahki kyseli synnytystunnelmia. No oon sitä miettinyt siltä kannalta, että pakko sen on paremmin mennä kuin viime kerralla Esikoisesta opin, että synnytystä on turha suunnitella, se menee kuitenkin ihan arpapelillä niinkuin menee ja sitä ei etukäteen tiedä mikä tilanne on. Kyllähän sitä toivoa voi ja miettiä mitä ideaalimaailmassa haluaisi, mutta sitten itse tilanteessa ei voi kuin mennä sen mukaan miten homma etenee ja vauvan vointi sanelee sen synnytystavankin loppujen lopuksi. Itse haluan ajatella niin, että kunhan vauva tulee hyvässä kunnossa maailmaan niin voin olla tyytyväinen synnytykseen, meni miten meni Meillä siis esikoisen osalta meni aika "lääketieteelliseksi" koko synnytys avotarjonnan, tulehdusarvojen ja kuumeen nousun, sydänäänien laskun ja käynnistelyn/vauhdittamisen takia. Että siitä oli rauhallinen ja luonnollinen synnytys kaukana. Toivon siis, että menisi "luonnollisemmin" tällä kertaa, siinä mun ainoa toive. Ja että ei tarvitsisi mennä sektioon, viimeksi oli jo aika hilkulla kun ponnistettiin 1,5 tuntia ilman tulosta.. Mutta kokonaisuudessaan olen tyytyväinen esikoisenkin synnytykseen. Vauva tuli lopulta ulos alakautta ja oli siinä mielessä ihan voittajafiilis että se tuli sittenkin ulos! Vaikka oma olo oli kuin rekan alle olisi jäänyt, niin tekisin uudestaan Hah, ja pakko olisi kai maaliskuussa taas tehdäkin

50cm vaatteista meillä oli esikoinen nelikiloinen ja 50cm eli pieneksi ne nopeasti jäi. Tuo koko on meidän suvussa ollut aina tyypillinen, niin en pientä vauvaa odottanutkaan saapuvaksi Kannattaa vähän kuulostella omaa sukua ja neuvolan painoarvioita että onko tulossa 2kiloinen vai 5kiloinen ja sen mukaan miettiä vaatetta Ja niinkun joku sanoi, niin sitten niitä on helppo ostaa lisää kun vauva on maailmassa. Meillä oli kova puklaamaan, mutta pahin pukluvaihe ei ollut ihan siinä ekoina viikkoina kun vauva syö kerralla vähemmän ja maitoakin tulee vähemmän, varmaan 56-60senttisiä sitten saikin pyörittää pesukoneessa ihan urakalla.

Kestoista joku jutteli. Meillä oli kestot käytössä kertisten rinnalla siihen asti kun alkoi syömään kiinteitä. Maitokakka oli helppo huuhtaista pois, mutta sitten se "tuhdimpi tavara" alkoi olla työläämpää siivota. Samaan aikaan ne meillä olevat s-koon vaipat alkoi käydä pieneksi niin isompia en enää hankkinut. Nyt mietin, että käytän niitä meillä jo olevia pieniä kestoja siinä alussa samanlailla kertisten rinnalla. Ajattelen, että säästyy siinäkin luontoa jo noin 4kk vaippojen edestä Kotona päivisin ne toimi ihan hyvin, öisin ja kodin ulkopuolella oli aina kertiksiä.

Täällä etelässä on lunta maassa, talvi tulee. Ja sitten kevät ja maaliskuu... :heart:

Vappuvaavi ja tulokas rv20+2

 

Höpönenä taisi kysellä siitä streptokokista... Katoin äskön nimimerkin muutaman kerran, mutta unohtu jo tässä minuutin sisään... =) raskauden piikkiin dementia!! Mutta söin antibiootin elokuun lopulla kun pissatesti oli positiivinen. Nyt pitäisi viedä uusi näyte. Jos on vielä positiivinen niin sitten saan estolääkityksen loppuraskauteen ja tietty synnytyksessä kanyyli käteen. Mulla ei siis ole koskaan otettu puikolla limakalvoilta testiä kun se on ollut pissassa positiivisena ja aiheuttanut tulehduksen. Tietääkseni ab- kuuria ei aina anneta jos se löytyy limakalvoilta. Tämä käsitys siis minulla. En etes tiennyt,että mulla oin tulehdus kun se ei oireile normaaliin tapaan eli ei poltteluita tai mitään kuumeita. Ainoastaan alavatsa kipuja( vähän) ja enimmäkseen supistuksia paljon! neki on tuntunu lähinnä harkkari suppareilta, mutta niitä on välillä taukoomatta istuitpa tai makasit .

50cm vaatteista. meillä olis ollu niille käyttöä kun tyttö oli 48cm pitkä ja kasvoi ihan omalla käyrällään eli keskiviivan alapuolella pituuden ja painon mukaan. Muutenkin oli niin siro,että hukkui vaatteisiin. Aion siis hankkia niitä enemmän kun niitä ei ollut kuin pari hassua kappaletta.

Syöminen tuntuu välillä tukalalta kun on kokoajan niin ähky olo. Vatsassa varmaan sisäelimet hakee paikkaansa, mutta kun nälkä tulee n iin sitten vois syödä hevosen ja vielä vähän lisää. Vettä tulee juotua ihan liian vähän. Ei oo hyvä juttu.

Rakenneultra meni hyvin: Sormet ja varpaat kohillaan ja kaikki sisäelimet oikeassa paikassa. Kuvia en saanut mukaan kun hän päätti olla niin huonossa asennossa tökkimisistä huolimatta. Kätilö oli aivan ihana. Jotenkin tuli seesteinen olo kun kyseli vielä keväisestä keskenmenosta omia tuntemuksia ja puhui niin ihanasti tulevasta ja kertoi kaiken niin tarkasti. Kiireen tuntua ei tullut missään vaiheessa toisinko ensimmäisen lapsen ultrissa. Omat tuntemukset piti paikkaansa eli tyttö lupaus. jalkoväliään esitteli kyllä, että itekki huomas mitä siellä on. Ei vaan kasvojaan näyttäny. Laskettuaika pysyi samana.

Kestovaippoja en käyttänyt enka varmaan käytä nyttenkään. Annoin ne tuttavalle mitä äippäpakkauksessa tuli.


En oo vieläkään kerennyt lukea kunnolla, että mitä tänne kaikille kuuluu. Yritän viikonlopun aikana saada itseni ajantasalle.

Hyvää pakkas päivää kaikille ja onnea ultra kuulumisista!

Pahki 20+ 4:heart:

 

Rakenneultrassa on sitten tänään tullut käytyä.

Täytyy sanoa että itselle se oli lievä pettymys :x. Mullahan oli lääkäri siinä kun piti punktio tehdä aiemmin niin nyt sitten expertti katsoi ettei mitään rakenteellista vikaa vaan vielä löydy.

Ensinnäkin aika viivästyi heidän puoleltaan puoli tuntia. Mukana oli joku lääkäriharjoittelija jolle tutkiva lääkäri kertoi mitä asioita tulee tarkemmin katsoa ja puhui sitä lääkärislangia. No välillä jopa meillekin jotain kommentoi.

Ei sinänsä mitään huolestuttavaa löytynyt ja kaikki ilmeisesti on kunnossa.
Se harmitti että kun vauva sitten alkoi nukkumaan kun lääkäri olisi lopuksi halunnut kasvoja tutkia paremmin niin lääkäri alkoi "tönimään" vauvaa vatsan päältä yllättävän kovakouraisesti. Totesi kyllä itsekin että kun alkavat nukkumaan niin eipä sitten enää hereille saada. Silti minusta piinaavan pitkään yritti röykyttää hereille, varmaan about lähemmäs 10 min. Pakko oli luottaa siihen että kai nyt lääkäri tietää minkä verran voi vauvaa töniä?! Mutta ei kiva. Olisin voinut toki siinä sanoa että antaa jo olla minun puolesta mutta ei kuitenkaan sitten osannut sanoa mitään...
Niin ja vaavihan päätti myös nukkua, ei juuri liikkunut enää että ihan turha ja tympeä homma sekin.

Painoa oli kertynyt 450 gramman verran ja pituutta vajaat 20 cm. Istukka edessä ilmeisesti ihan ideaalipaikassa.

Se oli kans minusta erikoinen heitto kun se lääkäriharjoittelija innoissaan jossain loppupuolella heitti että katsotaanko jalkojen väliin niin tämä expertti vaan siihen tokaisi että se ei ole asia jota tässä tutkitaan jne. Minusta oli jotenkin tökerösti sanottu. Monille (lue enemmistölle) kuitenkin yritetään samalla katsoa myös sukupuolta. Tämä on niin minun onnea. Siinä tilanteessa mietin että tällä kertaa ei sitä iloa lääkäri minulta vienyt kun sattumoisin jo tiedämme sen. Sairaanhoitaja joka oli kolmas osapuoli tilanteessa kysyi sitten kumpi on tulossa. Saipa nenilleen se lääkäri siinä .
Meillähän kävi jo esikoisen kanssa se että sattui sellainen tympeä kätilö joka rakenneultrassa totesi ettei kerro kumpi on. Että tällaista tuuria voi joillakin mielestäni harvoilla olla ja meidän kohdalla jo toisen kerran!

Ja loppuhuipentuma oli sitten kun lääkäri kysyi onko edellisessä raskaudessa ollut mitään terveydellistä ongelmaa johon vastasin että ei. Ei verenpainetta tai sokeriarvon heittoja. Ei niin mitään. Silti se lääkäri alkoi siinä valistamaan että kannattaa käydä sokerirasituksessa johon minä että niin oli tarkoitus. Silti hän vielä jatkoi mielestäni paasaamista että kun olet sen ja sen ikäinen niin hyvä on käydä ja jos siinä ongelmia tulee extraultraa ja muuta hoito-ohjetta ja kuinka yleensäkin pitäisi jo kuulemma raskauden alettua vähentää sokerinsyönti minimiin (oho, olipa yllättävä tieto ettenkö sanoisi).
Sanoinkin miehelle jälkikäteen että ymmärtäisin moisen saarnan jos olisi ylipainoa valtavasti ja en esim. olisi edes menossa siihen sokerirasitukseen niin olisi asia erikseen.
Jotenkin tosi hyökkäävää saarnaa piti ja sen päälle vain totesi että toivottavasti ei nähtäis kun siellä lopussa ja hyvät voinnit.
Että näin "ihana" käynti se sitten oli. Hohhoijaa, olihan tuo pätevä mitä toki arvostin katsomaan rakenteet mutta että aika töks töks sanon minä.

Iski vaan uhma mielessä että syön sokeria jatkossakin jos herkututtaa ja todellakin vaikka ikää onkin niin varmasti kaikki menee ihan hyvin, niin sokerirasituksessa kuin muutenkin. Jopa voisi sanoa että puhdasta ikärasismia jo koin tuolla käynnillä. Liian suorasanainen minusta oli ja jos jatkossa vielä tulee vastaan aion paukauttaa kyllä takaisin jotain jos sama asennevamma hänelle jatkuu. Toisaalta sain siitä vain sisäistä voimaa että vieläpä näet miten kaikki voi onnistua alusta loppuun vaikka ikää onkin ja herkkuja välillä söisin.

Muutenkin kun ajatellaan mitä kaikkia vaatimuksia meille odottajille varsinkin nykyään luetellaan niin minusta kohtuutonta alkaa saarnata jostain sokereista tässä vaiheessa. Meidän pitäisi elää älyttömän nihilististä elämää jos kaikkea noudatettais. Minusta on paljon pahempaa jos en pystyis olemaan juomatta alkoa tai tupakoisin, voi elämä sanon minä. Hyvin tässä on monia paheita vältetty eikä yksi tuon sortin lääkäri minun itsetuntoa murenna mutta ärtymystä ja loukkaantumista kylläkin mielessä aiheuttaa :vampire:.

No summa summarun onneksi vaavi siellä eleli hyvin ja on terve päällisin puolin :heart:. Lapsivettäkin oli kuulemma hyvin, siitä varmaan tämä isovatsaisuuskin kertoo kuten esikonkin kohdalla =).

Ps. älytön talvitakin metsästys jatkuu edelleen. Kirppareilta ei näillä näkymin riittävän isoa takkia löydy, siellä vaan lähinnä kokoja 34-38... Kaupoista olen uutta katsellut ja aika hintatietoinen jo kohta olen. Sitten vaan teen ostopäätöksen ja ostan sen uuden takin. Toppahousut jo ostin uutena, hintaa vajaat 30 eur. Pitäisi mahtua loppuun asti päälle. Henkselitkin otan käyttöön tarvittaessa. Reisistä vaan toppahousut pitäisi tuunata koska älyttömän väljät tietysti niistä kohdin ovat. Talvitakissa kipukynnys menee siinä 70 eur hinnassa joten yhteensä nuo maksais sen 100 eur.
Ihana löytö oli tällä viikolla kuitenkin kirppikseltä; äitiysajan farkut hintaan 7,5 eur =). Nekin pitäisi mennä loppuun asti arvelen.

RV 21+4

 

Ikävä kuulla Daria09 huonoista ultrakokemuksista Meillä oli taas ihan päinvastainen kokemus tänään, kun ultraaja halusi ihan välttämättä paljastaa sukupuolen heti ultran alussa ja moneen kertaan kyseli, saako sen nyt jo kertoa. Ja tyttölupaushan sieltä yllättäen tuli! Täytyy sanoa että yllätyin kyllä kovasti, kaikki edelliset lapseni ovat siis poikia, mutta tuntuuhan tämä aika jännältä! Pääsen sittenkin siis hypistelemään ostomielessä kaikkia ihania retromekkoja, mitä aina kirppareilta bongailen

Muutenkin ultrassa kaikki näytti olevan mallillaan, vauva kasvaa keskikäyrällä, painoarvio oli nyt 331 grammaa. Jos kasvu jatkuu samanlaisena, painoa on laskettuna aikana kuulemma maksimissaan sen 3,5 kg. Samaa kokoluokkaa siis kuin aikaisemmatkin vauvani.

Meillä myös ultran teki erikoislääkäri, kuopuksen istukkaongelmien vuoksi ilmeisesti. Todella tarkasti katsoi kaikki ja nyt näytti istukka olevan täysin normaali. Tosin vauvan kasvua tullaan vielä seuraamaan, joulukuun alussa seuraavan kerran ultrataan.

Olo on jotenkin todella huojentunut nyt, kun kaikki näytti olevan mallillaan! Myös minulla Daria09 on tuota ikää jo melko paljon, joten en ihan itsestäänselvänä tätä pidä. Toki tiedän, että vauvan kehityshäiriöt ei ikää katso, mutta kai ne yleisempiä ovat, mitä enemmän ikää kertyy. Nyt vaan täytyy yrittää rentoutua ja nauttia tästä odotuksesta, koska tämä tosiaan tulee olemaan se ihan viimeinen raskaus ikinä.

Mihin aikaan muuten teillä muilla on niitä sokerirasituksia? Olen kaikissa edellisissä raskauksissa sen käynyt läpi sukurasitteen vuoksi, muistaakseni se oli joskus rv 26 paikkeilla, jos en ihan väärin muista? Alkuraskaudessa siitä oli puhetta, että taas sinne olen menossa, mutta aikaa ei ole vielä varattu. Itse olen kyllä syönyt melko surutta sokeripitoisia juttuja, jätskiä, suklaata ja muuta hyvää, vaikka tiedän, ettei ehkä pitäisi. Silti mielestäni vähän turhaa niuhottamista valittaa asiasta odottavalle äidille, kuten Daria09 sanoikin, on niitä pahempiakin paheita olemassa.

Mutta näissä hyvissä ja seesteisissä fiiliksissä tällä kertaa Laittakaahan muutkin ultra-, neuvola-, ym. kuulumisia!

Marrastuuli + vauveli 19+5

 

Onnea marrastuuli ja pahki tyttölupauksista! :flower:

Ja kurjaa Daria09 kun jäi noin huono fiilis ultrasta. Mulla on kokemusta lääkäreistä vasta loppurauskaudesta, alun ultrat on aina hoitaneet kätilöt Kätilopistolla ja ei ole kyllä huonoa sanottavaa heistä. Ja älkää noista ikäkommenteista lannistuko, voin lohduttaa että sain kuulla jo 31-vuotiaana olevani vanha ja vauvan yrityksessä todennäköisesti kestävän, kun kerroin esikoisen neuvolantädille vauvatoiveesta viime keväänä

Sokerirasitus meillä viikoilla 24-26 eli tuossa kuukauden päästä suunnilleen. Ja meillä laitetaan rasitukseen näillä viikoilla kaikki yli 25-vuotiaat eli on ihan automaattinen juttu. Sukurasitteesta joutuu vielä rv12+16 jo ensimmäiseen rasitukseen täällä, mutta kai näissäkin kunnissa vaihtelee käytännöt. Mä olen ymmärtänyt että raskausdiabetes tulee jos on tullakseen, eikä riipu siitä vaikka vetäisi 3 litraa jäätelöä napaansa joka päivä Jokaisen elimistö käsittelee sokeria erilailla ja insuliiniherkkyys vaihtelee ja on hyvin pitkälti perinnöllistä. Tietysti jokainen tietää kuin "terveellisesti" syödään ja onhan se tottakai tärkeää ja suotavaa raskaana, mutta ei mun mielestä satunnaisesta herkuttelusta kannata mitään stressiä ottaa jos muuten syö monipuolisesti. Toivotaan, että tälläkin kertaa selviän puhtailla papereilla rasituksesta.

Ihanaa kun on viikonloppu tulossa, olin jotenkin eilen illalla ihan loppu työviikon jälkeen.. Huomaa että alkuviikko menee vielä, mutta loppua kohti voimat loppuu ja alkaa vain haaveilemaan päiväunista Oli muuten eka äitiysjooga eilen ja tosi hyvältä tuntui! Pitää vaan ensi kerralla ottaa mukaan joku jättivillapaita kun siellä salissa oli niin kylmä, hrrrr....

Nauttikaa viikonlopusta koko porukka!

Vappuvaavi ja tulokas 20+3

 

Heippa äipät!

Noniin, nyt vihdoinkin minäkin eksyn tänne kirjoittelemaan ja päivittämään. Tässä on nyt taas sattunut ja tapahtunut kaikenlaista.

Kävimme miehen kanssa katsomassa vuokra-asuntoa. Omistajat puhuivat sitten siihen tyyliin, että varmasti asunto saadaan, kunhan luottotiedot on tarkistettu. PYHPAH ilmoittivat sitten loppujenlopuksi sähköpostilla (ei edes voineet soittaa, murr!) että laittavatkin asunnon myyntiin. Hitto kun otti päähän.

Eilenpä sitten matkalla töistä kotiin ajoin 3 auton ketjukolarin. Ambulanssilla mut vietiin päivystykseen, varmuuden vuoksi. Siellä sitten istuin, hiukan paineltiin ja purkkiin piti pissata. Ei verta, ei kipuja joten kotiin. Itkin koko illan kun eivät voineet sydänääniä kuunnella tai ultrata, et tietäis pikkuisella olevan kaiken hyvin.

Noh, tänään aamulla sitten neuvolan oventaakse, mutta eikös ovessa komeile "terveydenhoitajat poissa tänään 24.10" Itkuhan siinä pääsi. Pääsin kuitenkin sitten terveyskeskuksen puolelle, jossa ONNEKSI ihana naislääkäri, joka oli myös kätilö otti minut ylimääräisenä vastaan. Vauva oli piiloutunut aivan alas lantioon ja aiheuttikin äiskälle pienen paniikin, kun ääniä ei meinannut millään löytyä. Loppujenlopuksi syke kuitenkin 146 :heart: Eli onneksi pelkällä säikähdyksellä selvittiin! Ompahan ainakin hurja tarina kerrottavana, kun vauva on isompi.

Nyt tuli esimieheltä soitto et pitää lähteä vielä työterveyteen, jatkan siis illalla.

18+1

 

Hui tarrasukka mikä tilanne! :O Onneksi kaikki oli kuitenkin kunnossa

 

Huhhuh, tarrasukka. Onneksi kaikki vaikuttaa olevan nyt hyvin. <3

 

Heip, pöh ikävä kuulla Darian ultra kokemuksista moinen käytös kyllä varsin inhottavaa, mut onneksi kaikki hyvin pikkuisella samoin kiva kuulla marrastuulen hyvät ultrakuulumiset!
Huih tarrasukkaa, sulla ollut varsin tapahtumarikasta eloa, eikä parhaalla tavalla! Hyvä kuitenkin että sulla ja vauvalla kaikki hyvin! Sehän se tärkeintä

Oma elo ollut varsin tasaista, viikonlopun saanut nauttia vapailla ja nukkua :heart: Ollut kyllä pitkästä aikaa taas aika koviä äkillisiä vatsakipuja, vissiin kasvaminen jatkuu vauhdilla..Saisihan tuo mahakin jo kasvaa tai pullahtaa esiin joskus.. Töissä on nyt väki alkanut puhumaan mun raskaudesta tai lähinnä epäilleet onko totta huhut mun raskaudesta ja muutama uskaltanut tulla suoraan kysymäänkin Suurinta epäilystä aiheuttanut kuulema juuri se että kun ei minusta päällepäin vielä näy etä olisin jo näinkin pitkällä raskaana..työ vaatteista sen on itsekin huomannut kun ei ole tarvinnut suurempiin vaihtaa, vaikka vaatteet ovatkin aika jäykät/ joustamattomat..Mutta jospa se vatsakin alkaa nyt kasvamaan kun tuntuu kasvukipuja taas olevan enemmän..toivoen että ne siis kasvukipuja vain on, huh kyllä odotan todella kuumeisesti neuvolaa että saisi tietää kaiken olevan kunnossa! Olettaen että siellä ultrataan vauvan vointi siis parin viikon päästä neuvola, onneksi! Ja ru sit siitä vielä viikon päästä..
Tällaista tänne sunnuntai päivään, onneksi huomenna jo alkaa uusi viikko ja ehkäpä neuvolapäiväkin lähenisi nopeammin arjen touhujen keskellä! =)
Piip- 17+6

 

Nyt on alkanut pesänrakennuspuuhat. Ollaan tyhjennelty, järjestelty ja siivoiltu viikonloppuna. Pitkään ollut suunnitteluvaiheessa tää raivaus. Hirmuisesti kerääntyy vuosien saatossa kamaa joka nurkkaan.. Ja mä vielä inhoon sitä. Mutta saipa tuo ukkokultakin pienen muistutuksen kun on pitkään mulle aina vähän murmuttanut että kamaa joka paikassa. Oon yrittänyt selittää et juu on, mutta mun kamat ei mahu minnekkään. Noh, menipä ukollekkin tajuntaan ku käytiin oikeesti läpi kaappeja ja muita paikkoja et se onkin rakas ukkokulta joka hamstraa kaikki kaapit kamaa täyteen, enimmäkseen vanhaa elektroniikkaa Eli kannatti tämänkin projektin aloitus..

Ja siis ei meillä oikeesti joka nurkka täynnä oo, mut nyt alkaa tuntuu et tila loppuu kesken ja uusi tilanviejäkin tulossa Mut nyt on ihana kun makkarissa ihan kaikuu kun verhotkin pesussa ja pinniksellekin tilaa tulla

Säikähdin ihan hulluna sit illalla kun pyyhkiessä tuli sit verta. Olin ihan lennosta lähössä sairaalaan et tää oli nyt sit tässä. Ukkokin säikähti. Menin sit viel vessaan ja tutkiskelin vähän paremmin ni onneksi veri tulikin pienestä ihorikosta häppärissä. Oon varmaan pyyhkinyt vähän liikaa ku koko ajan pitää pissillä juosta. Mut huhhuh. Tunne oli kauheen voimakas. Nyt jo vähän hymyilyttää mut melkein paniikkikohtauksen sain.

Tänään vp mut huomenna pitäis töihin mennä. Just puhuttiin eilen saunassa illalla et kauankohan pystyn töissä olemaan.. Vaikka kuulostaa kyllä hirvittävältä jo tässä vaiheessa aatella ettei töitä pysty tekeen. Otti nimittäin niin koville noi siivouspuuhat, vaikka suurimmaksi osaksi toimin työnjohtajana ja tein vaan kevyimpiä hommia. Kuitenkin tuli oltuu jalkeilla paljon ja useemmankin kerran kuljettua portaat eestaas.. No tosiaan, supparit ja alavatsakivut oli mehevät iltasella...

Seuraava huolenaihe.. Mä en vieläkään tunne liikkeitä ja kolmas murunen jo tulossa... Viikko sit ultrassa kyl oli liikkuvainen mut silti mietityttää jo

No mutta.. Pää pystyyn ja tuulta päin Ihana kölötellä vielä tämä päivä räkäinen kuopus kainalossa <3

Höpönenä ja minimartta 18+6

 

Voi ei tarrasukka, voin kuvitella miltä susta tuntuu..nyt ollu niin liukkaat kelit että saanu oikeesti olla älyttömän varovainen.. ajoin ite viime talvena vauvan kanssa liukkailla risteyksen suoraksi ja puuhun...vauhti oli hiljanen ja ei sattunu mitään, mutta säikäytti niin pahasti.. tuli niin kamala olo, kun oma lapsi kyydissä ja jos olis oikeesti sattunut jotain, kun ei oo enää pelkästään itestä vastuussa..nyt sitten on vähän liiankin varovainen nuilla liukkailla..

Höpönenä täällä myös pesänrakennusvietti kuumimmillaan...alettiin rempata olohuonetta ja nyt en millään malta oottaa millon se valmistuu ja pääsis sisustamaan, tekis mieli alkaa käydä läpi esikoisen vanhoja vaatteita, mitä pistää pois ja mitä jättää tulevalle.. ¨
Saatiin viikko sitten rakenneultrassa poikalupaus, esikoinen on siis tyttö niin pääsee ainakin ostelemaan uuttakin <3 kaikki tuntu siellä olevan kunnossa, painoa oli jotain reilu 400g ja pituutta ei kuulemma saanut mitattua kun oli yli 20cm? sitä jäin vähän ihmettelemään..

Inhottavaa kyllä jos sattuu kohalle semmonen töykee lääkäri tai kätilö..meillä tuo kätilö oli ihan mukava ultrassa, mutta kokemusta siitä toisestakin päästä on..viimeksi raskaana ollessa, kun olin töissä ja jouduin jäämään sairaslomalle rv 27 kovien selkäkipujen takia, yhtäkkiä aina töissä heitti jalat alta kun oli niin kipee ja työpäivän jälkeen ei voinu kun maata sägyssä teki niin kipeetä..piti mennä työterveyslääkäriin ja siellä vaan haukkuivat ja pitivät tyhmänä..sano että miten meinasit synnytyksestä selvitä jos nyt jo on noin vaikeeta ja työelämässä en tuu enää koskaan pärjäämään, luetteli sieltä koneelta niitä sairaspoissaoloja mitä oli vuoden aikana kertynyt (alkuraskaudessa viikko saikulla pahoinvoinnintakia, olin töissä palvelualalla ja ei tuo oksentaminen oikein onnistunu siinä sivussa asiakkaitten nähen)...raskaus kun ei ole sairaus, sitä sai kuulla kyllä ihan yli tarpeitten..tuli kyllä niin paha mieli, tottakai sitä olis mielummin töissä ollut, kävihän se kotonakin aika pitkäks..onneks nyt ei tuu olemaan tota ogelmaa kun oon kotona lapsen kanssa.. kaikki raskaudetkin on niin erilaisia, että toiset on ihan loppuun asti töissä ja toiset taas joutuu olemaan melkein koko ajan poissa..siihen kun ei välttämättä ite aina voi vaikuttaa..Että jaksamisia sinne kaikille jotka samalla käy töissä!!:heart:

Meillä on kuukauden päästä varattu viikon reissu Berliiniin, ootan kovasti kyllä! Ajattelin, että jos pystyis sinne asti olla ostamatta vauvan vaatteita niin kattos sitten sieltä..onko kellään kokemuksia minkälainen paikka ja missä kannattais ehottomasti käydä ?

Täällä tuntuu liikkeitä, mutta tosi vaimeita ja tuntuu vähän vaan, istukka kun on eessä niin vaimentaa aika hyvin.

Muttamutta, huomenna neuvola...
hyvät päivänjatkot sinne, pitää mennä laittaa tuo 1v tyttö nukkumaan..

mamu13 ja pikkuinen 22+0

 

Heipä hei! Pitkästä aikaa! Tai siltä musta ainakin tuntuu että luen kyllä joka päivä mutta se kommentointi ja omien ajatusten kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle.
Meillä mies on työmatkoilla viikot ja sit viikon kotona (toki käy päivisin töissä) ja sit taas viikon reissussa niin noissa kahdessa koirassakin on jo tekemistä! huhhuh kun jonain päivinä ei meinaa saada kammettua itseään niiden kanssa metsään ollenkaan :'(

Viime yönä heräsin aivan kauheeseen polton tunteeseen kurkulla ja keuhkojen alueella! Siis ihan kuin närästäisi muttei sellaista oksutunnetta vaan kauheen kuuma ja polttava! Onks kellään ollut samaa, voisko olla ihan vaan närästystä? Nostin pään päädyn ylemmäs ja nukuinkin siinä puoli-istuvassa asennossa ihan kivasti loppu yön, niin hyvin kuin puoli-istuvassa asennossa vaan voi.

Vointi on ollut muuten tosi tosi hyvä! Pesänrakennus koputtelee täälläkin jo ovelle, kunhan nyt vaan jaksaisi! Väsymys on aivan kauhee vieläkin. Nyt otettiinkin rautaa sit purkista viime viikon neuvolan jälkeen kun hb on laskenut alle sen 110. Ostin vastoin neuvolan ohjeita luontaistuotekaupasta rautaa...meinasin et on hellempi vatsalle ja ne yleensä imeytyy paremmin. Mut sit illalla luin taas neuvolan ohjeet ja niissä sit tosiaan kiellettiin kaikki luontaistuotteet. Mihin tässä enää uskoo.

Masussa tuntuu pieniä muljahduksia jotka hiljenee aina kun käden laittaa massun päälle! Haluisin tietää joko liikkeet tuntuu vatsan päälläkin vai ainoastaan sisällä mut pikkuinen siirtyy hiljaisimmille vesille aina. Ehkä sitä sit pitää vaan odotella rauhassa.

Viikkoja on kasassa 19+0 ja olo on onnellinen! Ei enää pelokas. Silti on vaikea sanoa että "meille tulee vauva" vaan tulee helpommin sanottua "jos meille nyt sit tulis maaliskuussa vauva"... en ole onnistunut saamaan itseäni siihen tilaan että ikäänkuin uskoisin varmaksi koko tätä onnea...miten muilla?

Luojan kiitos ei ole ollut täällä enää alkuraskauden jälkeen vuotoja! Se veis mut varmaan takas sinne epävarmuuteen ihan heittämällä!

Rakenneultra on vasta parisen viikon kuluttua, sitä sit seuraavaks odotellaan! Ihanaa aikaa kaikesta huolimatta! :heart:

Mieheni öljyää vauvamassua silloin tällöin iltaisin ja siitä tulee hyvä mieli, meillä on käytössä arcan-öljy. Ootteko muut jo rasvailleet massuja tai muuten miettineet että miten raskausarpien käy? Tuleeko ne muutenkin vasta loppuvaiheessa... : / amatööri-minä.

Maaliskuu2015+ vauvamasu 19+0

 

Maaliskuu. Mulla ihan samanlainen epävarmuudentunne tästä raskaudesta. Jotenkin en uskalla oikein kehittää edes tunnesidettä vauvaan, mutta huomasimpa eilen illalla kuitenkin kun säikähdin tuota verta että kyllä se tunneside on syntynyt vaikka olen sitä vastaan vähän "taistellut".

Mä käytin ekassa raskaudessa säännöllisesti body shopin cocoa butter stickiä --> ei yhtään raskausarpea vaikka lihoin lähemmäs 30kg. Toisessa sit käytin sitä vähän harvemmin ni navan ympärille tuli jonkin verran ihan ohuita, lyhyitä ja hentoisia arpia. Eli suosittelen erittäin lämpimästi!!! Nyt aion käyttää taas päivittäin. Ja mulla siis erittäin kuiva, atooppinen ja psoriasisiho.. Ja silti toimi noin hyvin

Höpönenä ja minimartta 18+6 (edelleen

 

Ainiin ja toisessa raskaudessa arpia tuli enempi siis reisien sisäosiin ja peffaan.. (lihomisesta) joten nyt aion "sticksata" myös ahterinikin aattelin vaan muistuttaa ettei arpia tuu välttis vaan vatsaan ja rintoihin ;D ;D mä en sitä osannut miettiä ni en sit nuita rasvaillutkaan

 

Lokakuun viimeistä viikkoa viedään leidit, kohta jo meidän kuu!! :wave: Oliko muuten Tarrasukka edelleen halukas päivittämään? Jos on niin olisi hienoa

Pesää rakennettaisiin täälläkin jo, mutta kun se meidän "pesä" vielä tästä vaihtuu hyvin todennäköisesti jos päästään parin kk:n päästä muuttamaan niin mun pitäisi vielä keskittyä enemmän pakkaamiseen kuin tavaran levittelyyn ja haalimiseen. Ja se on ah niin vaikeaa mun luonteella, minä kun ra-kas-tan valmistautumista kaikkeen hyvissä ajoin

Maha ja liikkeet miten voikin olla niin yksilöllistä =) Mulla suunnilleen jo kysytään että koska se syntyy, ja toisilla ei näy vielä missään! En siis ole valmiiksi mitenkään pömppömahainen ja mielestäni ihan hyvin palautunut ekasta raskaudestakin kun väliä on kuitenkin kolmatta suotta. Että tämä on kyllä ihan ehtaa vauvaa, jotenkin vaan pullahtanut esiin niin selvästi. Lapsivettä oli rakenneultrassa ihan normaali määrä ja vauva vastasi viikkoja, että ei selity niilläkään. Ja liikkeet tuntuu mulla myös jo ulospäin, ehkä johtuen tästä "ulospäin" kasvamisesta

Höpönenä hui, uskon että tuo veren näkeminen on ihan kamalaa! Onneksi löytyi syy ja ei ollut sen ihmeempää

Saikusta ei se syyllistäminen kivaa ole (eikä pitäisi ammattilaisten niin ikinä saada ketään tuntemaan!), mutta tässä asiassa ei vaan auta muiden mielipiteiden vaikuttaa omaan ja vauvan terveyteen. Eli jos raskaus vaatii saikkua niin sitten siinä ei ole muuta vaihtoehtoa. Mulla on ollut sen verran hyvä olo esikoisesta ja nyt tästäkin, että ei ole saikkua tarvinnut vielä kertaakaan, mutta en todellakaan riskeeraisi jos siltä näyttäisi että työssäkäynnistä olisi haittaa hautomiselle Tsemppiä kaikille, jotka lepoon joutuu suppareiden, kipujen tai muun takia. Ei se kotonaolo todellakaan kivaa ole pitkän päälle, mutta miettikää että pahin vaihtoehto on se sairaalan vuodeosasto ja sinne ei kyllä kukaan halua.. Täti joutui olemaan 4kk sairaalassa ennen synnytystä vuotojen ja ennenaikaisen synnytyksen riskin takia ja ne on pitkiä viikkoja Varsinkin jos on lapsia ennestään ja joutuu olemaan erossa.

mamu13 Oi ihanaa, matkoille! Mulla ei ole Berliinistä kokemusta, mutta Saksassa ylipäätään on kiva olla syksyllä, olisikohan jossain jo joulutorit avattu, ne on ihania :xmas: Vaatekauppojahan sieltä löytyy, samoin kaikkea "luomujuttua" raskaana oleville ja vauvoille on siellä paljon enemmän kaupoissa kuin täällä.

Maaliskuu 2015 Voisi olla närästystä, närästääkö sua muuten ikinä, onko ollut samanlaista? Mua vaivaa refluksi muutenkin enemmän tai vähemmän koko ajan, eli kuulostaa kyllä juuri siltä tuo polttelu. Ota Rennie/Gaviscon käyttöön ja katso auttaako. Reseptilääkkeistä Omeprazolia saa syödä närästyslääkkeistä myös raskaana, mulla oli se esikoisesta käytössä, sain neuvolalääkäriltä silloin reseptin.

Raskausarvista Mulle kävi niin että jättimahasta huolimatta ei tullut esikoisesta mahaa mitään. MUTTA maidon noustua meni rinnat tiikerinviiruille Mulla on muuten sellainen ihotyypi, että arpia kyllä tulee jos lihookin yhtään. On teiniajoilta reisissä ja lantiossa ja rinnoissakin. Rasvailin siksi tuota mahaa koko ajan, oli Waledan öljy käytössä ja sitä vois ostaa nytkin. Vielä ole rasvaillut suihkun jälkeen ihan perusvoiteella. Talvellä sitä kuivuu iho muutenkin niin tulee varmasti rasvailtua jollain loppuun asti, ja sitten vaan pidetään peukkuja, että arvet pysyy erossa mun mahasta tälläkin kertaa.

Ihanaa viikkoa!

Vappuvaavi ja tulokas 20+6

 

höpönenälle ja Vappuvaaville kiitokset rasvailuvinkeistä! Enpä olis reisiä tajunnutkaan rasvailla mutta nyt siis öljytään koko eukko ens kerralla! En mä joka ilta muista, jaksa enkä viitsikään mutta nyt tosiaan kun iho alkaa jo viilenneiden ilmojen myötä muutenkin kuivua niin siinä se menee samalla.

Maha mulla on suurempi kuin anopilla kuulemma koko raskausaikana! NYT JO? omg.. eikä olla vielä puolessa välissäkään!? vai ollaanko? Milloin me muuten ollaan puolessa välissä (mieheni kysyy sitä koska hänelle se on konkreettisempaa kuin viikot).....

Närästystä se yöllinen varmaankin oli, toivottavasti johtui huonosta syömisestä! Vedin meinaan viikonloppuna ihan huolella siis sipsiä, lihapasteijoita, kakkua ja siis irtsareita...ei, en syönyt sunnuntaina esim ruokaa ollenkaan! :ashamed: eikä siihen ole selitystä =)
Tänään palaan ruotuun! Söin töissä tasapainoisesti ja iltaruoan valmistan myös :saint:
Vappuvaaville kiitokset noista närästyslääke-vinkeistä. Nyt en jää kyl yhtään kärvistelemään ja menetä siksi yöunia kun muuten menee vielä töissä hyvin!
(Mitä nyt paraikaa vihloo navan alta ja hiukankin kun yrittää portaita hypähdellä (olin aamulla iloisella tuulella ja meillä on 4 krs konttori) niin johan heti sattui massuun...hiljensin tahtia.
Kävin tässä eräänä iltana kaupassa just ennen sulkemista ja harpoin portaat silleen joka toiselle hypäten niin sit sain kärvistellä hyllyjen välissä kippurassa ja pelätä että mitä seuraavaks tapahtuu....siihen loppu mun juoksemiset...kunnes tosiaan tänä aamuna olin unohtanut että mun mukanani kulkee joku joka haluaa matkustaa mielummin tasaisesti

JOULU tulee!!! Miehelle on ostettuna kaikki joululahjat jo, kuinka kauan maltan olla laittamatta ulkovaloja? en varmaan kauheen kauaa....ne kun on mun mielestä ulkovalot eikä jouluvalot

 

Tarrasukka, olipa vain hurja tapahtuma sulla! Ilmeisesti meni kuitenkin onnessaan ettei käynyt kuinkaan.
Tuostapa juontui mieleen vaikkei vastaava tilanne tietenkään ollut se Rautavaaralla tapahtunut ikävä ja järkyttävä perhetragedia. Siinähän perheenäiti tahallaan ajoi bussin keulaan ja äidin lisäksi perheen 6-, 2- ja 1-vuotiaat lapset menehtyivät... . Rauha heidän sieluilleen <3.


Maaliskuu2015; Mulla ihan sama homma että vaikka tunnenkin että nyt vauva liikkuu hyvin niin kun laitan samoille paikoille käden, hokkuspokkus liike loppuu ainakin siitä kohtaa heti. Taitavat olla aika veijareita .

Kerroit ostaneesi yrttipohjaista rautaa. Arvelen tietäväni tuotteen ja minusta se on hyvän makuista. En varmaan itse kuitenkaan uskaltaisi sitä raskausaikana ottaa. Niillä yrteillä kun pakkaa olemaan myös epäsuotuisia vaikutuksia raskaana oleville, mm. aiheuttavat supistelua, synnytyksen käynnistymistä jne. hurjaa, niin en uskaltais ottaa niitä riskejä. Obsidan on minusta oikein laadukas ja hyvä rautavalmiste raskaana oleville .

Tuli mieleen että eihän nuo vaivat Maaliskuu2015 vaan ole sappikiviin liittyviä?? Kannattaa ottaa neuvolassa puheeksi tai netin kautta oireiden perusteella katsella mihin voisi liittyä. Voihan se olla että joillakin vaan närästys aiheuttaa noin hurjia oireita :/.
Mulla ei vieläkään ole juuri närästänyt. Ihan pari kertaa ja tosi lievästi. Silloinkin on liittynyt siihen että syö liian myöhäiseen aikaan jotain tuhtia tai sitten vatsa on ylitäysi joten selvää on että vaakatasossa osa jo pyrkii takaisinpäin maatessa. Silloin yleensä ennakoin asiaa ottamalla toisen tyynyn pään alle.

Muutenkin nyt kyllä pakkokin syödä pieniä määriä kerrallaan. Ison vatsan kanssa tulee suorastaan tukala olotila jos on ihan ähkyssä :$.

Raskausarvista; minulla niitä tosiaankin tuli ekassa raskaudessa. Olin hölmö kun en silloin huomannut käyttää jotain laadukasta voidetta arpien ehkäisyyn ja hoitoon... Nyt kun olen jo viikkoja käyttänyt Vichyn voidetta ei ole ollut arpien kirvelyä ja muuta epämukavaa oloa niistä. Tietysti tässä nyt oli venymisvaraakin lähtökohtaisesti enemmän mutta uskon voiteesta myös olevan hyötyä :
Näyttäisi siltä että tällä kertaa myös rinnan ympärillä on pientä alkua havaittavissa. Laittelen rasvaa sitten jos alkaa näyttämään että niihinkin tarvii.

Raskausarvet ovat yksilöllisiä. Minua pari vuotta nuorempi siskoni on säilynyt ilman raskausarpia vaikka on 2 lasta synnyttänyt. Minusta se on ihmeellistä ettei arven arpea missään mutta suuria eroja voi siis jopa sisarilla ihoissa olla.

Mamu13, olipa sinulla aika sanoisinkin törkeää syyllistämistä sairaslomista...! Tässäpä sen jälleen kerran kuulee että olipa kyseessä kätilö, lääkäri tai terveydenhoitaja osaa niissäkin ammateissa olla suuria ennakkoluuloja tai omia näkemyksiä joita sitten puretaan asiakkaille :stick:. Ikävää huomata tämä. Eipä meitä mammoja puolusta kukaan muu kuin me itse tai ehkä omat miehet. Silläpä voi noissakin tilanteissa töksäistä mielestäni takaisinkin. Ei kaikkea tarvi purematta niellä.
Itsekin olen varautunut mielessäni kohtaamaan sen saman lääkärin kolmatta kertaa ja silloin en jää kuunteluoppilaaksi, sen verran asenteellista oli hänenkin puheensa.

Toki itsekin olen miettinyt sitä ettei se minulta paljon oli pois jos tämän loppuraskauden tsemppais ja yrittäisi syödä niitä hiilareita vähemmän ja kasviksia ja marjoja sitten enemmän. Ja tuleehan se sokerirasitustestikin. Siitäpä sen tuomion sitten kuulee.

ON; Ei mitään suurta ole tässä nyt tapahtunut olotilojen suhteen. Eilen yritin käydä kävelylenkillä ja tarkoitus oli jopa tunti kävellä. No se tyssäsi siihen että olin syönyt liian paljon kerralla ja ei sen vuoksi voinut niin pitkää lenkkiä heittää kun vatsa oli niin pinkeä. About 35 min. lenkin kuitenkin ja täyden tunnin muuten ulkoilin että saa happea.

Unet on ihmeellisesti menneet vähän huonommiksi. Esikoinen sairasteli ja herätteli usean kerran yössä ja muutenkin hän on nukkunut huonommin toista kuukautta öisin. Voi olla että se heräily on jäänyt tuonne muistiin kun heräilen muutenkin pitkin yötä (lue myös miehen kuorsaamiseen...) ja varsinkin jos aamuyöstä klo. 03:00-05:00 välillä herään niin siitä onkin vaikea saada unta uudelleen. Onneksi en itse kulje siellä töissä kun tällaista on harva se yö... Jospa se muuttuisi vielä parempaan suuntaan.

Talvitakki sitten viimein löytyi ja punaisen kontin valikoimista! Kirppareilta ei tosiaan niin vatsan kohdalta väljää mallia löytynyt. Kontissa oli todella paljon takkeja joka lähtöön sovitettavaksi. Tuo malli nyt on lähes peffan päälle menevä mutta suunnitelin etsiväni toisen kerran sellaisen ihan pitkän mallin myös. Lopputalvesta olisi kiva että vielä lämpimämpi malli löytyisi.

Ja lopuksi; mulla oli eräänlainen merkkipäivä viikonloppuna. Isä ja tytär olivat askarrelleet sitten minulle onnittelukortin johon tyttö oli piirtänyt meidät kolme perheenjäsentä. Mielessäni hymyilytti kun hän oli piirtänyt minulle punaisen kokopitkän mekon ja niin hoikkana että =). Näköjään lapsen mielikuviin tämä iso raskausvatsa ei kuitenkaan niin hyvin mieleen jää

RV 22+1

 

Ps. Raskausviikkoja voi kertyä neuvolan vihkon mukaan 38-42 ja synnytykset tällä välillä ovat normaaleja.
Esikoisen synnytin RV 40+3, ja voin siis todeta että ainakin puolimatkassa jo menossa henk.koht.ollaan!

Ajatelkaa, helmikuun puoliväliin on enää 3,5 kk. Hui on tuo aika kulunut loppua kohden nopeasti vaikka tottakai välillä on niitä huonoja päiviä ja ajattelee että vielä monta kuukautta. Silti on ihmiselämässä lyhyt aika tuo muutama kuukausi.
Ei siis ihme että monikin pesää jo innolla rakentaa ja viisasta se onkin, kun vauva syntyy mulla ainakin menee energia pelkästään siihen kun öisin valvoo enemmän.

 

Heipsan taas tännekkin. Jotenkin vaan helpompi tonne fb:n puolelle "unohtua" :ashamed:

raskausarvista enpä ole rasvannut kun esikoisen kohdalla body shopin kaakaovoilla, kolmessa muussa raskaudessa jäi kyllä ihan vallan ja arpia on ihan vaan pari. Teininäkin tullu lanteille enemmän kuin mitä raskausaikana.

Rakenneultraan olis vielä viikko! En jaksais millään odottaa.

vaivoja no eipä juuri oikein minkäänmoisia. Lonkka/nivusalue vihloo välillä jos kävelee enemmän mut se nyt on niin pientä, ettei viitsi edes valittaa. Vatsaa kasvaa ja vauva liikkuu mukavasti. Rauhallisen oloiselta kyllä vaikuttaa, aika pitkiä uni aikoja on eikä voi sanoa, etyä potkisi paljoa, mut niin paljon ettei tarvi huolestua

Päätinpä kuitenkin ostaa semmosen haalarimallisen pussin kaukaloon, onhan se vähän mukavampi kun tunkea isoa haalaria päälle. Löytyi fb kirppikseltä sen verran halvalla etten voinu jättää ostamatta. Vaatteita oon myös kirppikseltä ostanut aina kun vaan on vastaan tullut. Eilen ja sunnuntainakin kyllä pääsin hm:lle mutta enpä ostanut mitään! :0 kummallista.


Terkuin RK 20+1

 

Heips,

niin se taas viikko vierähti, mutta ehdinpäs päivitellä viime viikon ru käyntiä. Kaksi kättä, kaksi jalkaa, pää ja golfpallo, eli sydämestä löytyi yksi kalkkeumapallo, mutta ei sen enempää ja ei aihetta lisätoimenpiteisiin. Meidän onneksi lääkäriksi osui sama kuin niskapoimu-ultrassa ja on kyllä ihan superihana nuorempi naislääkäri. Tosi tarkka ja selittää kaiken mitä näkee ja tekee. Tulihan se sukupuolikin siellä esiin, mutta päätettiin pitää vielä omana tietonamme.

Raskausarpia varten anoppi toi mulle jo alkuraskaudesta apteekista jotain anti-stretch mark voidetta. On kyllä ollut ihan hyvää ja tehokasta. Tai ainakaan vielä ei ole arpia tullut eikä vatsanahka ole tuntunut edes kiristävälle.

Nivuskivut on kyllä niin inhottavat! Vaivoja kun ei ole muuten ollut mitään niin nämä kyllä tuntuu niin pahalle. Oma työni on koko ajan jaloillaan olemista ja kävelyä ja se ei ainakaan helpota tilannetta millään lailla. Viikonloppuna oltiin ulkohommissa kotona ja mieheni kysyikin yhdessä välissä että sattuuko suhun, kun olin kuulemma näyttänyt niin kärsivältä. Mulla kun on takana jo kolme sektiota niin lääkärikin kehoitti varomaan kaikkea sellaista mikä voi aiheuttaa supistuksia, hah tässä työssäkö??? Hyvä vitsi...

Mutta joulu on tulossa!!! Tällaiselle joulufanaatikolle se on vuoden odotetuin juttu ja ekat joululehdet on jo kulutettu kannesta kanteen. Mitään joululahjoja en ole vielä ostanut mutta suunnitelmat on jo hyvässä vauhdissa...

terkuin,

elnastiina ja alivuokralainen 21 + 3

 

Syysterkut! Olen taas lueskellut päivittäin kuulumisia täältä mutta kirjoittaminen jää vähemmälle. Täällä ollaan kuitenkin menossa mukana!

Kiva lukea että kaikilla on mennyt pääpiirteittäin odotus mukavasti. Vaikka onkin ollut säikäyttäviä tilanteita niin kaikki on kuitenkin mennyt onneksi hyvin.

Täällä vauvan potkut ovat voimistuneet viikko viikolta, nyt tyyppi mujuaa vatsassa jo kovasti. Toki on päiviä milloin potkuja ei kuulu juuri ollenkaan. Kiva kuitenkin huomata näin jälkikäteen katsottuna että kyllä ne ihan oikeita potkuja ja vauvan liikkeitä oli mitä aloin tuntea jo hyvinkin aikaisilla viikoilla. Ilmeisesti vauva on sijoittunut niin että liikkeet on helppo tuntea.

Hiukan huolestuttava asia on harjoitussupistukset. Niitä on tullut nyt parina päivänä useana kertana päivässä ja yönkin aikana. Eivät ole kipeitä, vatsa kiristyy vaan ihan kivikovaksi. Välillä koko vatsa, välillä vaan toinen sivu. Luin neuvolan kirjasesta että näillä main niitä voi alkaa tulemaan eivätkä ole vaarallisia. Hiukan huolettaa silti, onko teillä kokemuksia?

Hankintoja on tullut jo tehtyä. Kävin kirpparilla ostelemassa pieniä vaatteita, yhdistelmävaunut ostettiin käytettyinä, tosi siistit ja hyväkuntoiset. Turvakaukalo ja kaikkea pientä löytyy myös. Hankinnat on itseasiassa siis aika hyvällä mallilla, toki paljon ihan perustavaraa täytyy hankkia. Äitiyspakkauksen aion ottaa, toki minunkin mielestä siellä olevat vaatteet on aika pojan näköisiä, jos sattuisikin tulemaan tyttö.

Ultraan on kaksi viikkoa vielä, eiköhän aika mene nopeasti. Tässä vaiheessa viikot menee kyllä hurjalla vauhdilla, alkuviikot kun raskaudessa mateli niin hitaasti..

Mekin ollaan lähdössä matkalle. Tosin vähän myöhemmin ja kauemmas. Lähden jenkkeihin joulukuussa. Vähän jännittää matkustaa niin pitkät lentomatkat mutta neuvolan mukaan estettä ei ole. Täytyy seistä paljon ja tukkia käytävät mahani kanssa, lisäksi vielä napakat lentosukat. Onko muita vinkkejä raskaana lentämiseen?

Kauhea syysmyräkkä täällä. Ei muuta kun viltin alle ja kynttilöitä palamaan! Tekemistäkin olisi mutta ehkä parempi vain ottaa iisisti noiden supistustenkin kannalta. Iloa odotukseen kaikille!

VanillaLady 18+3

 

Heippa kaikki!

Tässä ollaan nyt flunssassa saikulla kotona. Eilen jo piti kommentoida tekstejä, mutta en vaan jaksanut, ja lepäilyksi meni koko päivä. Sitten hain pojat koulusta ja ne oli toistensa kimpussa koko illan niin että multa lähti ääni... No isompi (6v) pyysi ennen nukkumaan menoa anteeksi, kun huomasi kuinka kipeä olen, vaikka olin jo selittänyt 10 kertaa illan aikana olevani kipeä, enkä jaksaisi enää torua. Mutta oli suloista kun pyysi oma-aloitteisesti anteeksi. Kuume hilaa koko ajan 37 ja 38c välillä, yskittää, kurkkukipeä ja ääni lähtee. Soitin juuri pomolle että jatkan saikkua ja käyn huomenna lääkärissä.

harjoitussupistukset: Ovat ihan normaalia, jos eivät muutu kivuliaiksi tai toistu muutaman minuutin välein. Mutta jos huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä neuvolaan, niin pääsee tarkistukseen, kun joskus ne liittyvät tulehdukseen. Mulla on myös muutamana päivänä viikosta, ne on epämiellyttäviä, mutta ei kipeitä "menkkamaisia".

Esikoista odottaessa kun neuvolassa ja vamennuksessa puhuttiin menkkamaisista kivuista en tiennyt yhtään mistä kivuista ne puhui, kun ei mulla olut ikinä ollut menkkakipuja, menkat vaan tuli ja meni. Usein oli pikkarit jo veressä kun tajusin että menkat alkoi jo.

Rasvat ja raskausarvet: Pienemmällä pojalla on atooppinen iho, niin olen sen apteekin perusvoiteella tähän asti rasvaillut vatsaa ja ihoa. Ihanan paksua rasvaa. Ensimmäisessä raskaudessa ei tullut raskausarpia. Syntyi jo 36+5 viikolla. Mutta toisessa tuli arpia muutama vatsan seudulla ja rintoihin. Toinen syntyi 40+1vk. Mulla taitaa olla hyvä ihotyyppi joka kestää venytystä, niin arpia ei niin kovasti tule. Toivottavasti tämä ei mene yliaikaan, koska maha on nyt jo mielestäni isompi kuin "pitäisi". Ehkä johtuu asukin "tyttöhormooneista" että kertyy kilot helpommin.

Nyt taidan levätä hetken ennen kuin haen pojat tarhasta.

Mariia ja Nappula 22+3vk

 

Hei Raidallinen kissa: minkä kokoisen haalaripussin ostit? Mie kun ostin vahingossa 60cm ja oon alkanut miettiin et jääkö se kokonaan käyttämättä? Vai onko hyväkin et siellä on tilaa... se on kuitenki pussi johon on tietty helpompi sujauttaa vauva kun se on vähän reilu...? oonko ihan hakoteillä? kuinka nopeesti vauva kasvaa jos se vaikka syntyessään on 50cm?

Harkkasuppareista: Mulla niitä ei oo tullut vielä spontaanisti mut sen olen huomannut että jos on ollut voimakkaampi orgasmi niin sit on kohtu ollut jonkun aikaa kova, ei ollenkaan kipeä mut sellanen ettei uskalla tehdä mitään ennenku tilanne rauhottuu...:saint:

Seksistä aasinsillan kautta.... meillä mies on ihan kamalan arka ja pelokas vai onko se jotain muuta kun ei sitä taho saada petiin kaadettua millään! Se vierastaa mun kasvanutta masua niin kovasti... oon lähetellyt sille kaikenmaailman artikkeleja siitä kuinka turvallista on seksi odotusaikana mutta ei se oikein innostu. Mä pelkään siis että tässä on edessä piiiiitkät kuukaudet ja kun ne ei sit siihen synnytykseen ymmärtääkseni lopu kun on kaikenmaailman jälkivuodot ja tietty toipumiset. On välillä ihan pöhkö olo kun halut ei oo kadonneet mihkään vaikka tietty väsymys jne verottaakin. :snotty: