Voi ei, surulliseksi vetää
norpun,
Kuusaman ja
haaveilijan kuulumiset
Elää niin vahvasti myötä kun samaa odotusta, toivoa ja pelkoa käy läpi päivittäin ja vaikka ei tietenkään voi täsmälleen tietää miltä se menetys itse kustakin tuntuu ja millasia ajatuksia päässä risteilee niin silti tavallaan ymmärtää ja tuntee mukana. Voimia teille!
dopplerista - mietin sen hankintaa mutta taidan antaa nyt ainakin toistaiseksi olla. Olen jotenkin näiden kaikkien huonojen uutisten myötä ja vielä enemmän keskenmenoista yms. lueskeltuani alkanut ajattelemaan että on asioita joille minä en voi yhtään mitään ja tää on yksi niistä. Jos tämä raskaus on päättyäkseen ennen aikojaan, niin se päättyy, riippumatta siitä pissaanko tikkuun joka päivä tai koitanko kuunnella sydänääniä jatkuvalla syötöllä. Kunhan vaan itsestäni pidän mahdollisimman hyvää huolta, sehän se näillä viikoilla taitaa ainoa asia olla mihin pystyn. Ehkä se jossain myöhemmässä vaiheessa vois olla ihan kiva, kuunnella sykettä kotona, jos luoja suo kaiken hyvin jatkuvan, mutta juuri nyt ei eikä vielä pitkään aikaan. Yritän nyt vaan olla huolehtimatta liikaa ja seuraan tilannetta - niin kauan kuin ei ole kipuja eikä vuotoja, oletan että kaikki on hyvin ja annan tilanteen kehittyä ihan omalla painollaan.
Kivuista ja jomotuksista - repäisykipuja aivastaessa joo, aivan uusia tuntemuksia nämä mulle, säikähdin että jotain on vialla kun sattui niin kummaan paikkaan mutta onkin ilmeisesti ihan normaalia... menkkamaista satunnaista jomottelua, mutta ei varsinaista tuskaa. Oikealla puolella vasenta enemmän, en tiedä miksi, ei tullu ultrassa kiinnitettyä huomiota että miten sen nyt siellä kohdussa on, onko kenties parkkeerannut just tolle puolella. En kyllä edes tiedä että vaikuttaisiko se asiaan.
Tietääkö joku?
Yrjöttelyä ei oo vielkään ollu, mutta ajottaista hyvin voimakasta etomista on, sekä nälkäisenä että syönenä, tuntuu että molempi pahempi. Aamun tyhjän mahan etomiset helpottunu jogurtilla. Suurin himo on tullut kiinalaista ruokaa kohtaan, oon nyt kolmena päivänä hakenu lounaaksi milloin mitäkin pöperöä työpaikan alakerran ravintolasta, enkä ymmärrä yhtään mikä siinä nyt on niin hyvää, yleensä en kiinalaisesta ruoasta niin edes välitä... pitänee vähän yrittää hillitä, aika paljon suolaa / natriumglutamaattia taitaa niissäkin sooseissa olla että vähempikin riittäis.
Yllättävää
Himotusta oon kohdannut makeaan, en yleensä syö hirveesti mitään sokerista muutenkaan, ehkä suklaata joskus viikonloppuna mut eilen silmäilin kaupassa ahnaasti dallaspullia. Jätin kuitenkin välistä, ei kai niitä kaikkia himoja nyt sentään toteuttaa tartte.
Hoitokuvioista joku kyseli aikaisemmin, niistä en tietenkään tiedä yhtään mitään
Kuka hoitaa ja ketä hoitaa ja missä hoitaa, aika näyttää. Tiedä vaikka itse olisin jossain vaiheessa hoidon tarpeessa
