Maaliskuun mussukat 2011 *Marraskuussa*
- Viestiketjun aloittaja KatsuAmsku
- Ensimmäinen viesti
Onnea hyvistä ultrakuulumisista! 
Kisak79: No en mäkään ole koskaan pikkuvauvaa pitänyt edes sylissä :ashamed: Vaippojakin oon vaihtanut vaan vanhuksilta Tai oon mä kai pikkuveljeltä mutten kyllä muista siitä mitään.. Mut tosiaan pitää luottaa että sitä osaa sen vauvan sitten hoitaa. Eihän kukaan ole seppä syntyessään!
Mahan koskettelusta. Mä luulin ennen raskautta että se on ihan kivaa jos muut koskettelee mahaa tai on siitä kiinnostuneita. Mutta ei se olekaan.. Ärsyttää jos joku kaveri tai äiti tulee yhtäkkiä taputteleen mun mahaa. Ja tosi monet pyytää näyttämään mahaa, siis riisumaan sen silleen paljaaksi ja ite kiusaantuneena yleensä sanon että enkä ja luistan jotenkin tilanteesta. Ei kai mun maha nytkään ole julkista kateltavaa. Viimeks kun äidillä oli vieraita kun siellä kävin, äiti sanoi että "Näytäpä nyt noillekin sitä mahaa!" :kieh: Kaikista inhottavinta kun joku vaan yhtäkkiä painaa kätensä mun mahalle tosta noin vaan. Ja sit kun sellaset jotka ei oo edes olleet raskaana, kokeilee jostakin ihan liian ylhäältä, siis jostain mahalaukun kohdalta, "Joo kyllä täällä tuntuu jo!" Joo ei todellakaan, ei mun kohtu ole vielä niin korkealla..
En oo moneen viikkoon voinut nukkua enää mahallaan. Tuntuu tosi ahdistavalta ja pahalta, en edes vahingossa ole mahalleen kääntynyt yön aikana. Selälleen kylläkin. Melkeen joka aamu herään selältäni. Se ei vielä tunnu miltään, en sitten tiedä tuntuuko vauvasta.
Voi apua kun pitäs mennä yöksi töihin ja nyt jo väsyttää. Kyllähän mä vielä kerkeän nukkua, mutta silti tuntuu etten näin päivisin saa oikein unta vaikka kuinka väsyttää. Hirvittää vähän että miten kroppa kestää melkein vuorokauden valvomisen ja sitten toinen yövuoro heti perään. Ei mulla muuten olis ongelmia asian kanssa, mutta tää raskaus "vähän" on muuttanut tätä vireystilaa.
Mut jospa tässä nyt yrittäs mennä maate ja silleen.
LD + Pikkunen 21+3
Kisak79: No en mäkään ole koskaan pikkuvauvaa pitänyt edes sylissä :ashamed: Vaippojakin oon vaihtanut vaan vanhuksilta
Tai oon mä kai pikkuveljeltä mutten kyllä muista siitä mitään.. Mut tosiaan pitää luottaa että sitä osaa sen vauvan sitten hoitaa. Eihän kukaan ole seppä syntyessään! Mahan koskettelusta. Mä luulin ennen raskautta että se on ihan kivaa jos muut koskettelee mahaa tai on siitä kiinnostuneita. Mutta ei se olekaan.. Ärsyttää jos joku kaveri tai äiti tulee yhtäkkiä taputteleen mun mahaa. Ja tosi monet pyytää näyttämään mahaa, siis riisumaan sen silleen paljaaksi ja ite kiusaantuneena yleensä sanon että enkä ja luistan jotenkin tilanteesta. Ei kai mun maha nytkään ole julkista kateltavaa. Viimeks kun äidillä oli vieraita kun siellä kävin, äiti sanoi että "Näytäpä nyt noillekin sitä mahaa!" :kieh: Kaikista inhottavinta kun joku vaan yhtäkkiä painaa kätensä mun mahalle tosta noin vaan. Ja sit kun sellaset jotka ei oo edes olleet raskaana, kokeilee jostakin ihan liian ylhäältä, siis jostain mahalaukun kohdalta, "Joo kyllä täällä tuntuu jo!" Joo ei todellakaan, ei mun kohtu ole vielä niin korkealla..
En oo moneen viikkoon voinut nukkua enää mahallaan. Tuntuu tosi ahdistavalta ja pahalta, en edes vahingossa ole mahalleen kääntynyt yön aikana. Selälleen kylläkin. Melkeen joka aamu herään selältäni. Se ei vielä tunnu miltään, en sitten tiedä tuntuuko vauvasta.
Voi apua kun pitäs mennä yöksi töihin ja nyt jo väsyttää. Kyllähän mä vielä kerkeän nukkua, mutta silti tuntuu etten näin päivisin saa oikein unta vaikka kuinka väsyttää. Hirvittää vähän että miten kroppa kestää melkein vuorokauden valvomisen ja sitten toinen yövuoro heti perään. Ei mulla muuten olis ongelmia asian kanssa, mutta tää raskaus "vähän" on muuttanut tätä vireystilaa.
Mut jospa tässä nyt yrittäs mennä maate ja silleen.
LD + Pikkunen 21+3
Kaana: Mä ymmärsin että tästä ajasta 6kk taaksepäin jos niin haluaa sen laskea.. Ja tosiaan sanoivat että jos tulot ovat nousseet 20% tai yli niin kannattaa laskea 6kk:n tuloilla. Kannattaa vaikka soittaa ite tuonne kelaan, auttavat siellä kyllä mielellään kun kysyy Tässä yhteystiedot:
Lapsiperheen palvelunumero
ma-pe klo 818
puh. 020 692 206
Hyvä jos siitä mun edellisestä selityksestä oli edes jotain apua.. =)
Juuri kävin kelan sivuilla nettipankkitunnuksilla kattomassa että joko olis päätöksia alannu tulemaan niin kas kummaa, eilen oli myönnetty äitiyspakkaus. Nyt ei muuta kuin jäädään sitä odottelemaan seuraavat 2 vko Aivan niinku pieni lapsi odottelis nyt saavansa jotain
Tässä yhteystiedot:Lapsiperheen palvelunumero
ma-pe klo 818
puh. 020 692 206
Hyvä jos siitä mun edellisestä selityksestä oli edes jotain apua.. =)
Juuri kävin kelan sivuilla nettipankkitunnuksilla kattomassa että joko olis päätöksia alannu tulemaan niin kas kummaa, eilen oli myönnetty äitiyspakkaus. Nyt ei muuta kuin jäädään sitä odottelemaan seuraavat 2 vko
Aivan niinku pieni lapsi odottelis nyt saavansa jotain
Viimeksi muokattu:
Mä täytin eilen netissä hakemukset ja ä.rahan kohdalla soitin 2 kertaa kelasta apua.
Nyt ne odottaa näköjään käsittelya.
Mulla piti olla liitteet palautettuna 24.11 koska aloitan 17.1 varhennetun ä.loman.
Nyt ne odottaa näköjään käsittelya.
Mulla piti olla liitteet palautettuna 24.11 koska aloitan 17.1 varhennetun ä.loman.
Jouduin takaisin sairaalaan! Yöllä supisti pari kertaa suht kivuttomasti mutta soitin aamulla varmuudeksi neuvolaan ja käskivät äitipolilla käymään. Siellä selvisi, että lapsivesi testi on taas positiivinen eli kalvoissa on taas reikä tms. Lisäksi: kohdunkaula on pehmentynyt! Tekivät sellaisen testin, jossa mitataan jotain hormonia ja jos se on noussut niin synnytys käynnistyisi kahden viikon kuluessa ja sekin testi oli valitettavasti positiivinen Joudun luultavasti olemaan koko loppuraskauden sairaalassa. Niin lääkäri tänään sanoi. Siirto Tampereelle tulee luultavasti lähipäivinä mutta kysyin että olisiko mahdollista päästä helsinkiin. Tampereella joudun olemaan ihan yksin, miehen vaikea kulkea kokoaika edes takas. Helsingissä olisi sukua jonka luona yöpyä/jotka voisivat käydä katsomassa.
Tällaista tänne taas... Vuodelevossa ihan kokonaan. Yritän nyt vaan suhtautua tähän niin, että on vauvan parhaaksi. Kamala ikävä jo kotiin ja kissoja/pupuja...
Tänään tuli äitiyspakkaus mutta siellähän se odottaa postissa...
Marrr ja pikkuprinsessa 24+2
Yöllä supisti pari kertaa suht kivuttomasti mutta soitin aamulla varmuudeksi neuvolaan ja käskivät äitipolilla käymään. Siellä selvisi, että lapsivesi testi on taas positiivinen eli kalvoissa on taas reikä tms. Lisäksi: kohdunkaula on pehmentynyt! Tekivät sellaisen testin, jossa mitataan jotain hormonia ja jos se on noussut niin synnytys käynnistyisi kahden viikon kuluessa ja sekin testi oli valitettavasti positiivinen Joudun luultavasti olemaan koko loppuraskauden sairaalassa. Niin lääkäri tänään sanoi. Siirto Tampereelle tulee luultavasti lähipäivinä mutta kysyin että olisiko mahdollista päästä helsinkiin. Tampereella joudun olemaan ihan yksin, miehen vaikea kulkea kokoaika edes takas. Helsingissä olisi sukua jonka luona yöpyä/jotka voisivat käydä katsomassa. Tällaista tänne taas... Vuodelevossa ihan kokonaan. Yritän nyt vaan suhtautua tähän niin, että on vauvan parhaaksi. Kamala ikävä jo kotiin ja kissoja/pupuja...
Tänään tuli äitiyspakkaus mutta siellähän se odottaa postissa...
Marrr ja pikkuprinsessa 24+2
Hei Marr ja tietysti kaikki muutkin!
Mulla on myös ollut ongelmia lapsiveden kanssa ja viikkoja vielä reilusti vähemmän eli tänään 21+0.
Olo ja mieliala on vaihdellu paljonkin, sillä tilanne jatkunut jo yli 3 viikkoa eli silloin vesi meni hulahtamalla. Nyt vettä ei ilmeisesti enää mene mutta verta tuli viime viikolla. Ennuste on joko huono tai huonompi mutta joskus kuitenkin vauvat selviää niukallakin vedellä. Eli varsinaista elämänkolua ollut meille. Mitään en voi tehdä, mua ei myöskään mitenkään hoideta, kontrolleja vaan. Keskeytyksestä olemme ajatuksena luopuneet, koska lääkärit eivät varmasti osaa sanoa miten käy. Ja meille tämä on jo lapsi, meidän poikamme, jonka kuolema olisi nyt tai myöhemmin ihan yhtä suuri suru.
Kaikkein hassuinta on se, että olen nyt ihan rauhallinen. Tiedän etten ehkä saa oppia omaa vauvaa tuntemaan, enkä tiedä millainen poika hän olisi ollut. Toisaalta olen iloinen kun hän liikkuu ja nautin niistä hetkistä. Elämä on suuri lahja eikä me saada yleensä tosiaankaan päättää koska se alkaa tai loppuu. Eli tsemppiä marrille ja toivotaan että pieni tyttö on taistelija ja kaikki menee hyvin!!
Mulla on myös ollut ongelmia lapsiveden kanssa ja viikkoja vielä reilusti vähemmän eli tänään 21+0.
Olo ja mieliala on vaihdellu paljonkin, sillä tilanne jatkunut jo yli 3 viikkoa eli silloin vesi meni hulahtamalla. Nyt vettä ei ilmeisesti enää mene mutta verta tuli viime viikolla. Ennuste on joko huono tai huonompi mutta joskus kuitenkin vauvat selviää niukallakin vedellä. Eli varsinaista elämänkolua ollut meille. Mitään en voi tehdä, mua ei myöskään mitenkään hoideta, kontrolleja vaan. Keskeytyksestä olemme ajatuksena luopuneet, koska lääkärit eivät varmasti osaa sanoa miten käy. Ja meille tämä on jo lapsi, meidän poikamme, jonka kuolema olisi nyt tai myöhemmin ihan yhtä suuri suru.
Kaikkein hassuinta on se, että olen nyt ihan rauhallinen. Tiedän etten ehkä saa oppia omaa vauvaa tuntemaan, enkä tiedä millainen poika hän olisi ollut. Toisaalta olen iloinen kun hän liikkuu ja nautin niistä hetkistä. Elämä on suuri lahja eikä me saada yleensä tosiaankaan päättää koska se alkaa tai loppuu. Eli tsemppiä marrille ja toivotaan että pieni tyttö on taistelija ja kaikki menee hyvin!!
Voi kurjuus! Tsemppiä Urholiinalle ja marrr ille! Toivotaan että kaikki menee hyvin!:hug:
Femedassa käytiin ja maksoi 168
Liityn ketjuun vasta nyt, vaikka olen seurannut kirjoittelua jo pitkään.
Olimme eilen rakenneultrassa (20+6), kaikki oli hyvin ja tyttöä lupailtiin. Sydänäänet saa aina vedet silmiin.... Mulla on entuudestaan poika ja kaksi tyttöä, eikä sukupuolella ollut mitään väliä. Oikein lämpimäsi toivotan tyttösen tervetulleeksi :heart:.
Taustalla mulla on yks keskeytys reilun vuoden takaa, kun vauvalta löydettiin trisomia18. Sen vuoksi nyt oon ollut aika varuillaan, enkä uskalla iloita raskaudesta niinkuin ennen.
Supistelua on paljon, vaikkakin kivutonta, ja sellaista on ollut aiemmissakin raskauksissa. Ehkä jotenkin voimakkaampaa ollut tällä kertaa, mikä lisää huolta. Voimia Marr ja Urholiina.
Olimme eilen rakenneultrassa (20+6), kaikki oli hyvin ja tyttöä lupailtiin. Sydänäänet saa aina vedet silmiin.... Mulla on entuudestaan poika ja kaksi tyttöä, eikä sukupuolella ollut mitään väliä. Oikein lämpimäsi toivotan tyttösen tervetulleeksi :heart:.
Taustalla mulla on yks keskeytys reilun vuoden takaa, kun vauvalta löydettiin trisomia18. Sen vuoksi nyt oon ollut aika varuillaan, enkä uskalla iloita raskaudesta niinkuin ennen.
Supistelua on paljon, vaikkakin kivutonta, ja sellaista on ollut aiemmissakin raskauksissa. Ehkä jotenkin voimakkaampaa ollut tällä kertaa, mikä lisää huolta. Voimia Marr ja Urholiina.
Viimeksi muokattu:
vastasinTombatar lähetin sulle yksäriä
Ollaan siis Tombatar, Myymimamma ja Ruusunpiikki samalta alueelta (n.30km säteeltä lähikunnista). Pitäiskö pitää mammakaffit? :wave: Kokoonnuttais joku lauantaki jonkun meistä luo ja tehtäis sellanen kerran kuukaudessa masutraditio
tos olis ajatusta.
Marr. Kovasti voimia ja jaksamista! :hug: :hug: :hug: Kylläpä teitä nyt koetellaan. Taas sairaalassa ja levossa, mutta niin kuin sanoitkin, se on vain vauvan parhaaksi ja kyllä sen kestää. Toivotaan että vauva pysyy vielä vähän aikaa masussa kasvamassa ja kehittymässä!
Urholiinalle myös voimia! :hug: :hug: Toivotaan että kaikki menisi hyvin!
Kaikille uusille tervetuloa joukkoon!
LD. Taitavat nuo pelkoajatukset olla ihan normaaleja varsinkin ensimmäistä lasta odottaessa.. itse kävin läpi noita samoja asioita silloin ja nyt toista odottaessani suurin murheeni on se, että miten pärjään noiden kahden lapsen kanssa yksin, esim. juuri arki kotona kun koirakin pyörii jaloissa ja ulkoilut, kauppareissut ym. mutta kai siihen ajan kanssa tottuu. Ja niin kuin moni jo sanoikin, niin kyllä se äitiys tulee kuin luonnostaan ja lapsi kyllä opettaa äidilleen sitä hoitoa. Itkut kyllä paljastaa aika paljon ja ne oppii tunnistamaan kyllä melko nopeasti. Itselläni olivat sisaruksen lapset hyviä opettamaan sitä arkea ja olin paljon heidän arjessaan mukana, joten sain myös nähdä ettei se arki aina ollut kovin ruusuista.. ja juuri niin kuin Kisakilla niin mullakin on vaikeinta ollut se vauvan pukeminen
Onnittelut kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille! :flower: Pikkuhiljaa eteenpäin mennään ja niin ne viikot vaan kuluu nopeasti..
Kuulostaapa mukavalta nuo mammatapaamiset, kunpa vaan itsellänikin olisi mahdollisuus siihen mutta : / Missä kaikki kanta-hämeen odottajat ovat??
dogitar ja masuasukki 21+4
Urholiinalle myös voimia! :hug: :hug: Toivotaan että kaikki menisi hyvin!
Kaikille uusille tervetuloa joukkoon!
LD. Taitavat nuo pelkoajatukset olla ihan normaaleja varsinkin ensimmäistä lasta odottaessa.. itse kävin läpi noita samoja asioita silloin ja nyt toista odottaessani suurin murheeni on se, että miten pärjään noiden kahden lapsen kanssa yksin, esim. juuri arki kotona kun koirakin pyörii jaloissa ja ulkoilut, kauppareissut ym. mutta kai siihen ajan kanssa tottuu.
Ja niin kuin moni jo sanoikin, niin kyllä se äitiys tulee kuin luonnostaan ja lapsi kyllä opettaa äidilleen sitä hoitoa. Itkut kyllä paljastaa aika paljon ja ne oppii tunnistamaan kyllä melko nopeasti. Itselläni olivat sisaruksen lapset hyviä opettamaan sitä arkea ja olin paljon heidän arjessaan mukana, joten sain myös nähdä ettei se arki aina ollut kovin ruusuista.. ja juuri niin kuin Kisakilla niin mullakin on vaikeinta ollut se vauvan pukeminen Onnittelut kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille! :flower: Pikkuhiljaa eteenpäin mennään ja niin ne viikot vaan kuluu nopeasti..
Kuulostaapa mukavalta nuo mammatapaamiset, kunpa vaan itsellänikin olisi mahdollisuus siihen mutta : / Missä kaikki kanta-hämeen odottajat ovat??
dogitar ja masuasukki 21+4
viinirypäle tervetulloo :wave:
marr ja urholiina tsempityksiä :headwall::hug:
ja minä lähden kymmeneks neuvolaan, saan tänään kelalle papereita, ajan sokerirasitukseen,ja toivon mukaan asiallisen lähetteen psykologille. Pakko varmaan mennä, koska nytkin on takana yö, etten taaskaan nukkunut hyvin... eksän sanat kaikuu korvissa... ylävatsaa oikeen särkee stressistä mä joko sekoan tai sitten taistelen, valitsen jälkimmäisen
onneks mies otti ylläriks tän päivän vapaata,niin saan ajatuksiani muualle sen piristämänä
tuun sitten neuvolakuulumiset päivittämään jossaki vaiheessa....
marr ja urholiina tsempityksiä :headwall::hug:
ja minä lähden kymmeneks neuvolaan, saan tänään kelalle papereita, ajan sokerirasitukseen,ja toivon mukaan asiallisen lähetteen psykologille. Pakko varmaan mennä, koska nytkin on takana yö, etten taaskaan nukkunut hyvin... eksän sanat kaikuu korvissa... ylävatsaa oikeen särkee stressistä
mä joko sekoan tai sitten taistelen, valitsen jälkimmäisen onneks mies otti ylläriks tän päivän vapaata,niin saan ajatuksiani muualle sen piristämänä
tuun sitten neuvolakuulumiset päivittämään jossaki vaiheessa....
Huh, kyllä marrr:in ja urholiinan koettelemukset, pistää omat ongelmat ihan eri valoon :ashamed: Pitelen kyllä peukkuja pystyssä, jotta kaikki menisi hyvin loppujen lopuksi! Voimia sinne kovasti :hug:
Viinirypäleelle ja Lallille (oon tainnut unohtaa) tervetuloa joukkoon kirjottelemaan, ja onnea viinirypäleelle iloisista ultrakuulumisista! :flower:
Mekin voitaisiin täällä Rauman alueella pitää vähän isompi miitinki, kun meitä on jopa kolme
Floweri onkin varmaan jo kaikki kerennyt tapaamaan, tuollaisena avoimena ulkopaikkakuntalaisena
Mulla on tylsähkö siivouspäivä tänään, mut kaipa sitä täytyy alottaa niin voi sitten vaikka palkita itsensä jollain hyvällä jälkeen päin. (Meidän kuopuksesta on tullut hyvä pitämään mut pois herkuista, kun aina kun itse meinaa jotain nannaa ottaa tuo on kärppänä paikalla )
Mindi83 20+5 (musta tuntuu, että päivät on alkaneet nyt menemään jotenkin nopeemmin, kun on päässyt tänne puolivälin paremmalle puolen )
Viinirypäleelle ja Lallille (oon tainnut unohtaa) tervetuloa joukkoon kirjottelemaan, ja onnea viinirypäleelle iloisista ultrakuulumisista! :flower:
Mekin voitaisiin täällä Rauman alueella pitää vähän isompi miitinki, kun meitä on jopa kolme
Floweri onkin varmaan jo kaikki kerennyt tapaamaan, tuollaisena avoimena ulkopaikkakuntalaisena
Mulla on tylsähkö siivouspäivä tänään, mut kaipa sitä täytyy alottaa niin voi sitten vaikka palkita itsensä jollain hyvällä jälkeen päin. (Meidän kuopuksesta on tullut hyvä pitämään mut pois herkuista, kun aina kun itse meinaa jotain nannaa ottaa tuo on kärppänä paikalla )
Mindi83 20+5 (musta tuntuu, että päivät on alkaneet nyt menemään jotenkin nopeemmin, kun on päässyt tänne puolivälin paremmalle puolen )
Huomenia!
Urholiinalle ja Marrrille isot tsempitykset ja voimahalit - täällä on varmasti jokaisella sormet ja varpaat ristissä, että teidän pienokaiset selviäisivät tästä hyvin :hug:
Kaana: Mulle sanottiin palkanlaskennassa, että kun laitan sinne myös raskaustodistuksen, niin sieltä lähtee automaattisesti kelalle tiedot 6kk:n tuloista ja kela sit katsoo, onko se edullisempi hakijalle kuin edellisen verotuksen tulot. Kannattaa kysyä siis palkanlaskennasta, onko teillä sama systeemi.
Sasuma: Kiitoksia tiedosta kela-asiassa Josko sitä uskaltaisi sit ens viikolla hakemukset viedä kelalle, kun eka mietin, että haen nyt vaan pakkausta ja sit heti tammikuun alussa vien muut paperit.
(.) Olin eilen lääkärissä käymässä, kun on ollut noita supisteluja jo muutaman viikon. Työ on hyvin fyysistä ja siksi olen sairaslomallakin jo ollut. Lääkäri totesi, että parempi jatkaa sairaslomaa, kun on paikat jo vähän pehmentyneet. Pitäisi vaan ottaa enemmän levon kannalta täällä kotonakin. Kun osaisi... Toistaiseksi on siis joulukuun puoleen väliin asti poissa töistä, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että en enää töihin pääse ennen ä-lomaa. Kun nyt vain kaikki menisi hyvin!!! Nuorimmainen on ollut mulla tässä kotona nyt sairasloman ajan, mutta mies oli sitä mieltä, että tyttökin voisi olla hoidossa, että saisi päivät huilia. En tiedä. Onhan tuo 5v kuitenkin jo sen verran iso, että ei tarvitse kanniskella tms., mutta toki sitä tulee sitten hänen kanssaan päivät puuhailtua ja pystyssä oltua. Vaikeita asioita päätettäväksi
Vaan pitisiköhän tästä siirtyä jatkamaan pohdintoja tuonne pyykinpesukoneen äärelle ja sit pitäisi lähteä vielä viemään työpaikalle s-lomalappusta ja tulla siieltä kaupan kautta kotiin tekemään koulukkaille ruokaa... että se siitä levosta :ashamed:
Talvisin terveisin
Lalli ja pikkuprinsessa rv 21+6
Urholiinalle ja Marrrille isot tsempitykset ja voimahalit - täällä on varmasti jokaisella sormet ja varpaat ristissä, että teidän pienokaiset selviäisivät tästä hyvin :hug:
Kaana: Mulle sanottiin palkanlaskennassa, että kun laitan sinne myös raskaustodistuksen, niin sieltä lähtee automaattisesti kelalle tiedot 6kk:n tuloista ja kela sit katsoo, onko se edullisempi hakijalle kuin edellisen verotuksen tulot. Kannattaa kysyä siis palkanlaskennasta, onko teillä sama systeemi.
Sasuma: Kiitoksia tiedosta kela-asiassa
Josko sitä uskaltaisi sit ens viikolla hakemukset viedä kelalle, kun eka mietin, että haen nyt vaan pakkausta ja sit heti tammikuun alussa vien muut paperit.(.) Olin eilen lääkärissä käymässä, kun on ollut noita supisteluja jo muutaman viikon. Työ on hyvin fyysistä ja siksi olen sairaslomallakin jo ollut. Lääkäri totesi, että parempi jatkaa sairaslomaa, kun on paikat jo vähän pehmentyneet. Pitäisi vaan ottaa enemmän levon kannalta täällä kotonakin. Kun osaisi... Toistaiseksi on siis joulukuun puoleen väliin asti poissa töistä, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että en enää töihin pääse ennen ä-lomaa. Kun nyt vain kaikki menisi hyvin!!! Nuorimmainen on ollut mulla tässä kotona nyt sairasloman ajan, mutta mies oli sitä mieltä, että tyttökin voisi olla hoidossa, että saisi päivät huilia. En tiedä. Onhan tuo 5v kuitenkin jo sen verran iso, että ei tarvitse kanniskella tms., mutta toki sitä tulee sitten hänen kanssaan päivät puuhailtua ja pystyssä oltua. Vaikeita asioita päätettäväksi
Vaan pitisiköhän tästä siirtyä jatkamaan pohdintoja tuonne pyykinpesukoneen äärelle ja sit pitäisi lähteä vielä viemään työpaikalle s-lomalappusta ja tulla siieltä kaupan kautta kotiin tekemään koulukkaille ruokaa... että se siitä levosta :ashamed:
Talvisin terveisin
Lalli ja pikkuprinsessa rv 21+6
Huomenta!
Tässä tosiaan tuntuu monen muun murheiden rinnalla omat pikkujutut ja pahoinvoinnit pikku jutuilta!!! Taas pistää miettimään pitäisikö palstailu laittaa tauolle ettei ala liikaa miettimään... Toisaalta taas kaikkihan me tiedetään ettei ole olemassa varmoja viikkoja ja sitä 100% turvallista vaihetta siinä raskaudessa!!! Loppuun saakka mennään jonkun muun "huomassa" jos niin voi sanoa. Paljoa ei itse voi asioihin vaikuttaa. Toivotaan kaikille nyt pelkkää positiivista tästä lähtien!!!!
Mutta ON nyt silti... Ekasta raskaudesta ei jäänyt jäljelle mitään muutoksia kropassa. Lukuunottamatta napakorun paikalle tullutta kaunista raskausarpea ja ulospäin pullahtanutta napaa, joka ei palautunut koskaan. No nyt sitten taitaa tulla tässä kaikki muu!!! Huomasin eilen sisäreidessä elämäni ekat suonikohjut!!!!! Aivan kamalat ja lähtee tosiaan se "rypäs" alapäästä jatkuen melkein puoleen reiteen. Onneksi nekin siis todennäköisemmin katoaa raskauden jälkeen tai ne saa jotenkin huuhdottua tms. Mutta yllätti kyllä. Nyt odottelen sitten selluliittia ja kai ne ajokoirankorvatkin ilmestyy tällä kertaa maidon katoamisen jälkeen. Mä sanoinkin miehelle joskus et käviä hyvä säkä kun raskaudesta ei jäänyt mitään jälkiä!!! Olisi pitänyt koputtaa puuta... Onneksi ikää on jo sen verran etten sitä mahaa tai reittä muutenkaan missään paljastele enää
Tässä tosiaan tuntuu monen muun murheiden rinnalla omat pikkujutut ja pahoinvoinnit pikku jutuilta!!! Taas pistää miettimään pitäisikö palstailu laittaa tauolle ettei ala liikaa miettimään... Toisaalta taas kaikkihan me tiedetään ettei ole olemassa varmoja viikkoja ja sitä 100% turvallista vaihetta siinä raskaudessa!!! Loppuun saakka mennään jonkun muun "huomassa" jos niin voi sanoa. Paljoa ei itse voi asioihin vaikuttaa. Toivotaan kaikille nyt pelkkää positiivista tästä lähtien!!!!
Mutta ON nyt silti... Ekasta raskaudesta ei jäänyt jäljelle mitään muutoksia kropassa. Lukuunottamatta napakorun paikalle tullutta kaunista raskausarpea ja ulospäin pullahtanutta napaa, joka ei palautunut koskaan. No nyt sitten taitaa tulla tässä kaikki muu!!! Huomasin eilen sisäreidessä elämäni ekat suonikohjut!!!!! Aivan kamalat ja lähtee tosiaan se "rypäs" alapäästä jatkuen melkein puoleen reiteen. Onneksi nekin siis todennäköisemmin katoaa raskauden jälkeen tai ne saa jotenkin huuhdottua tms. Mutta yllätti kyllä. Nyt odottelen sitten selluliittia ja kai ne ajokoirankorvatkin ilmestyy tällä kertaa maidon katoamisen jälkeen. Mä sanoinkin miehelle joskus et käviä hyvä säkä kun raskaudesta ei jäänyt mitään jälkiä!!! Olisi pitänyt koputtaa puuta... Onneksi ikää on jo sen verran etten sitä mahaa tai reittä muutenkaan missään paljastele enää
Axda15 osanottoni :hug: Aivan kamala uutinen, olen niin pahoillani. :'(
Urholiinalle ja Marrrle paljon tsemppiä ha jaksamista. Vaikeitten asioiden kanssa joudutte kyllä nyt tekemisissä olemaan. Toivon todella että teilläkin menisi kaikki hyvin. :hug:
Flower Kyllä perhana vie nuo exät sitten voivatkin sotkea elämää! Olen niin kurkkua mylten täyttä tuota mun exää, että oksat pois!
Tänään taas selviääkin, että pilaako se mun elämän 3 vuotta (ainakin ) vai toimiiko kerrankin järkevästi. Niin suututtaa ku se on sellanen tollopää ettei tajua mistään mitään ja haluaa vaan koko ajan kiusaa tehä! :kieh: Unettomia öitä täälläkin siis exän takia. :headwall:
Jospa ne joskus ymmärtäis alkaa elämään ihan vaan sitä omaa elämäänsä!!
(.) Masuun ei uutta. Vauva liikkuu vaihtelevasti. .. Eilen mylläs koko päivän ja tänään on sit ollu taas hieman rauhallisempi.
Tiitulipiituli & töppönen 23+4 (No huh huh ku tuo aika menee nopsaa! Tässä sen aina huomaa ku tänne rv:t kirjottaa! )
Urholiinalle ja Marrrle paljon tsemppiä ha jaksamista. Vaikeitten asioiden kanssa joudutte kyllä nyt tekemisissä olemaan. Toivon todella että teilläkin menisi kaikki hyvin. :hug:
Flower Kyllä perhana vie nuo exät sitten voivatkin sotkea elämää! Olen niin kurkkua mylten täyttä tuota mun exää, että oksat pois!
Tänään taas selviääkin, että pilaako se mun elämän 3 vuotta (ainakin ) vai toimiiko kerrankin järkevästi. Niin suututtaa ku se on sellanen tollopää ettei tajua mistään mitään ja haluaa vaan koko ajan kiusaa tehä! :kieh: Unettomia öitä täälläkin siis exän takia. :headwall:
Jospa ne joskus ymmärtäis alkaa elämään ihan vaan sitä omaa elämäänsä!!
(.) Masuun ei uutta. Vauva liikkuu vaihtelevasti. .. Eilen mylläs koko päivän ja tänään on sit ollu taas hieman rauhallisempi.
Tiitulipiituli & töppönen 23+4 (No huh huh ku tuo aika menee nopsaa! Tässä sen aina huomaa ku tänne rv:t kirjottaa!
)Tombatar: likeltä liippas, en ihan tervisläinen...
Tää aamu on ollu yhtä melskettä: kaks kissanpentua tappelee keskenään ja kun lopettavat, niin aloittavat letkajuoksun, jonka perään säntäävät 10-wee koirauros ja 1 wee pikkuisäntä... Pohjalainen letkajenkkaversio...
Täytyis vissiin koittaa erottaa noi kissat, kun matsaavat aika ahkeraan, vaikka samasta pentueesta ovatkin. Kahvihammasta kolottaa ja vatta tuntuu tänään painavan miljoona kiloa. Sohva kutsuis niin kovaa luokseen, mutta ehkä sitä vaan koittais jaksaa kahvin voimalla porskuttaa...
Yöt ollu koko tän raskausajan sitä, että herään 2-3 kertaa yössä ja aina sama tappelu, että saa unen päästä kii ja sit aamusin on ku zombi tummine silmänalusineen. Onneks meidän yks wee pikkuisäntä pääsääntösesti nukkuu yöt tosi hyvin eli ei juuri tarvi valvoskella sen kanssa.
Isänpäivä olis sit ovella. Kakun leivontaa ja jotakin lahjusta kehiin. Mutta nyt repii suupieliä siihen malliin, et kahvin keittoon...
jaksamisia kaikille!
Tää aamu on ollu yhtä melskettä: kaks kissanpentua tappelee keskenään ja kun lopettavat, niin aloittavat letkajuoksun, jonka perään säntäävät 10-wee koirauros ja 1 wee pikkuisäntä... Pohjalainen letkajenkkaversio...
Täytyis vissiin koittaa erottaa noi kissat, kun matsaavat aika ahkeraan, vaikka samasta pentueesta ovatkin. Kahvihammasta kolottaa ja vatta tuntuu tänään painavan miljoona kiloa. Sohva kutsuis niin kovaa luokseen, mutta ehkä sitä vaan koittais jaksaa kahvin voimalla porskuttaa...
Yöt ollu koko tän raskausajan sitä, että herään 2-3 kertaa yössä ja aina sama tappelu, että saa unen päästä kii ja sit aamusin on ku zombi tummine silmänalusineen. Onneks meidän yks wee pikkuisäntä pääsääntösesti nukkuu yöt tosi hyvin eli ei juuri tarvi valvoskella sen kanssa.
Isänpäivä olis sit ovella. Kakun leivontaa ja jotakin lahjusta kehiin. Mutta nyt repii suupieliä siihen malliin, et kahvin keittoon...
jaksamisia kaikille!
marrr & urholiina :hug: Toivon sydämmeni pohjasta että pienet sinnittelisivät massussa viellä pienen hetken ja kaikki kääntyisi parhainpäin. En osaa kuvitellakkaan miten raskasta aikaa tämä teille on joten kovasti voimia molemmille..
Kiitos tsempityksestä kaikille :wave: toivotaan tosiaan että selviäisin ilman lääkitystä. Olen aina ollut jotenkin luupäinen ihminen ja miettinyt että "on luovuttamista" jos lähtee jollekkin puhumaan siis ammattilaiselle. No eihän se nyt sitä ole vain päin vastoin. Nyt vaikka tilanne ei viellä ainakaan ole paha otin yhteyttä johonkin kunnalliseen psykiatriin ja ajattelin jos tämä helpottaisi puhumalla. Elämässäni on kuitenkin ollut myös niin surkeita aikoja josta suurinosa ihmisistä (onneksi) ei joudu edes kuulemaan. Jos nämä asiat painaisivat kumminkin taustalla ja perheen perustaminen aiheutti pelon "mitä jos jotain käy". Rakastan niin valtavasti om(ia) lapsiani ja perhettäni mutta tämä liiallinen reesi on todella ikävää...
Minkälaisia kokemuksia on muilla jotka ovat käyneet ammattilaisille höpisemässä? Elämäni ensimmäinen kerta tulossa mutta mitä sitä ei oman perheensä hyvinvoinnin eteen tekisi?
Voi hitsinvitsit ei olisi ikinä kuvitellutkaan että mitä vanhemmaksi tulee sitä monipiippuisemmaksi elämä käy. Onneksi on aivan ihana mies joka seisoo rinnallani niin myötä kuin vastamäessä :heart:
Dindei + pikku 24+ 5
Kiitos tsempityksestä kaikille :wave: toivotaan tosiaan että selviäisin ilman lääkitystä. Olen aina ollut jotenkin luupäinen ihminen ja miettinyt että "on luovuttamista" jos lähtee jollekkin puhumaan siis ammattilaiselle. No eihän se nyt sitä ole vain päin vastoin. Nyt vaikka tilanne ei viellä ainakaan ole paha otin yhteyttä johonkin kunnalliseen psykiatriin ja ajattelin jos tämä helpottaisi puhumalla. Elämässäni on kuitenkin ollut myös niin surkeita aikoja josta suurinosa ihmisistä (onneksi) ei joudu edes kuulemaan. Jos nämä asiat painaisivat kumminkin taustalla ja perheen perustaminen aiheutti pelon "mitä jos jotain käy". Rakastan niin valtavasti om(ia) lapsiani ja perhettäni mutta tämä liiallinen reesi on todella ikävää...
Minkälaisia kokemuksia on muilla jotka ovat käyneet ammattilaisille höpisemässä? Elämäni ensimmäinen kerta tulossa mutta mitä sitä ei oman perheensä hyvinvoinnin eteen tekisi?
Voi hitsinvitsit ei olisi ikinä kuvitellutkaan että mitä vanhemmaksi tulee sitä monipiippuisemmaksi elämä käy. Onneksi on aivan ihana mies joka seisoo rinnallani niin myötä kuin vastamäessä :heart:
Dindei + pikku 24+ 5
mindi haha, minäkö helposti ihmisten kanssa toimeen tuleva mut en oo sit vattihattua ehtiny bongaamaan, VIELÄ mut kyllä yhdessä odottaminen on kivampaa, mä kannatan kimppa-kahvittelua opcorn: sais taas nautiskella vaikkapa palasen jotain herkkua
psykologista lykkyä DINDEI :flower: eka kerta ON vaikeampi, ei oikein tiedä mistä kaiken alkaisi... mutta hyvä jos tiedostat ite avun tarpeen.
Mä sain lähetteen neuvolasta ja erityistoiveen, että pääsen vielä samalle psykologille, kellä vielä viime keväänä asioin, hän on ihana, on niin turvallinen olo mennä hänen juttusille, ja kun tuntee mun taustan ennestään, ei mun tarvii alusta alkaen alkaa kaikkee kertoilemaan...
neuvolakuulumisia kyllä helpotti aamun itkukohtauksen jälkeen saada asia selvitettyä neuvolassa, et haluaisin ammattiauttajalle, ennenku mitään masennusta puhkee näiden asioiden kanssa läpikäymisessä.... saati mitään synnytyksen jälkeistä masennusta... Terkkari kuunteli mun kertomaa äimän käkenä, et eihän tollasta miestä VOI olla, et kauheeta mitä oot kokenu.... myös kun kerroin lasten isän ostavan lapsille säännöllisesti alkoholitonta olutta tai siideriä saunajuomiksi, terkkari tarkisti mun lasten iät,molemmat alle 11 v.. ja puuskahti, että EIHÄN TOI OLE OIKEIN!!!!!! no niiiiiiiinpä!!! milläs taot sen yhden jästipään kaaliin... huh huh... hän sitten soitti mielenterveyskeskukseen ja kysyi,onnistuuko hänen laittama lähete vai tarviiko lääkärin. No, onneks terkkari riittää
Olo on TODELLA helpottunut, mut otettiin vakavasti, ja kun kerroin unista joita olen eksästä nähny viime aikoina, hän oli tosi huolissaan ja sanoi että on todella rohkeaa että puhun asiasta näin suoraan, ja näin hyvissä ajoin, että moni kuulema pitkittää ja sitten tarvitaankin jo ihan lääkkeitä... Ja että selviän kyllä varmasti
Painoa oli jotain tullut, sitä ei kuitenkaan liikaa kai,kun ei kerran mitään maininnut. Virtsa oli puhdas, hemppari 139 ei siis lähelläkään lisäraudan tarve
D-vitamiinia käski alkaa ottamaan ja ihan maaliskuulle saakka sitä sitten. Sydänäänet 145-147 että ihan tasainen pumputus kävi, ja vauva liikui heti tönimään laitetta vatsalta pois
Sokerirasitukseen sain ajan, sitä sit seuraavaks odotetaan. Ja seuraava neuvola jo kuukauden päästä :heart: ihanaa miten tää kääntyi loppuajaksi
Kelan paperit sain mukaan kans, sit vaan täyttelemään ja pakkausta odottelemaan
Mieli on ihan pilvissä, aamun ahdistavasta olosta huolimatta, mies on jaksanu taas kuunnella mun selostusta neuvolasta, ja on niin hyvä olla huooooh...ehkäpä lähen käymään tänään kirpparilla ja kaupassa, karkkipussi on illaks PAKKO saada
Niin,ja kohdun korkeus normaalien rajoissa kyllä, mutta on siis isompi kuin mitä viikkoja tällä hetkellä on, yläraja menee hiukan navan yläpuolelle, eli sanoi olevan viikon 24 kokoahehehhehehe mahdanko vetää pohjalukemat porukasta tällä pötsillä
mut en oo sit vattihattua ehtiny bongaamaan, VIELÄ mut kyllä yhdessä odottaminen on kivampaa, mä kannatan kimppa-kahvittelua opcorn: sais taas nautiskella vaikkapa palasen jotain herkkua psykologista lykkyä DINDEI :flower: eka kerta ON vaikeampi, ei oikein tiedä mistä kaiken alkaisi... mutta hyvä jos tiedostat ite avun tarpeen.
Mä sain lähetteen neuvolasta ja erityistoiveen, että pääsen vielä samalle psykologille, kellä vielä viime keväänä asioin, hän on ihana, on niin turvallinen olo mennä hänen juttusille, ja kun tuntee mun taustan ennestään, ei mun tarvii alusta alkaen alkaa kaikkee kertoilemaan...
neuvolakuulumisia kyllä helpotti aamun itkukohtauksen jälkeen saada asia selvitettyä neuvolassa, et haluaisin ammattiauttajalle, ennenku mitään masennusta puhkee näiden asioiden kanssa läpikäymisessä.... saati mitään synnytyksen jälkeistä masennusta... Terkkari kuunteli mun kertomaa äimän käkenä, et eihän tollasta miestä VOI olla, et kauheeta mitä oot kokenu.... myös kun kerroin lasten isän ostavan lapsille säännöllisesti alkoholitonta olutta tai siideriä saunajuomiksi, terkkari tarkisti mun lasten iät,molemmat alle 11 v.. ja puuskahti, että EIHÄN TOI OLE OIKEIN!!!!!! no niiiiiiiinpä!!! milläs taot sen yhden jästipään kaaliin... huh huh... hän sitten soitti mielenterveyskeskukseen ja kysyi,onnistuuko hänen laittama lähete vai tarviiko lääkärin. No, onneks terkkari riittää
Olo on TODELLA helpottunut, mut otettiin vakavasti, ja kun kerroin unista joita olen eksästä nähny viime aikoina, hän oli tosi huolissaan ja sanoi että on todella rohkeaa että puhun asiasta näin suoraan, ja näin hyvissä ajoin, että moni kuulema pitkittää ja sitten tarvitaankin jo ihan lääkkeitä... Ja että selviän kyllä varmasti
Painoa oli jotain tullut, sitä ei kuitenkaan liikaa kai,kun ei kerran mitään maininnut. Virtsa oli puhdas, hemppari 139
ei siis lähelläkään lisäraudan tarve D-vitamiinia käski alkaa ottamaan ja ihan maaliskuulle saakka sitä sitten. Sydänäänet 145-147 että ihan tasainen pumputus kävi, ja vauva liikui heti tönimään laitetta vatsalta pois
Sokerirasitukseen sain ajan, sitä sit seuraavaks odotetaan. Ja seuraava neuvola jo kuukauden päästä :heart: ihanaa miten tää kääntyi loppuajaksi
Kelan paperit sain mukaan kans, sit vaan täyttelemään ja pakkausta odottelemaan
Mieli on ihan pilvissä, aamun ahdistavasta olosta huolimatta, mies on jaksanu taas kuunnella mun selostusta neuvolasta, ja on niin hyvä olla
huooooh...ehkäpä lähen käymään tänään kirpparilla ja kaupassa, karkkipussi on illaks PAKKO saada Niin,ja kohdun korkeus normaalien rajoissa kyllä, mutta on siis isompi kuin mitä viikkoja tällä hetkellä on, yläraja menee hiukan navan yläpuolelle, eli sanoi olevan viikon 24 kokoa
hehehhehehe mahdanko vetää pohjalukemat porukasta tällä pötsillä