Maaliskuun Muruset 2012 *Lokakuussa*

Ilja Todella vaikea tilanne, mutta muistakaa olla siitä syyllistämättä itseänne. Lapsi ja onni siitä kuuluu vain ja ainoastaan teille. Toivottavasti ystäväsi saa tarvittavan hoidon ajoissa..

Parisuhteen iästä Kun odotin esikoista 20+0 menimme naimisiin 03/07. Sitä ennen talo ostettiin 11/06 ja kihloihin 12/06. Kaikenkaikkiaan ollaan nyt yhdessä oltu n. 7v ja aika on kyllä kulunut todella nopeasti. Oman ylä- ja alamäet on kyllä ollut ja varsinkin viime vuosi on ollut todella raskas. Opiskelin työn ohessa ja äiti kuoli 31.10. Seuraavat varsinaiset muistikuvat onkin sitten helmi-maaliskuun vaihteesta, niin pitkään menin vain automaatilla ja sumussa.

Tuntuuko raskaalta? No ei! Vatsa on kyllä selvä, liikkeitä tuntuu, kivut lenkkeillessä ovat palanneet, mutta muuten olen elämäni voimissa. Töissä pystyn hyvin vielä toimimaan ja olemaan, toivottavasti jatkuu tätä mallia. Ainut vain että AIKA MENEE TODELLA ÄKKIÄ!! Siis nyt ollaan puolivälissä!?!

Rakenneultraa odotan kuumeisesti, mutta olen kyllä jo varma että toinen poika meille tulee! Näin unta että synnytin pojan perätilassa ja työkaveri oli kätilönä...

Mutta mukavaa viikkoa kaikille tasapuolisesti ja muistakaa kasvattaa massuja!

Tea ja Ihme 20+0 :heart:

 

Ilja Hui hemmetti mikä tilanne! Ihan puistattaa kun mieleen tulee väkisinkin kaiken maailman salkkareiden vauvasieppaukset sun muut. Hrrrr. Mielestäni sinun reaktio on ihan luonnollinen, haluathan suojella vauvaasi, ja melkein itse sinun tilaantessa pistäisinkin suhteen hetkeksi jäähylle. Tai ainakin varmistaisin että tällä ystävällä on todellakin selvillä, että lapsi on ihan aikuisten oikeasti on sinun ja jos hänen on historiansa vuoksi sitä vaikea hyväksyä niin sitten pieni välimatka on vaan molempien parhaaksi. Jaiks!

Meidän parisuhde on kestänyt vähän reilu 5 vuotta. Ja kuka tahansa muu joka on ollut yhdessä saman verran on mielestäni ajan puolesta ihan "kypsä" lapsille. Mutta nyt kun se on itselle ajankohtaista niin tuntuu, että ollaan oltu liian vähän yhdessä ja noinkohan ollaan valmiita. Mutta tämä lapsi kun ei ollutkaan suunniteltu vaan suuri yllätys molemmille. Noh, kyllähän me nyt pärjätään ja rakastan tätä jo nyt enemmän kun mitään
Kihloihin mentiin sillon aika vauhdilla, oltiin oltu vajaa vuosi yhdessä ja pankin kanssa ollaan oltu kohta kolme vuotta naimisissa, mutta meidän keskeinen avioliitto on vielä suunnittelutasolla. Mies nyt lapsen myötä hannailee sitäkin asiaa, ja mä olenkin päättänyt antaa lapselle oman sukunimeni, koska en voi yhtään luottaa tuohon että viekö se mua koskaan vihille. Harmittaa kovasti, koska olen itsekin sitä mieltä että miehen sukunimi niin lapselle kuin sitten itsellekin avioliitossa. Mutta hää ei usko koko instituutioon ja kuulemma nykyään avoliitossa asuvilla ihan samat oikeudet yms. Ehkä joo, mutta kyse onkin periaatteesta minun kohdallani.

Vointi on ollut hyvä, liikkeitä on ehkä tai sit ei, en voi edelleenkkään olla varma. Sisko kyllä sanoi, että on ne niitä. Ei niitä kuulemma voi kuvitella
Ens viikon tiistaina ultra!!!!! Jännäkakka!!!! Viikot on silloin 20+4, joten toivottavasti selviää sukupuoli. Poikaa kyllä veikkaan, ei meidän perheen sisaruksille muita synny. Ei sen puoleen, poika on ihan jees

Jatkakaahan jutustelua, mä olen nyt ollut takavasemmalla kun ei oikein ole koskaan mitään asiaa Terkkuja!

Mems ja Armas 19+3

Ainiin! Pakko vielä mainita mun unesta, ne on ollut niin omituisia viime aikoina että vähän väliä yöllä herään kun pulssi paukuttaa kahtasataa kun tullu taas mitä lie karhuja vastaan tms. Noh, viime yönä näin unta, että mun sisko hoiti tätä lasta. Siis tätä mahaa. Menin hakemaan tätä sen kotoota ja siellä se istu kiikkutuolissa mun raskausmahan kanssa ja silitteli sitä. Olin tosi kiitollinen että se oli yhden päivän viitsinyt kattoo sitä, että mä sain käytyy asioilla jne. Sit se sano, että sitä pitäs silitellä vähän useemmin joka päivä, että raskausmahat tykkää siitä. Jep, noh semmosta

 

heh,mekin taidettiin edetä nopeesti. mentiin naimisiin kun oltiin oltu 10kk yhdessä,vauva ilmoitti tulostaan 6kk häistä ja synti siis nippanappa 2vuotispäivän jälkeen nyt ollaan oltu joku 3 vuotta ja rapiat päälle ja kakkonen siis tulossa =) heh


sunniee ja vilperi 18+6

 

Näin unta että synnytin pojan perätilassa ja työkaveri oli kätilönä... kivat unet tealla

 

Täällä oltais sairaslomalla, koko viime viikon supistellut ja eilen aikas paljonkin. Tänään soitin neuvolaan ja sanoi että tule huomenna jos ei tänään helpota. Urheana koitin aamulla töihin mennä mutta aika pian mut sieltä pois passitettin. Nyt sitten yritän parhaani mukaan huilailla ja toivotaan että supistukset loppuvat. Onko muilla ollut paljon supistuksia jo?

Rokotetta en varmaan uskalla ottaa, tuo narkolepsia
-episodi sen verran säikäytti.

Parisuhde on kestänyt vauvan syntymän aikoihin reilut 4 vuotta. Yhdessä asuttu melkein alusta alkaen, kihloihin vuosi tapaamisen jälkeen ja naimisiin 2,5 vuotta tapaamisen jälkeen, eli naimisissa ollaan oltu reilu vuosi.

Raskaana oleminen välillä varsinkin töissä unohtuu. Sitten kun näkee itsensä peilistä tai muuten muistaa asian tulee aina ihana ilon ja onnen tunne <3 Vatsaa alkaa olla sen verran että pari asiakastakin on jo asiasta huomauttanut/huomannut.

Liikkeitä olen mielestäni alkanut jo tuntemaan, välillä sellaista kuplimista, kevyitä pökkäyksiä ja pukkauksiakin. Ihanaa, toivottavasti pian vahvistuvat.

Rakenneultraan olisi vielä reilut kaksi viikkoa, millään ei malttaisi odottaa. Ollaan nyt kallistuttu sille kantille että selvitetään sukupuoli jos mahdollista. Se on vielä avoinna että jääkö asia vain meidän, ja teidän, tietoomme vai kerrommeko esim. vanhemmille kun he kuitenkin kaikenlaista pientä haluavat hommata.

Hope ja pikkuinen 18+2

 

H.o.p.e Mulla on supistelua myös melko paljo.. ei auta ku ottaa niin rauhallisesti ku näiden kahden lapsen kanssa pystyy!
Hyvä kun pääsit saikulle ja toivottavasti loppuu supistelu, eipä sitä tässä vaiheessa vielä tarvis olla.

Rokotetta en ota.

Raskaana olosta kyllä tuo maha on sen verran kasvanut ja vauva liikkuu paljon, plus supistelut ja kaikenmaailman menkkamaiset- ja liitoskivut, ei enää unohdu raskaus. Tosin kun ei esikoista odota, eli on tossa noi kaks hoidettavaa, niin ei raskautta sillä tavalla ajattele jatkuvasti.

rv 19+3

 

Parisuhteen kestoa tiedustellessani syynä oli siis puhdas uteliaisuus, kun tuli aika puun takaa tuo kommentti meidän suhteesta, ja kuitenkin kyseessä oli läheinen ihminen, joka tietää varsin hyvin, että vauva olisi ollut meille tervetullut paljon aiemminkin. En mitenkään siis halua ottaa kantaa siihen, mikä on hyvä etenemistahti. Mielestäni se on tosi paljon ihmisistä kiinni, ja omassa lähipiirissäni on myös esimerkiksi aika nopeasti edenneitä pariskuntia. Eipä se hirveästi kerro suhteen tilasta mielestäni. Tosin miehen kanssa ollaan sen verran harkitsevia ihmisiä, että tuskin tosi nopeasti oltaisiin edetty alun perinkään, kun asiaa mietin.

Ilja: On kyllä tosi hurja tilanne tuon ystäväsi kanssa. En toivoisi kenenkään joutuvan kärsimään lapsettomuudesta, etenkään noin tajuttoman pitkää aikaa kuin 10 vuotta. Mutta kyllä ystäväsi kaipaisi osaavaa hoitoa mitä ilmeisimmin. Toivon todella, että hän sitä saisi, etteivät välinne kärsi teidän onnenne takia.

Kävin äsken vaa´alla vaatteet päällä ja painoa olisi sen mukaan tullut n. 4,5 kg. Aika reippaasti mielestäni, kun en ole millään tavalla mässäillyt kuitenkaan. Mihin se menee, kun ei näemmä mahaan ainakaan, eikä kyllä muuallekaan, kun vaatteet eivät mistään kinnaa? *ei tajua*

Joku muuten kyseli edellisellä sivulla, että onko jo ristiäisiä mietitty. Toissa yönä en saanut oikein unta vessareissun jälkeen ja funtsin varmaan pari tuntia kaikkiea, mm. ristiäisiin liittyviä juttuja. Pidetään aika varmasti ristiäiset anoppilassa, kun mieheni lapsuudenkodissa ei ole kastettu muita kuin mieheni aikoinaan ja heillä on kuitenkin paljon enemmän tilaa kuin meillä, omakotitalo kun on. Päästäisiin myös itse vähän helpommalla, kun he hösäävät tuollaisia tosi mielellään ja ovat niin innoissaan lapsenlapsestaan, joka olisi ensimmäinen, joka saa heidän sukunsa nimen tuossa sukupolvessa. Haluaisimme myös ehkäpä kastaa lapsemme kirkossa, ja kys. paikkakunnalla on kaunis pienehkä kirkko, joka sopisi siihen hyvin. Mutta mietitään, mietitään.

Vaniljarinkeli ja HH 19+1 :heart:

 

Mulle iski eilen illalla kauhee tunne ettei masussa oliskaan kaikki hyvin. Luulin selvästi tunteneeni viimeviikonloppu puolella potkuja, mutta viikonlopun aikana en ole tuntenumitään, en kyllä pahemmin ole kerenny paikoillani olemaan ja kuuntelemaan, mutta eilen illalla moneen kertaan yritin kuulostella potkuja, mutta ei... Nyt epäilen tunsinko sillon viimeviikolla oikeesti potkuja vai kuvittelinko, vai voisiko jokin olla oikeesti huonosti. Tietysti tässä vaiheessa voi olla vielä et toinen potkii selkään päin enkä tunne niitä.
Oman mielenrauhan takia tekis mieli soittaa neuvolaan ja kysyä voisivatko kuunnella sydän ääniä jossain välissä, mutta minun on jotenkii nii vaikee tarttua puhelimeen ja soittaa, entä jos kaikki onkin hyvin ja äänet kuuluu. Tietysti sitä toivon älyttömästi, mutta katotaanko minua pitkään että hätäilin turhaan. Mutta sitten taas jos sydänääniä ei saatas kuulumaan kuinka kestän sen tiedon. Mietin jo kovasti dopplerin hankkimista, mutta senkin kotiin tuleminen kestää turhan monta päivää... äh niin vaikeeta.... Teillä kellä on doplereita mikä olisi edullinen ja hyvä.

milla3 masuasukki 16+6

 

Parisuhde Olin sinkkuna varmaan 7v ja olin tullut jo siihen lopputulokseen etten ikinä löydä ketään "sopivaa" ja kas kummaa sitten baarissa törmäsin tyyppiin ja se oli siinä 3kk tästä huomasimme asuvamme yhdessä ja oli kihlasormukset sormissa ja vajaa vuoden päästä tästä olin raskaana ja nyt ollaan oltu yhdessä reipas 3v ja vaikka tuo mies saa mut raivon partaalle lähes päivittäin, on se kuitenki se jonka kanssa haluan olla lopun elämääni. Naimisiin haluaisin kyl, mutta ehkä pari vuoden päästä on taloudellisesti varaa pitää kirkkohäät jos ei sitten sitä ennen lampsita romanttisesti maistraattiin Ei niin väliä.

Plääh kohta taas hammaslekuriin.. pari reikää löyty perjantain tarkistuksessa ja hammaskiven poisto on kanssa edessä. Mainitsin esitietolomakkeeseen toimenpidepelosta eikä ne kohdelleet onneksi mitenkään karsaasti vaan olivat hyvin ystävällisiä Mukava hamppilekuri Mutta silti hyii en halua..

Flunssa iski meidän familyynki

H&mörrykkä 19+1

 

Ilja: Aika ikävä tilanne. Kuulostaa kyllä aika pelottavalta! Koittakaa kestää ja pitkää pinnaa. Eiköhän asiat valkene ystävällenne pian!
Suhteesta:
Ollaan oltu vähän yli 5 v yhdessä, naimisiin mentiin 07/10 ja "pankin kanssa" 12/10. hahaa..
On niiiiin ihana saada vauva yhdessä. Mun mies on niin ihana :heart:

 

Voi Ilja mikä tilanne!!
Nyt on tainnu psykoosi sun ystävälles puhjeta. voi reppanaa, ymmärrän kyllä hyvin, oon aina pelänny lapsettomuutta, koska mä oon täällä vain hoitaakseni perhettäni, kasvattaakseni lapsia. Mut on tehty äidiksi, se on mun elämän tehtävä Nii jos mä en 10 vuoteen sais lapsia nii kyllä varmaa sekois nuppi, onneksi tämä tuli ekasta yrityksestä <3 Mä oon nii hermoheikko tässä lapsiasiassa etten kestäis ees puolen vuoden yrittämistä, vaikka se on ihan tavallinen yritysaika..

Bambi ja pikkunen 16+2

 

H.o.p.e ja muut joilla supistuksia jo. Kannattaa mainita neuvolassa. Ise kyselin siitä tänään neuvolakäynnillä kun joinain iltoina on maha hetkelliseksi mennyt ihan kovaksi ja pitää mennä lepäämään, että menee ohi. On kuulemma suoistuksesta kyse, mutta ei tarvi huolestua kun on vain yksittäisiä ja harvakseltaan. Se johtuu koko päivän jaloillaan olosta ja esim. jumpan jälkeen voi tulla, niin kuin omassa tapauksessani onkin. Jos taas suppareita on jo nyt usein ja tulevat ilman syytä eli esim. nukkuessa, täytyy mennä lääkäriin tarkistamaan tilanne. Se ei nimittäin tässä vaiheessa kuulemma meinaa hyvää.

milla3 Mulla on tämä doppleri ja voin suositella.
Angelsounds doppler JPD-100B kotidoppler +U
Tosin raskauskeijussa on halvempikin versio ja sekin varmaan ihan ok. Ei vain sisällä mitään hienouksia.

Parisuhde Me ollaan tavattu keväällä -09. Kihloihin mentiin 2/10 ja naimisiin mennään ensi kesänä. Asuttiin alkuaika erillään, koska opiskelin eri paikkakunnalla. Tosin jo eka kesä asuttiin yhdessä miehen yksiössä. Muutettiin virallisesti yhteen kihlojen aikaan, mutta silloinkin vielä matkustelin paljon toisella paikkakunnalla. Vauvan syntyessä ollaan siis oltu yhdessä n. kolme vuotta ja mielestäni ollaan normaaliin tahtiin edetty. Tai ainakin tahti on meille ollut oikein sopiva. Sehän on tärkeintä! Vauva on erittäin toivottu ja odotettu. :heart:

Tänään kävin neuvolassa. Hemppa ja verenpaine oli oikein hyvät. Painoa oli tullut lähtöpainosta 1,1 kg, mistä oon tosi onnellinen! Mullahan ehti paino tippua pari kiloa oksentelun takia. Terkkarikin oli tyytyväinen, että painoa oli tuon verran tullut. Sydänäänet oli vahvat, syke 145. Muutaman kerran vauveli potkaisi suoraan doppleriin. Oli hassun kuuloista! En kyllä potkuja tuntenut itse. Kaikki oli siis mallillaan. Hyvä mieli!

 

Onnea tyttö- ja poikalupauksen saaneille! :heart:

-ruska- Taisitkin saada vastauksen näytteen ottamisesta. Mulla on yleensä ilmennyt se papa-kokeen yhteydessä.

ilja Hui, mikä tilanne! Tsemppiä teille! Pystyisitköhän sä kertomaan asiasta tämän henkilön läihomaisille, jotka ehkä voisivat ottaa lääkäriin tms. yhteyttä?

Parisuhde Nyt loppusyksystä tulee kaksi vuotta täyteen yhdessäoloa ja esikoista odotamme. Kukaan ei ole ainakaan uskaltanut tulla sanomaan, että nopealla tahdilla olemme edenneet! Itse en todellakaan ole ottanut stressiä, että oltaisiin oltu "näin vähän" yhdessä. Paremminkin tuntuu, että oltaisiin tunnettu aina. Emme ole kihloissa tai naimisissa.

Raskauden todellisuus Vaikka maha on näyttänyt kasvamisen merkkejä, ei silti vieläkään uskalla uskoa tähän raskauteen. Liikkeitä en ole tuntenut eikä meillä ole laitetta sydänäänien kuunteluun. Luulen, että viime keväinen km luo tätä pelkoa lapsen menettämiseen.

Rokotetta en ota. En ole aikaisemminkaan ottanut.

Kirskis ja Kaiku 17+6

 

Parisuhten kesto Sitten kun vauva syntyy ollaan oltu n. 3 vuotta yhdessä. Yhteen muutettiin puolen vuoden seurustelun jälkeen (virallisesti), mutta n. kolmen kk:n seurustelin jälkeen ruvettiin viettään kaikki yöt yhdessä. Talo ostettiin vuoden seurustelun jälkeen. Kihloissa ei olla.

Rokote Vielä ainakin oon sitä mieltä etten ota. Oon ottanu useana vuonna peräkkäin ja kärsinyt pikku flunssista koko ajan.

Raskauden tuntuminen Kyllä tuntuu, varsinkin töissä kun selkä muistuttelee, ja mahakin on jo vähän edessä.

(.) Neuvolassa käyty. Paineet 113/70. Painoa parin viikon takaisesta 1 kg (oli silloin ylim.käynti päänsäryn takia), mutta todellisuudessa ei yhtään (omalla puntarilla seurannut). Edellisillä kerroilla ollut aamupaino ja nyt oli iltapäivällä aika. Sf-mitta 16 cm. Vauvan sykettä ei kertonut, mutta huono oli kuunnellakkin kun oli niin vilkkaalla päällä Potkaisi ilmeisesti suoraan doppleriin kun neuvolantäti sanoi että liikahti ihan selvästi. Itse en oo tuntenut vatsan päältä tunnustelemalla liikkeitä, mut kai ne sitten tuntuu

MM-11+ Helmi 18+2

 

Ilja, hyi helvetti mikä tilanne!! Minä olisin jo juossu karkuun ja lujaa. Todellakin ottaisin etäisyyttä. Mulle ei niinkään tule Salkkarit mieleen vaan tämä Rakkauden Anatomia (Private Practice) jossa naiselta vietiin vauva mahasta. Ihan puistattaa!!

Our story: Mekin tavattiin netissä =) Ollaan miehen kanssa juurikin näillämain oltu yhdessä 2 vuotta ja vauvaa yritetty (tai annettu tulla kun on tullakseen) alusta saakka. Tulinkin heti raskaaksi mutta se lopulta todettiin rypäleraskaudeksi ja imukaavittiin maaliskuussa -10 sekä kaavittiin uudelleen kesäkuussa -10. Lupa aloittaa yritys uudelleen saatiin vasta keväällä -11 vaikka ehkäisyä ei oltu koskaan edes aloitettukaan koska tuo raskaushomma vei halut niin nollaan enkä halunnu turhia hormoneja elimistöön.
Talo ostettiin loka-marraskuussa -10 ja naimisiin mentiin tän vuoden kesäkuussa. Ruipelo saikin alkunsa sitten kesäkuun lopulla.

Nyt puuhellaan tuli ja illaksi hautumaan ihana uuniohrapuuro, nam nam!!

Jadeza & Ruipelo 17+3 (uskomatonta miten aika liitää, äskenhän oli vasta rv8)

 

ilja kamala tilanne. koita selviytyä :hug:

parisuhde. oltiin oltu yhessä puolivuotta, kun muutettiin yhteen.4v kohdalla syntyi likka ja nyt siis yhessä 13v. ei pitäs mitään yllättävää ilmaantua . naimisiin ei olla menty.

tulin nopeesti poksuun rv 18 käyntiin.
kurkku karmivan kipeä. sitä parannellessa

 

Karmee on toi Iljan tilanne. Ota etäisyyttä siihen ihmiseen ja toivo että hänelle saataisiin lääkitys kohdalleen,tai jos saisi ihan kunnon hoitoa. Itse en pitäisi yhteyttä ennen kuin tasoittuu.. Enkä kyl uskaltais päästää vauvan lähelle tossa tilassa, vaan täytyy saada tilanne päänäs sisällä kuntoon, eli tervehtyä,mikäli mahdollista.
Voimia teille

 

piti vielä noista ravintolisistä,(mitä nyt iltalehtien etusivuilla oon nähnyt) siis kaikesta ne tutkijat löytävät jotain vikaa. ja media menee mukaan lietsontaan. tuli hymy huulille kun kattelin tuota omaa nappi varastoo mikron päällä. on monivitamiini,D-vitamiini, kalkki ja rauta. täytyy testamenttia alkaa väsään voi luoja tätä maailmaa

jadeza mulla ollut takassa tuli muutaman tunnin. lämmittää ihanasti kun kohta kaivaudun emmareita ja salkkareita tuijottaan sohvalle. ja paranteleen kurkkua.

 

raskauden tunnusta Ei kyllä tätä pysty unohtamaan. Tai siis en tietenkään mieti 24/7 tätä, mutta kyllä se silti mielessä on ja pistää hymyilyttää. Varsinkin silloin kun mahaa oikein myllertää ja värisyttää. Lisäksi, vaikka maha ei enää tunnu niin isolta, kun se on hetken aikaa ollut samankokoinen, niin se alkaa kyllä jo olemaan tiellä. Lisäksi kaikenlaiset väsymykset, närästyket ja selän kolotukset pitää huolen siitä, että ei kyllä unohdu

ravintolisät Mä luin ton jutun Hesarin sivuilta ja aika naurettavaahan se jotenkin oli. Ja tuo Iltalehden juttu oli vielä oiotumpi kuin Hesarin Juttu oli meinaa otsikoitu Hesaris "ravintolisistä ei juurikaan hyötyä". Ja tutkimushan keskittyi siihen, että niistä ei ole hyötyä kansansairauksien parantamisessa. Mutta uskon kuitenkin että perusterveelle ihmiselle niistä ei ole haitta. Varsinkaan näin raskaus aikana


Mä aattelin laittaa kalapuikkoja tirisemään pannulle rapeaksi, nauttia ne appelsiinimehun kanssa (johon on ihan hirveä himo, jos sitä erehtyy juomaan, nytkin tänään mennyt jo melkein litra, vaikka miehen luona ei tehnyt sitä yhtään mieli kun sitä ei ollut) ja sen jälkeen jälkkäriks trio-jäätelöä. Pitää ottaa vähän rennommin, vaikka tehtäviä olisi viis sataa miljoonaa, mutta taitaa supistaa taas jonkin verran kun selkää särkee. Eikä tää opiskelukämpän työtuolikaan mikään ergonomisin ole.

 

Ilja todella inhottava tilanne paljon voimia sinulle :hug: ja otat ihmeessä etäisyyttä jos tilanne menee hankalaksi. Minulla on yksi ystävä joka sairastu skitsofreniaan. Hän lähetti minulle kuulemma jotain ihme parannusajatuksia lapsettomuusaikanani ja sitten kun tulin raskaaksi se oli kuulemma hänen ansiotaan ja minun olisi pitänyt hänet ottaa kummiksi..Jatkuvasti ahdisteli ja piinasi..lopulta katkaisin yhteydenpidon kokonaan. Häneltä on omat lapset otettu pois ja on ihan sekasin sillon kun ei syö lääkkeitään. Joten tiedän kyllä miten piinaavaa tuo on.

Parisuhde Yhteiseloa kaikenkaikkiaan reilu 6 vuotta. Oltiin oltu muutama kk yhdessä kun jätin pillerit pois. Yritettiin lasta pari vuotta, mentiin tutkimuksiin, tuomio: ei tulla saamaan luomusti lapsia. IVF-jonoon jossa jonotettiin melkein vuosi. Pari viikkoa ennen hoitoon lähtöä luomuplussa :heart: Erottiin vähäksi aikaa viime talvena. Palattiin yhteen, siitä meni vähän aikaa, aloin odottamaan tätä vauvaa :heart: Ylä ja alamäkeä on elo ollu mutta ollaan havaittu että vissiin me kuulutaan toisillemme..vaikkakin välillä vois hirttää ton ukkokullan

Influenssapiikki: tuskin otan, siinähän on nyt mukana sitä sikaa, näin ainaki ymmärsin enkä meinaa ottaa sitä riskiä et jotain sattuu..tyttöä odottaessa otin piikin ja luojalle kiitos ei mitään sattunu.

( . ) Kyllä täälläkin tuntee olevansa raskaana! Maha on kasvanu jo huimasti ja pikku-anni potkii tosissaan :heart: On jo selvä rytmi vaavilla valveilla/nukkumisajoissa. Ja vaivoja on vaikka muille jakaa: on nivuskipua, närästystä, selkäsärkyä ym..Pikkusen jännittää mitä loppuaika tuo tullessaan :O
Oletteko muuten mittaillu mahanympärystä? Mulla oli nyt ku mittasin (leveimmästä kohasta) niin 108cm. Lähtötilanne on varmaan ollu joku 85cm. Ois kiva tietää muittenki mittoja =)

Eipä tässä muuta, tänään muuten poksuu täälläki :wave:

Katjuska ja Anni 19+0 :heart:

 

Mulla mahanympärys leveimmästä kohdasta n. 1m rullamitalla mitattuna Lähtötilanteesta ei mitään käsitystä, mut veikkaisin ettei kovin kauas 80 cm:stä heitä.

Paljonko teillä on ollut sf-mitta joilta se on jo mitattu?

 

Uuniohrapuuro Pakko hakea huomenna tarvikkeet ja laittaa uuniin tulemaan... Hyvä, että tulin tänne roikkumaan

Raskaana olon tuntemisesta: Pahoinvointi pitää huolen etten pääse unohtamaan tätä tilaani. Mahakin on kyllä jo niin komea ettei sitä voi unohtaa. Tokikaan tämä toinen raskaus ei ole samalla lailla mielessä kuin ensimmäinen, siitä pitää tuo tyttö huolen.

Lare: Mulla ihan sama homma appelsiinimehun suhteen. Lomalla vedin sitä lasi tolkulla kun sitä oli hotellin aamiaisella tarjolla.

Vähän tahtoo taas supistella, inhottavaa. Nyt syömään ohrarieskoja, namskis!

Sipsunen & SV 17+3

 

ilja kannattaa kyllä tehä jotain ennen vauvan syntymää ettei ystäväsi sit oikeesti vaikka kidnappaa vauvaa tai tee muuta hirveetä -edes itelleen. Hoitoahan tollainen vaatisi, mutta tuskin hoitoon menee ennen ku ite ymmärtää että jossain jotain vikaa on.. Tosi vaikee tilanne!!

vaunuista tänään käytiin sit vähä kattelee vaihtoehtoja -p&t:t nähtiin, sit ne babyjoggerit, britaxin b-dualit ja sit muutamat vierekkäin istuttavat. p&t:n tuo ipana ei suostunu ees istumaan sinne alas Mut tosi ketterät ne oli liikutella.

Britaxeissa sitä sisaristuinta potki -p&t:ssä se oli jotenki paremmin sijotettu. Britaxeissa ehkä paras jousitus mut jotenki ne oli sellaset höttösemmät.. Baby joggerit suht raskaat nostaa takapyörille mut edelleen oon sitä mieltä et toi istumajärjestely +. ja tosi helppo oli kasailla ja liikutella niitä istuimia. tosin ei mee kasaan niin et istuimet kiinni -et se miinusta et tarvii aina purkaa ne irti.. ulkomitoiltaan (yhen istuimen rattaina) aika samoissa menee ykkösrattaiden kanssa -eli aika samaa koko luokkaa p&t + babyjogger. Renkaat oli kunnolliset ja pääsee varmasti kulkemaan säässä ku säässä! Sit käytiin lastentarvikkeessa viel ihan muuten vaan kattelee ja jotain sit kysästiin myös noista babyjoggereista ku ne myi niitä kans, mut se mamma oli ihan hirvee! Rupes inttää vastaan sellaseen mikä päivänsäteessä oli näytetty et menee niinku sanottiin.. ja muutenki ei sillä pahemmin myynti haluja ollu ku asenne vähä se et ei niitä oikei enää oo... et just. ei kyllä tarvinnu sieltä niitä käydä ostelee!! + et pelkkä runko 100e kalliimpi ku päivänsäteellä...

mut nyt salkkarit....

 

mulla ihan se normi versio ANGEL SOUNDS DOPPLERISTA toimii hyvin,vaikka hienouksia ei olekaan

 

Me taijetaan kuulua sinne nopeesti edenneiden joukkoon. Meijän tarina on rakkautta ensisilmäyksellä. Tavattiin miehen kanssa 08/09 ja muutin viikossa miehen luokse. Pari kuukautta siitä tyttö ilmoitti tulostaan ja asunto ostettiin 05/10 ja kihloihin menimme 07/10 ja nyt onnellisina ootamme pikku kakkosta. Hetkeäkään en ole katunu vaikka asiat toisinaan meni aika nopeaa tahtia.

Rokotteesta en ole koskaan infulenssa rokotetta enkä aijo jatkossakaan ottaa.
Minä myös voisin juua vaikka purkillisen appelsiini mehua. nam..