Mä oon niin vihainen vanhemmilleni...

[LisaMarie]

:hug:
Sama kokemus on niin monella! Suurin osa alkoholisti perheistä on juuri noita, missä on hyvät työpaikat ja kukaan ei usko ongelmaan, kaikki painetaan "kyllä joskus pitää rentoutua" maton alle. Ja samaa selitystä käyttää nämä juovat vanhemmat: Kaikki on normaalia, niin kauan kun on se saakelin työpaikka!

 

[huuhhaa]

Niinkuin joku tuossa alussa sanoikin että vanhenpiaan ei voi valita. Mutta onneksi näin aikuisena voi vailta että onko yhteydessä vanhenpiin. Minä en ole vapaa ehtoisesti ainakaan. Aina soitan todella silloin vasta kun minulle on asiaa. Käydä ei vanhenpieni luona ikinä. Miksi menisin sinne missä en tunne olevani tervetullut.

Lapsuuden aikaisista vanhenpien ryyppäilystä ja alkoholistin kanssa naimisissa olleena ihmisenä voin vain sanoa että alkoholi peikko seuraa minua läpi elämäni en itse koskaan juo lasteni nähden tai no en koskaan juo muutenkaan. Pelkään humalaisia ihmisiä edelleen todella paljon.

Tämä alkon kamppanja tuottaa aivan varmasti monelle lapselle/aikuiselle tuskaa ja kipeitä muistoja.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Kurjaa. Mun vanhemmat on ottaneet alkoa, kun oon ollu pieni, mutta ei siis koskaan mitään tollaista. Mä otan joskus muutaman siiderin lasteni nähden. Täällä on vaan on-tai off viinanjuonnin kanssa, surullista.

 

[Kyy]

:hug:

 

[vieras]

Kurjaa. Mun vanhemmat on ottaneet alkoa, kun oon ollu pieni, mutta ei siis koskaan mitään tollaista. Mä otan joskus muutaman siiderin lasteni nähden. Täällä on vaan on-tai off viinanjuonnin kanssa, surullista.

Lapselle riittää ahdistukseksi jo se että vanhemmat ovat humalassa = käytös on muuttunut.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Lapselle riittää ahdistukseksi jo se että vanhemmat ovat humalassa = käytös on muuttunut.

Mä en ainakaan ole 3 siideristä humalassa, ja just tätä tarkoitin... Tämän palstan mukaan ei voi olla silloin tällöin l. 1-2krt/vuodessa pienessä sievässä lasten nähden, koska on traumatisoinut lapsensa loppuiäkseen.

 

[vieras]

Mulla ja mun miehen perheessä on molemmissa ollut/on ongelmia alkoholin kanssa. Siksi ei tulisi mieleenkään juoda lasten nähden muuta kuin harvoin 1 sauna olut/siideri.

Minua on auttanut se että muutettuani pois kotoa olen kertonut isälleni miten katkera olen hänen viinanjuomisestaan. Anteeksi hän ei ole koskaan pyytänyt.

 

[vieras]

"Perussettiä" tuollainen EI MISSÄÄN tapauksessa ole eikä saisi olla. Ymmärrän todella hyvin ap:n ajatukset, itsellä isä oli melkoinen tapaus, joka pilasi monta asiaa lapsuudestani. Kävin terapiassa yhteensä viitisen vuotta, ja nyt asia on käsitelty.
Voimia KAIKILLE joita asia koskettaa! Yritetetään itse olla parempia vanhempia lapsillemme!

 

[vieras]

Lapselle riittää ahdistukseksi jo se että vanhemmat ovat humalassa = käytös on muuttunut.

Mä en ainakaan ole 3 siideristä humalassa, ja just tätä tarkoitin... Tämän palstan mukaan ei voi olla silloin tällöin l. 1-2krt/vuodessa pienessä sievässä lasten nähden, koska on traumatisoinut lapsensa loppuiäkseen.

3 siideriä on 1,5 litraa... niiden jälkeen ei ole edes ajokunnossa.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

3 siideriä on 1,5 litraa... niiden jälkeen ei ole edes ajokunnossa.

Onko nyt oleellista, se että saanko ajaa/tunnenko itseni humalaiseksi, vai se, että tällä palstalla ei voi olla normaalia suhtautumista alkoholia kohtaan?

 

[tomaattisalsa]

Ap tiedän että noi asiat nousee välillä pintaan;mutta sä olet noussut niiden asioiden yläpuolelle; ja joku päivä ne voi olla vahvuutena sun elämässä; ja tiedän mistä puhun. En lukenut muita vastauksia että oletko vanhempien kans vielä tekemisissä? jos olet; niin olisko sun aika nostaa kissa pöydälle?Sanot vanhemmilles miltä susta on tuntunut; ja sit jätät asian taaksesi

 

[Liisukka]

En minäkään halua olla kokonaan juomatta lasten aikana ja ihan siitä syystä että haluan olla esimerkkinä että alkoholia voi ottaa myös muuten kuin humaltuakseen. Humalaan en itseäni koskaan lasten aikana aio juoda koska itsellänikin on kurjia muistoja lapsuudesta. Jos en koskaan joisi alkoholia lasten nähden niin se malli alkon käytöstä tulis muualta kuin kotoa ja silloin se voi olla ihan mitä vaan ja helpommin alkoholista jää silloin sellainen kuva että kun se on kiellettyä niin se on kiehtovaa. Ruoan kanssa voin juoda viiniä ja juoda pari siideriä saunan jälkeen. Haluan että lapset oppii luontevan suhtautumisen alkoholiin ja että juoda voi muuten kuin humaltuakseen.

 

[vieras]

3 siideriä on 1,5 litraa... niiden jälkeen ei ole edes ajokunnossa.

Onko nyt oleellista, se että saanko ajaa/tunnenko itseni humalaiseksi, vai se, että tällä palstalla ei voi olla normaalia suhtautumista alkoholia kohtaan?

Uskon että et "tunne itseäsi" humalaiseksi... se ei kuitenkankaan tarkoita sitä ettetkö olisi humalassa.

 

[mie]

Se viha vain syö sua. Anna anteeksi vaikka vaan mielessäs ja jatka elämääs eteenpäin. Vanhempani eivät olleet alkoholisteja, mutta jouduin lapsena perheen ulkopuolisen ihmisen seksuaalisesti ahdistelemaksi. Anteeksianto antoi minulle mahdollisuuden jatkaa eteenpäin, laittaen menneet asiat mappiin xyz, case closed. Joo, ehkä nykyisyyteni olisi hieman erilainen, jos lapsuudessani ei olisi tapahtunut noita kauheita juttuja. Märehtiminen ei kuitenkaan auta. Voi vain yrittää elää hyvin nyt.

 

[alkoholistin tytär]

Jos jättäisit menneet ja eläisit tätä päivää?

Oletko sinä kommentoja kasvanut alkoholistiperheessä? Jos olisit, et voisi ikinä kommentoida noin. Vanhemman alkoholismi vaikuttaa valitettavasti vielä aikuisenakin, niin vahvat jäljet se on jättänyt psyykkeeseen. En tiedä saako niitä arpia ikinä täysin kokonaan pois millään terapiallakaan, omalla kohdallani edes tuon juovan vanhemman kuolema ei tuonut täydellistä helpotusta. Ne muistot vaan pysyy.. vaikka anteeksi olenkin jo antanut ja elän onnellista elämää oman perheeni kanssa.

 

[Samaa kokenut]

Voi itku, että on tutun kuuloista tekstiä... Tiedän todella, mitä tuo häpeä asian suhteen on! Ja siihen saakka, kun itse sain ensimäisen lapseni, olen todellakin luullut olevani sinut menneisyyteni kanssa ja aina ajatellut, miten vahva minusta on juuri niiden asioiden vuoksi tullut... Ja paskanmarjat! Lisäksi en ollut aiemmin juurikaan ajatellut, että lapsuuteni olisi ollut erityisen traumaattinen, vaikkakin ehkä normaalista poikkava...

nyt oman lapsen myötä nuo ajatukset pyörivät enemmän ja enemmän mielessä, mikä on ilmeiseti ihan luonnollista. Olen käynyt terapiassa ja uskonkin, että lapsuuteni on yksi osasyy synnytyksen jälkeisen masennuksen sairastumiseen... Silti, en edelleenkään osaa/uskalla/kehtaa edelleenkään kertoa terapiassa kaikkea, mitä olen kokenut. Hävettää ihan hitosti, vaikka tiedän ettei mikään tapahtumista johdu itsestäni. Ja yksi syy on varmasti se, etten edelleenkaan tiedosta kaikkia "epänormaaleita" asioita lapsuudestani. Kun tietyt asiat toistuu tarpeeksi usein, niitä pitää asiaan kuuluvana. En edes osaa pukea kaikkia ajatuksiani sanoiksi.

Monesti jo lapsena silti toivoin, että olisin syntynyt eri perheeseen tai isona paljastuisi, että isäni olisikin joku toinen tai isä joutuisi vankilaan tai jopa kuolisi ajaessaan humalassa autolla.

Minäkin olen katkera ja vihainen vanhemmilleni, molemmille eri syistä. Huoh. Toivottavasti me kaikki alkoholistien lapset saataisiin asiat käsiteltyä ja unohtamaan ikävät asiat, vaikka vaikeaa se on...

 

[ap]

Mä aina lapsena ja nuorena toivoin että mun vanhemmat olis eronnut, ja odotin että olisin niin vanha että pääsen muuttamaan pois kotoa (lähdinkin 17-vuotiaana).
En mä usko tarvitsevani noiden jutujen takia mitään terapiaa, enkä mä varmaan kehtaisi edes terapeutille kertoa kaikkea kokemaani. Kukaan ei tiedä kaikkea, ei edes mun rakas mies.
Äitini kieltää kaiken, en suoraan ole ottanut näitä asioita puheeksi mutta kun olen esim. sanonut ettei minun lasteni tarvitse katsella humalaisia koska tiedän itsestäni kuinka paskalta se tuntuu niin tuhahtelee vain muka syyttömänä
Surullista huomata miten paljon täältäkin löytyy kohtalotovereita, ja surullista ajatella kuinka moni lapsi joutuu elämään samanlaista alkoholistihelvettiä tälläkin hetkellä

 

[KullanMurutx4]

Kirjoitustyylistä tiedän kenestä on kyse. Paljastanko.

paljastetaanko sut?

 

[ap]

Kirjoitustyylistä tiedän kenestä on kyse. Paljastanko.

paljastetaanko sut?

Voi vittu, aivan sama. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki jos menee oikein.

 

[Kiin]

3 siideriä on 1,5 litraa... niiden jälkeen ei ole edes ajokunnossa.

Onko nyt oleellista, se että saanko ajaa/tunnenko itseni humalaiseksi, vai se, että tällä palstalla ei voi olla normaalia suhtautumista alkoholia kohtaan?

Miusta normaali suhtautuminen alkoholia kohtaan on se, että lasten nähden ei olla humalassa tai edes hiprakassa. Lapset ihan oikeesti pelkää, kun vanhempi käyttäytyy oudosti: nauraa kovaa, puhuu kovemmalla äänellä kun yleensä, on vähän kömpelö... vaikka ei omasta mielestään olisi kännissä.

 

[hmm]

Eikö alkoholistien lapsille ole se oma anonyymi ryhmä, missä voi purkaa tunteitaan ja saada vertaistukea? Ilmaista terapiaa?

 

[Kiin]

Kirjoitustyylistä tiedän kenestä on kyse. Paljastanko.

paljastetaanko sut?

Onko tällanen nyt ihan tarpeellista? Aivan sama, kun ap on. Onko tää teille jotain hauskaa leikkiä, että kaivellaan esiin, kellä on ollu ahdistava lapsuus? Menisit töihin, jos kotiäitinä eläminen on liian tylsää :headwall:

 

[ap]

Kirjoitustyylistä tiedän kenestä on kyse. Paljastanko.

paljastetaanko sut?

Onko tällanen nyt ihan tarpeellista? Aivan sama, kun ap on. Onko tää teille jotain hauskaa leikkiä, että kaivellaan esiin, kellä on ollu ahdistava lapsuus? Menisit töihin, jos kotiäitinä eläminen on liian tylsää :headwall:

Kiitos

 

[jensku]

KKK: nyt täytyy todeta että sun oma asenteesi on se mikä sotii vastaan...eli koska meitä on täällä jokunen jotka on sitä mieltä ettei lasten nähden tarvitse olla humalassa niin se onkin jo koko palstan ongelma.
Mun lapsista vanhin on nyt sen ikäinen, että tajuaa mistä juomisessa on kyse ja että toiset juo aina vain humalan hakuisesti ja toiset kykenevät ottamaan esim viiniä ruuan kanssa ilman humalaa.
Mutta omasta lapsuudestani johtuen olen tehnyt jo aikaa sitten ettei minun lapsieni tarvitse luulla, että on ihan normisettiä jos äiti on humalassa kotona. Eikä sitä tarvitse kenenkään muun hyväksyä vaan minulle se riittää, että koen olevani näin parempi ihmisenä ja äitinä kuin mitä olen itse saanut.

Jokainen olkoon lapsilleen sellainen roolimalli kuin parhaaksi näkee...lapset voivat sitten valita tekevätkö jotain toisin kun ovat itse aikuisia.

 

[jensku]

3 siideriä on 1,5 litraa... niiden jälkeen ei ole edes ajokunnossa.

Onko nyt oleellista, se että saanko ajaa/tunnenko itseni humalaiseksi, vai se, että tällä palstalla ei voi olla normaalia suhtautumista alkoholia kohtaan?

Miusta normaali suhtautuminen alkoholia kohtaan on se, että lasten nähden ei olla humalassa tai edes hiprakassa. Lapset ihan oikeesti pelkää, kun vanhempi käyttäytyy oudosti: nauraa kovaa, puhuu kovemmalla äänellä kun yleensä, on vähän kömpelö... vaikka ei omasta mielestään olisi kännissä.

Ja jos tätä asiaa kysyy niiltä ketkä juovat hiprakkaankin asti niin he eivät tasan tarkkaan koe käyttäytyvänsä eri tavalla kuin normaalisti.