Mä oon ihan lopussa... Tää ei voi olla normaalia?

Alkuperäinen kirjoittaja rypäle:
Alkuperäinen kirjoittaja Tytinä:
Ootko harkinnu vyöhyketerapiaa? Yks kaveri sai vauvansa koliikin sillä helpottamaan.

Voiko koliikki jatkua vielä yli 3kk ikäsellä?



Mun tutun vauvoilla ja lasten isällä sisaruksineen ollut myös joku mahan bakteerikannassa tms. oleva juttu-en nyt muista oikeita termejä, mutta ei siis koliikki. Kaikki huutaneet ensimmäisen vuoden, eli joskus nuo voi tosiaan jatkua pitkäänkin :( Sen jälkeen masut ja lapset olleetkin ihan ok, mutta vauva-aika super raskasta vanhemmille...
 
Alkuperäinen kirjoittaja rypäle:
Alkuperäinen kirjoittaja Sari:
Jos sillä on nälkä?

Meijän poitsu huus ku maito ei enää riittäny. Terkka käski alottaa kiinteet aika aikasten

Tää on just yrityksen alla, ei vielä ainakaa oo tehonnu...

en nyt muista mistä luin, mutta saattaa viedä viikkoja, että alkaa nukkumaan paremmin vaikka soseet otettaisiinkin kehiin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja rypäle:
Alkuperäinen kirjoittaja Sori pakko sanoo vaikka:
onki kauhee ajatus mut...

Onko pois suljettu se ettei ole mitään rakenteellista vikaa esim mahalaukussa tms.?

On refluksia, mut sen pitäis olla lääkkeillä hallinassa...?

Pitäisköhän käydä uudestaan lääkärissä? Ne ei nimittäin tutkinu mitään, totes vaan oireiden perusteella...

No jos se oikeesti on ihan jatkuvaa ja muutenki niin minä veisin.
Eihän siitä ikinä mitään haittaa ole?

Toivottavasti helpottas :hug:
 
Mun poika itkeskeli ihan oudosti ekat 2 vuotta, en siis löytänyt mitään syytä ja nukuin pääosin sellaisia vartin pätkiä. Olin NIIN loppu... Sittemmin paljastui, että hänellä oli/on maitoallergia. Eivät neuvolassa osanneet epäillä "ensimmäistä" vaihtoehtoa, ja nuori ekan lapsen äiti, en siis ees tajunnu että se vois johtua siittä... ettei olisi sama, vatsanväänteitä maidosta.
 
Listasi mukaan vauva huutaa kolmen tunnin välein. Siis nälkäänsä? Tuon ikäinen vauva haluaa usein ruokaa 2-3 tunnin välein. Ikä on takkausikä jolloin nälkä voi olla jopa puolen tunnin välein, mutta vauvaa voi olla vaikea saada syömään, koska vauva seurailee jo ympärilleen, eikä malta imeä. Jos kasvukäyrä on ok, niin sitten tuo on jotain muuta. Ilmeisesti olet jo käyttänyt lastenlääkärillä. Pieni vauva osaa ilmaista kipua (esim. korvissa, vatsassa, sisäelimissä) vain itkemällä.
 
Minä kävin meidän kuopuksen kanssa ihan vatsan ultrassa, koska oli lastenlääkärin mielestä vauvan itku niin kovaa ja raivokasta, että epäili jotain muuta kuin koliikkia. Mitään ei onneksi löytynyt, mutta ihan järkyttävää se huuto oli. Vauva puristi kädet nyrkkiin ja huusi pää punaisena aina hereillä ollessaan, pahiten 19-05 aikaan eli IHAN koko yön. neuvolassa sanoivat, että harvoin näkee näin pahaa koliikkia, mutta mitään muuta syytä sille ei löytynyt. Neuvolan täti soitti minulle jopa kotiin ja kysyi miten jaksan ja oli erittäin huolissaan (minulla oli esikoinen 1v5kk ja nukkui hänkin erittäin huonosti, eli heräili 4 kertaa yössä vähintään ) 05 pääsin nukkumaan ja esikoinen heräsi 07 aikaan, joten näin mentiin 3kk, kunnes koliikki loppui kuin seinään ja siitä lähtien meillä oli nauravainen tyttövauva =) Ja voin sanoa, että vasta siinä vaiheessa pystyi sanomaan, että ihanaa kun lapsi oli syntynyt (kuulostaa varmaan kamalalle, mutta niin se vaan oli ) Meillä siis kokeiltiin vyöhyketerapiaa, olin dieetillä, enkä saanut syödä mitään erikoisempaa ja maitotuotteita jne. vatsanultrassa käytiin. Mikään ei auttanut.
 
meidän esikoisella oli koliikki ja se ei juurikaan muuta tehnyt puoi vuotta kuin huusi. Vuorotellen hyssyteltiin, ja toinen kukkui sitten hetken. Mies oli vielä terhtaalal urakkatöissä, mutta silti van jaksoi lastakin välillä öisin hoivat, kun oli pakko. Puolen vuoden koliikki rauhoittui ja tyttä ei enää itkenyt niin paljon, viakak ainhan tuo on silti ollut oikea itkupilli
 
Sympatiani. Meillä oli tuollaista kanssa. Mutta se menee ohitse, vaikka ei siltä nyt tuntuisikaan. Meillä helpotti muistaakseni silloin, kun lapsi oli 7 tai 8 kk vanha.
 
Voi, tulee mieleen omat ajat sairaan vauvan kanssa. Hänellä sydänvika ja syöminen oli ihan onnetonta. 3 ekaa viikkoa yritin syöttää häntä pullosta. n 5 ml kerrallaan. koko ajan sai olla tarjoamassa ruokaa, yötä päivää. laps itki ihan hirviästi koko ajan. onneksi minulla oli mies jonkin verran auttamassa, mutta kun oli 3 muutakin lasta hoidettavana...
tosiaan 3 viikkoa kärvisteltiin, sitten oli sydänkontrolli. siellä huomattiin vakava vajaatoiminta, oltiin kyllä oltu tarkkailussa lähes päivittäin lastenpäivystyksessä huonon syönnin takia eli siis kävimme punnituksilla. paino nousi todella hyvin vaik ruokaa ei mennytkään, siis lapsi oli turvoksissa johtuen vajaatoiminnasta.

No sydänlääkitys aloitettiin kun lapsi oli viikon ollut sairaalahoidossa ja teholla muutaman päivän. Sen lääkityksen kanssa oli todella tarkkaa, 2 tunnin välein vähän ruokaa ja lääke. Nukuppa siinä sit, yötä päivää annat lääkettä ja syötät nenämahaletkun kautta ne muutamat maitopisarat mitä sait antaa :(

Lapsi oli sydän leikkauksessa 2,5 kk ikäisenä, sen kaksi viikkoa minkä olimme Helsingissä leikkausreissulla, minä nukuin sitä KAMALAA väsymystä pois. Ne lapsen vauva ajat on jääny mieleen mustana sumuna oman väsymyksen takia. Onneksi otimme paljon valokuvia :)

Paljon haleja sinulle. toivottavasti teillä pian helpottaa ne itkut. Se on NIIN tosi asia että joskus se oman lapsen hoitaminen on työtä ja tuskaa, vaikka haluaisikin nauttia vauva-ajasta, se on välillä mahdotonta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
Minä kävin meidän kuopuksen kanssa ihan vatsan ultrassa, koska oli lastenlääkärin mielestä vauvan itku niin kovaa ja raivokasta, että epäili jotain muuta kuin koliikkia. Mitään ei onneksi löytynyt, mutta ihan järkyttävää se huuto oli. Vauva puristi kädet nyrkkiin ja huusi pää punaisena aina hereillä ollessaan, pahiten 19-05 aikaan eli IHAN koko yön. neuvolassa sanoivat, että harvoin näkee näin pahaa koliikkia, mutta mitään muuta syytä sille ei löytynyt. Neuvolan täti soitti minulle jopa kotiin ja kysyi miten jaksan ja oli erittäin huolissaan (minulla oli esikoinen 1v5kk ja nukkui hänkin erittäin huonosti, eli heräili 4 kertaa yössä vähintään ) 05 pääsin nukkumaan ja esikoinen heräsi 07 aikaan, joten näin mentiin 3kk, kunnes koliikki loppui kuin seinään ja siitä lähtien meillä oli nauravainen tyttövauva =) Ja voin sanoa, että vasta siinä vaiheessa pystyi sanomaan, että ihanaa kun lapsi oli syntynyt (kuulostaa varmaan kamalalle, mutta niin se vaan oli ) Meillä siis kokeiltiin vyöhyketerapiaa, olin dieetillä, enkä saanut syödä mitään erikoisempaa ja maitotuotteita jne. vatsanultrassa käytiin. Mikään ei auttanut.

Mulla saman suuntainen kokemus. Vauva kitisi koko päivän, viihtyi vain sylissä ja kitisi siinäkin. Kitinä yltyi huudoksi iltapäivällä viiden jälkeen ja loppui aamulla seitsemän aikaan. Olin ihan puhki, hoidin lasta yksin. Mies oli reissutyössä tuolloin. Mikään ei auttanut. Vyöhyketerapiat sun muut kokeiltiin. Ei tehoa. Tutustuin lapseen vasta noin 4kk iässä. Siihen asti toivoin vain, että lapsi olisi nukkunut tai ollut edes hiljaa.
 
se väsymystään, mun mielestä nukkuu tosi vähän päivällä noin pieneksi vauvaksi. Siis 3h vaan ja nekin rikkonaisesti?

Mulla esikoinen huuti samalla tavalla ja käytiin vyöhyketerapiat koliikin arvelussa. Mutta nyt mulla toka lapsi ja tajusin vasta nyt että tuo esikoinen raukkahan varmaan vaan huusi väsymystään pää punasena. Näin jälkikäteen ajatellen en usko että esikolla edes mitään koliikkia oli, väsynyt se vaan oli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Listasi mukaan vauva huutaa kolmen tunnin välein. Siis nälkäänsä? Tuon ikäinen vauva haluaa usein ruokaa 2-3 tunnin välein. Ikä on takkausikä jolloin nälkä voi olla jopa puolen tunnin välein, mutta vauvaa voi olla vaikea saada syömään, koska vauva seurailee jo ympärilleen, eikä malta imeä. Jos kasvukäyrä on ok, niin sitten tuo on jotain muuta. Ilmeisesti olet jo käyttänyt lastenlääkärillä. Pieni vauva osaa ilmaista kipua (esim. korvissa, vatsassa, sisäelimissä ) vain itkemällä.

Einstein. Kyllähän mä vauvaa syötän, sillä ei vaan oo niin säännöllisiä noi ruokailut, et olisin niitä pystyny merkkaamaan mitenkään yleispätevästi tohon "listaan". ;)
 
huusi esikoinen ja syy oli nälkä ,koska multa ei maitoa tullut kuin vähän annettiin lisäksi korviketta ja loppujen lopuks joi täyden tuttipullollisen verran maitoa
 
Minulla oli myös erittäin tyytymätön vauva, jota rauhoiteltiin vain 24/7. Ei kyllä ikinä nukkunut mitään kahden tunnin päikäreitäkään. Neuvolasta sanottiin, että koliikkia se vaan on. En uskonut ja vein yksityiselle. Lapselta paljastui ensin maitoallergia ja sen jälkeen noin 100 muuta allergiaa (ei syönyt lainkaan kiinteitä ruokia ennen leikki-ikää). Nykyään on terve eskari, mutta monta vuotta oli pelkkää huutoa. Eron huomasi jo synnytyssairaalassa muihin vauvoihin nähden.
 
Mun on rypäle sanottava että vaikka meillä tuo poitsu osaa olla melkoisen ärhäkkä välillä, niin kyllä mä pääsen ehkä tsiljoona kertaa helpommalla :| .

Kannattaa oikeesti selvitellä onko pienellä kaikki kunnossa. Voimia ja jaksamista :hug:
 
Mulla on puolivuotias poika ja pisti jotenkin silmiin nuo päiväunet. Tuntuu, että unta on aika harvoin. Siis jos herää seiskalta, niin meneekö ekoille päikille vasta kymmeneltä? Meillä oli joskus parin kuukauden jälkeen noita itkuja mitä en siis ymmärtänyt ja poika oli siis ihan yliväsynyt. Monesti meni ekoille unille jo reilu tunti heräämisestä, eikä vieläkään jaksa valvoa tuota teidän kolmea tuntia. Entäs jos koitat unille ennen kuin tulee itkuiseksi. Ja en siis väitä ettet ole jo lähes kaikkee kokeillut, mutta ei kai tuosta haittaakaan ole. Ennemmin olisin kyllä huolestunut tuosta sun omasta valvomisesta. Koitas saada poika johonkin hoitoon, niin saat itsekin valvomisen kierteen katki ja sit jaksaa taas paremmin. Mut jaksamisia!
 
Oisko niin, ettei lääkkeet tehoa? Korvat voi oireilla aika pitkään tulehduksesta varsinkin jos ei heti lääkkeet tehoa.. Toivottavasti pian arki rauhottuu. Yritä levätä aina kun lapsikin, kaikki muu voi odottaa.. (tämän tajusin itse toisen lapsen kanssa mahahaavan jälkeen vasta..)
 

Yhteistyössä