Olen minä lukenut niitä valtaviksi paisuvia ketjuja, mutta en vain muista niitä niin tarkasti 
Luin uudestaan Ninan vastauksia tässä ketjussa ja sieltä löytyi mm. se että heilläkin on yhteisiä sääntöjä, lapsi toimii eri tavalla ryhmässä kuin kahden äitinsä kanssa. Lapsella on ollut säännöllinen päivärytmi yms.
En edes tiedä, miksi lähdin tälle ristiretkelle ja tuntuu etten sitä pysty loppuun asti viemään kun en ole Ninan ja hänen elämänsä asiantuntija. Menen vain niiden tuntemusten mukaan, mitä minulle on tullut tässä palstailun aikana.
Miksi pitää lähteä hoitoon jos siihen löytyy joku TOIMIVA ratkaisu?
Meillä on käytössä jäähyt, lelutakavarikot, pelikiellot, "uhkailut, kiristys ja lahjonta" ja näistä haluaisin eroon. Haluaisin kasvatuksestani enemmän lasta kuuntelevaa ja häntä huomioon ottavampaa kuin mitä se nyt on. Joten minulla on pitkä matka vielä siihen, miten Nina toimii. Esikoiseni kanssa olen välillä todella kovilla näiden perinteisten keinojen kanssa. Jäähyllä lapsi kiljuu välillä vittupäätä ja nyrkistäkin tulee. Joten tiukka kieltäminen ja jatkuva ehtojen sanelu ei toimi hänen kohdallaan.
Kuopukseni taas... No hän on autistinen. Hänen kohdallaan perustelut ja neuvottelut eivät vielä onnistu, hänen puheenymmärtämisensä ei ole sillä tasolla, että voisin häntä tarpeeksi sanallisesti ohjata ja opastaa. Mallittaminen on tärkeää, samoin ns. tiukka ei, silloin kun toiminta ei ole oikein esim. lyöminen. Toki perustelenkin hänelle asiat, mutta hänelle se ei toimi niinkuin ns. normaalilla lapsella.
Olenkin lukenut Ninan mielipiteitä tuosta uhmasta ja ainakin sen olen huomannut, että kun minä "uhmaan" lasta hän uhmaa entistä kovempaa takaisin. En kuitenkaan ole tarpeeksi hyvin tähän(kään) perehtynyt, jotta voisin sen kummemmin kommentoida.
Luin uudestaan Ninan vastauksia tässä ketjussa ja sieltä löytyi mm. se että heilläkin on yhteisiä sääntöjä, lapsi toimii eri tavalla ryhmässä kuin kahden äitinsä kanssa. Lapsella on ollut säännöllinen päivärytmi yms.
En edes tiedä, miksi lähdin tälle ristiretkelle ja tuntuu etten sitä pysty loppuun asti viemään kun en ole Ninan ja hänen elämänsä asiantuntija. Menen vain niiden tuntemusten mukaan, mitä minulle on tullut tässä palstailun aikana.
Miksi pitää lähteä hoitoon jos siihen löytyy joku TOIMIVA ratkaisu?
Meillä on käytössä jäähyt, lelutakavarikot, pelikiellot, "uhkailut, kiristys ja lahjonta" ja näistä haluaisin eroon. Haluaisin kasvatuksestani enemmän lasta kuuntelevaa ja häntä huomioon ottavampaa kuin mitä se nyt on. Joten minulla on pitkä matka vielä siihen, miten Nina toimii. Esikoiseni kanssa olen välillä todella kovilla näiden perinteisten keinojen kanssa. Jäähyllä lapsi kiljuu välillä vittupäätä ja nyrkistäkin tulee. Joten tiukka kieltäminen ja jatkuva ehtojen sanelu ei toimi hänen kohdallaan.
Kuopukseni taas... No hän on autistinen. Hänen kohdallaan perustelut ja neuvottelut eivät vielä onnistu, hänen puheenymmärtämisensä ei ole sillä tasolla, että voisin häntä tarpeeksi sanallisesti ohjata ja opastaa. Mallittaminen on tärkeää, samoin ns. tiukka ei, silloin kun toiminta ei ole oikein esim. lyöminen. Toki perustelenkin hänelle asiat, mutta hänelle se ei toimi niinkuin ns. normaalilla lapsella.
Olenkin lukenut Ninan mielipiteitä tuosta uhmasta ja ainakin sen olen huomannut, että kun minä "uhmaan" lasta hän uhmaa entistä kovempaa takaisin. En kuitenkaan ole tarpeeksi hyvin tähän(kään) perehtynyt, jotta voisin sen kummemmin kommentoida.
