Ä
äiti
Vieras
Heh. Tuo meijän tenava on sellanen pakkaus, että alan olla luovuttamispisteessä. Se vaan ei osaa käyttäytyä, vaikka kuinka on yritetty kasvattaa. Lupaa aina kauniisti, että "Kyllä minä olen kiltisti" ja samantien unohtaa lupauksen, kun olisi aika olla kiltisti. Kerhot, kyläreissut, vieraiden käynnit kotona, kauppareissut. Kaikki missä on muita kuin kotiväkeä, kaikki sellaiset hän pilaa tottelemattomuudellaan. Ei kuuntele, ei usko, ei tottele, vaikka kotona osaa olla niin äärettömän kiltti, reipas ja mukava.
Nykyisin itku silmässä kuljen kerhossa hänen kanssaan. Samoin kylässä. Kerhot ja kyläreissut ovat henkireikäni, enkä tahtoisi niistä luopua. Meillä on vauva, jonka vuoksi olen kotona ja molemmat lapset kotona siis myös. Enkä päiväkotiin tahdo isompaa laittaa. Mutta itku tulee itselle, kun mietin, että mikä tuota lasta vaivaa, missä olen tehnyt väärin?
En usko, että kyseessä on mikään adhd, koska hän osaa olla rauhallinen. Piirtää, askartelee, lukee kirjoja ja leikkii ihan itsekseenkin. Kotona siis on reipas, kiltti ja rauhallinen. Mutta joku sinne päähän hyppää sekoittamaan ajatukset, kun paikalla on vieraita ihmisiä.
Tuntuu vaan, etten enää jaksa. Neuvolassakin sanottiin, että on temperamenttinen, mutta että kyllä se siitä rauhottuu... Joo, millonkahan.
Negatiiviset tunteet valtaa mielen tuon lapsen kanssa jatkuvasti, kun kerhopäivän aamuna jo pelottaa, että mitenkähään tänään.
Mitä minä teen?
Nykyisin itku silmässä kuljen kerhossa hänen kanssaan. Samoin kylässä. Kerhot ja kyläreissut ovat henkireikäni, enkä tahtoisi niistä luopua. Meillä on vauva, jonka vuoksi olen kotona ja molemmat lapset kotona siis myös. Enkä päiväkotiin tahdo isompaa laittaa. Mutta itku tulee itselle, kun mietin, että mikä tuota lasta vaivaa, missä olen tehnyt väärin?
En usko, että kyseessä on mikään adhd, koska hän osaa olla rauhallinen. Piirtää, askartelee, lukee kirjoja ja leikkii ihan itsekseenkin. Kotona siis on reipas, kiltti ja rauhallinen. Mutta joku sinne päähän hyppää sekoittamaan ajatukset, kun paikalla on vieraita ihmisiä.
Tuntuu vaan, etten enää jaksa. Neuvolassakin sanottiin, että on temperamenttinen, mutta että kyllä se siitä rauhottuu... Joo, millonkahan.
Negatiiviset tunteet valtaa mielen tuon lapsen kanssa jatkuvasti, kun kerhopäivän aamuna jo pelottaa, että mitenkähään tänään.
Mitä minä teen?