Vekkuliina: Ei oireile mulla streptokokki, ja toivottavasti ei oireilekaan eikä aiheuta mitään vakavampaa. Juuri tänään sain kuulla lääkäriltä, että sitä ei hoideta vasta kuin synnytyksessä.
Saitko itsellesi lääkäriajan? Kyllä kaikki kivut ja kolotukset säikäyttää. Mäkin olen tietty normi (?) menkkamaisia kohdun kasvukipuja (?) aina välillä säikkynyt. Ärsyttävää, kun esim. anoppi sanoo koko ajan, et älä murehdi jne, mutta kun se on niin paljon helpommin sanottu kuin tehty - varsinkin kun lapsen saaminen ei ole helppoa eikä halpaa touhua! (Emopalstalla muuten joku kirjoitti, paljonko hoitoihin on kulunut rahaa - meillä meni ekaan noin 30 000 e ja tähän toiseen noin 10 000 e - tietenkin toisarvoista nyt, kun olemme lapsen saaneet.)
Joo, murehtimisesta puheen ollen: Meillä oli tänään rakenneultra, jossa kaikki muu hyvin, mutta toisessa munuaisessa oli nestettä, jonka takia kontrolliuä rvk 27. Kaverin kohta 2 v pojalla on ollut tietääkseni juuri ko. vika, joka ei hävinnyt raskauden aikana, vaan jota on seurailtu, mutta nyt kai parantunut. Leikkauskin olisi saattanut olla jossain vaiheessa edessä. No, itse ko. löydöstä en ainakaan vielä hulluna murehdi, ja se voi siis kadota sikiön kehityksen myötä - kuulemma aika yleinen löydös, joka häviää kun sikiön rakenteet kehittyvät - mutta kun yhdistän löydöksen siihen, että mittojen keskiarvon mukaan sikiö on 6 päivää pienempi kuin pitäisi, niin johan olen alkanut keksiä jos jonkinlaista diagnoosia. Sanomattakin on selvää, että olen googlaillut tänään melko ahkerasti... Ultraava kätilö (lääkäri tsekkasi munuaiset ja vilkaisi nopsaan sikiötä muutenkin) ei tosin ollut huolissaan mitoista, jotka eivät vastanneet täsmälleen viikkoja (ekassa ultrassa täsmäsi päivälleen). Mutta netistä löysin, että rakennepoikkeavuus munuaisissa (mutta yleensä molemmissa) ja hidastunut kehitys + jotkut muut markkerit voivat kertoa kehitys- tai kromosomihäiriöstä. Mehän emme osallistuneet veriseulaan, joten voihan olla, että jotain häikkää onkin. Tai sitten ei. Ja toisaalta, ei osallistuttu seuloihin siksi, että a) ei tule mahdollista turhaa murehdittavaa ja b) emme abortoisi esim. down-lasta. Miksi siis toisaalta murehdin.
Tällaisia aatoksia täällä tänään. Mulla kun on ensi viikolla neuvola, niin taidan ottaa puheeksi (uusimman ) huoleni eli nuo mitat. Jotenkin on sellanen olo toisaalta, että koska esikoinen syntyi keskosena, niin tämä asia ei hetkauta niin paljon, mutta toisaalta olen jotenkin väsynyt siihen, että taas tuli murehdittavaa, vaikka monen muun tilanteeseen verrattuna tämä ei ole mitään. Mutta tämä nyt sattuu olemaan mun elämääni, joka tietenkin itseäni kiinnostaa kaikkein eniten...
Aurinkoista ja hyvää viikkoa!
amv 21+2
muoks. Jee, päästiin 2. sivulle!
Saitko itsellesi lääkäriajan? Kyllä kaikki kivut ja kolotukset säikäyttää. Mäkin olen tietty normi (?) menkkamaisia kohdun kasvukipuja (?) aina välillä säikkynyt. Ärsyttävää, kun esim. anoppi sanoo koko ajan, et älä murehdi jne, mutta kun se on niin paljon helpommin sanottu kuin tehty - varsinkin kun lapsen saaminen ei ole helppoa eikä halpaa touhua! (Emopalstalla muuten joku kirjoitti, paljonko hoitoihin on kulunut rahaa - meillä meni ekaan noin 30 000 e ja tähän toiseen noin 10 000 e - tietenkin toisarvoista nyt, kun olemme lapsen saaneet.)
Joo, murehtimisesta puheen ollen: Meillä oli tänään rakenneultra, jossa kaikki muu hyvin, mutta toisessa munuaisessa oli nestettä, jonka takia kontrolliuä rvk 27. Kaverin kohta 2 v pojalla on ollut tietääkseni juuri ko. vika, joka ei hävinnyt raskauden aikana, vaan jota on seurailtu, mutta nyt kai parantunut. Leikkauskin olisi saattanut olla jossain vaiheessa edessä. No, itse ko. löydöstä en ainakaan vielä hulluna murehdi, ja se voi siis kadota sikiön kehityksen myötä - kuulemma aika yleinen löydös, joka häviää kun sikiön rakenteet kehittyvät - mutta kun yhdistän löydöksen siihen, että mittojen keskiarvon mukaan sikiö on 6 päivää pienempi kuin pitäisi, niin johan olen alkanut keksiä jos jonkinlaista diagnoosia. Sanomattakin on selvää, että olen googlaillut tänään melko ahkerasti... Ultraava kätilö (lääkäri tsekkasi munuaiset ja vilkaisi nopsaan sikiötä muutenkin) ei tosin ollut huolissaan mitoista, jotka eivät vastanneet täsmälleen viikkoja (ekassa ultrassa täsmäsi päivälleen). Mutta netistä löysin, että rakennepoikkeavuus munuaisissa (mutta yleensä molemmissa) ja hidastunut kehitys + jotkut muut markkerit voivat kertoa kehitys- tai kromosomihäiriöstä. Mehän emme osallistuneet veriseulaan, joten voihan olla, että jotain häikkää onkin. Tai sitten ei. Ja toisaalta, ei osallistuttu seuloihin siksi, että a) ei tule mahdollista turhaa murehdittavaa ja b) emme abortoisi esim. down-lasta. Miksi siis toisaalta murehdin.
Tällaisia aatoksia täällä tänään. Mulla kun on ensi viikolla neuvola, niin taidan ottaa puheeksi (uusimman ) huoleni eli nuo mitat. Jotenkin on sellanen olo toisaalta, että koska esikoinen syntyi keskosena, niin tämä asia ei hetkauta niin paljon, mutta toisaalta olen jotenkin väsynyt siihen, että taas tuli murehdittavaa, vaikka monen muun tilanteeseen verrattuna tämä ei ole mitään. Mutta tämä nyt sattuu olemaan mun elämääni, joka tietenkin itseäni kiinnostaa kaikkein eniten...
Aurinkoista ja hyvää viikkoa!
amv 21+2
muoks. Jee, päästiin 2. sivulle!
Viimeksi muokattu: