Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Nyt vasta kotiuduttiin. Ultrassa oli kaikki niin hyvin kuin mitä siitä nyt tällä hetkellä voi tulkita. :heart: Jännitin niin paljon, että verenpaine huiteli missä sattuu. Koko vastasi viikkoja, painoarvio jotain 300 g. Sukupuolta ei saanut selville eikä kuulemma näillä viikoilla välttämättä tunnista. Onpa jännää, miten Vekaralla, näkeekö kumpi tulossa. =) Tsemppiä Vekaralle huomiselle. Varmaan sielläkin jännitystä jonkin verran?

Hyvää viikon alkua kaikille!

Nennuliini

 

heippa kaikille

Luin taas pitkästä aikaa kuulumisianne. Anteeksi etten ole kirjoitellut. On ollut töissä kaikkea tosi ikävää, irtisanomisia ym. En vain ole jaksanut, seuraillut olen kyllä teidän kuulumisia. Vähän meistäkin; Siirto olisi sitten viikolla 45 elikkä noin kuukauden päästä. Jännittää, tullut uniinkin kaikenlaista, jos on myrsky ja laivat ei kulje ja yks yö näin unta et hukkasin lääkereseptin ( Zumenon alkaa 14.19 ).

Miten, onko kellään tietoa noista maksuista; Voiko esim Riikassa maksaa kahdessa erässä?

Onnellista viikon alkua kaikille toivottelee Teekuppi

 

Pikalista tämä ei korvaa pidempää listaa, mutta nopeampi päivittää ja hahmottaa..

Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)

Josko (30+) Esikoista toivomassa. Hoito elokuussa.
Minni (45) haaveissa yhteinen, 1 lapsi ennestään, siirto lokakuussa
Marisabel (28) 3 siirtoa tehty, haaveissa eka, elokuu: suunnittelu
Ronyah toinen toiveissa, lokakuussa siirto
teekuppi ( ), eka haaveissa, siirto marraskuun alussa
Cornelius (33) Haaveissa 1
Typyliini (28) haaveissa pikkusisarus esikolle.
Saaga (39)
Tinulinen (30) eka lapsi haaveissa.
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Papillon (40+)
Dream73 (35) jonossa 5/09 alkaen, esikoinen haaveissa
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
Hillevi (45), haaveissa eka, pakaste tyhjä> jonoon
NellaMaija (32) eka
Teekuppi ( ) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Matsalu (45) eka
Lotta(32) eka haaveissa, endoleikkaukseen
Alma (34) eka haaveissa
Jonsku-78 (31) haaveissa eka, pas tauon jälkeen

Piinistelijät

Iituska (38), haaveissa eka, pas 23.9.
Aliisa (26), testi 15.10
Matilda (30) testi 15.10

Plussanneet =)

Bardolino(30) eka, "Mariannen" LA marraskuu :heart:
Kauniskuu (32) eka, LA marraskuu :heart:
Juuni (48) 2. lapsi (esikoinen 2 v.) LA 10.12. :heart:
Rudy ja rupsukat, plussa 13.5. ultra 3.6. :heart: :heart:
Marru (35) eka, plussa 18.5. ultra 10.6. :heart: :heart:
Simmis (38) toinen lapsi. ultra 15.6. :heart:
assari77 (32)toinen lapsi, siirto 13.5. ultra 17.6. :heart:
Pomppaduu (27) haaveissa kakkonen, + 5.6. ultra 23.6. :heart:
Vekara (45) Toiveissa 1 yhteinen. lapset: 11v, tuplat 15v. :heart:
Nennuliini (35) Haaveena eka lapsi. siirto 5.6. :heart:
Vilhelmiina (37), eka, 2 alkion siirto, ultra 23.9. :heart: :heart:

Maaliin päässeet :flower:

Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa!! :wave:
Tsemppiä kaikille piinistelijöille. MATILDA, meillähän kävi vähän samoin.. Soluja piti olla paljon mutta loppujen lopuks tähän siirtoon saatiin alkio, ei mitään pakkaseen. Mutta kuten miehesi sainoi, se yksikin riittää :heart: Ja se on siirretty ja nyt vaan jännätään. Kyllähän se masensi silloin, kun pelotti hulluna kaiken sen verenvuodon keskellä, että jos ei onnistukaan niin mitä sitten..koko rumba ja odotus uudestaan joskus Mutta onnellisiakin "loppuja" on, usko pois!! :hug:

Hienoa että plussanneita on jo pitkälläkin!! Ihana, ultrat on niin ihania.. niitä odotti aina ihan hulluna ja samalla pelkäsi ihan sairaasti..

ALMA.. kyynel tuli silmään.. voin jotenki aistia ajatuksesi. Niin monen vuoden ja pettymyksen jälkeen kävin läpi noita ajatuksia. Joskus vaan tuntuu ettei elämässä mene koittelemukset ja vastoinkäymiset ihan tasan ihmisten kesken. Mutta muista että suret ja purat koko tunneskaalan, pettymykset ja katkeruudenkin ulos. Ite pidin kaiken pääsääntöisesti sisällä, en uskaltanut kellekään valittaa hoitorumbien ja pettymysten keskellä, joten sairastuin ite masennukseen aikanaan. Voimia ja jaksamista. Ja tosiaan ei koskaan periksi!!

ON: "lopun" alkua mennään. VAuva painaa jo tosi alhaalla ja supistelee levossa ja liikkeessä. No, suppareita ollut koko raskauden ajan sekä hankalia liitoskipuja. Paikat on kuulema sen verran "tiukat" (Mistähän kohti ???) Tänne asti on selvitty, välillä ei meinaa itekää uskoa. Vasta pelättiin verenvuotojen keskellä, nyt enää muutama viikko L.A:an. Huoh.. Välillä vaikka odottaa niin pelottaakin. Ikävä tulee raskausaikaa ja masua, kaikesta kivusta ja komplikaatioista huolimatta..etenki kun tietää että omalla kohdalla tää saattaa suurella tod.näk. olla ensimmäinen ja ainoa raskaus.. Mut elämä etenee. Entistä nöyremmäksi ja kiitolliseksi tämä on kasvattanut.

Lämpöisin ajatuksin
Kauniskuu 35+4

 

Lohtuhali negan saaneille :hug:

Pitkälle on Kauniskuu jo edennyt! =) Saako udella miksi tämä raskaus saattaa olla teillä ensimmäinen ja viimeinen? Onko se mahdollisesti siksi, että matka tämän ensimmäisenkin saattamiseksi maailmaan on ollut pitkä ja kivinen? Mikäli näin on ei siitä kannata lannistua, sillä toinen raskaus voi saada alkunsa hyvinkin helposti,vaikka aikaisemmin olisi ollut kuinka hankalaa. Meillä tosiaan esikoinen syntyi useimpien keskenmenojen ja negojen jälkeen kolmannen luovuttajan solujen avulla vain kolmen alkion satsista. Tästä huolimatta halusimme yrittää saada lapsellemme täyssisarrus ja pyysimme samaa luovuttajaa vielä kerran. Tämä ihanista ihanin ihminen suostui ja koko hoitokierros on ollut tähän mennessä aivan käsittämättömän "sujuva". Samojen "rakennuspalikoiden" (eli sama mies, sama luovuttaja ja sama mamma) avulla, joilla viimeksi saimme aikaiseksi vain kolme alkiota, saimme seuraavalla kierroksella yhteensä 13 hyvälaatuista alkiota, joista kaksi topia siirrettiin masuun, jossa nyt sitten matkustaa yksi vauveli. :heart: Kaikkien vaikeuksien jälkeen olen ollut lähinnä hämmentynyt siitä, miten helppoa kaikki voi olla silloin, kun se on sujuakseen. Nyt ainoa "ongelma" on, että mitä tehdä nille pakkasessa oleville alkioille, mikäli tämä masuvauvakin maailmaan syntyy. Mies on sitä mieltä, että kaikki vaan mahaan mitä tuotettu on, nyt tehdään sitten suurperhe. Mulla taitaa ikä tulla iloisesti vastaan, kun mittarissa on jo nyt 38v. Että niin ne pohdinnan aiheet saattavat yhdessä hujauksessa muuttua. :flower:

Simmis

 

Voi kiitos Gerpera :heart: Kaunis teko

Kiitos myös kaikille muille tsemppauksista. Kovin on usko itsellä vähissä tähän yritykseen, mutta tuloshan nähdään sitten 15pv, että onko mitään tapahtunut. Olo on ihan normaali. Rinnat ehkä tänään aavistuksen kipeät. En tiedä onko lugesteron sitten aiemmin tuonut voimakkaammin tuota rintojen kipeytymistä.. koska tosiaan tänään vasta ensimmäistä kertaa tuli tunne, että ne on vähän herkät. Mitään muuta kummoista täällä ei ole. En ole itseasiassa oikein edes miettinyt koko masua siirron jälkeen. Ihmeen stressittömästi tämä on sujunut. Päätin jo heti alkuun, että en stressaa.. kävi miten kävi.. ja ainakin toistaseksi tämä päätös on pitänyt.

Hienoa Nennuliini että kaikki hyvin! :hug: Kyllä varmasti aina nuo ultrat jänskättää.. vaikka olisi jo pidemmälläkin menossa.

Mitäs Vekaran ultrassa sanottiin? Toiv hyviä kuulumisia. Tämä sinun alkionhakureissu oli kyllä aivan mahtava.. ja niin hienoa, että vaikeuksian kautta olette vihdoin saamassa sen pienen ihmeen.

Matilda minulla ei myöskään omaa kiertoa, mutta lääkkeiden lopettamisen jälkeen vuoto on useimmiten alkanut parin päivän päästä. Kyllä se vuoto tulee vaikkei omaa kiertoa olekaan. Tsemppiä piinailuun! Ja totta ihmeessä kysäse siitä laskusta...

Ei ole VL:lta muuten vastattu viestiini mitään. Ajattelin soittaa sinne ja kysyä mikä homman nimi, kun siellä ei kukaan vastaa..

Nyt koirien kanssa ulkoilemaan kun pitkästä aikaa on kaunis ilma!
Positiivisia tuulia puhaltelen kaikille

 

tulin ilmoittamaan, että ultrassa on käyty ja siellä kaikki hyvin. Sukupuolikin selvisi hyvin. Kiitos kaikille taas tsemppaamisesta :heart: !!

NENNULIINI, koska sinulla on laskettu aika??

Nyt on kova väsy, kun viime yönä tuli valvottua ja nyt ylävatsaa vähän polttelee. Taidan kaatua pian jo unten maille.

:hug: kaikille VEKARALTA

 

Nennuliini ja Vekara: JEEEE!!! Ihanaa, että teillä molemmilla ultrassa kaikki hyvin!! ONNEA!!! :heart: :heart:

Jonsku: sullako huomenna testipäivä?? Tsemppiä!!!

Kauniskuu: oottepa te jo pitkällä!! Kohtahan se pienokainen maailmaan pyörähtää

Bardolino: kiva, että vauveli saatiin käännettyä, on varmaan ollut melko jännä toimenpide..

Alma: surullista.. :hug: Voimia jatkoon!!! Kyllä sieltä suosta aina noustaan!!!!

Teekuppi: sullakin hoito lähenee hyvää vauhtia. Tulepa raportoimaan vaiheistasi!

Aliisa ja Matilda: hyvä, että olette molemmat hyvillä mielin. Pidän teille peukut pystyssä!!

ON: tänään tuli naistenklinikalta kirje, ja NT-ultra olisi 26.10.. 3 viikkoa vielä!!!! Miten sitä jaksaa odottaa..
Viime yönä näin inhottavan unen, että toinen vauvoista meni kesken, pullahti vaan maahan, ja vieri mereen.. oli vielä hengissä kalvojen sisällä.. IIK. Miehelle en edes tästä unesta halua kertoa.. ettei pahoita mieltään.
Muuten vointi on täällä nyt ok, hieman huonovointisuutta on, mutta oksentanut en ole kertaakaan, väsymys on melkoinen, toissayönä nukuin putkeen klo 21-08, eli 11 tuntia Tulipas univelkoja kuitattua..

Vilhelmiina rv 9+0 (jee, tiistai on kiva päivä, kun viikot poksuu =) )

 

Hienoa Nennuliini ja Vekara! Onnittelut Ihanaa lukea noin hyviä uutisia, toivon Jonskulle myös hyviä uutisia huomenna. Tsemppiä Jonsku! Niin ja hus Vilhelmiinan pahat unet pois.

Kiitos "vuotoinfosta" Aliisa & Hillevi, kaikenlaista sitä tässä vaiheessa tuleekin miettineeksi.. Vielä en missään nimessä ole luovuttanut, vaikka olis ehkä vähän helpompi uskoa ihmeeseen, jos olis saatu pakkaseen jotain.

Aurinkoisia syyspäiviä kaikille =)

 

Kylläpä tuli nukuttua kerrakseen ja tänään menenkin vasta myöhemmin töihin, joten ehdin muutaman ajatuksen kirjoittaa.

Tosiaankin, ultrassa kun näki pienen terhakkaasti liikkuvan ja ollaan jo ihan mukavilla viikoilla, niin tuli kyllä sellainen liikuttunut olo. Mietin aikoja taaksepäin ja kaikkia kiemuroita, mitä ollaan tämän asian eteen tehneet. Antaa myös uskoa ja toivoa siihen, että mikään täällä maailmassa ei ole mahdotonta. Pitää vaan uskoa asioihin.

Rahallisesti hoidot ovat olleet rankkoja meille "vanhemmillekin", joilla ei lainoja enää rasitteena. Ja mietinkin nuorempia, joilla opinto yms. asuntolainat painaa, niin eipä siinä kyllä monia hoitoja pysty tekemään :| !!

Hoitopaikasta riippuen jokainen uusi luovutushoito on tullut meille maksamaan 5500-7800 euroa ja siihen vielä matka ja asumiskulut päälle (tarto, riika).

Tallennan välillä, koska kone hävittää välillä tekstiä...

 

Ja jos nyt tekisin jotain toisin, niin ehdottomasti olisin tehnyt alkio adoption tartossa jo "monta hoitoa sitten". Hoito on edullinen ja helppo, aivan kun pas siirto. Ja mikä parasta, niin hoitoon pääset heti.

Hoito taipaleemme alussa olisin ajatusta kyllä vierastanut, mutta kun aikansa hakkaa päätä seinään ja kaikki tilit irvistelee, niin kummasti se ajatusmaailma muuttuu . Ja täysin sydämin tunnen, että rakkaampi tämä lapsi ei meille voisi olla, samoin kun kaikki täysin bioloogisetkin.

Alkioadoptioilla on saatu myös hyviä tuloksia. Alkiot ovat ainakin tartossa toppeja, hoidoissa jo onnistuneiden parien luovuttamia.

No, mutta ultrasta vielä. Olin siellä yksin ja kätilö yritti saada kasvokuvaa miehelle kotiin vietäväksi. Hauskaa oli, kun ei millään suostunut näyttämään, mutta sen sijaan alapää vilahteli niin selkeästi, että eipä epäselvyyksiä juuri ollut !!

SIMMIS, ihanalta kuulosti tuo sinun tarinasi :heart: !!

ALMALLE pahoittelut negasta :hug: !!

TEEKUPPI, me saimme aina laskun mukaan ja osa maksaa heti paikan päällä. Meillä johtui varmasti siitä, että olimme jo tampereen avan asiakkaita ja tampere koordinoi hoitoamme.

Kiitos vielä kaikille tsemppaamisesta :heart: , piinistelijöille pitkää pinnaa ja jokaiselle onnea ja jaksamista omiin vaiheisiin.

VEKARA

 

Nennuliini ja Vekara onnittelut ihanista ultranäkymistä :heart: Näettekö vauvan sitten seuraavan kerran synnytyksessä, vai onko vielä ultria välissä ?

 

Paljon onnea vekara ja Nennuliini :heart: :heart:
Hienoa, että kaikki on kunossa!

 

Kiitos kaikille minultakin tsemppaamisesta!

Vekara, meillä la 26.2. Entä teillä? Onko se laskettu alkionsiirron perusteella? Meillä on. Hih, teidän vauveli näytti sukupuolensa, meidän ei. Mutta komean haukotuskuvan saimme. Se on niin ihana!

Simmis, kuinka iso suurperhe teille tulisi eli montako on pakkasessa? 11?

Vilhelmiina, noiden ultrien odottelu tuntuu niin pitkälle, vaikka toisaalta viikkoja kertyy nopeasti. Mulla kanssa alussa oli mahdoton väsymys ja 3 päikkäritkin meni helposti jossain vaiheessa. Mutta onneksi se helpottaa jossain vaiheessa. Toivottavasti myös sinulla.

Tsemppiä piinailijoille ja kaikille omiin vaiheisiinne!

Nennuliini

 

Nega tuli jälleen :'( . No onneks vielä voi yrittää, kun on alkioita pakkasessa... Nyt pidän hieman taukoa ennen uutta yritystä.

Aliisalle ja Matildalle tsemppiä piinailuun! Toivotaan, et tellä on parempi tuuri.

Vekaralle ja Nennuliinille onnittelut hyvistä ultranäkymistä :heart:

Terkuin: Jonsku

 

Jonsku :hug: ! Onneksi teillä on pakkasessa tavaraa, jospa ensi kerralla onnistuisi. Mutta sure ihan rauhassa ensin ja pidä taukoa, niin kauan kuin parhaalta tuntuu.

Nennuliini

 

Heippa!

Juu, aika kuluu siivillä ja siirto lähenee. Miehelle on laitettu kuuri päälle, foolihappoa,vitamiineja,kalanmaksaöljyä... Ensi viikolla ultra ja sitten alkaa Zumenon 14.10. Onko ollu sivuvaikutuksia teillä tuosta? Sitten taas ultra ja Lugesteron päivää ennen arvioitua siirtopäivää viikolla 45. Sellaiset on ohjeet Tampereen Avalta annettu meille.

Aateltiin ottaa kamera mukaan ja kuvata päivä jolloin pieni sai alkunsa Riikassa, antaakohan kuvat klinikalla ?

Vekara, oletko kiltti ja kerrot vielä laskusta, ajattelimme ehdottaa että ennakkomaksun jälkeen maksaisimme paikan päällä puolet ja sitten joulukuussa puolet. Kysyimme asiaa koordinaattoriltamme Tampereen Avalta ja hänen sanoi että voi sopia paikan päällä siirron yhteydessä. Luuletko, että siellä sopii esim tuollaine aikataulu ?

kauniita unia kaikille toivottelee Teekuppi ja sen mies

 

TEEKUPPI, uskon kyllä, että laskun jakaminen kahteen erään onnistuu. Meillä muutenkin eräpäivä ollut vasta kahden viikon päästä siirrosta. Ja onnea teille projektiin. Hyvän klinikan olette valinneet !!

JONSKULLE pahoittelut negasta :hug: !!

Aurinkoisempaa päivää kaikille (kun eilen ) toivotteleepi VEKARA

 

SIMMIS Kiitos sanoistasi :hug: Joo, olet ihan oikeessa, siis periksihän ei anneta. Ja mikäli mikään on minusta kiinni toivon ehdottomasti, että hoitoja yritetään jatkossakin. Ja että lapsia toivoisin todellakin enemmän kuin 1. Vaikka siis edelleenkin, yksikin on kallein lahja mitä olisin vuosiin voinut kuvitellakaan. Jotenki vaan välillä iskee pessimismi ja pelko siitä hoitorumban aloituksesta. Paljon kysymyksiä.. Siis milloin voisi mennä jonoon uudestaan.. ?? Ja onko luovuttajaa jne. ?? Yksityisklinikalle ei ole oikeasti varaa.. Omillanihan siis raskautta ei voi tulla. No jooh.. aika näyttää, pitää elää asia kerrallaan

Pahoitteluhali neganneille :hug:

VEKARALLE ja NENNULIINILLE paljon onnea!!! Mahtava ja upea asia!! VILHELMIINA hus pois tuollaiset unet!! Muistan kans miten näin lähes joka yö verenvuotounia alkuraskaudessa. No, eipä kai ihme sen massiivivuotorumban jälkeen..

Myrskysäässä lämmin hali kaikille!!
Kauniskuu 35+6

 

Voi Jonsku, surullista, ettei plussaa tullut. :hug: Voimia ja uskoa uuteen siirtoon sitten tauon jälkeen!

Teekuppi, mulle tulee Zumenonista jonkun aikaa käytettyäni vatsan turvotusta ja huimausta, varsinkin isoilla annoksilla = 3 tablettia päivässä. Mutta ei pahoka oireita, etteikö ne kestäisi tämän asian vuoksi. Paljon onnea matkaan! Olishan tosi hienoa, jos heti ekasta hoidosta saisit plussan ja vauvan kotiin! :heart:

Aurinkoista syyspäivää kaikille!
Hilde

 

Voi Jonsku :hug: Onneks teillä tosiaan on vielä pakkasessa uusia mahdollisuuksia. Voimia palautumiseen!

Miten Aliisalla menee? Toivottavasti kaikki hyvin! Mulla ei ainakaan mitään oireita ole, tosin en oikein tiedä millasia oireita edes vois olla Maha on turvoksissa mutta se taitaa vaan johtua lääkkeistä. Menee aika superhitaasti, viikko vielä. Aurinkoa B)

 

Jonskulle lämmin halaus. Voimia pettymyksestä ylipääsemiseen. Lohduttavaahan on kuitenkin tosiaan se, että teillä on pakkasessa vielä yrityksiä.

Matilda Turvoksissa ollaan täälläkin. Vatsa turpos taas kuin jalkapallo. Välillä näyttää ihan siltä kuin olisi raskaana. Tämä turvotus tuli ihan yhtäkkiä. Onko sinulla turvotus tullut milloin? Heti siirron jälkeen vai jo ennen sitä? Ei täällä mitään ihmeempiä tuntemuksia ole. Yllättävän rauhallisesti olen voinut henkisesti. Minusta itseasiassa tuntuu, että aika on mennyt tod nopeaan.. en ole kovin ehtinyt asiaa edes miettimään. Nyt meinaa vaan kunnon flunssa pukkaa päälle Kurkkua karistaa ja nuha tekee tuloaan. Kumpa vaan kuume pysyisi poissa. Tsemppiä viimeiselle piinisviikolle ja sen jälkeen toiv raskauskuukausille! Ajattelitko muuten testailla milloin?

Hienoa, että Vekaran ultrassa kaikki hyvin.. Ja sukupuolikin jo selvillä

 

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa!

Aliisa toivottavasti positiiviset käänteet jatkuvat ja plussa tästä hoidosta pärähtää!

Almalle ja muille negan koettelemille halauksia!

Vilhelmiina itse en viikolla 16 olisi varmaan uskaltanut rinteeseen, vaikka vielä kai melko hyvä suoja kaatumisien yms suhteen olisikin. Maha ei tuossa vaiheessa vielä mulla ollut tiellä, mutta kyllä kahden muun puolesta hengittäminen yms jo tuntui niin, ettei paljon ylimääräisiä ponnisteltu. Mulla tosin lähtökunto ei ollut mitenkään hurrattava.
Kaksoset tosiaan herättää kysymyksiä. Yleisimmät: Onko suvussa? Oliko odotettavissa? Onko luomuja? Meillä sikäli hassu tilanne, että molempien suvusta yhdet kaksoset löytyy, joten vieraammille olen vastannut että on suvussa, jos en ole halunnut enempiä selitellä. Useimmille olen sanonut että oli tietoinen "riski" ja monet ovat siihen tyytyneet ilman lisäkysymyksiä. Luomukysymykseen olen vastannut, että apuja on tarvittu, minkä kysyjä varmaan on arvannutkin, kun sen verran monta vuotta tämä meidän projekti on kestänyt. Lahjasoluista ei kukaan hoitohistoriaamme tuntematon ole osannut kysyä. Läheisimmille ja niille joiden oletan asian ymmärtävän, olen kertonut lahjasoluista. Yhtään virhearviota ymmärryksen suhteen ei ole tullut eteen, tai sitten ovat osanneet taitavasti peitellä paheksuntansa. Varmaan iällä on merkityksensä, lähes jokaisella kun tuntuu lähipiiristä löytyvän joku samojen ongelmien kanssa painiva. Osittain olen kertonut lahjasoluista senkin takia, että aiomme aikanaan lapsilllemme kertoa heidän alkuperästään. Ajattelen, että lapsille asia tuntuisi luonnollisemmalta, jossei sitä ole kaikilta muilta salattu.

Rudy vieläkö porskutat työelämässä? Mä oon selvinnyt vielä ilman saikkua, mutta rakenneultran yhteydessä lääkäri sanoi laittavansa saikulle rv 26-30.

Oma napa (on vielä olemassa): Järkkyä närästystä lukuunottamatta täällä on voitu ihan hyvin. Kovasti mahassa potkiskellaan, toisen kaverin liikkeet tuntuu huomattavasti enemmän kuin toisen. mikä ilmeisesti johtuu asennoista. Ens viikolla on ä-polin kontrolli, jossa pitäis katsoa kohdunsuun ja kaulan tilanne ja varmaan ultrataankin. Sukupuolia emme tiedä, kun rakenneultrassa ei kerrottu, mutta salaisuus voipi vielä paljastua, kun luultavasti aika monta ultraa vielä ennen synytystä tiedossa, mikäli kunnon viikoille asti päästään.

Jaksuja kaikille,
Marru 24+5

 

Jonskulle voimahali.. ja jaksamista..

Simmiksen tarina oli kyllä huippu.. se vaan osoittaa, että aina kannattaa yrittää, ja sitten voikin luonto yllättää, kun kaikki sujuukin toisella kerralla noin hyvin..
Muistan kun yksi lapsettomuuslääkäri kertoi meille pariskunnasta, jolle tehtiin 12 hoitoa omilla soluilla (luovutussoluja eivät halunneet, ja pää ja kukkaro kesti hoidot), ja 12 hoidosta syntyi lapsi. Sitten kun alkoivat sille sisarusta yrittämään, niin onnistui heti ekasta hoidosta..

 

Aliisa: Kiva kuulla, että kaikki ok ja että olet rauhallisin mielin Toivottavasti vaan flunssa ei saa yliotetta! Mulla turvotus tais tulla vasta pari päivää sitten, koska ainaki eilen ja toissapäivänä ihmettelin miten farkut kiristää niin pahasti. Tänä aamuna vasta tajusin luovuttaa farkkujen käytön. Mun maha on oikeesti vähintäänkin samankokonen ja näkönen kuin työkaverilla, joka on noin 18. vkolla. No onneks nyt on paljon löysiä yläosia
Mut ohjeistettiin menemään verikokeeseen 15. pvä ja jos pääsen tarpeeks aikasin menemään niin saan vastauksen samana päivänä. Mitenkä sulla? Kotona olis sinänsä kivempi testailla ennakkoon, ettei tarvis töissä kaikkien kuullen vastaanottaa uutisia ja yrittää pysyä pokkana. Toivottavasti selviät toisestakin puolikkaasta samalla mallilla liikoja ajattelematta ja pikaista paranemista