Morjens kaikille! Täällä edelleen seuraan tätä niin tutuksi tullutta foorumia vaikka olenkin yksi niistä muutamasta onnekkaasta jo maaliin pääseneestä.
Meillä tyttö täyttää kohta jo 1v! Ajatella....tuntuu kuin vasta juuri äskettäin olisin ollut lähes päivittäin kirjoittamassa tai ainakin lukemassa tätä meille kaikille niin tärkeätä palstaa.
Halusin vain kommentoida ja vastatat Pirin mielestäni tärkeään kysymykseen miten tai jos kertoa lapselle lahjasoluhoidosta. Suoraan sanoen en ole tätä viime kuukausin paljon ajatellut mutta muistan silloin pari vuotta sitten kuinka klinikalla hoitsu kertoi nähneensä britti dokumentin jossa oli haastateltu lahjasoluilla syntyneitä lapsia, ja kuinka ylpeitä he olivat olleet siitä että vanhempansa olivat niin kovin haluneet heidän syntyvän ja tehneen siis "kaikkensa" jos näin voisi kuvailla. Elikä mulle ainakin jäi tosi positiivinen fiilis siitä että kertoisin jonain päivänä tytölle koko stoorin vaikkakin en tosiaan tiedä milloin aika olisi siihen ottollinen. Olen ihan varma että jonain päivänä se tulisi jotenkin ilmi jokatapauksessa jos salailisimme asiaa. Toinen juttu sitten onkin että miten ja milloin tämä pitäisi ottaa puheeksi...huh, ei nyt ihan vielä kumminkaan, onneksi...
Me emme ole hirveästi kertoneet tutuille, vain vanhemmat ja muutama hyvä ystäväni tietävät mutta mieheni ei muistaakseni ole kertonut kuin yhdelle ystävälleen.
Kommentteja ei ole ainakaan vielä tullut mutta tyttö muistuttaakin hurjasti isäänsä joten sehän on íhan ok
Paljon haleja ja voimia kaikille vielä hoidoissa oleville ja upeita plussa uutisiakin viime aikoina kuultu!!
Syysterkuin,
Bea
Meillä tyttö täyttää kohta jo 1v! Ajatella....tuntuu kuin vasta juuri äskettäin olisin ollut lähes päivittäin kirjoittamassa tai ainakin lukemassa tätä meille kaikille niin tärkeätä palstaa.
Halusin vain kommentoida ja vastatat Pirin mielestäni tärkeään kysymykseen miten tai jos kertoa lapselle lahjasoluhoidosta. Suoraan sanoen en ole tätä viime kuukausin paljon ajatellut mutta muistan silloin pari vuotta sitten kuinka klinikalla hoitsu kertoi nähneensä britti dokumentin jossa oli haastateltu lahjasoluilla syntyneitä lapsia, ja kuinka ylpeitä he olivat olleet siitä että vanhempansa olivat niin kovin haluneet heidän syntyvän ja tehneen siis "kaikkensa" jos näin voisi kuvailla. Elikä mulle ainakin jäi tosi positiivinen fiilis siitä että kertoisin jonain päivänä tytölle koko stoorin vaikkakin en tosiaan tiedä milloin aika olisi siihen ottollinen. Olen ihan varma että jonain päivänä se tulisi jotenkin ilmi jokatapauksessa jos salailisimme asiaa. Toinen juttu sitten onkin että miten ja milloin tämä pitäisi ottaa puheeksi...huh, ei nyt ihan vielä kumminkaan, onneksi...
Me emme ole hirveästi kertoneet tutuille, vain vanhemmat ja muutama hyvä ystäväni tietävät mutta mieheni ei muistaakseni ole kertonut kuin yhdelle ystävälleen.
Kommentteja ei ole ainakaan vielä tullut mutta tyttö muistuttaakin hurjasti isäänsä joten sehän on íhan ok
Paljon haleja ja voimia kaikille vielä hoidoissa oleville ja upeita plussa uutisiakin viime aikoina kuultu!!
Syysterkuin,
Bea