Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Voi Marru ja Mababy, kurjaa on! Testaattehan kuitenkin vielä parin päivän päästä uudelleen? Onko Marrulla vielä alkioita pakkasessa?

Alisa, tervetuloa piinailemaan! Ikävä kyllä mun täytyy todeta, ettei tuo pp4 vatsakipukaan johda aina ainakaan positiiviseen raskaustestiin. Ekassa omassa hoidossa mulla kohtu supisteli aika kovastikin tuona nimenomaisena päivänä, mutta selvän negan aikanaan testasin. Vuoto alkoi jo ennen Lugejen lopettamista. Tietysti mielen pohjalla hiukan aavistelen, että ehkä ne meidän rupualkiot silloin ainakin hiukan yritti kiinnittyä...

Hillevi, kyllä mullakin on ovis aikaisin, mutta toisaalta limiskin on aina ollut ihan hyvä jo joskus kp 10... Katsotaan nyt.

Omaa mahanseutua: pp 6. Ei tunnu mitään missään. Paitsi että lääkkeiden väsyttävä
vaikutus on ehkä huikan lieventynyt. Saattaa johtua siitäkin, että on vapaapäivä eikä tarvitse mitään jaksaakaan. Mutta piina-ajasta alkaa olla puolet kärsittynä!
 
Mybaby :hug: Sinulla on ihana asenne asiaan.. :)

Miten Marru jakselee? loppuiko vuoto vai jatkuiko? Voimia jatkoon kävi kuinka kävi.

Matsalu totta, eihän tuo vatsakipu kaikille sitä kerrokkaan, mutta minulla se on ollut merkki.. ja se on ollut ainoa merkki.. kaikki on niin henkilökohtaisia, että eihän sitä voi sanoa, että toisella samat tuntemukset merkkaa plussaa jne.. kuhan nyt sanoin, että minun kohdallani näin on ollut.

Syökö kukaan täällä miniaspiriinia ja kortisonia? Onko tullut minkäänlaisia oireita niistä? Itse oon koko vkl kärsinyt hengenahdistuksesta.. tuntuu ettei pääse happi kulkemaan.. en tiedä johtuuko niistä vai mistä.. huomenna lääkäriin.. Vähän hirvittää, että mikä tässä on kun koko ajan tulee uusia vaivoja.. ja kaikki on sen km:non jälkeen ilmenneet.. mitään ei ollut ennen sitä..

Omaa napaa: olo on jotenkin outo, niin kuin aiemmin kirjoittelinkin jo. Aina siirron jälkeen on tullut heti semmoinen olo, että täytyy syödä tod terveellisesti ja tullut semmoinen olo vaistomaisesti, että nyt on tapahtumassa jtn suurta.. Mutta nyt ei ole ollut mitään semmoisia.. en edes siirron jälkeen jäänyt lepäämään.. vaan lähdin kauppaan ja kävelylle ja olin ihan normaalisti.. en ole oikein edes miettinyt koko siirtoa.. Kai mulla sitten on niin heikot odotukset tämän suhteen.. vai mistä moinen fiilis..

 
Mybabay, harmillista että nega tuli - mutta esikoinen saa teiltä varmasti paljon rakkautta ja toisin päin. :heart:

Marru, toivottavasti on vain vähäistävuotosi ja alkio pysyy kyydissä mukana :hug:

Simmis, kyllä kotijoukot varmasti ilahtuvat, mitä aiemmin kehtaat kotiutua. Jaksuja!
Täällä pelkistä Zumeista yöunet menneet ja mietin myös kaikkea dramaattista ja päivisin sitten tunteet yliherkkinä.

Niin Vekara,mulla nyt Zumet 3tabl/pv, viikkoa ennen kortisoni ja siirtoa ennen luget ja aspiriini. Eikös sirto kp 16 ole ihan tavallinen?

Aliisa, minä otin viime hoidossa aluksi kortisonin väärin illalla ja aamulla ja yöunet meni. Pitää ottaa koko satsi aamulla. Se kiva vaikutus kortisonilla oli, ettei hiukset rasvoittuneet. Latvatkin kyllä sitten kuivivat, mutta ei minulla hengitysoireita ollut. Voisiko sinulla olla allergiaa? Hyvähän se on, jos ei piinapäivät liiemmin stressaa. :hug:

Hyvää viikon alkua kaikille!
Hilde
 
Huomenta !!!

Taas on tullut paljon kirjoituksia, kiva =) vaikka kaikkien uutiset eivät niin hyviä olleetkaan :( Marru ja Mybaby pidän peukut pystyssä kuitenkin ihan piinan loppuun asti :heart: :hug:

Matsalu peukut pystyssä sinullekin :) Ei minullakaan vielä pp 6 ollut mitään tuntemuksia, hyvin hiljaista oli. Ja kuten todettua, ne "oireet" on niin yksilöllisiä, piinispinnaa :wave: Onko sulla jotakin "poppaskonsteja" käytössä, punkkua tms ;) ?

Aliisa; piinailupinnaa sinnekin =) Hyvä,että menet lääkärille, kuulostaa ikävältä tuo hengenahdistus. Toivotaan, että lääkäri antaa siihen helpotuksen.

Hillevi; ai sielläkin tunteet pinnassa ;) Täällä myös, pillitän ihan pienestä. Yhtenä iltana satuin katsomaan mieheni kanssa futismatsia, jossa pelaaja kaatui pahannäköisesti. Purskahdin itkuun, en vaan voinut mitään...hassua =) Kovasti pidän jo peukkuja sinulle =)

Simmis; :wave: sinne hormonihöyryjen keskelle, joko olet kotona =) ? Kaikkea ne hormonit teettää :LOL: Älähän nyt vielä pakkasukkoja mieti, kyllä se tästä onnistuu ;) Sen puolesta ainakin peukut pystyssä !!

Assarille piinailupinnaa =)

Täällä kaikki ok. Ainakin toivottavasti. Tällaista odotteluahan tämä, uudet piinaviikot menossa, tälläkertaa aika on vähän pidempi. Ultra on 3.6. Ei kauheasti uskalla antaa tunteiden laukata suuntaan tai toiseen. Tai eihän niille mitään voi, eli fiilikset menee laidasta laitaan. Oireita ei kauheestikaan ole, tai sitten tähän olotilaan on senverran tottunut, että kun esim. palelen kokoajan, niin kuljen villatakki päällä, joten en pääse palelemaan. Piinaavaa odotusta siis..... Mukavaa viikkoa kaikille :wave:

Rudy,rupsukat 4+5
 
Huomenta :flower:

KIITOS kaikille tsempityksistä! Olette ihania!

juu. täällä taas, töissä. PLAAH :/ että väsyttää!!! Risteily meni ihanasti, laivan pubissa oli hyvää alkoholitonta olutta, jota lipittelin kun ystäväni kippistelivät skumppaa kilpaa. Tällä kertaa kerroin kaikille totuuden!! Sanoin suoraan, että kävin eilen hakemassa alkion kyytiin ja koska he tiesivät, ettei sen pitänyt olla kohdallani enää mahdollista, kerroin luovutusmunasoluista. Ja he ottivat asian NIIIN IHANASTI :heart: en saanut kantaa mitään ja koko ajan kyselivät vointiani ja mitä tahtoisin tehdä ja mitä jaksan tehdä. Sain leikkiä oikeesti olevani raskaana. aika helpottavaa....

Simmis: täällä aivan sama oire! Eilen RÄJÄHDIN täysin! kaikki kiukutti ja ärsytti ja mennä vinttasin pitkin kämppää ja siivosin ja motkotin miehelleni. Tyttäremme koetti kiljua kanssani kilpaa, mutta totesin hänelle, että nyt on äitin vuoro kiukutella. JA hän hyväksyi sen täysin. Välillä halasi minua ja sanoi, että "tämä helpottaa kiukkuun". ja kiyllä helpotti. Välillä täytyy saada purkautua!

Mybaby: tiedän niin tunteen... tsemppiä!

Matsalu: piinailu tsemppiä! minulla meni eilen täysin fiilikset ja toivo. Yleensä tuo romahdus tulee pp6. siihen asti jaksan toivoa ja sitten yleensä alkaa se marttyyrivaihe.

Ja tietysti kaikille muillekin pitkää pinnaa ja tsemppiä

oma napa: täällä palelee koko ajan ja väsyttää tautisesti! ja alaselkä on kipeä (johtuu kävelystä Tukholmasta ja shoppailusta) ja KIUKUTTAAAA!! mutta nyt ovat oireeni olleet aina! siirtoja oma-munasolu-hoidoissa 9 ja vain yhdestä plussa ja AINA samat oireet. Kamalinta on tämä väsymys. Aamuisin on olo, että leikatkaa vaikka kädet mielummin kuin että pitää herätä... no ei auta... tällä viikolla onneks vain 4 työpäivää. huoh. ja taas tosi kiireinen viikonloppu... tulee kaverini vauva yökylään, ystäväni häiden suunnitteluilta ja koiranäyttely.. pihaakin pitäisi ehtiä laittaa ja esikoisen kanssa puuhata. su voi taas kaatua sänkyyn puoli kuolleena :headwall:

tämä kuittaa...

assari pp5 (VASTA!!!)
 
Assari, voimia! Onneksi raskaaksi tuleminen ei ole meidän fiiliksistämme kiinni!

Sulla oli sentään paljon parempi onni kavereittesi kanssa mulla. Kerroin vähän kokeilumielessä yhdelle kamulle, että omat hoidot ovat meillä nyt päättyneet - tiesi niistä - ja että nyt ollaan lahjamunasoluhoidossa. No eka reaktio oli, että "siinäpä lapselle ongelma, kun hänet synnyttänyt nainen ei olekaan hänen äitinsä!" Ja kumminkin kyseessä on ihan fiksu ihminen ja hyvä ystävä. No, koko ilta meni siinä sitten valistustoiminnassa. Mutta hyvä opetus sikäli, että tuommoista voi olla edessä, kun yllättäen kertoo lahjasolusta jollekulle asiaan perehtymättömälle.

Oma kohtu: Toinen piinaviikko alkoi! Pp7! Enää viisi ja puoli päivää lusittavaa! Tuntemuksista puheenollen edelleenkään ei tavallaan tunnu mitään, mutta olo on kuitenkin kaikin tavoin paha, raskas ja turvonnut. Näin muodoin tämä on nyt vuorostaan sellainen päivä, että hitusen toivoa on ilmassa. Niinkuin se tosiaan siitä olisi kiinni...
 
Hei taas!

Täällä routa ajoi porsaan kotiin jo eilen ja nyt on ainakin taas hetkeksi kiukku helpottanut...

Vekara, kiitos adenomyoosin selvityksestä, onpa viheliäinen ongelma, mutta onneksi teillä epäily on varmasti ollut turha. :hug:

Matsalu, täällä on ns. samat oireet mitä sulla, eli ei mitään muuta kun yleistä sielun ja ruumiin potutusta. :hug: Aika rankka kommentti muuten sun ystävälläsi oli. :/

Aliisa, se on totta, että kaikilla on omat ns. varmat merkit. Mulla vatsan nippailut eivät ole kertoneet mitään, mutta sitten taas rintojen kipeytyminen on ollut tähän asti varma merkki. No ei sitä tulosta kuitenkaan tiedä kun vasta ajan kanssa. :hug: Minä syön muuten minidisperiiniä, mutta en kortisonia.

Hilleville tsemppiä lääkkeiden ottoon. =)

Rudy, joo kyllä tässä varmaan kohta hoitoon joutuu johonkin pehmustettuun huoneeseen... :LOL: Voimia sinulle tälle piinisjakso kakkoselle! :heart:

Assari, tsemppiä ja ennen kaikkea jaksamista väsymyksen kanssa taisteluun. :hug:

ON: Täällä, kuten taisinkin jo tuossa aikaisemmin todeta, ei ole mitään sen kummempia oireita. Vatsasta ei ole nippaillut, vaikka nyt olisi jo pp4. Toki jotain tuntemuksia on ollut, mutta niitä ei voi lukea miksikään muuksi, kun lääkkeiden vaikutukseksi. Jopa negaa tuottaneessa viime hoidossa mukamas nippaili, mutta nyt ei... Oikeastaan nyt tarkemmin miettien, tuli juuri sellainen olo, että eihän tämä voi mitenkään onnistua, kun ei nippailuja ole ollut. :| No ehkä tästä kiukusta onkin hyvä sitten laskeuta kunnon epätoivon syövereihin seuraavaksi, ettei vaan jäisi joku tunneskaala läpikäymättä... :kieh: :ashamed:

Simmis
 
Ihan vaan lyhyesti mukavaa päivää kaikille ja...

mulla ei plussahoidossa tainnut olla mitään mahanippailuja. Eli nekään eivät taida olla erehtymätön ennustin.

Kiitos tsempityksistä ystävät :)

Rauhallista ja iloista mieltä hormonihuuruihin :wave:
Hilde
 
ALIISA: Mullahan oli kortisonit käytössä 10mg ensin ja sit limisultran jälkeen leku käski nostamaan sen 20mg:aan. Ja mysö miniaspiriini. Ensin 100mg ja sit sen mielenrauhaultran jälkeen tiputin sen 50mg:aan vuotojen takia. Tällä viikolla loppuu sitten se aspiriinikin. Kortisonit loppui rv12. Kortisonit pitäis juu ottaa aamulla, koska tällöin mukailee kehon omaa kortisonituotantoa. Mulle ne aiuheutti ensin kauhean väsymyksen ja sit tuli toinen äärilaita, eli kävi niinkuin ylikierroksilla...kaikki näpyt naamasta hävis ja iho oli muutenkin kuivempi kuin ennen. Nyt on taas normaali tilanne. Niin ja 2 viikkoa kortisonia syötyäni naamani turposi aivan valtavasti. Ns.kuukasvo-ilmiö. Sekin loppui kun ne lopetti.

Bartsu ja M 15+4
 
Matsalu; olen myös saanut kokea, että ystävien kommentit todella saattavat yllättää, eikä aina niin positiivisesti. Esikoisen alkutaipaleesta tiesi noin kymmenkunta läheisintä ihmistä. Opimme kantapäänkautta,että siinäkin oli puolet liikaa :| Tälläkertaa asiasta tai ylipäänsä hoidosta tietää 3 ihmistä ja niissäkin 1 liikaa :| Kerroin onnellisena uutisen äidilleni (hän on ollut auttamassa muutossa ja ajattelin,että ihmettelee kun lepäilen välillä) ja muutenkin halusin jakaa asian hänen kanssaan. Mutta voi mikä virhe :'( Ensimmäinen kommentti; " ai siis ihan ilman hoitoja onnistuitte?" (onnellinen toiveikas ilme), "ei vaan samoin kuin aarteen kanssa". Hän jatkaa: " niin mutta siis ihan omista soluista?" (ilme ei ihan niin toiveikas), "ei kun lahjasolulla, KUTEN AARTEENKIN KANSSA", " aijaa." (pettynyt ilme). Ei onnitteluja, ei mitään. Jatkettiin muuttopuuhia, kuten ennen keskustelun alkua.

Tästä paljastui se tosiasia, että lapsettomuus on isovanhemmillekin varmasti aika kova paikka. Suru oman lapsen puolesta, sekä sitten se ihan oma suru. Mutta pidin itsestään selvänä, että hän ymmärtäisi onnemme. Onhan hän nähnyt kuinka aarre on mullistanut elämämme. Aarre on myös mummille rakas...ainakin toivoisin niin, sillä nuo kommentit ja varsinkin ilmeet kertoivat enemmän kuin tuhat sanaa. On hän nyt sitten kysellyt vointiani ym.. mutta myöhäistä, kun maito on jo kaatunut. Onnitteluja ei ole vieläkään tullut. Toisaalta painotin äidilleni,että vasta ultra selvittää, mitä vatsassa tapahtuu, joten hän varmasti jännittä myös sitä, eikä uskaltaudu onnitteluihin. Tai ainakin näin haluan uskoa. Se mainittakoon vielä, että äitini on jo vanhempi ihminen, eli ei ihan ymmärrä näitä lapsettomuushoitoja. Hän sai minut 40 vuotiaana ja olen ainokainen. Kaikesta huolimatta hän on erittäin rakas ja tärkeä, mutta kommentit tosiaan saattavat sivaltaa syvemmältä kuin niiden sanoja arvaakaan :|

Mutta minä olen asian käsitellyt silloin jo samana päivänä. En miehellekään kertonut, hän olisi varmasti hermostunut ja sanonut suorat sanat anopille... En anna kuitenkaan edes tuon pilata tätä iloa, joka toivon mukaan jatkuu lopun elämääni :heart:

Rudy ja rupsukat =)
 
Piti vielä mainita, että olemme äitini kanssa hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikin puolin esim. äitini on lyhyt, minä 20 cm pidempi, äitini on tumma, minä punatukkainen ja pisamat naamalla jne. Puhumattakaan sitten luonteistamme; äiti on äkkipikainen ja hätäilevä, minä rauhallinen (tästä voi kyllä mies ja aarre olla toista mieltä :LOL: ) jne. Ja ihan äitini soluista olen alkuni saanut, vaan niin on isän geenit tulleet vahvempina =)
 
Ai niin Rudy, kysyit noista poppakonsteista, mutta ei mulla ole mitään erityistä. Kahvin ja alkoholin käyttöä olen rajoittanut, vaikka eipä niissä paljon rajoittamista ole ollut tähänkään asti. Ja yrittänyt Hillevin ohjeita noudattaen pitää jalat lämpimänä.

Ne äidit, ne äidit! Ehkä edellisessä sukupolvessa on vielä meitäkin syvemmällä käsitys lapsen geneettisen alkuperän merityksestä. En itsekään oikein ymmärrä, miten selittäisin asian 70+ äidilleni, että siitä hyvä tulisi.
 
Täytyy kommentoida tuohon vanhempien suhtautumiseen. Meillä äitini (70+) on ollut aivan ihana alusta lähtien. Kun kerroin lapsettomuudestani hän lohdutti ja myöhemmin jopa totesi, ettei hän nyt olisi koskaan niin itseään mummona nähnytkään. Ja pah, ihminen oli siinä vaiheessa odottanut mummoutaan jo kymmenen vuotta. =) Meidän lahjasoluhoidoista hän tietää, mutta silti aina selittää, kuinka meidän muru on ihan HÄNEN näköisensä. :heart:

Mutta sitten isäni... En halua tässä edes kirjoittaa mitä kaikkia hän on sanonut ja tehnyt varmistaakseen itselleen geneettisiä jälkeläisiä (olen nimittäin ainut lapsi)... Näin ollen emme kertoneet hänelle lahjasoluhoidosta ja murun synnyttyä hän on saanut jälleen elämänsä hallintaansa. :| Miehen hirteisellä huumorilla todettuna, "isäsi on jo niin vanha, että antaa sen papan kuolla onnellisena"...

Joka tapauksessa Rudy, :hug: . Itselläni kesti vuosia antaa isälleni anteeksi, mutta helpommaksi elämäni muuttui, kun hänen rajoitteensa ymmärsin. Omat vanhemmat voivat loukata todella pahasti kommenteillaan ja teoillaan.

Matsalu, nuo 70+ äidit voivat yllättää todella positiivisesti suhtautumisellaan. =)

Simmis
 
Melkoinen piinailijoiden joukko, tsemppiä ja niitä plussasäteitä kaikille!

Mybaby :hug: Hyvä, jos olette päässeet negankin kanssa sinuiksi, vaikka plussaa tietysti sinullekin piinatoverini viimiseen asti toivon! Varmasti tilannetta katsoo vähän eri vinkkelistä, kun natiainen on jo olemassa. Itseä kun eniten ahdistaa ajatus siitä ettei saada ollenkaan lasta, keinot alkaa olla vähissä kun mies ei adoptioon tai sijaisvanhemmuuteen lämpene.

Simmis anteeksi, mutta mua alkoi naurattaa tuo pakoreissusi.

Matsalu meille jäi pakkaseen vielä kahdeksan alkiota. Nythän sulatettiin neljä, joista kaksi selvisi siirtoon, joten uskoisin pariin yritykseen vielä olevan aineksia.

Aliisa mulla on ollut prednisoloni kierron alusta asti 10mg ja siirrosta nostettin viideksi päiväksi 30mg. Siirrosta olen syönyt myös miniasperinia, eikä mitään hengenahdistusta ole ollut. Mulla on atooppinen iho ja allergiaa, joten olen kokenut kortisonit vaan hyödyksi, kun iho on pysynyt rauhallisena eikä siitepölykaudesta huolimatta ole allergiakaan vaivannut.

Vekara mun korvaan siirto kp 16 kuulostaa ihan normaalilta. Omilla soluilla tehdyissä hoidoissani siirrettiin aina noilla main, siksi olenkin nyt hämmästellyt lähempänä kp 20 tehtyjä siirtoja.

Assarin hoitouutisiin oli suhtauduttu ihanasti =) Onnellinen!

Toista sitten Matsalun ja Rudyn lähipiirissä. Toivottavasti olette onnistuneet jättämään nuo kommentit taka-alalle, kaikki ihmiset ei vaan tiedä mistä on kyse eivätkä osaa valita sanojaan ja ilmeitään tilanteisiin sopiviksi. Pääasia että itse tiedätte mikä on paras ratkaisu omaan elämäänne, oli muut mitä mieltä hyvänsä.

Tilanneraportti omasta navasta: Täällä vuoto ei ollut kovin runsasta (psh:llä pärjäsi), muuttui ruskeaksi ja päivän tuhruttuaan lakkasi kokonaan. Vastaavaa tulee yleensä ennen kuukautisia, mutta tosiaan zumejen ja lugejen kai pitäisi pitää vuodot poissa. Kävin tänään veritestissä, joten nyt odotetaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä positiivista yllätystä. Tulos tulee ennen neljää, mutta voi olla että palaverin takia pääsen soittamaan tuloksen vasta aamulla. Testitulokseen asti aion jatkaa lääkkeitä joka tapauksessa.

Vielä parin tunnin piinailu,
Marru
 
Marru, kirjoitimmekin samaan aikaan :). Pidetään todellakin peukut pystyssä verikokeen tuloksesta!!! Käy nyt edes ennen neljää vaikka hakemassa "papereita" tai "naistenhuoneessa", jotta saat tulokset. :D

Joo, ja saa tuolle mun "elämää suuremmalle pakoreissulle" nauraa vapaasti. Tosi hölmöä toimintaa aikuiselta ihmiseltä! :D :LOL:

Simmis
 
Marru, minä kanssa pidän peukkuja! Pitääkö sulla muka pokka odottaa tulosta huomiseen? En usko! ;) Kävi kuinka tahansa, teillä on mahtavat pakkasvarannot, joten ei mitään hätää.

Simmis, eihän tuo pakoreissu nyt niin paha ollut! Menit sentään vain omalle mökille ja ilmoitit, minne menet. Tommoisilta reissuilta on ihan kunniallinen paluutiekin olemassa. Oliko mukava sovinnonteko? =)

Joo, sitä kun on itse näitä juttuja kuukausikaupalla pohtinut ja ottanut selvää kaiken maan ja taivaan väliltä, ei äkkiseltään osaa kuvitellakaan, miltä se aivan asiaan perehtymättömästä kuulostaa. Ihmisten reaktiot voivat varmaan olla aika primitiivisiäkin.

Äidilleni olen suunnitellut seuraavanlaista selitystä: Kuvittele, etta rakkaalla vävylläsi olisi ollut ihan pieni, äiditön vauva, kun minä hänen kanssaan tapasin. Tottahan olisin ruvennut tälle vauvalle äidiksi. Tämä lahjasoluvauva on sitä paitsi vielä enemmän minun, kun olemme asian yhdessä suunniteleet ja minä vauvan synnytän. Vauva ei tunne ketään muuta äitiä kuin minut eikä ketään muuta mummia kuin sinut.

Mutta vielä emme ole kertoneet vanhemmille mitään emmekä kerrokaan, jos raskaus ei ala.
 
MARRU: Täällä kanssa peukut ja varpaat pystyssä. Mulla oli just samanlailla tässä plussakierrossa, kun luulinkin jo, että menkat alkaa (mahakin oli kipeä ) eikä ikinä ole ennen PAS:eissa mitään vuotoja ollut....

Bartsu

 
Matsalu Ei kestänyt pokka odottaa aamuun, sen sijaan pokkana ilmoitin pomolle joutuvani poistumaan aikaisemmin ;)

Anteeksi kaikille ennenaikainen huolestuttaminen/huolestuminen :ashamed:
Plussa tuli :D :D Niin uskomattomalta kun se tuntuukin! Toivottavasti riemua kestää pidempään kuin viimeksi, jolloin jo testipäivän iltana alkoi runsas vuoto, tosin nyt hcg oli reilusti korkeampi.

Pää pyörällä,
Marru
 
Olemme olleet Suomessa sukuloimassa parisen viikkoa ja olin sen aikaa nettipimennossa. Lahetan sulle yv:ta taman viikon aikana. Oli hauskaa kun Suomessa tuttavat ja sukulaiset olivat sita mielta, etta vauva on selvasti mun nakoinen! Tama johtuu ilmeisesti siita, etta vauva on vaalea kuten minakin ja mieheni taas on tyypillinen fransmanni eli tummat silmat, ruskea tukka. Eiks sulla ole viimeinen PAS tassa kuussa Riikassa? Koska se on?

Suzyannelle lampimat onnittelut Vilin syntyman johdosta :flower: Nama uutiset aina niin lammittavat sydanta. Miten on vauva-arki lahtenyt pyorimaan?

Aliisalle tsemppia piiniksiin - jannitan kovasti puolestasi.

Aurinkoisia terveisia Belgiasta Watrossilta
 

Yhteistyössä