Kylläpä tämä jengi on herännyt "talvihorteista", kun on ollut niin vilkasta keskustelua! =)
Ihan ensiksi Almalle pahoittelut negasta ja, kuten moni onkin jo täällä todennut, hyvä että teillä mennään taas täysillä puskien eteenpäin.
BMK:lle myös täältä erittäin paljon lämpimiä ajatuksia! :flower: Mulla aina silmät kostuu, kun ajattelenkin sitä, ettei meillä olisi tuota maailman ihaninta pientä ihmistä elämässämme, ellei juuri meidän luovuttaja olisi tehnyt omaa luovutuspäätöstään.
Bartsulle ja Kauniskuulle edelleen oikein rauhallisia masunkasvatuskuukausia. :heart:
Matsalu, kuten Kauniskuu ja Aliisa tuossa totesivatkin, niin kaikki tunteet ovat "sallittuja". Tärkeintä on antaa niiden (tunteiden) tulla ja mennä omia aikojaan. :hug:
Toivottavasti Rudyn huurunenut olisivat päässeet onnellisesti kohdun hellään huomaan...
Mybabylla ja Marrulla on myös pian jännät paikat, mutta onneksi ainakin teidän limikset ovat hienosti kasvaneet.
Omaa napaa, täällä on zumeja nappailtu nyt viidettä päivää ja minusta on kuoriutunut todella pahansisuinen akka... mielialat heittelevät, olo on turvonnut ja naamassa on enemmän finnejä mitä koskaan aikaisemmin on ollut edes murrosiässä... Lisäksi mies onnistui eilen kaatamaan kiehuvaa vettä suoraan perhekalleuksiensa päälle, niin pahasti että sai jopa palovammoja. Mielialaani kuvaa hyvin, että hänen toivuttua pahimmasta kivusta, minä olen alkanut mielessäni manailemaan, että siinäkö nyt sitten keittyivät kaikki "meidän siimapäätkin" hengiltä... :headwall: :ashamed:
Tsemppiä edelleen kaikille hoidon eri vaiheisiin toivottaen,
Simmis
Ihan ensiksi Almalle pahoittelut negasta ja, kuten moni onkin jo täällä todennut, hyvä että teillä mennään taas täysillä puskien eteenpäin.
BMK:lle myös täältä erittäin paljon lämpimiä ajatuksia! :flower: Mulla aina silmät kostuu, kun ajattelenkin sitä, ettei meillä olisi tuota maailman ihaninta pientä ihmistä elämässämme, ellei juuri meidän luovuttaja olisi tehnyt omaa luovutuspäätöstään.
Bartsulle ja Kauniskuulle edelleen oikein rauhallisia masunkasvatuskuukausia. :heart:
Matsalu, kuten Kauniskuu ja Aliisa tuossa totesivatkin, niin kaikki tunteet ovat "sallittuja". Tärkeintä on antaa niiden (tunteiden) tulla ja mennä omia aikojaan. :hug:
Toivottavasti Rudyn huurunenut olisivat päässeet onnellisesti kohdun hellään huomaan...
Mybabylla ja Marrulla on myös pian jännät paikat, mutta onneksi ainakin teidän limikset ovat hienosti kasvaneet.
Omaa napaa, täällä on zumeja nappailtu nyt viidettä päivää ja minusta on kuoriutunut todella pahansisuinen akka... mielialat heittelevät, olo on turvonnut ja naamassa on enemmän finnejä mitä koskaan aikaisemmin on ollut edes murrosiässä... Lisäksi mies onnistui eilen kaatamaan kiehuvaa vettä suoraan perhekalleuksiensa päälle, niin pahasti että sai jopa palovammoja. Mielialaani kuvaa hyvin, että hänen toivuttua pahimmasta kivusta, minä olen alkanut mielessäni manailemaan, että siinäkö nyt sitten keittyivät kaikki "meidän siimapäätkin" hengiltä... :headwall: :ashamed:
Tsemppiä edelleen kaikille hoidon eri vaiheisiin toivottaen,
Simmis