Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Solakka silakkaoikein paljon onnea matkaan sinun pienelle kyytiläiselle! Nyt vaan kaikki peukut pystyyn mitä täällä on! Hienoa, että saitte noin hyvän alkion matkaan! On tuttu tunne, että kaikki pitäisi olla kunnossa ja mahdollista, mutta silti ei uskalla toivoa liikaa. Mutta kaiken jälkeenkin on silti olemassa se toivo!

Asriel onpa tosi ikävää, että teille on noin luvattu hoito ja sitten saakin vaan odottaa lisää. Kun se yksi päiväkin tuntuu pitkältä odotukselta tässä vaiheessa! Toivotaan, että kaikki odotus vielä palkittaisiin parhaalla mahdollisella luovuttajalla!

Aliaana tuo sama rumba kummittelee jo minunkin mielessäni ja rahat... Kai se on sitten vaan jaksettava aloittaa, jos tulevasta hoidosta ei onnistu. Olen kyllä ihan varautunut jo, että näin käy. Mietin, että pitäisikö jo nyt ilmoittautua jonoon, niin ei olisi sitä stressiä viimeisestä hoidosta?! Olisi ainakin valmiina jonossa. On tämä vaan tätä ainaista odotusta...ja vaikka kuinka yrittää, niin aina tämä lapsihaave on vaan melkein päivittäin mielessä. Pitää keksiä iloisia juttuja syksyyn!


Rauhallisia ja toiveikkaita sekä kynttilänvalosia iltoja kaikille!

 

Solakka Silakka kovasti onnea pikkukyytiläisen alkaneelle matkalle.

Lumeton hyvää odotuksen jatkoa sinulle.

 

SS, ihan mahtavia uutisia!! Nyt peukut pystyssä.


Paulanna, kyllähän sä sen voit kuljettaa vaikka käsimatkatavarana. Kun sulla on resepti mukana niin asia on bueno. Omaan käyttöön lääkkeitä saa kuljettaa (resepti mukana), oli ne mitä myrkkyjä tahansa.

 

SolakkaSilakka...jeiiii...olipas kiva kuulla hyviä uutisia =) Toivotaan, että pikkuinen pesiytyy hyvin ja turvallisesti uuteen kotiin. Kaikkea hyvää piinisviikolle !!!!

 

Solakka Silakka Positiivisia tuulahduksia piinisviikoille ja toivotaan että kyytiläinen löytää hyvän paikan mihin tarrautua =)

 

Kiitos paljon piinailutsempeistä. :flower: Tässähän tulee kohta suorituspaineita
Täällä pp3 ja kovasti yritän kuulostella kiinnittymisoireita, kun näinä aikoina kai sen kiinittymisen pitäisi tapahtua (3 päiväisellä alkiolla) , mutta ei tunnu vaan missään :ashamed: Lugeoireet tunnistan kyllä, enkä erehdy niitä luulemaan enää raskausoireiksi. Suuri lugeannos mulla on aina tehnyt päänsärkyä ja huimausta. Mitään muita lääkkeitä en saanut piinisajalle lugejen lisäksi kuin estrogeenin.

Porskutellaan eteenpäin.. hyvää lokakuun alkua kaikille palstasiskoille!

 

SS älähän nyt vielä hätäile ! Alkio hakee x aikansa paikkaa ennenku kiinnittyy. Kaverille tehtiin hoito blastoilla (6pv viljely) ja oletetta viiltävä kiinnittymiskipu tuli vasta pp6 kohdalla! Tsemppiä paljon piinistelyyn. Koetahan nyt ottaa se pinon plussa ettei mee ihan masenteluksi koko homma! Sussa on nyt kova luotto !!

 

SS: onnea kyytiläisestä ja tsemppiä piinaan.

).( Estrofemiä mennyt nyt 3 pv ja 10.10.12 olis ultra. Kortisonia ohessa.

Tarttoon suunnataan viikolla 42

 

SolakkaSilakalle rauhallisia piinapäiviä
Tyyne 73 perässä tullaan Tarttoon; mulla eka ultra 11.10 ja siirto sitten loppukuusta/marraskuun alussa; vielä tarkentuu tässä matkan varrella.
Vähitellen alkaa taas toivo heräämään

 

Voihan piinapäivä! Täällä pp6 käynnistynyt eikä tunnu missään. Ei kiinnittymiskipuja, ei vihlontaa, nipistyksiä, ei mitään ole ollut. Ei edes suolistokipuja joita voisi halutessaan kuvitella raskausoireiksi : / Lugejen laiton jälkeen on ollut vähän aikaa huonoa oloa ja väsymystä, mutta sekin menee ohi. Viikon päästä on testi jo tehty ja sitten tietää. Vaikka kroppa sanoo etten voi olla raskaana, niin mieli toivoo, että jos sittenkin..

Paulanna ja Tyyne onnea teille tulevaan!

 

Paulannalle ja Tyynelle tsemppiä tulevaan!

SS, voihan piina! Niin,eipä sitä mistään voi oikeen päätellä! Nyt toivotaan vaan parasta. Onhan niitä plussia satanut täysin oireettomille (?). Vaikka itsestäni kyllä tuntuu, et sitä sitä tuntee kroppansa hyvin ja tässä matkan varrella ne pienetkin plussa/negaviitteet huomaa : /.

ON: ei mitää uutta..

 

Tervehdys naiset!
Täällähän onkin, samoihin aikoja hoitoihin kuin minulla, 10.10 ultra ja vkolla 42 siirto.
SS Jospas kuitenkin, pidetään peukkuja=)

 

Katrin: missä olette hoidossa? Minulla myös ultra 10.10. keskiviikkona, jolloin kuulee siirtopäivän (ti tai ke)

tyyne

 

Hei taasen.

Tsemiä kovasti kaikille tuleviin hoitoihin.

SolakkaSilakalle oli pakko tulla sanoon että relaa nyt vaan =), mulla ei näissä kummassakaan raskaudessa ollut alussa mitään kiinnittymisoireita, joten ei niitä tartte tulla ja ei kyllä ollut mitään muutakaan erityistä oireitta näillä piinaviikoilla.

ON: Tällä kaikki mennyt hienosti. Tyty jo 4 kuukautta ja isovelikään ei ole enää mustasukkainen vaan kovasti tykkää vauvasta ja on tosi innostunut kun Tyty hymyilee ja ottaa kontaktia häneen. Joskus kun vauva vahingossa ottanut hiuksista kiinni niin tuo innoissaan päätä lähelle että vauva ottaisi taas hiuksista kiinni.

Minni

 

tervehdys Minni! Ihania vauvakuulumisia ja elämäniloa teillä. Ja todella kannustavaa, ettei mitään oiretta ollut sinulla.

Täällä tosiaan pp8 ja aivan negalta tuntuu, jos siltä voi tuntua. Luget ärsyttää emättimessä välillä paljonkin ja pientä tissikipua niistä, siis ihan samanlaista kuin normaalikierrossa. Katsotaan nyt piinis loppuun, mutta meinaahan tämä taas masentaa. Vaikka on meillä toki ilon aiheitakin tulossa. Lauantaina saapuu eläinvauvoja ja kuukauden päästä muutama lisää. Pikku tipuja isompien seuraksi ja uutena lajina karitsoja. Tänään vapaapäivä ja tallin siivousta uusille asukeille :heart:

Ihanaa viikonloppua kaikille ja kiva kun Katrin pääsee myös hoitoa aloittelemaan!

 

Tyyne73 Tartoon mekin ollaan menossa ja tosiaan samat ajat meillä, jännää

Melkosen kivahan se on että vihdoinkin nämä hoidot sitten on jo tässä pisteessä!!
Taukoahan meille tuli n. 1.5v. edellisistä, jotka tehtiin vielä omilla.
Oletteko saaneet mitään tietoja luovuttajasta, että monta munista on tulossa? Meillähän vaihtui luovuttaja alkumetreillä, valitsemamme luovuttaja sairastui ja lääkäri valitsi uuden. Kovasti hän kehui hyväksi luovuttajaksi, toivottavasti näin on.
Mukavaa viikonloppua kaikille, nyt sadekamppeet päälle ja lähden lenkille koirien kanssa.

 

SS kuulumisia taas kurkin ! Millon ajattelit testailla? Voi miten ihana, mun haaveeni on aina ollut asua jonkisortin maatilalla vaikken nyt ehkä satapäistä karjaa haluaisikaan. Mut siis jossain muualla kuin kaupungin vilinässä.

Miten muuten olette ajatelleet elämää eteenpäin (mahdollisen) lahjasolulapsen kanssa? Aiotteko kaikki kertoa lapselle alkuperän? Me ollaan pidetty itsestään selvänä että lapsen on oikeus tietää tarinansa. Kamalinta olisi jos hän kuulisi asiasta jostain kiertotietä. Mut sitä mä olen monesti pohtinut, että miten tällaisen lapsen identiteetti kaikenkaikkiaan rakentuu..siis kun jokainen meistä jollain tapaa peilaa omaa persoonaansa sukunsa ihmisiin. Tunteeko hän itsensä irralliseksi tai jotenkin ulkopuoliseksi? Toki tiedän että identiteetti rakentuu myös perheen sisällä, kasvatuksen ja olosuhteiden seurauksena, mutta tuleeko hänelle joskus sellainen olo, et miks vaikka tempperamentti on mitä on jne? Hankala pukea ajatuksia sanoiksi. Olisi hauska joskus kuulla aikuisten lahjasolulapsen ajatuksia..

 

Asriel, noita samoja ajatuksia olen monesti miettinyt. Meillä on yksi lapsi, joka on saanut hoidoilla alkunsa (omlla sukusoluilla) ja hänelle siitä on aina kerrottu (ikätason ja kysymysten mukaan). Tarkoitus on kertoa tälle tulevalle kaverille myös alusta asti, mutta esikon tarinaan pitäisi lisätä se, ettei äidillä ollut enää omia siemeniä, vaan lääkäri auttoi löytämään tädin, joka niitä lahjoitti (tai jotenkin tällaista tarinaa mukaillen). Se psykologi, jolla ennen lahjasoluhoitojaen alkua käytiin antoi yhteystiedot englantilaiseen paikkaan, josta saa kuvakirjoja lapselle kertomiseen sekä myöskin mistä tietoa ja kertomuksia lahjasolulapsien omista kokemuksista.

Perheet ja lapset on kumminkin tietysti erilaisia, kaikki eivät halua kertoa ja se sopii heille. Me saatiin Suomesta luovuttaja ja lapsella on mahdollisuus saada aikuisenä hänen yhteystietonsa ja vastaukset kysymyksiin, jotka häntä mahdollisesti askarruttavat. Mulle se on ollut tärkeä asia, sillä noissa lahjasolulapsien tarinoissa monille on ollut tärkeää (mutta ei kaikille) tietää biologisesta alkuperästään vaikka he ovatkin pitäneet oikeana äitinään sitä ihmistä, jonka kanssa ovat asuneet. Just noiden tempperamentti- jne. asioiden takia.

Kyllä tätä asiaa varmasti vielä monasti tulee mietittyä ja monta uutta mietettä tulee vastaan.

Peukkuja SS:lle ja kaiklle muille piinailijoille ja hoitoon menijöille!

 

Sunnuntaita! Täällä jo pp10. Olisin varmaan jo testannut, vaan ei yhtään testiä kaapissa. Haen huomenna töihin mennessä apteekista ja testaan sitten tiistai-aamuna. Oikeastaan olen nauttinut siitä, etten vielä ole testannut Saan vielä hetken kuvitella, että olisinkin raskaana. Joo 50% ajasta tuntuu, että en ole ja välillä tuntuu, että olen. Lieviä tissioireita on ollut ja emättimen seudulla painostavaa tunnetta, mutta kaikki lienee lugejen aikaansaannoksia??

Kelasin viestejä ja oireita kevään negasiirrosta, silloin ei mitään oireita ollut ja tuo sama painostava alapään tunne ja tuloksena nega. 2010 plussasin tuoresiirrosta, silloin ei myöskään muita oireita, kuin plussan aikaan päänsärkyä ja järkyttävän kova alaselkäsärky, paitsi silloin oli myös selkeät menkkakivut mukana ja ruskeaa vuotoakin jo tuli näihin aikoihin. Mutta siihen ei voi varmaan edes verrata, koska siinä hoidossa ei ollut jarrutusta ollenkaan ja se mukaili luonnollista kiertoa paljon enemmän. Ja se plussa meni viikossa kesken.

Eilen tuli tipulaan kananuorikoita. Ovat vielä niin pieniä, että piipittävät. Laitettiin ne eristysselliin, että muut kanat ei pääse niitä nokittamaan. Täytyy katsoa kauanko niitä pidetään erillään, että vähän ehtivät tottua toistensa olemassaoloon. Kanoilla kuitenkin on nokkimisjärjestys ja nää tulokkaat on alinta kastia, mutta toisaalta piipitys suojelee niitä ja aikuisten kanojen pitäisi ymmärtää, että ovat vielä lapsia. Sitten kun alkavat kiekumaan, ovat tarpeeksi vahvoja fyysisesti eli pääsevät juoksemaan karkuun tai nokkasemaan takaisin.

Ihanaa sunnuntaita palstalle :flower:

 

Huomenta,
Viime yönä heräsin jo neljältä. Tuli se tuttu tunne ennen menkkoja: hikoilupuuska ja kylmä otsa. Vaikea selittää sen tarkemmin, mutta se on aina merkannut kierron nollausta ja menkkojen alkua. Valvoin varmaan pari tuntia, kun tiedän tuloksen jo nyt varmasti. Ei enää merkkiäkään mahdollisesta raskaudesta. Tähän asti olen voinut edes kuvitella että olisin raskaana, nyt en voi sitäkään. Tiedän että pitäisi olla loppuun asti positiivinen ja uskoa että plussa sieltä tulee, mutta mitä minä sillä voitan? Pitää olla itselleen rehellinen vaikka kirpaisee. Teen tietysti huomenna testin ja pari päivää eteenpäin, sitten vasta lopetan lääkkeet eli hoitosuunnitelman mukaan mennään.

Tässä vaiheessa on vaikea uskoa onnistumiseen myöhemminkään. Meillä on pakkasessa yksi olki huonompia soluja, täytyy ne tietysti katsoa, mutta tämä toivo, joka hoidossa herää ja sitä seuraavaa pettymys on mulle aina paha paikka.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille:wave:
T. SS

 

SS höpisis. Mulla kans hikoiluaallot tiesi negaa ja menkkoja molemmissa siirroissa, mut kaverilla taas erittäin vahvaa plussa (kaks lähti alulle). Että eipäs vielä heitellä yhtään kirvestä kaivoon.
Ja yleensä lievä masennus/epätoivo ja aamujen valvominen on vaan hyvä merkki plussasta
Alahan testailla niin saadaan säpinää pinoon !!!

Muoks kirjoitus virheet..

 

SS nyt et vielä luovuta !!! Ainenkaan minä en voi sanoa mitään tuntemuksista; molemmissa siirroissa erilaiset ja molemmat negaa...
Pidän sulle sydämestäni peukkuja:heart:

 

Olen ollut myös jännityksessäsi mukana Solakka Silakka! Vielä vaan uskotaan, monenlaisia oireita voi tulla tai olla tulematta tässä vaiheessa vielä. Toivoisin todella, että sinulla onnistaisi!

Oma tilanteeni on vähän erikoinen. Minulla testattiin näiden epäonnistumisten vuoksi nyt keliakiaa ja siinä samalla työterveyslääkäri määräsi taas kilpirauhaskokeenkin. Keliakiaa ei ollut, mutta lievää vajaatoimintaa kyllä. Tämä tulos oli aika selittävä. Toivoisin, että saisin edes lievän lääkityksen. Muistelisin, että aiemminkin nämä arvot ovat olleet melko alhaisia, mutta rajoissa. Tästä löydöstä voisi olla suurtakin apua, mutta katsotaan nyt mitä lääkäri sanoo.

Paljon peukkuja vielä sinulle SS ja muillekin!

 

Huomenta,
Täällä testattu Apteekin omalla nega. :headwall: Mutta jatkan testailua vielä pari päivää. Eilen illalla tuli töissä aivan omituinen olo. Aivastin ja alamahaan ilmestyi kuin nyrkin kokoinen painava kivi. Siellä se tuntui koko yön ja vaivaa vieläkin. Lisäksi kurkkua kuivaa ja janottaa, olo on hieman kipeä. Huoh!

T. SS pp12

 

Olen pahoillani SS:hug:...Tuntuu niin väärälle, että pelkkää negaa koko pino. Nyt on vaikeaa enää uskoa onnistumisiin, miksi ?????
Voimia jaksaa ja eihän sitä koskaan tiedä, joku on saanut posit. tuloksen vasta just pp14...Toi apteekin ei taida kovin herkkä olla...