Luovutettu munasoluhoito, vol. 2
- Viestiketjun aloittaja Hillevi
- Ensimmäinen viesti
Hei kaikille aika pitkästä aikaa,
Työt pitäneet kiireisenä, eikä oikein jaettavaakaan ole ollut ennen tätä päivää. Jos ja jos, mutta mahdollisesti pääsemme hoitoon joulukuussa. Toivo on taas herännyt, vaikka välillä tuntui että parempikin kun nukkuu. Kunhan selviää nuo jossittelut, kerron vähän enemmän.
Ajatella, jos tämäkin maratoonari (vuodesta 2004 toivottu lasta) vielä saisi tilaisuuden...
Kaikille tasapuolisesti jaksuja vaiheisiinne! :heart:
Hillevi
Työt pitäneet kiireisenä, eikä oikein jaettavaakaan ole ollut ennen tätä päivää. Jos ja jos, mutta mahdollisesti pääsemme hoitoon joulukuussa. Toivo on taas herännyt, vaikka välillä tuntui että parempikin kun nukkuu. Kunhan selviää nuo jossittelut, kerron vähän enemmän.
Ajatella, jos tämäkin maratoonari (vuodesta 2004 toivottu lasta) vielä saisi tilaisuuden...
Kaikille tasapuolisesti jaksuja vaiheisiinne! :heart:
Hillevi
Isänpäivälahjaksi syntyi 9 pisteen pitkätukkaprinsessa klo 13.34. Pituus 48 cm ja painoa 3400g.
Laskettuna päivänä alkoi lähteä limatulppaa ja illalla noin 10 aikaan alkoi supistella. Kolmelta heräsin kipeisiin supistuksiin ja odoteltiin kotona melkein viiteen asti että ne tuli n.5min välein. päätettiin kävellä raikkaassa ilmassa sairaalaan (n.500m päässä..) ja sairaalassa olin mukavasti auki ja kalvot pullotti. Supistuksia tuli n 5min välein ja n. 9 aikaan oli 8cm auki ja kalvot tosi pulleella auki. Lekuri puhkaisi kalvot ja supparit vähän hiipui. Oksitosiinia suoneen ja ponnistusvaiheeseen. Ponnistussupistuksia tuli aika harvoin ja vauva hinautui "eestaas" kanavassa joten oli aika väsyttävä kokemus.. Mut se "hyöty" siitä oli ettei tarvinnu leikata eikä tullu repeämiä. Joten avautuminen oli nopea mutta ponnistusvaihe kohtuu pitkä. Neiti syntyi tukka hulmuten 13.34.
Tosi positiivinen kokemus. Olo kivuton ja hyvä urakan jälkeen. Toki alakerta hellä ja pullottaa
Kaipa sen joskus omaks tunnistaa.
Maitoa alkanu tuleen ihan hyvin vaikka alkuun tuntu et ei tule mitään. Mut n. tunnin välein työnsin tissille pari eka päivää ja se kannatti! Vieläkin menee väliin usko et tuleeko koska nää ei mitänkää vuoda holona mutta vauvan paino noussu hyvin ja tyytyväinen on joten uskoa täytyy.. Eli ei kannata heti luovuttaa
Ruokaa uppoa hullunlailla, koko 9kk pikkuannoksien syönti on mennyttä aikaa. Ja janottaa hulluna. Ja kun raskaana ei missään ollu turvotusta, päin vastoin, niin nyt pönöttää nilkat ja luomet Hormonit on hauskoja. Mut energiaa on vaikka muille jakaa .
Onnellinen ja kiitollinen ja elämänvoimaa puhkuva Kauniskuu ja neiti näpsä.
Laskettuna päivänä alkoi lähteä limatulppaa ja illalla noin 10 aikaan alkoi supistella. Kolmelta heräsin kipeisiin supistuksiin ja odoteltiin kotona melkein viiteen asti että ne tuli n.5min välein. päätettiin kävellä raikkaassa ilmassa sairaalaan (n.500m päässä..) ja sairaalassa olin mukavasti auki ja kalvot pullotti. Supistuksia tuli n 5min välein ja n. 9 aikaan oli 8cm auki ja kalvot tosi pulleella auki. Lekuri puhkaisi kalvot ja supparit vähän hiipui. Oksitosiinia suoneen ja ponnistusvaiheeseen. Ponnistussupistuksia tuli aika harvoin ja vauva hinautui "eestaas" kanavassa joten oli aika väsyttävä kokemus.. Mut se "hyöty" siitä oli ettei tarvinnu leikata eikä tullu repeämiä. Joten avautuminen oli nopea mutta ponnistusvaihe kohtuu pitkä. Neiti syntyi tukka hulmuten 13.34.
Tosi positiivinen kokemus. Olo kivuton ja hyvä urakan jälkeen. Toki alakerta hellä ja pullottaa
Kaipa sen joskus omaks tunnistaa.Maitoa alkanu tuleen ihan hyvin vaikka alkuun tuntu et ei tule mitään. Mut n. tunnin välein työnsin tissille pari eka päivää ja se kannatti! Vieläkin menee väliin usko et tuleeko koska nää ei mitänkää vuoda holona mutta vauvan paino noussu hyvin ja tyytyväinen on joten uskoa täytyy.. Eli ei kannata heti luovuttaa
Ruokaa uppoa hullunlailla, koko 9kk pikkuannoksien syönti on mennyttä aikaa.
Ja janottaa hulluna. Ja kun raskaana ei missään ollu turvotusta, päin vastoin, niin nyt pönöttää nilkat ja luomet Hormonit on hauskoja. Mut energiaa on vaikka muille jakaa .Onnellinen ja kiitollinen ja elämänvoimaa puhkuva Kauniskuu ja neiti näpsä.
DREAMILLE pahoittelut negasta :hug: ja onnea tulevaan passiin!!
ONNIUNELMALLE myös onnea hoitoon ja ALIISALLE tsemppiä :hug: !!
MATILDALLE rentouttavaa lomaa B) !!
KAUNISKUULLE ja perheelle lämpimät onnittelut :heart: !!
MINNILLE positiivista mieltä !!
NENNULIINI, mites siellä jaksellaan??
HILLEVI, mukava oli kuulla, laitan yv;tä.
- VEKARA -
ONNIUNELMALLE myös onnea hoitoon ja ALIISALLE tsemppiä :hug: !!
MATILDALLE rentouttavaa lomaa
B) !!KAUNISKUULLE ja perheelle lämpimät onnittelut :heart: !!
MINNILLE positiivista mieltä
!!NENNULIINI, mites siellä jaksellaan??
HILLEVI, mukava oli kuulla, laitan yv;tä.
- VEKARA -
Onnea Kauniskuu ja koko perhe! Olipa ihanaa!
Minni, älä ole apeana, ei kai niitä oireita koko ajan ole, hyvin kaikki menee!
Hillevi, toivon sydämestäni maratoonille parasta mahdollista päätöstä!
Itsellä vähän sellaset menkkamaiset kivut jatkuu ja rinnat kipeenä, tarkoittaako että menkat alkais ilman noita lääkkeitä vai miten voi pienet alkiot siellä???? Yhtä epätietoisuutta. Uskaltaisko sitä testailla... pp8
Minni, älä ole apeana, ei kai niitä oireita koko ajan ole, hyvin kaikki menee!
Hillevi, toivon sydämestäni maratoonille parasta mahdollista päätöstä!
Itsellä vähän sellaset menkkamaiset kivut jatkuu ja rinnat kipeenä, tarkoittaako että menkat alkais ilman noita lääkkeitä vai miten voi pienet alkiot siellä???? Yhtä epätietoisuutta. Uskaltaisko sitä testailla... pp8
Onnea Kauniskuu, tuore äiti!! =) Ihanaa pikkuprinsessa... voi... :heart:
Teekuppi, kyselit mun testausta. Kyllä mä vasta silloin torstaina ajattelin testata. Sain siis testin mukaan klinikalta, veritesti olisi sitten vasta edessä, jos jotain viivaa näkyisi. Niinkuin Aliisa taisi infota, ollaan samassa paikassa hoidossa Aliisan kanssa. Mites sulla teekuppi, onko millaisia fiiliksiä? Mulla menee välillä niin, että unohdan koko asian. Taidan vähän ennakoida hoidon epäonnistumista, en tiedä mistä tämä ajatus on päähäni tullut.
Minkäänlaisia tuntemuksia ei ole, joten ei kuulosta kovin hyvältä... En ole kyllä koskaan saanut yhtään plussaa mistään hoidoista, joten ei ole mitään vertailtavaa olotilassa.
Mites täällä, oletteko miettineet stressin vaikutusta näihin hoitoihin? Siis muun kuin lapsettomuudesta johtuvan. Mä yhdistän työn ja opiskelun, joten elän suht aikataulutettua elämää. Välillä pistää miettimään, että kuinkahan paljon tälläinen kiire-elämä vaikuttaa... Itse en koe kyllä stressaavani paljoakaan, mutta kai se voi olla sellaista henkistä, mitä ei oikein osaa itse huomata/tulkita. Mutta en voi oikein pitkää taukoakaan pitää kummastakaan, joten näin täällä mennään.
Aliisalle tsemppiä ensi viikon hoitoon!! :hug:
Teekuppi, kyselit mun testausta. Kyllä mä vasta silloin torstaina ajattelin testata. Sain siis testin mukaan klinikalta, veritesti olisi sitten vasta edessä, jos jotain viivaa näkyisi. Niinkuin Aliisa taisi infota, ollaan samassa paikassa hoidossa Aliisan kanssa. Mites sulla teekuppi, onko millaisia fiiliksiä? Mulla menee välillä niin, että unohdan koko asian. Taidan vähän ennakoida hoidon epäonnistumista, en tiedä mistä tämä ajatus on päähäni tullut.
Minkäänlaisia tuntemuksia ei ole, joten ei kuulosta kovin hyvältä... En ole kyllä koskaan saanut yhtään plussaa mistään hoidoista, joten ei ole mitään vertailtavaa olotilassa.
Mites täällä, oletteko miettineet stressin vaikutusta näihin hoitoihin? Siis muun kuin lapsettomuudesta johtuvan. Mä yhdistän työn ja opiskelun, joten elän suht aikataulutettua elämää. Välillä pistää miettimään, että kuinkahan paljon tälläinen kiire-elämä vaikuttaa... Itse en koe kyllä stressaavani paljoakaan, mutta kai se voi olla sellaista henkistä, mitä ei oikein osaa itse huomata/tulkita. Mutta en voi oikein pitkää taukoakaan pitää kummastakaan, joten näin täällä mennään.
Aliisalle tsemppiä ensi viikon hoitoon!! :hug:
No hei!
Kyselit Tuuttituulia et millaisia fiiliksiä niin semmosia menkkojen alkufiiliksiä ollu jo monta päivää, niinkuin tossa aiemmin kerroinkin. Siis semmonen olo kun menkat alkais ja sit ei ala, enpä tiiä onko se sit hyvä vai huono merkki kun ei oo tälläistä hoitoa ennen ollut. Vähä olen yrittänyt katsoa millasia tuntemuksia muilla on ollut, mutta tuntuu et kaikilla niin erilaisia.... Sitte näin selalsen unen et toinen näistä menetettiin.... tekisi kyllä mieli testata mut kun ei uskalla. Mies oli tänään kaupassa ja soitteli sieltä et käykö hakeen testin samalla, sanoin että päätä sinä... ja ei tuonut, ei oikein uskalla sekään.....
Kyselit Tuuttituulia et millaisia fiiliksiä niin semmosia menkkojen alkufiiliksiä ollu jo monta päivää, niinkuin tossa aiemmin kerroinkin. Siis semmonen olo kun menkat alkais ja sit ei ala, enpä tiiä onko se sit hyvä vai huono merkki kun ei oo tälläistä hoitoa ennen ollut. Vähä olen yrittänyt katsoa millasia tuntemuksia muilla on ollut, mutta tuntuu et kaikilla niin erilaisia.... Sitte näin selalsen unen et toinen näistä menetettiin.... tekisi kyllä mieli testata mut kun ei uskalla. Mies oli tänään kaupassa ja soitteli sieltä et käykö hakeen testin samalla, sanoin että päätä sinä... ja ei tuonut, ei oikein uskalla sekään.....
Hei naiset!
Olen ennenkin käynyt teiltä kysymässä asioita tulevaisuutta ajatellen ja taas uskallaudun joukkoon. Meillä on siis tilanne, että takana on yksi luomuna alkanut tuulimunaraskaus vuonna 2008 ja nyt ekasta ivf:stä toinen tuulimunaraskaus, joka juuri vuotelee pois. Nyt lääkärin mukaan näyttäisi siltä, että munasoluissa on jotain häikkää. Ilmeisesti hän johtaa sen näistä tuulimunista ja melko kehnosta saaliista ivf:ssä.
Mutta siis kysymyksiini: voiko munasolulahjoitusjonoon mennä jo nyt vaikka yrittää vielä omilla soluilla vai pitääkö esim. pakkasen olla tyhjä? Saako lahjoitushoidoissa mitään korvausta kelasta? Onko lääkäri sanonut teille, koska kannattaa lähteä luovutettuihin vai oletteko itse päätyneet lopulta tähän ratkaisuun?
Mua pelottaa vähän se, että lääkäri ei kerro meille, että jos oikeasti näyttää siltä, että ei kannata omilla yrittää, vaan haluaa vaan jatkaa hoitoja, kun ollaan niin alkuvaiheessa. En halua kuitenkaan tuhlata aikaa ja rahaa jos näyttää toivottomalta.
Meillä tämä asia on nyt aktiivisessa mietinnässä, koska näyttää tosiaan siltä, että omilla soluilla ei välttämättä tulosta tule. Ne vaan kiinnittyy, mutta ei kehity sen pitemmälle.
Kiitos vastauksistanne taas. Ja isot tsempit kaikille, erityisesti piinailuvaiheessa oleville.
Olen ennenkin käynyt teiltä kysymässä asioita tulevaisuutta ajatellen ja taas uskallaudun joukkoon. Meillä on siis tilanne, että takana on yksi luomuna alkanut tuulimunaraskaus vuonna 2008 ja nyt ekasta ivf:stä toinen tuulimunaraskaus, joka juuri vuotelee pois. Nyt lääkärin mukaan näyttäisi siltä, että munasoluissa on jotain häikkää. Ilmeisesti hän johtaa sen näistä tuulimunista ja melko kehnosta saaliista ivf:ssä.
Mutta siis kysymyksiini: voiko munasolulahjoitusjonoon mennä jo nyt vaikka yrittää vielä omilla soluilla vai pitääkö esim. pakkasen olla tyhjä? Saako lahjoitushoidoissa mitään korvausta kelasta? Onko lääkäri sanonut teille, koska kannattaa lähteä luovutettuihin vai oletteko itse päätyneet lopulta tähän ratkaisuun?
Mua pelottaa vähän se, että lääkäri ei kerro meille, että jos oikeasti näyttää siltä, että ei kannata omilla yrittää, vaan haluaa vaan jatkaa hoitoja, kun ollaan niin alkuvaiheessa. En halua kuitenkaan tuhlata aikaa ja rahaa jos näyttää toivottomalta.
Meillä tämä asia on nyt aktiivisessa mietinnässä, koska näyttää tosiaan siltä, että omilla soluilla ei välttämättä tulosta tule. Ne vaan kiinnittyy, mutta ei kehity sen pitemmälle.
Kiitos vastauksistanne taas. Ja isot tsempit kaikille, erityisesti piinailuvaiheessa oleville.
Hirmuisesti onnea Kauniskuulle! :flower: Aivan ihanaa, että olette nyt saaneet pikkuisenne :heart:
Tuuttituulia Oireettomuus/oireet eivät tosiaan kerro vielä mitään. Eihän kaikilla tule minkäänmoisia oireita, kun taas toisilla tulee ties mitä oireita.. Lääkkeetkin tekevät joillekin selkeästi enempi "oireita" kuin muille. Pitkää pinnaa vaan loppupiinailuun ja tsemppiä! Onhan se hienoa, jos jaksat odottaa sinne torstaihin asti, niin testin tulos on ainakin luotettava Niin ja kiitokset tsempityksestä!
Tuosta stressistä sen verran, että olen sitä itsekin pohtinut. Olen myöskin käynyt koulua ja tehnyt töitä samaan aikaan ja varmaankin elänyt välillä aika stressaavasti.. Mutta kyllä nämä hoidot ja ne tulokset minua eniten ovat stressanneet silti.. Kyllä kai stressi kuin stressi voi vaikuttaa hoitoihin. Tämä meidän keskeytynyt raskaus oli ajankohtana, jolloin minulla ei stressiä ollut lainkaan.. eikä raskasta työtä, kun olin avaamassa uutta myymälää vain toisen myymäläpäällikön tukena.. Uskon, että se vei raskauden niinkin pitkälle.. mutta miksi se sitten loppui.. siihen taas en löydä syytä. Kai se stressi vaikuttaa joillakin enemmän kuin toisilla. Pitäisi vaan olla stressaamatta asioista, mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Omaa napaa: Mies on juuri käynyt luovuttamassa siemenensä. Luovuttajalla on siis punktio tänään ja huomenna kuulemme, miten tällä kertaa on käynyt. Toiv paljon paremmin kuin edellisellä kerralla. Torstaina olisi sitten siirto, jos siirrettävää tulee.. Nyt viljelyä siis 3 päivää.. saadaanpa ainakin katsottua, että onko siellä huippuyksilöitä vai ei.. toivotaan, että olisi.. ja enemmän kuin yksi.
Kyllä tässä on tullut mietittyä viime aikoina ja paljon. Joka puolelta satelee vaan vauvauutisia.. siis sukulaisilta ja ystäviltä. He ovat kertoneet heti kun ovat plussatestin tehneet.. ja minua edelleenkin kirpaisee ja syvältä, kun kuulen, että joku on raskaana. Kenenkään raskaus ei ole minulta pois, mutta kai nämä keskenmenot ovat sen verran heikoksi minut tehneet, että tosiaan jokainen kerta kun lähipiiristä tulee vauva uutinen, niin minua kirpaisee.. En tiedä onko nämä käsittelemättömiä tunteita vai mitä.. tosin.. luulen, että nämäkin tunteet kuuluvat tähän lapsettomuuteen, joka on itselle aika arka ja kipeä asia vieläkin..
Viime päivinä olen myöskin pohtinut, että onko meillä oikeesti minkämoinen mahdollisuus onnistua.. Keskenmenoja on takana jo turhan monta.. Eikö ne mahdollisuudet usean keskenmenon jälkeen heikkene.. vai päteekö tuo näissäkin hoidoissa? Lääkäri kyllä vakuuttelee, että koska kohtu on niin hieno ja limakalvo myös, niin hänen mielestään meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.. Jos tämäkin hoito menee päin puuta suoraan sanoen, niin olemme ajatelleet kokeilla alkioadoptiota.. kyselen sitten lähempänä siitä enemmän teiltä, jotka olette sellaisessa olleet...
Teekupille plussaonnea ja tsemppiä myöskin loppupiinailuun! Mitä pidemmälle jaksaa odottaa, niin sitä varmemman tuloksenhan saa.. itse en vaan ikinä ole jaksanut odottaa sinne testailupäivään saakka, joten minun on turha sanoa testauksen suhteen mitään. Tsemppiä kovasti kuitenkin!
Hienoa Hillevi jos sinullekkin avautuu taas mahdollisuus hoitoon!
Tasapuolisesti lämpimät terveiset kaikille palstalaiselle ja mukavaa alkanutta viikkoa!
Tuuttituulia Oireettomuus/oireet eivät tosiaan kerro vielä mitään. Eihän kaikilla tule minkäänmoisia oireita, kun taas toisilla tulee ties mitä oireita.. Lääkkeetkin tekevät joillekin selkeästi enempi "oireita" kuin muille. Pitkää pinnaa vaan loppupiinailuun ja tsemppiä! Onhan se hienoa, jos jaksat odottaa sinne torstaihin asti, niin testin tulos on ainakin luotettava
Niin ja kiitokset tsempityksestä!Tuosta stressistä sen verran, että olen sitä itsekin pohtinut. Olen myöskin käynyt koulua ja tehnyt töitä samaan aikaan ja varmaankin elänyt välillä aika stressaavasti.. Mutta kyllä nämä hoidot ja ne tulokset minua eniten ovat stressanneet silti.. Kyllä kai stressi kuin stressi voi vaikuttaa hoitoihin. Tämä meidän keskeytynyt raskaus oli ajankohtana, jolloin minulla ei stressiä ollut lainkaan.. eikä raskasta työtä, kun olin avaamassa uutta myymälää vain toisen myymäläpäällikön tukena.. Uskon, että se vei raskauden niinkin pitkälle.. mutta miksi se sitten loppui.. siihen taas en löydä syytä. Kai se stressi vaikuttaa joillakin enemmän kuin toisilla. Pitäisi vaan olla stressaamatta asioista, mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Omaa napaa: Mies on juuri käynyt luovuttamassa siemenensä. Luovuttajalla on siis punktio tänään ja huomenna kuulemme, miten tällä kertaa on käynyt. Toiv paljon paremmin kuin edellisellä kerralla. Torstaina olisi sitten siirto, jos siirrettävää tulee.. Nyt viljelyä siis 3 päivää.. saadaanpa ainakin katsottua, että onko siellä huippuyksilöitä vai ei.. toivotaan, että olisi.. ja enemmän kuin yksi.
Kyllä tässä on tullut mietittyä viime aikoina ja paljon. Joka puolelta satelee vaan vauvauutisia.. siis sukulaisilta ja ystäviltä. He ovat kertoneet heti kun ovat plussatestin tehneet.. ja minua edelleenkin kirpaisee ja syvältä, kun kuulen, että joku on raskaana. Kenenkään raskaus ei ole minulta pois, mutta kai nämä keskenmenot ovat sen verran heikoksi minut tehneet, että tosiaan jokainen kerta kun lähipiiristä tulee vauva uutinen, niin minua kirpaisee.. En tiedä onko nämä käsittelemättömiä tunteita vai mitä.. tosin.. luulen, että nämäkin tunteet kuuluvat tähän lapsettomuuteen, joka on itselle aika arka ja kipeä asia vieläkin..
Viime päivinä olen myöskin pohtinut, että onko meillä oikeesti minkämoinen mahdollisuus onnistua.. Keskenmenoja on takana jo turhan monta.. Eikö ne mahdollisuudet usean keskenmenon jälkeen heikkene.. vai päteekö tuo näissäkin hoidoissa? Lääkäri kyllä vakuuttelee, että koska kohtu on niin hieno ja limakalvo myös, niin hänen mielestään meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.. Jos tämäkin hoito menee päin puuta suoraan sanoen, niin olemme ajatelleet kokeilla alkioadoptiota.. kyselen sitten lähempänä siitä enemmän teiltä, jotka olette sellaisessa olleet...
Teekupille plussaonnea ja tsemppiä myöskin loppupiinailuun! Mitä pidemmälle jaksaa odottaa, niin sitä varmemman tuloksenhan saa.. itse en vaan ikinä ole jaksanut odottaa sinne testailupäivään saakka, joten minun on turha sanoa testauksen suhteen mitään. Tsemppiä kovasti kuitenkin!
Hienoa Hillevi jos sinullekkin avautuu taas mahdollisuus hoitoon!
Tasapuolisesti lämpimät terveiset kaikille palstalaiselle ja mukavaa alkanutta viikkoa!
Hei,
Olen uusi kirjoittaja tällä palstalla, vaikkakin tämän ketjun keskustelua olen taustalta seurannut jo yli vuoden ajan.
Olemme 35+ lapseton pariskunta. Lapsettomuudesta olemme kärsineet lähes kuusi vuotta. Hoitohistoriamme koostuu viidestä ICSI hoidosta, joista yhteensä kuusi alkionsiirtoa. Näistä viisi negatiivista raskaustestiä ja yksi positiivinen testi, joka kuitenkin päättyi keskenmenoon viikolla 8. Viimeisen negatiivisen testin tein lauantaina, ja tähän testiin päättyi hoitohistoriamme omilla soluilla.
Lapsettomuutemme syynä ovat osin mieheni heikot siittiöt, osin taas minun munasarjani, jotka eivät tunnu reagoivan lääkityksiin maksimiannoksillakaan. Vikaa näyttäisi olevan meissä molemmissa, joten tilanne ei välttämättä parane luovutettujen siittiöiden tai munasolujen avulla.
VEKARA: Ymmärsin, että ainakin teidän raskauden taustalla on alkioadoptio. Tämä alkaa pikkuhiljaa tuntua meilläkin järkevimmältä seuraavalta askeleelta. Toivoisinkin, että kertoisit lisää siitä, miten tämä toimi teidän kohdallanne. Missä hoito tehtiin, miten otitte hoitopaikkaan yhteyttä, montako käyntikertaa tarvittiin, saitteko taustatietoja alkion biologisista vanhemmista, pitikö alkion luovutusta odottaa kauan, olitteko tyytyväisiä hoitoprosessiin...?
Paljon kysymyksiä, mutta olisin kiitollinen, jos Vekara tai joku muu alkioadoption kokenut jaksaisi näihin kysymyksiin vastata.
Joka tapauksessa, toivotan teille kaikille palstalaisille kaikkea hyvää - niin hoidoissa kuin muissakin elämänkäänteissä.
Jaasmi
Olen uusi kirjoittaja tällä palstalla, vaikkakin tämän ketjun keskustelua olen taustalta seurannut jo yli vuoden ajan.
Olemme 35+ lapseton pariskunta. Lapsettomuudesta olemme kärsineet lähes kuusi vuotta. Hoitohistoriamme koostuu viidestä ICSI hoidosta, joista yhteensä kuusi alkionsiirtoa. Näistä viisi negatiivista raskaustestiä ja yksi positiivinen testi, joka kuitenkin päättyi keskenmenoon viikolla 8. Viimeisen negatiivisen testin tein lauantaina, ja tähän testiin päättyi hoitohistoriamme omilla soluilla.
Lapsettomuutemme syynä ovat osin mieheni heikot siittiöt, osin taas minun munasarjani, jotka eivät tunnu reagoivan lääkityksiin maksimiannoksillakaan. Vikaa näyttäisi olevan meissä molemmissa, joten tilanne ei välttämättä parane luovutettujen siittiöiden tai munasolujen avulla.
VEKARA: Ymmärsin, että ainakin teidän raskauden taustalla on alkioadoptio. Tämä alkaa pikkuhiljaa tuntua meilläkin järkevimmältä seuraavalta askeleelta. Toivoisinkin, että kertoisit lisää siitä, miten tämä toimi teidän kohdallanne. Missä hoito tehtiin, miten otitte hoitopaikkaan yhteyttä, montako käyntikertaa tarvittiin, saitteko taustatietoja alkion biologisista vanhemmista, pitikö alkion luovutusta odottaa kauan, olitteko tyytyväisiä hoitoprosessiin...?
Paljon kysymyksiä, mutta olisin kiitollinen, jos Vekara tai joku muu alkioadoption kokenut jaksaisi näihin kysymyksiin vastata.
Joka tapauksessa, toivotan teille kaikille palstalaisille kaikkea hyvää - niin hoidoissa kuin muissakin elämänkäänteissä.
Jaasmi
ALIISA, ihana kuulla, että teillä h-hetki aivan ovella. Ja heitäppä sellaiset synkät ajatukset onnistumisesta mielestäsi heti alkuun, sillä mahdollisuuksia on aina kun jaksaa vaan yrittää!! Ja kyllä me täällä palstalla sinua potkitaan takamuksiin niin kauan kun on tarvetta :hug: !!
TYTTI, kyllä voitte mennä luovutusjonoon, vaikka hoidot omilla soluilla jatkuukin. Näin oli meillä ja hoitopaikkana tuolloin yksityinen klinikka suomessa.
JAASMI, tervetuloa kanssamme palstailemaan. Kerron mielelläni tuosta alkioadoptiosta. Suomessa jonot taitaa olla melko pitkiä sekä luovutushoidoissa että alkioadoptioissa. Luovuttajien tilanne tuntuu vaihtelevan paikkakunnittain ja joskus hoitoon saattaa päästä nopeastikin. Alkioita on harvemmin saatavilla.
Meidän hoito tehtiin virossa, tarton elite klinikalla. Matkaa sinne on tallinnasta n.200km. Tallinnasta hyvät bussiyhteydet, jos omalla autolla matkustaminen ei onnistu.
Yhteyden saat helposti klinikkaan sähköpostilla, kielenä englanti.
Alkioadoption hinta tänä vuonna oli 1650 ja kaksi top alkiota siirretään. Halutessasi myös yksi, mutta hinta silti sama. Alkiot ovat pakastettuja, yleensä pariskunnilta jääneitä. Saattavat olla myös heidän omien luovuttajien (kuten meillä oli). Tämä hoito on nopea ja edullinen ja hoitoon pääsee heti. Käytännössä asia etenee siten, että otat yhteyden klinikkaan ja lääkäri määrää sinulle lääkityksen limiksen kasvattamiseksi. Hoitohan tehdään kuten pas siirto. Voit hankkia vastaavat lääkkeet joko suomesta tai klinikka lähettää ne sinulle postitse. Ultrat käyt suomessa ja ilmoitat tuloksen klinikalle. Ainoastaan siirtoon tarvitsee matkustaa klinikalle, koska hoidon rutiinit sinulle jo tuttuja.
Ja sitten noista luovuttajista. Alkioadoptiossa lääkäri valitsee hoidossa käytettävät alkiot, kun hoito tehdään pakastetuilla alkioilla hintaan 1650. Toki kysyy kaikki ulkoiset tuntomerkkinne ja saatte myös itse esittää kolme toivomusta naisesta. Esim. pituus, silmien väri ja paino. Tiedot alkioista saatte vasta kolme päivää ennen siirtoa, joko vain yhden vaihtoehdon tai joskus pääsee myös valitsemaan esin kolmesta pariskunnasta. Klinikka korostaa, että alkioadoptiossa tärkeintä vastaanottajille saada terve lapsi, ulkoiset seikat merkkaavat vähemmän. Esim. pituudella tai väreillä ei suurta merkitystä. Lääkäri kyllä tekee aina parhaansa löytääkseen sopivimmat luovuttajat. Ja tiedot saatte molemmista luovuttajista paljon tarkemmin kun suomessa koskaan. Luovuttajista kerrotaan mm. ikä, pituus, paino, silmien ja hiusten väri, koulutustausta, onko naimisissa vai sinkku, kansalaisuus, verirymä, lasten lukumäärä, onko silmälasit ja vahvuus. Taisi olla muutakin, mutta tässä mitä äkisti muistan.
Alkioadoption voi tehdä myös tuoreilla alkioilla hintaan 4850 tänä vuonna. Hoito on pidempi kuten luovutushoito. Tässä hoidossa saat listan luovuttajista ja saat valita heidät itse. Tähänkin hoitoon pääset heti jos valitsemanne luovuttaja on vapaana. Luovuttajia on listalla paljon ja lääkäri pyytää valitsemaan heistä kolme ja jotain heistä sitten suosittelee.
Nyt on tullut tekstiä paljon yhteen putkeen, toivottavasti siinä on jotain tolkkua!! Maha huutaa ruokaa ja pidänkin pienen paussin ja kerron lisää jos jokin asia mietityttää.
- VEKARA -
:hug: !!TYTTI, kyllä voitte mennä luovutusjonoon, vaikka hoidot omilla soluilla jatkuukin. Näin oli meillä ja hoitopaikkana tuolloin yksityinen klinikka suomessa.
JAASMI, tervetuloa kanssamme palstailemaan. Kerron mielelläni tuosta alkioadoptiosta. Suomessa jonot taitaa olla melko pitkiä sekä luovutushoidoissa että alkioadoptioissa. Luovuttajien tilanne tuntuu vaihtelevan paikkakunnittain ja joskus hoitoon saattaa päästä nopeastikin. Alkioita on harvemmin saatavilla.
Meidän hoito tehtiin virossa, tarton elite klinikalla. Matkaa sinne on tallinnasta n.200km. Tallinnasta hyvät bussiyhteydet, jos omalla autolla matkustaminen ei onnistu.
Yhteyden saat helposti klinikkaan sähköpostilla, kielenä englanti.
Alkioadoption hinta tänä vuonna oli 1650 ja kaksi top alkiota siirretään. Halutessasi myös yksi, mutta hinta silti sama. Alkiot ovat pakastettuja, yleensä pariskunnilta jääneitä. Saattavat olla myös heidän omien luovuttajien (kuten meillä oli). Tämä hoito on nopea ja edullinen ja hoitoon pääsee heti. Käytännössä asia etenee siten, että otat yhteyden klinikkaan ja lääkäri määrää sinulle lääkityksen limiksen kasvattamiseksi. Hoitohan tehdään kuten pas siirto. Voit hankkia vastaavat lääkkeet joko suomesta tai klinikka lähettää ne sinulle postitse. Ultrat käyt suomessa ja ilmoitat tuloksen klinikalle. Ainoastaan siirtoon tarvitsee matkustaa klinikalle, koska hoidon rutiinit sinulle jo tuttuja.
Ja sitten noista luovuttajista. Alkioadoptiossa lääkäri valitsee hoidossa käytettävät alkiot, kun hoito tehdään pakastetuilla alkioilla hintaan 1650. Toki kysyy kaikki ulkoiset tuntomerkkinne ja saatte myös itse esittää kolme toivomusta naisesta. Esim. pituus, silmien väri ja paino. Tiedot alkioista saatte vasta kolme päivää ennen siirtoa, joko vain yhden vaihtoehdon tai joskus pääsee myös valitsemaan esin kolmesta pariskunnasta. Klinikka korostaa, että alkioadoptiossa tärkeintä vastaanottajille saada terve lapsi, ulkoiset seikat merkkaavat vähemmän. Esim. pituudella tai väreillä ei suurta merkitystä. Lääkäri kyllä tekee aina parhaansa löytääkseen sopivimmat luovuttajat. Ja tiedot saatte molemmista luovuttajista paljon tarkemmin kun suomessa koskaan. Luovuttajista kerrotaan mm. ikä, pituus, paino, silmien ja hiusten väri, koulutustausta, onko naimisissa vai sinkku, kansalaisuus, verirymä, lasten lukumäärä, onko silmälasit ja vahvuus. Taisi olla muutakin, mutta tässä mitä äkisti muistan.
Alkioadoption voi tehdä myös tuoreilla alkioilla hintaan 4850 tänä vuonna. Hoito on pidempi kuten luovutushoito. Tässä hoidossa saat listan luovuttajista ja saat valita heidät itse. Tähänkin hoitoon pääset heti jos valitsemanne luovuttaja on vapaana. Luovuttajia on listalla paljon ja lääkäri pyytää valitsemaan heistä kolme ja jotain heistä sitten suosittelee.
Nyt on tullut tekstiä paljon yhteen putkeen, toivottavasti siinä on jotain tolkkua!! Maha huutaa ruokaa ja pidänkin pienen paussin ja kerron lisää jos jokin asia mietityttää.
- VEKARA -
Hoitoon ja klinikkaan olemme olleet ihan tyytyväisiä. Hoito korkeatasoista, vaikka jotkut lääkärin mielipiteet ihmetyttävät (liityen alkuraskauteemme). Kirjoittelinkin siitä. Mutta kun konkarina käyttää omaa ajattelua ja jakaa ajatuksia täällä mahtavalla palstalla, niin paremmin ei voi mennä !!
Asian, jonka nyt tekisin toisin, siirtyisin nopeammin alkioadoptioon. Meilläkin luovuttajia ollut vähintään viisi, päätä hakattu seinään ja onneksi kyllästyttiin. Alkioadoptiossa siirrettiin yksi alkio ja nyt tyyppi potkii jo mahassa !!
- VEKARA -
!!Asian, jonka nyt tekisin toisin, siirtyisin nopeammin alkioadoptioon. Meilläkin luovuttajia ollut vähintään viisi, päätä hakattu seinään ja onneksi kyllästyttiin. Alkioadoptiossa siirrettiin yksi alkio ja nyt tyyppi potkii jo mahassa
!!- VEKARA -
Kauniskuu, onnittelut pienestä!!
Hillevi, toivotaan, että hoito toteutuu, joulukuuhan on ihan kulman takana!!!
Tuuttituulia ja Teekuppi, tsemppiä loppupiinistelyyn!!
Aliisalla on jännät paikat, nyt on kaikki sormet ja varpaat pystyssä sulle!!!!
Tytti:Lahjamunasoluhoitoon tosiaan kannattaa ilmoittautua, vaikka hoidot omilla soluilla olisi vielä käynnissä, toki ne ei varmaan jonoon ota, jos on hyvin vielä toivoa omilla (eli ei voi heti varmuudeksi ilmoittautua..), mutta arvioi varmaan tilanteen tapauskohtaisesti.
Itse suosittelen, että menet jonoon useammalle klinikalle, voi olla että ne vaatii siellä yhden käynnin, ennenkuin jonoon pääsee, mutta ainakin Fertinovalla se oli maksuton..
Jonojen pituuksissa on huimia eroja, meilläkin päästiin Fertinovaan puolen vuoden jonotuksella, omalle klinikalle oltais päästy vasta myöhemmin, ja kolmas klinikka johon olin jonossa, ei ole vielä ottanut yhteyttä ollenkaan.. Päätettiin, että mennään sinne minne ekana pääsee.
Vilhelmiina ja tuplat, rv 14+5
:heart: :heart:
Hillevi, toivotaan, että hoito toteutuu, joulukuuhan on ihan kulman takana!!!
Tuuttituulia ja Teekuppi, tsemppiä loppupiinistelyyn!!
Aliisalla on jännät paikat, nyt on kaikki sormet ja varpaat pystyssä sulle!!!!
Tytti:Lahjamunasoluhoitoon tosiaan kannattaa ilmoittautua, vaikka hoidot omilla soluilla olisi vielä käynnissä, toki ne ei varmaan jonoon ota, jos on hyvin vielä toivoa omilla (eli ei voi heti varmuudeksi ilmoittautua..), mutta arvioi varmaan tilanteen tapauskohtaisesti.
Itse suosittelen, että menet jonoon useammalle klinikalle, voi olla että ne vaatii siellä yhden käynnin, ennenkuin jonoon pääsee, mutta ainakin Fertinovalla se oli maksuton..
Jonojen pituuksissa on huimia eroja, meilläkin päästiin Fertinovaan puolen vuoden jonotuksella, omalle klinikalle oltais päästy vasta myöhemmin, ja kolmas klinikka johon olin jonossa, ei ole vielä ottanut yhteyttä ollenkaan.. Päätettiin, että mennään sinne minne ekana pääsee.
Vilhelmiina ja tuplat, rv 14+5
:heart: :heart: