Luovutanko vaan ja lopetan syyn etsimisen vauvan yöitkuihin?

Olemme aktiivisesti nyt vuoden etsineet syytä, mikä vauvaamme vaivaa ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja todeta, että emme sitä tule koskaan tietämään. Ihan koko ajan on jokin uusi juttu kokeilussa ja mikään ei tunnu tepsivän. Unikoululla (kotona tassutusta) saatiin runsaat, mutta lyhyet heräilyt vähenemään, mutta nyt vauva sitten herää vähemmän, mutta pitkiksi ajoiksi kerrallaan karjumaan aivan sellaista silkkaa raivoa selkä kaaressa.

Turha sanoa, että jotkut vauvat vain ovat sellaisia luonteeltaan tai muuta paskapuhetta. Vauvat viestivät itkulla eikä kenenkään luonteeseen varmasti kuulu joka ikinen yö tuntejakin huutamista raivon vallassa, pieni lapsi ei voi vielä olla niin perkeleen häiriintynyt mieleltään.

Jos menen ja imetän, se helpottaa mutta heräilyt alkavat heti tiheentyä entiseen, eli sylissä karjuttaminen ja heräilyjä "vain" muutama, tai sitten nopeasti nukahtava tissiä saava, mutta kymmeniä kertoja heräävä. Siinä on ne mitä voimme valita.

Naapurit ei kestä ensimmäistä, minä en kestä jälkimmäistä.

Stressaa joka yö, mutta ilmeisesti vaihtoehtoja ei vaan ole kuin kohauttaa olkia ja sanoa, että VITTU MINÄ EN TIEDÄ MIKÄ SITÄ VAIVAA ENKÄ TULE KOSKAAN TIETÄMÄÄN.

Kirjoitan tätä juuri "sellaisella hetkellä" joten varoitan, en tule ottamaan idioottimaisia neuvoja hyvällä, joten jättäkää "onko sillä pissa vaipassa" -neuvot vähemmälle.

 

Laitan vielä listan kokeilluista asioista, useimpia kokeiltu monta kertaa:

Tassutusunikoulu
Perhepeti
Perhepetinä sivuvaunu
Pinnasänky vanhempien huoneessa
Pinnasänky omassa huoneessa
Kokeiltu välttää maitotuotteita (imetys)
vältetty viljoja
vältetty maitoa ja viljaa yhdessä
vältetty sipulia
vältetty kahvia
No vältetty kaikkia mahdollisia mitä mieleen tulee vuorollaan....
Kokeiltu kokonaan jättää äidinmaito hetkeksi
Allergioita testattu
testattu mahd keliakia
Katsottu veriarvot
Vaihdettu d-tipat
Kiropraktikolla käyty
Vauvahierontaa kokeiltu
Koliikkikeinua kokeiltu (pienempänä ja pieni apu tuli, mutta hyvin hetkellinen)
On hytkytetty uneen
On kokeiltu jättää erilaisilla tavoilla nukkumaan, jääty viereen, jääty viereen käsi selän päällä ja vastaavaa.
On muuteltu iltarutiineja
Muuteltu päiväunia
Muuteltu ruokien koostumusta

 

Refluksi?

Jos toikin on tutkittu, niin sinuna luovuttaisin ainakin joksikin aikaa. Sun elämässä on tällä hetkellä jo tarpeeksi stressiä vauvan itkemisen takia. Älä stressaa syyn etsimistä. Luulen, että esim. viikon tauko jo auttaa sua henkisesti kestämään paremmin.

 

Kuulostaa kauhealta. :O

 

Mun mielestä noi kuulostaa ihan selviltä refluksioireilta. Onko nousuja mitattu? Lääkitystä kokeiltu?

 

[QUOTE="vierailija";29676852]Refluksi?

Jos toikin on tutkittu, niin sinuna luovuttaisin ainakin joksikin aikaa. Sun elämässä on tällä hetkellä jo tarpeeksi stressiä vauvan itkemisen takia. Älä stressaa syyn etsimistä. Luulen, että esim. viikon tauko jo auttaa sua henkisesti kestämään paremmin.[/QUOTE]

Mentiin yksityiselle ja poissulkivat heti tuon. Syynä se, että on suht tyytyväinen päivisin. Kohta on perus neuvolalääkäri ja suunnittelin siellä parkuvani, että selvittäkää nyt se syy. Tuskin tuo mitään auttaa, mutta jos ottavat ainakin vakavasti.

 

[QUOTE="terkka";29676856]Mun mielestä noi kuulostaa ihan selviltä refluksioireilta. Onko nousuja mitattu? Lääkitystä kokeiltu?[/QUOTE]

Ei ole kun päättivät heti ensikättelyssä ettei kyse ole refluksiasta.

 

Meillä on ollut yksi vajaa kuukausi parempaa kun lapsi oli alle 6 kuinen ja olen miettinyt pääni puhki mitä silloin teimme erilailla, mutta en ole keksinyt mitään. Lapsi heräili sillon ehkä keskimäärin neljästi yössä, välillä vain kaksikin kertaa ja yhden kerran elämässään lapsi on nukkunut puolesta yöstä aamukuuteen. Sen jälkeen jatkui jatkuva heräily joka taisi jopa pahentua hieman.

 

Refluksilääkkeen kokeilu on todella helppoa eikä tee mitään hallaa lapsellekaan. Vaadi nyt herrantähden siltä neuvolalääkäriltä oikein hyvä refluksilääke lapsellesi. Aivan selvää kipuitkuahan tuo on, jos kaarelle vetää itsensä ja huutaa oikein raivokkaasti.

Jos ei refluksilääke auta, niin jatkotutkimuksiin keskussairaalaan, jotta tutkivat ettei mikään ole pielessä suolistossa tai muualla.

Oikein paljon tsemppiä teille. Me valvoimme myös maitoallergikon kanssa, sai noita selkä kaarella itkuraivareita myös syödessään, sen jälkeen, hereillä ollessaan, nukkuessaan jne. 1,5 v. meillä vasta tajuttiin maito-allergia, kun se oli vain suolistoperäinen eikä näkynyt mitenkään iholla.

 

Rauhoitu itse.
Älä juo kahvia ollenkaan tai maitoa.

Pois ruokavaliosta kaikki maitotuotteet, ruis, maustetut ruuat, kaikki kaalit.

Löy vauvan kanssa vyöhyketerapeutin luona muutaman kertaa.

 

Refluksiin, jos siitä on kyse, saattaisi auttaa pääpuolen kohottaminen. Eli muutama kirja vaikka pääpuolern patjan alle tai korotuspalat pääpuolen sängynjalkoihin. Vaivan pitäisi helpottaa yhden ikävuoden tienoilla. Toiseksi, käynti lastenlääkärillä ellei siellä ole jo käyty. Tuohon on olemassa muistaakseni myös jotain lääkettä. Googlaa silent reflux, voisiko sopia teidän vauvaan?
Tsemppiä, tuo on raskasta.

 

Korvatulehdus? Puuttuiko sun listasta?

Lisäksi ainakin meillä oli useita eri juttuja, oli maitoallergiaa, pitkittynyt korvatulehdus, nälkäkin huonosta syönnistä johtuen.

 

Veikkaisin ihan vaan äidinkaipuuta, jos tuota tuntikausien karjumista tosiaan esiintyy vaan kun vauvaa yritään omassa sängyssä nukuttaa. Tai vaikka ihan nälkäkin voi jossain vaiheessa yötä olla, jos tuolla unikoululla myös yösyötöt lopetitte. Eihän se mitään kipua ole, jos vieressä nukuttaessa ja aina tissiä herätessä annettaessa vauva on tyytyväinen, vaikkakin tiheästi heräilevä.

Piditkö koskaan kirjaa heräämisistä, siis ennen tuota unikoulua? Eihän niissä pysy kärryillä, kun vauva heräilee vähän väliä, joten unipäiväkirjan pitäminen voisi selkeyttää tilanteen siltä osin, onko vauvalla oikeasti uniongelmaa itselläänkin vai onko vaan joka unisyklin välissä heräävä tapaus.

Meidän lapsemme heräily myös todella paljon reilun vuoden ikään asti. Oikeastaan muuta en asialle aktiivisesti tehnyt, kuin tein tuon unipäiväkirjan muutaman kerran. Se osoitti, että vauva vaan tosiaan havahtuu joka unisyklin välissä eli alle tunnin välein. Iltayöstä saattoi nukkua kertaalleen pari tuntia putkeen, mutta loppuyönä heräämisvälit oli hyvin tasaisesti se 45-50 min. Raskasta minulle, mutta vauva sai kyllä riittävästi unta eikä huutanut yöllä, kun sai heti tissin suuhun herättyään. Vauva nukkui koko ajan perhepedissä, se oli mielestäni helpointa. Huudatusunikouluihin en usko, vaan mielestäni vauvan tarpeisiin pitää pyrkiä vastaamaan mahdollisimman hyvin.

Heräämiset väheni reilun vuoden, ehkä 1 v 2 kk iässä itsestään alle puoleen eli noin viiteen ja 2-vuotiaana lapsi alkoi nukkua täysiä öitä. Nyt isompana onkin tosi hyvä nukkuja, ei herätä meitä vanhempia oikeastaan koskaan.

 

Lopeta yöimetys, vauvahan selvästi haluaa vain tissin suuhun, että saa uudeleen nukahdettua. Laita tutti suuhun ja anna joku unikaveri käteen. Päivällä ruokaa 5 kertaa päivässä, maha täyteen.

 

silent refluksi oli meillä syynä melkein parin vuoden huuton. ainoa, mikä auttoi jotenkin, oli lääkitys ja tassuttelu. nyt lopetatte ehdottomasti kaikkien ihmekeinojen kokeilun ja vain keskitytte pitkään yhteen edes jotenkin hyväksi havaittuun keinoon. ei mitään vaihtelua keinosta toiseen milloin mitenkin vaan sitkeää tassuttelua, rauhoittelua ja harkitsisin kyllä erikoislääkärillä käyntiä. Mul oli pojalla Zantac -mixtuura ja Gaviscon pitkään käytössä. niistä jonkinlainen apu. ja AIKA AUTTAA, niin vaikea, kuin sitä on uskoa.

 

[QUOTE="aapee";29676861]Ei ole kun päättivät heti ensikättelyssä ettei kyse ole refluksiasta.[/QUOTE]

ei selllaista voi ensi kädessä päättää, jos ei ole nähnyt, kun lapsi pahasti oirehtii. poika huusi selkä kaarella kuukaudesta toiseen ja kurkussa "kurlasi", mutta ei puklaillut normaalia enempää. ihan DIY diagnoosin tein sairaanhoitajana, vein lastenlääkärille Mehiläiseen, joka uskoi minua ja aloitti välittömästi ensi erikoismaitokokeilun lyhyeksi aikaa, ei auttanut, refluksilääkitys, josta sitten oli sen verran apua, että kyettiin jotenkin elämään, kunnes lapsi nousee "kokonaan pystyyn" eli niin iso, että liikkuu pääosin pystyasennossa, lääkkeet vaikuttavat ja kypsymätön suolisto/mahaportti toipuvat ja kehittyvät. kuten meillä. tsemppiä ap, mä NIIN tiedän, mitä sä koet tällä hetkellä.

 

Vauvat havahtuvat aina joka unisyklin välissä, eli n 45min välein. Se on normaalia. Riippuu ihan yksilöstä, miten siihen havahtumiseen reagoivat: jotkut nukahtavat itsestään uudelleen, jotkut huutelevat äitiä. Alle 1v:n on myös ihan normaalia olla vielä nälkänenkin öisin. Rintamaito ei myöskään ole vain ravintoa, vaan siinä on paljon hyvää oloa lisääviä ja stressiä vähentäviä hormooneja, siksi se rauhoittaa vauvaa erityisen hyvin.

Vauva reagoi aivan varmasti myös sinun huoleesi ap. Uskon vakaasti, että kun itse rauhoitut ja alat vain elää hetkessä vastaten kaikkiin vauvan viesteihin laskematta, miten usein hän sinua tarvitsee tai kuinka paljon, helpottuu elämänne huomattavasti. Vauvakin rauhottuu, kun huomaa, että äiti on rauhallinen. Vauvojen vaistot on yhtä hyvät kuin eläimillä, joten ne huomaa heti, jos olet epävarma, hermostunut tai huolestunut.

Suosittelen pesimistä perhepedissä, vauvan lellimistä ja jatkuvaa läheisyyttä. Tissiä kellon ympäri aina, kun vauva haluaa. Voisit itse ehkä käydä juttelemassa jossain, varmasti vuosi on ollut sinulle henkisestikin raskas. Ulkopuolisen/ammattilaisen kanssa juttelu voisi helpottaa oloasi.

Uskon kuitenkin, että vauvasi on ihan normaali. Kuulostaa kovin samalta, mitä molemmat omani. Esikoisen aikaan olin itsekin huolissani ja uuvutin itseni, toisen kanssa otin jo rennosti ja kaikki sujui omalla painollaan.

 

[QUOTE="aapee";29676857]Mentiin yksityiselle ja poissulkivat heti tuon. Syynä se, että on suht tyytyväinen päivisin. Kohta on perus neuvolalääkäri ja suunnittelin siellä parkuvani, että selvittäkää nyt se syy. Tuskin tuo mitään auttaa, mutta jos ottavat ainakin vakavasti.[/QUOTE]

voi luoja. ei voi poissulkea, siis päälle päin katsomallako? meillä myös poika oli päällisin puolin päivällä tyytyväinen, tosin nukkui päikkäreitä vai sylissä 15-30min pätkisää. oirehti nimenomaan öisin. en nyt pakota sulle mitään diagnoosia, mutta kuulostaa niin kovin tutulta. on refluksia/ vakavampaa allergiaa.

 

Niin, vaikka en itse ole vauvojen unikoulujen kannattaja, vaan lapsentahtisuuden ja perhepedin, niin se on kyllä vihoviimeinen tapa toimia, että aloittaa yövieroituksen mutta joskus kuitenkin taipuu ja antaa tissiä, kun vauva on riittävän pitkään huutanut. Unikoulutusta sekin toki, opetetaan vauva oikein sinnikkääksi huutajaksi. Jos rintaa ei kertakaikkiaan yöllä saa, vauva taipuu jossain vaiheessa kohtaloonsa, mutta jos sitä saa joskus kun riittävän pitkään huutaa, vauva kokeilee aina onneaan.

Minusta ei huudattajaksi olisi, joten en koskaan edes kokeillut, vaan sinnelin vain unenpuutteen kanssa ja odottelin parempia aikoja. Lapsi ei ikuisesti herää alle tunnin välein ja vaadi tissiä, vaikka ei tekisi yhtään mitään muuta.

 

Meillä neiti huusi selkäkaarella tai paremminkin raivosi, monta monta kertaa yössä, ei osannut nukahtaa itsekseen vaan tahtoi tissille. Useasti on aina herännyt, mutta aikaisemmin nukkuin vieressä, niin oli helppo vaan laittaa tissi suuhun. Myös maito on aiheuttanut aina enempi huutoja öisin. Aina ollut huonompi nukkuja kuin isosiskonsa.

En tiedä kuinka kovasti olette tuota maidotonta kokeilleet, mutta sehän saattaa viedä jopa kuukauden ennen kuin maitoproteiini poistuu elimistöstä, maidottomalla pitäisi olla äidinkin jos edelleen imettää. Meillä lastenlääkäri sanoi, että allergiat eivät aina näy testeissä, että negatiivinen allergia koe ei poista alllergian mahdollisuutta.

 

Refluksia minä epäilisin. Meilläkin poika päivisin tyytyväinen, mutta öisin heräsi itkemään ja kaiveli suutansa/kurkkuansa. Myös viljattomalla/maidottomalla oltiin ja selkeäksi reagoi esim. maitoon, mutta yöunet vielä heikot. Kunnes sitten annoimme viikon lääkekuurin refluksin/närästyksen hoitoon ja unet paranivat. Minä ja sitten myös lääkäri epäili että on lapsella ollut allergiaan liittyvää närästystä/refluksia ja vaikka allergisoiva aine on pois, niin esim. ruokatorven pää tai joku muu voi olla sen verran tulehtunut että ei vaan itsekseen parantunut. Tässä nyt tämä meidän kokemuksemme.

 

Refluksia minäkin veikkaisin..

ja taas se nähdään, kyllä vaan on palstalääkärit pätevämpiä kuin tk-lääkärit

 

[QUOTE="Vieras.";29676938]Rauhoitu itse.
Älä juo kahvia ollenkaan tai maitoa.

Pois ruokavaliosta kaikki maitotuotteet, ruis, maustetut ruuat, kaikki kaalit.

Löy vauvan kanssa vyöhyketerapeutin luona muutaman kertaa.[/QUOTE]

Olen kokeillut kahvin jättää, maidon, mausteiset ruuat, kaalit ja joo kaikki. Sängynpäätyä myös nostettu kun joku ehdotti.

 

Veikkaisin ihan vaan äidinkaipuuta, jos tuota tuntikausien karjumista tosiaan esiintyy vaan kun vauvaa yritään omassa sängyssä nukuttaa. Tai vaikka ihan nälkäkin voi jossain vaiheessa yötä olla, jos tuolla unikoululla myös yösyötöt lopetitte. Eihän se mitään kipua ole, jos vieressä nukuttaessa ja aina tissiä herätessä annettaessa vauva on tyytyväinen, vaikkakin tiheästi heräilevä.

Piditkö koskaan kirjaa heräämisistä, siis ennen tuota unikoulua? Eihän niissä pysy kärryillä, kun vauva heräilee vähän väliä, joten unipäiväkirjan pitäminen voisi selkeyttää tilanteen siltä osin, onko vauvalla oikeasti uniongelmaa itselläänkin vai onko vaan joka unisyklin välissä heräävä tapaus.

Meidän lapsemme heräily myös todella paljon reilun vuoden ikään asti. Oikeastaan muuta en asialle aktiivisesti tehnyt, kuin tein tuon unipäiväkirjan muutaman kerran. Se osoitti, että vauva vaan tosiaan havahtuu joka unisyklin välissä eli alle tunnin välein. Iltayöstä saattoi nukkua kertaalleen pari tuntia putkeen, mutta loppuyönä heräämisvälit oli hyvin tasaisesti se 45-50 min. Raskasta minulle, mutta vauva sai kyllä riittävästi unta eikä huutanut yöllä, kun sai heti tissin suuhun herättyään. Vauva nukkui koko ajan perhepedissä, se oli mielestäni helpointa. Huudatusunikouluihin en usko, vaan mielestäni vauvan tarpeisiin pitää pyrkiä vastaamaan mahdollisimman hyvin.

Heräämiset väheni reilun vuoden, ehkä 1 v 2 kk iässä itsestään alle puoleen eli noin viiteen ja 2-vuotiaana lapsi alkoi nukkua täysiä öitä. Nyt isompana onkin tosi hyvä nukkuja, ei herätä meitä vanhempia oikeastaan koskaan.

Äidinkaipuuta? Minähän olen siinä vieressä aina. Jos et torvi tajunnut, niin lasta ei olla jätetty yksin karjumaan. Kuulostaako sinusta siis ihan normaalilta jos vielä kymmenkuinen tarvitsee maitoa 15min ellei allekin välein? Ihan terveeltä vauvaltako kuulostaa? Olen pitänyt unipäiväkirjaa ja hyvin perillä heräilyistä. En siis suurentele tai vähättele asiaa mielessäni väsyneenä.

 

Niin, vaikka en itse ole vauvojen unikoulujen kannattaja, vaan lapsentahtisuuden ja perhepedin, niin se on kyllä vihoviimeinen tapa toimia, että aloittaa yövieroituksen mutta joskus kuitenkin taipuu ja antaa tissiä, kun vauva on riittävän pitkään huutanut. Unikoulutusta sekin toki, opetetaan vauva oikein sinnikkääksi huutajaksi. Jos rintaa ei kertakaikkiaan yöllä saa, vauva taipuu jossain vaiheessa kohtaloonsa, mutta jos sitä saa joskus kun riittävän pitkään huutaa, vauva kokeilee aina onneaan.

Minusta ei huudattajaksi olisi, joten en koskaan edes kokeillut, vaan sinnelin vain unenpuutteen kanssa ja odottelin parempia aikoja. Lapsi ei ikuisesti herää alle tunnin välein ja vaadi tissiä, vaikka ei tekisi yhtään mitään muuta.

Minäkin sinnittelin 10 kuukautta kunnes olin niin loppu, etten luottanut enää itseeni. Aloin pelkäämään omaa psyykettäni ja sitä, voisinko tehdä lapselle jotain tarpeeksi väsyneenä. Oli muun muassa päiviä kun en muistanut ollenkaan illalla. Eli jos kysyi mitä päivällä tapahtui, se oli kadonnut kokonaan muistista. Aivan kuin en olisi sitä elänytkään. Sitä teettää ihmismieli kun on tarpeeksi loppu henkisesti ja fyysisesti. Siksi kokeiltiin unikoulua tassutusmenetelmällä, eli lasta ei jätetä yksin. Aloin taipumaan siihen tissin antamiseen sittenkin kun varmaan kuukausi oltiin jo kuunneltu sitä öistä huutamista ja ajattelin, jos pärjäisi vaikka yhdellä imetyskerralla, mutta nehän vain sitten tihenivät ne herätykset.