Luovutanko vaan ja lopetan syyn etsimisen vauvan yöitkuihin?

Kuten sanottu, tämä ei ole kilpailu. Lapseni söivät 15-30 min kerralla. Laske, mitä siihen jää väliä, kun 45min lasketaan siitä syötön alusta seuraavan alkuun. Ja vaikka omat lapseni olisivat syöneet vain kerran viikossa, ei sillä ole keskustelun tai sinun tai vauvasi kannalta mitään merkitystä.

Mutta jos vastaukseni eivät ketjuusi kelpaa, poistun. Toivottavasti löydät teille sopivan ratkaisun tilanteeseen. Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi.

Ei mutta et voi ymmärtää miltä tuntuu heräillä noin usein. Kyllä mulla äidinvaistotkin sanoo, että kaikki ei ole kunnossa ja noh...terve järkikin. Siksi sinnikkäästi etsin ja etsin kunnes se vihoviimeinenkin kikka on tultu kokeiltua. Ihan oman, miehen ja vauvankin jaksamisen kannalta.
Kaikilla sitä vikaa ei tosiaan koskaan löydy, mutta se ei tarkoita etteikö niilläkin pienillä olisi jotain ollut.

 

Anna vauvalle pullosta. Kylläinen vauva ei itke.

 

Eikö oo siis pitempiä unipätkiä ollenkaan? Ettei oo vain tottunut nukkumaan tissi suussa. Mullakin lapsi heräsi aina jos tissi hävisi naaman vierestä, ja parkui kovaa. Kun yövieroitin, jatkoi yöitkuja viikkoja. Olin aivan hämmästynyt, koska aina väitetään että lapset tottuu vähintään viikossa...

Enivei, tsemppiä sulle ja jaksamista! Toivotaan että auttaa toi lääke.

 

[QUOTE="Jenis";29677538]Ei ole kilpailu, mutta ei tuo nyt kyllä normaaliakaan ole. Jatkuvaa herättelyä käytetään kidutuskeinona, ja vaikka joku yli-ihminen jaksaisi nukkua kolmen vartin pätkissä vuoden ajan, me tavalliset pulliaiset sairastutaan sellaisesta touhusta. Itse en osannut nukkua enää ollenkaan siinä vaiheessa kun esikoinen viimein oppi nukkumaan - onneksi tajusin siinä kohtaa hankkia lääkärin apua myös itselleni. Lasta he eivät koskaan osanneet auttaa vaivassaan, mikä lie oli.[/QUOTE]

Kidutukselta se tuntuikin. Ensin vauva kitisee, annat tissiä ja 2min päästä vauva nukahtaakin. Menee 5min ja saat itse juuri unta kun 10min päästä taas "byäääää" sitten 5min menee ja nukahtaa 10min "byääää" jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja herätys herätyksen perään kunnes oho onkin aamu ja isommat kaipaavat äitiään ja mies lähtee töihin. Jäät yksin, ihan yksin väsyneimmillä hetkillä jopa vihaten vauvaasi ja miettien mitä enää voi tehdä kun kukaan ei auta. (tai siltä se tuntuu vaikka auttaisikin)

Joku kommentoi itkuihin, että hei kyl määki jaksaisin vaikka ei ole edes kokemusta samasta. (ja vaikka olisikin niin normaali ihminen väsyy aivan totaalisesti tuollaisesta) en siis kaipaa mitään yli-ihmisen kommentointia, joka pystyisi vaikka ilman unta elelemään auringon voimalla koko elämänsä ilman ruokaa ja vettä.


Kävi todella monta kertaa mielessä välähdyksinä, että kuristan sen hiljaiseksi. Onneksi tiedostin niiden olevan vain todella todella väsyneen äidin ajatuksia enkä sitä koskaan tekisi kunnes tuli se pimeä raja vastaan enkä enää voinut luottaa edes omiin käsiini. Sillon tuli kokeiltua tätä pitkään kauhistelemaani unikoulua ja se pelasti edes sen, että voin nukkua sen verran etten tee mitään vauvalle. Paha minä, olisi pitänyt vain iloisesti ja lapsentahtisesti jatkaa tuota normaalia rytmiä.

Noi kommentoijat sai mut purskahtamaan itkuun ja entistä väsyneemmäksi henkisesti joten varoitan, älkää menkö sanomaan yhtään mitään sellaista elämää juur elävälle äidille, se voi olla jopa "vika tikki" jollekin. En osaa sanoin kuvailla sitä väsymystä, mutta en osannut arvata miten jopa minun mieli voi mennä niin pimeäksi. Se on sellaista mitä ei voi tietää, jotkut osaavat edes kuvitella ja se auttaakin, jos joku edes yrittää ymmärtää ja auttaa.

 

[QUOTE="eeva";29677542]Anna vauvalle pullosta. Kylläinen vauva ei itke.[/QUOTE]
Erittäin hauskaa, haa haa haa.

 

Prismasta ja Citymarketista saa Nutrilonin antireflux maitojauhetta. Kauppanimi Nutrilon AR. Meillä oli apu siitä runsaaseen pulautteluun. Voisiko yhtään auttaa teillä tuon Gavisconin kaverina?

Mä oon niin ylpeä kun avaudut täällä ihan kunnolla! Oot normaali äiti ja ihminen. Rajansa kaikella, vaikka lapsi onkin kaikkein tärkeintä elämässäsi. Kaikkea hyvää sinulle ja TODELLA toivon että lapsenne olo helpottuu ja sitä myöden myös teidän vanhempien <3

 

[QUOTE="eeva";29677542]Anna vauvalle pullosta. Kylläinen vauva ei itke.[/QUOTE]

Luitko sä edes tätä ketjua ennenkuin tulit viisastelemaan?

 

[QUOTE="Maman";29677571]Prismasta ja Citymarketista saa Nutrilonin antireflux maitojauhetta. Kauppanimi Nutrilon AR. Meillä oli apu siitä runsaaseen pulautteluun. Voisiko yhtään auttaa teillä tuon Gavisconin kaverina?

Mä oon niin ylpeä kun avaudut täällä ihan kunnolla! Oot normaali äiti ja ihminen. Rajansa kaikella, vaikka lapsi onkin kaikkein tärkeintä elämässäsi. Kaikkea hyvää sinulle ja TODELLA toivon että lapsenne olo helpottuu ja sitä myöden myös teidän vanhempien <3[/QUOTE]

Kiitos, tuli tippa linssiin. Kyllä te jotkut olette niin ihania ja autatte tosi paljon jaksamaan. Kiitos kaikille tsemppaajille valtavasti!

Haen tuotaki gavisconin kaveriksi niin kokeillaan.

 

[QUOTE="aapee";29677563]Kidutukselta se tuntuikin. Ensin vauva kitisee, annat tissiä ja 2min päästä vauva nukahtaakin. Menee 5min ja saat itse juuri unta kun 10min päästä taas "byäääää" sitten 5min menee ja nukahtaa 10min "byääää" jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja herätys herätyksen perään kunnes oho onkin aamu ja isommat kaipaavat äitiään ja mies lähtee töihin. Jäät yksin, ihan yksin väsyneimmillä hetkillä jopa vihaten vauvaasi ja miettien mitä enää voi tehdä kun kukaan ei auta. (tai siltä se tuntuu vaikka auttaisikin)

Joku kommentoi itkuihin, että hei kyl määki jaksaisin vaikka ei ole edes kokemusta samasta. (ja vaikka olisikin niin normaali ihminen väsyy aivan totaalisesti tuollaisesta) en siis kaipaa mitään yli-ihmisen kommentointia, joka pystyisi vaikka ilman unta elelemään auringon voimalla koko elämänsä ilman ruokaa ja vettä.


Kävi todella monta kertaa mielessä välähdyksinä, että kuristan sen hiljaiseksi. Onneksi tiedostin niiden olevan vain todella todella väsyneen äidin ajatuksia enkä sitä koskaan tekisi kunnes tuli se pimeä raja vastaan enkä enää voinut luottaa edes omiin käsiini. Sillon tuli kokeiltua tätä pitkään kauhistelemaani unikoulua ja se pelasti edes sen, että voin nukkua sen verran etten tee mitään vauvalle. Paha minä, olisi pitänyt vain iloisesti ja lapsentahtisesti jatkaa tuota normaalia rytmiä.

Noi kommentoijat sai mut purskahtamaan itkuun ja entistä väsyneemmäksi henkisesti joten varoitan, älkää menkö sanomaan yhtään mitään sellaista elämää juur elävälle äidille, se voi olla jopa "vika tikki" jollekin. En osaa sanoin kuvailla sitä väsymystä, mutta en osannut arvata miten jopa minun mieli voi mennä niin pimeäksi. Se on sellaista mitä ei voi tietää, jotkut osaavat edes kuvitella ja se auttaakin, jos joku edes yrittää ymmärtää ja auttaa.[/QUOTE]

Tutulta kuulostaa - yön pimeinä tunteina mieleen tulee monenlaisia ajatuksia. Ja noi "anna sille ruokaa"-kommentoijat, voi jumalauta. Meillä on valvomisista jo vuosi aikaa, oma unirytmi on palautunut, univelka hävinnyt, ja silti muistan elävästi miltä se tuntuu, kun on niin väsynyt ettei uskalla edes nostaa lasta syliin, ettei tiputa häntä. Kantoliina oli kovassa käytössä juu, niskat jumissa ja itku silmässä 24/7.

 

Mä aikoinaan lopetin syyn etsimisen. Istuttiin tuntikausia yöllä saunassa että muu perhe sai nukkua. Laps on kohta kahdeksan, normaali terve tyttö. Tosin kun suuttuu niin se kuuluu . Mulla ei oo mitään mielikuvaa koska toi yökarjuminen loppui, mutta on siis loppunut. Mulla oli silloin myös kaksivuotias huonosti nukkuva isoveli, äiti oli vähän väsynyt.

 

[QUOTE="Jenis";29677587]Tutulta kuulostaa - yön pimeinä tunteina mieleen tulee monenlaisia ajatuksia. Ja noi "anna sille ruokaa"-kommentoijat, voi jumalauta. Meillä on valvomisista jo vuosi aikaa, oma unirytmi on palautunut, univelka hävinnyt, ja silti muistan elävästi miltä se tuntuu, kun on niin väsynyt ettei uskalla edes nostaa lasta syliin, ettei tiputa häntä. Kantoliina oli kovassa käytössä juu, niskat jumissa ja itku silmässä 24/7.[/QUOTE]

Näin juuri.

 

Gaviscon muuten tuppaa aiheuttamaan ummetusta, mutta menee ohi kun elimistö tottuu. Varoituksen sananen tähän väliin, meillä meni pienellä ihan kovalle maha ja meinasin jo heittää koko lääkkeen seinään, mutta alkoi onneksi tottua Ja jos ei heti auta, niin joskus refluksi vaatii tehokkaammat lääkkeet eli ei silti tarkoita, ettei refluksia ole. Sitten mars lääkäriin!

Tsemppiä kovasti, kohta se helpottaa, niin ainakin täältä toivotaan

 

Gaviscon muuten tuppaa aiheuttamaan ummetusta, mutta menee ohi kun elimistö tottuu. Varoituksen sananen tähän väliin, meillä meni pienellä ihan kovalle maha ja meinasin jo heittää koko lääkkeen seinään, mutta alkoi onneksi tottua Ja jos ei heti auta, niin joskus refluksi vaatii tehokkaammat lääkkeet eli ei silti tarkoita, ettei refluksia ole. Sitten mars lääkäriin!

Tsemppiä kovasti, kohta se helpottaa, niin ainakin täältä toivotaan

Joo kokeillaan heti niin ollaan ehditty ennen seuraavaa lääkäriä. Voin sitten sanoa, että sitä on jo kokeiltu. Järemäpää kiitos.

Ostan siis luumua kaveriksi kans mahd ummetukseen.

 

Siinä Nutrilon AR paketin kyljessä on myös numero 1 vähän niinkuin Nannia on ykköstä ja isommille kakkosta, mutta juuri tätä AR jauhetta on vain ykköstä ja se on hyvä maito myös isommalle lapselle.

Käy kertomassa jossain vaiheessa mitä teille kuuluu.

 

[QUOTE="Maman";29677627]Siinä Nutrilon AR paketin kyljessä on myös numero 1 vähän niinkuin Nannia on ykköstä ja isommille kakkosta, mutta juuri tätä AR jauhetta on vain ykköstä ja se on hyvä maito myös isommalle lapselle.

Käy kertomassa jossain vaiheessa mitä teille kuuluu.[/QUOTE]

Käyn kertomassa.

 

Tsemmpiä ja halauksia ap:lle. Meilläkin on ollut kovin itkuinen ja hankalasti nukkuva vauva, se on tosi rankkaa. Tuntuu että seisois vaikka päällään jos se auttaisi, ja että muiden on vaikea ymmärtää ongelman vakavuutta.
Mä en osaa tehdä etädiagnooseja mutta voin kannustaa, että kannattaa vielä pyytää apua neuvolastakin. Oon ollut positiivisesti yllättynyt saamastani tuesta. Omat ennakkoluulot voi olla avunpyynnön pahin este, koita uskaltaa mennä niiden yli. Mä esimerkiksi epäröin kun ehdotettiin perhetyöntekijän käyntiä, kuulosti siltä että joku sosiaalitantta tulee tänne arvostelemaan.... Ja se olikin tosi hyvä juttu, saatiin hyviä neuvoja. Nyt ollaan noudatettu uutta päivärytmiä, rukattu iltarituaaleja, käyty paikkakunnalla kokoontuvassa uniryhmässä saamassa vertaistukea ja vähitellen alkaa helpottaa.
Jos toi teidän tilanne on kestäny jo melkein vuoden, ootko ajatellut että se ongelman varsinainen syy on ehkä saattanut matkan varrella vaihtua? Ja joskus sellaista kliinistä syytä ei varsinaisesti löydy, varsinaista vikaa tms, nukahtamistottumukset ja temperamentti voi vaan olla niin vahvoja vaikuttimia. Älä kuitenkaan masennu siitä, kyllä te vielä ratkaisun löydätte. Oot ainakin selvästi ihan mahtava äiti kun yrität parhaasi. Sun ei tarvii luovuttaa mutta ei tarvii myöskään taistella yksin.

 

Ensin sanon tsemppiä, tiedän tunteesi, voimia perheellesi ja uskoa tulevaan! Meillä todettiin silent refluksi ja siihen loppuivat meidän perheessä yölliset kipuhuudot selkäkaarella, jolloin tyttö nieleskeli ruokia suustaan. Hän ei pulautellut.
Mutta sitten taas sanon myös sen, että lääkitys on lopetettu ja edelleen tuo tyttö on vähän sellainen huono nukkuja, yökarjuja, nykyään vaan se ei ole mitään kipuhuutoa vaan "jotain muuta", tutti suuhun ja uni jatkuu yleensä normaalisti.
Joku tuolla sanoi, että rintamaito on hyväksi aina ja plaa plaa. Jos lapsella on refluksi, jatkuva tissimaidon lupsuttaminenhan juuri ei ole hyväksi!

 

[QUOTE="aapee";29676847]Laitan vielä listan kokeilluista asioista, useimpia kokeiltu monta kertaa:

Tassutusunikoulu
Perhepeti
Perhepetinä sivuvaunu
Pinnasänky vanhempien huoneessa
Pinnasänky omassa huoneessa
Kokeiltu välttää maitotuotteita (imetys)
vältetty viljoja
vältetty maitoa ja viljaa yhdessä
vältetty sipulia
vältetty kahvia
No vältetty kaikkia mahdollisia mitä mieleen tulee vuorollaan....
Kokeiltu kokonaan jättää äidinmaito hetkeksi
Allergioita testattu
testattu mahd keliakia
Katsottu veriarvot
Vaihdettu d-tipat
Kiropraktikolla käyty
Vauvahierontaa kokeiltu
Koliikkikeinua kokeiltu (pienempänä ja pieni apu tuli, mutta hyvin hetkellinen)
On hytkytetty uneen
On kokeiltu jättää erilaisilla tavoilla nukkumaan, jääty viereen, jääty viereen käsi selän päällä ja vastaavaa.
On muuteltu iltarutiineja
Muuteltu päiväunia
Muuteltu ruokien koostumusta[/QUOTE]

Tää on nyt se vastaus mitä et halunnut kuulla: toiset vaan on sellaisia...meillä on useampi lapsi ja yksi on ollut tuollainen yöhuutaja, huonosti nukkuva päivin öin. Ja saat uskoa, että kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä kokeiltiin,,ekan kerran lapsi nukkui koko on heräämättä vähän reilu 3v iässä, senkin jälkeen yöheräilyt jatkui satunnaisemmn, mutta useita kertoja viikossa repaleisia oitä.
N.5v alettiin tutkia neurologian puolen juttuja ja sellainen "härö" häneltä löytyi. Nyt kun olen monien vanhempien kanssa jutellut, niin suurimmalla osalla lapsista,muilla on joku neurologinen diagnoosi, on ollut vauvana nukkunisongelmia.
Eikä nyt sitä tarkoita, että teidän lapsella sellaista olis, mut yksi mahdollisuus, eikä siihen auta unikoulut tms. Valitettavasti.
Nyt lapsi on 8v ja nukkuu 95% öistään hyvin, nukahtaminen ja uneen vaipuminen tuottaa vaikeuksia edelleen, mut nyt ymmärrän sen vaan olevan tyttömme erityispiirre, enkä yritä taistella sitä vastaan tai pakottaa lasta samanlaisiin nukkumsikuvioihin kuin sisaruksiaan.

 

Lääkärille ja sanot että refluksi on suljettava ehdottomasti oikeasti pois. Sitä ei voi nähdä varmasti päältäpäin onko vaiko ei.

Säästösyistä sitä ei mielellään kaikille tehdä. Sano että sinä tiedät ettei kaikki ole kunnossa, ja kun selviää että lapsella on todellakin refluksi, eikä lääkäri uskonut sinua, teet valituksen. Tämä on tietysti inhottavaa uhkailua, mutta saattaa auttaa.

Videokuvaa yöllinen huuto vaikka kännykän kameralla ja näytä se lääkärille.

Muista että he eivät mene lapsen kanssa kotiin ja hoida niitä yöhuutoja. Se olet sinä joten vaadi tutkimuksia!

 

Olet saanut paljon hyviä neuvoja, ja suosittelen esim. sivustoja allergialapset.fi ja histamiini.com

Lisäksi testaisin maidotonta korviketta, mielellään 2 viikkoa. Oireiden helpottaminen ei näy kaikilla heti.

 

Meillä Gaviscon pahensi vaan refluksioireita. Joten älä luovuta jos se ei sovikaan. Tuon Gaviscon kokeilun jälkeen tehtiin refluksitutkimus ja lapsella todettiin paha refluksi. Saatiin lääkkeet ja yöt parani huomattavasti vajaan parin viikon sisällä. Sitä ennen vauva nukkui pystyasennossa sylissä.. Lapsella todettiin myös suolioireinen maitoallergia.

 

Mäkin sanoisin ett kuvaa yöllä niitä lapsen itkuja. Lääkärin on sit helpompi tajuta että on kipuitkua eikä vaan "protestointia".
Teidän elämä kuullostaa ihan meidän tilanteelta muutama kuukaus sitte... Ja toisille tiedoksi, se lapsi voi alkas itkemään vaikka olis tissikin suussa..että se siitä läheisyydestä ja lapsentahtisuudesta...
Lapsen kipua ei pidä vähätellä... "jotkut vaan on sellaisia, menee ajallaan ohi" tarkoittaa vaan sitä, että syy ei koskasn selvinnyt, mutta oireet lopulta helpottu ja lapsi kärsi koko ajan. Tiesittekö muuten, ett vielä n.20vuotta sitten, eli 80-luvulla pienille lapsille jopa tehtiin leikkauksia ilman kipulääkkeitä, koska Tiedettiin ettei pienen lapsen hermosto ole vielä kehittynyt tuntemaan kipua, eikä siitä ainakaan jää mitään traumoja...
Meillä auttoi kun lokakuussa jätettiin molemmilta aivan kaikki maitotuotteet pois. Loppu 20 kertaa yössä heräily, loppu pulauttelu, kurlaus, kuorsaaminen, voitiin laskea pääty alas.. sokkoaltistuksessa maidolle kuitenkin saatiin puhtaat paperit, ei allergiaa. Nyt ollaa kuukaus käytetty maitotuotteita, herää 5-7kertaa yössä, mutta rauhallisesti, oksentaa kerran pari viikossa..kuorsaa, pääty on ylhäällä, diagnoosiks ollaan saatu "Ärtyisä imeväinen" ja kehittymätön suolisto..kehittyy kuulemma 4wee mennessä... kontrolliaika ois toukokuussa, ja siihen asti pitäis pitää tarvittaessa molemmille ruokapäiväkirjaa...voi kun jaksaiskin..mut tarttis jaksaa, koska voi tulla "myöhäisoireita" vielä viikonkin päästä..
Se oli jännä et neuvola ei letkauta korvaansakaan, muuta kuin et iltarutiinit sitä ja äidinmaidontuoksu tätä. Ja sekin on jännä et kun minä puhuin aina että vauva/lapsi kiljuu, niin sain eri vastakaikua lääkärissä sitten kun tajusin sanoa että lapsi kirkuu kuin pistettäis johonkin. Ja meille sanottii ett vaikka olis allergiaa, nii testeissä näkyy varmemmin vasta joskus 2-3ween jälkeen. Ite luulen, ett vaikkei ole maitoallergiaa, niin se maidottomuus rauhoitti suolta... tai sit meidän lapsi on allerginen jollekin mikä karsiutu maidottomuuden mukana pois..kuten vaikka suklaa..
Aijjoo ja se mun piti vielä sanoo, ett hommaa sit jossai vaiheessa itelles melatoniini-tabletit. Ne auttaa sua oppii takas nukkuu, saat nukuttua ainakin hetken ja oot vähän paremmassa kunnossa jos lapsi herää. Ne ei tee oloa mitenkää tokkuraiseks eikä riippuvuutta, vaan auttaa vaan saamaan unenpäästä kiinni normaaliin aikaan.
Nii ja jos se on sitä refluksia, nii kannattaa ne imetykset tehdä mahd pystyasennossa. Syödä iltapala reippaasti ennen nukkumaan menoa (ehtii ruoka mennä eteenpäi ennen vaakatasoon menoa). Ruokatorvessa voi vatsansisällön vuoks jo olla ärtynyttä kudosta jonka parantumiseen menee hetki (kipulääke auttaa). Ja lääkärin tarttis määrätä myös vielä vatsahappojen salpaajaa, et ylipäätään jos/kun se vatsansisältö nousee ja kaihertaa sielä ruokatorvessa, niin se ei polttais niitä kudoksia. Ja refluksiin pääty KUNNOLLA koholle.. ja refluksia ei diagnosoida päältä katsomalla vaan mittaamalla ph....
Mitäs muuta... joku mainitsi noi erityistapaukset..on myös myöhemmällä iällä todettavia neurologisia oireyhtymiä joihin voi liittyä esim hahmotus, tuntohäiriöitä ja sit ymmärretään ett huonot yöt johtu tästä..
Ja meillä olis ollut mahdollisuus saada lähete sairaalaan unikouluun, sen olis kulemma voinu toteuttaa ihan keskustelunakin osastolla...

 

[QUOTE="aapee";29677361]Olen kokeillut kahvin jättää, maidon, mausteiset ruuat, kaalit ja joo kaikki. Sängynpäätyä myös nostettu kun joku ehdotti.[/QUOTE]
mä jättäisin kylmästi yöimetyksen pois ja katsoisin auttaako se

 

Siellä on vauva pinnasängyn pääty mahdollisimman ylhäällä ja gavisconit masussa. Saa nähdä auttaako ollenkaan ja jos auttaa, kuinka kauan menee.

 

Mitenkä teillä meni yö?