Luotan, se on mielestäni perusedellytys sille, että suhde toimii. Joskus suhteemme alkuaikoina, podin luottamuspulaa- mutta se ei johtunut siitä, että mieheni ei olisi ollut luottamusta herättävä- vaan omista aikaisemmista kokemuksistani.
Työstin asiaa ja päätin opetella luottamaan, enkä siltikään miellä itseäni mitenkään sinisilmäiseksi.
Luotan mieheeni, mutta se ei tarkoita sitä, että uskoisin ettei hän missään olosuhteissa pettäisi minua. Sen asian suhteen en luota edes itseeni. Täällä kysytään usein " Luotatko mieheesi 100%"?
Vastaan en luota, en luota kehenkään 100 %.
Mutta luotan mieheeni, enkä näe mitään syytä ruveta kyttäämään hänen taskujaan, kännykkäänsä tms.
Mutta, jos mieheni alkaisi käyttäytyä hyvin oudosti ja epäilyttävästi ja jos toisin hänelle julki mahdolliset pettämisepäilyni hänen ne kiistäessä ,saattaisin alentua etsimään todistusaineistoa.