Luomusynnytys on varmaan helpompaa niille, joiden synnytys on nopea

Riippuu monesta seikasta. Mulle viimenen synnytys oli helpoin, vaikken ehtinyt puudutusta saamaan, mutta olipahan kolme aiempaa jo tehneet tietä.

 

Mulla kaks luomusynnytystä ,toinen niistä kesti 58 minuuttia ja toinen noin 7 tuntia. Voin sanoa että kyllä mä kestin kummassakin kivut aivan mainiosti, Rentoutuminen auttoi asiaan. Kaksi ensimmäistä synnytystä käynnistett ja ne ovat oleettosi kivuliaat. Jos synnytys on luonnollinen se ei mielestäni ole liiankivulias,sen kestää kyllä.

 

Mulla on takana vain yksi synnytys jonka kestoksi merkittiin neljä tuntia ja rapiat päälle. Se oli todella kivuliasta kun supistusten väli oli muutaman kymmenen sekuntia, ei ehtinyt rentoutua, ei puhaltaa, ei mitään. Toiveissa oli luomuna mennä mutta huh, toisin kävi =)

Jokainen synnytys on erilainen ja jokaisen kipukynnys erilainen.

 

Sanottasko näin että riippuu synnytyksestä.

Sehän se vasta kipeää käykin kun lapsi tulee maailmaan vauhdilla
Yhtä kidutusta se oli silti molemmilla kertaa.Jälkeen päin huomasi selvinneensä tilanteesta johon vannoi kuolevansa.

Kokemusta mulla ei tosta nopeesta oo. Mutta ajattelisin, että ennemmin 3 tuntinen synnytys luomuna kuin 23 tuntinen.

Mulla on kokemusta vaan siitä 3 tuntisesta luomuna, ja se oli kyllä aika helvettiä. Vähän rauhallisempi tahti olisi varmaan ollut helpompi kestää, mutta kun ei.
Tuo keskimmäinen on muutenkin sellainen, että kaikki pitää tapahtua hirveellä rytinällä ihan heti, ja se oli sitä kyllä kirjaimellisesti alusta asti...

 

Sanottasko näin että riippuu synnytyksestä.

Sehän se vasta kipeää käykin kun lapsi tulee maailmaan vauhdilla
Yhtä kidutusta se oli silti molemmilla kertaa.Jälkeen päin huomasi selvinneensä tilanteesta johon vannoi kuolevansa.

Kokemusta mulla ei tosta nopeesta oo. Mutta ajattelisin, että ennemmin 3 tuntinen synnytys luomuna kuin 23 tuntinen.

Kokemuksella mä sanon, että se on juuri toisinpäin. Tosin vain oma kokemus siis puhuu.

 

Kaksi synnytystä takana, ei kyllä kumpikaan ollut luomu, mutta kivut oli helvetilliset, varsinkin tässä viimisessä. Mielelläni menisin vielä synnyttämään, mutta mitään toivo enenpää kun että synnytys olis nopee. En pysty enää kuvittelemaan kovempaa kipua ja väsymystä kun mitä supistuskivut oli kuopuksen synnytyksessä. Pahinta on vielä se ettei tiedä miten pitkään sitä kipua joutuu vielä kestämään. Ekassa synnytyksessä epiduraali epäonnistui ja tokassa sain sen viimisimmiks tunneiksi- luojan kiitos! Ekaa tein pari päivää (virallinen kesto 12h) ja tokaa 18h (virallinen kesto13h).

 

Mulla kesti synnytys sen 25 h josta vain viimeiset 5 h oli kivuliasta. Sain epiduraalin ja hyvä niin. Ponnitusvaihe nimittäin kesti tunnin virhetarjonna takia ja oli hyvä että oli vähän vielä epiduraali helpottamassa oloa.

Mutta jos halutaan yleistää, sanoisin että synnytykset ovat niin kovin erilaisia ettei pelkän keston perusteella voi sanoa, tarvitaanko kivunlievitystä vai ei.

Itse toivon toki että jos joskus vielä synnytän, synnytys olisi nopeampi silläkin uhalla että on sitten kivuliaampi. Ihan siitä syystä että kahden vuorokauden valvominen ja syömättömyys vetää olon aika piippuun..

 

Mulla on takana vain yksi synnytys jonka kestoksi merkittiin neljä tuntia ja rapiat päälle. Se oli todella kivuliasta kun supistusten väli oli muutaman kymmenen sekuntia, ei ehtinyt rentoutua, ei puhaltaa, ei mitään. Toiveissa oli luomuna mennä mutta huh, toisin kävi =)

Jokainen synnytys on erilainen ja jokaisen kipukynnys erilainen.

Miullakin oli toiveissa mennä luomuna, mutta toisin kävi todellakin kun kivut oli kauheita ja alakerrassa ei tapahtunut MITÄÄN. Ja kipukynnys näiden kokemusten perusteella on miulla huono... Joten turha varmaan kuvitella kolmatta luomusynnytystä missään vaiheessa. Aina voi tietty yrittää (Tosin ponnistukipua en tuntenut ollenkaan, supistukset ainoastaan sattuivat.)

 

Mulla kesti synnytys sen 25 h josta vain viimeiset 5 h oli kivuliasta. Sain epiduraalin ja hyvä niin. Ponnitusvaihe nimittäin kesti tunnin virhetarjonna takia ja oli hyvä että oli vähän vielä epiduraali helpottamassa oloa.

Mutta jos halutaan yleistää, sanoisin että synnytykset ovat niin kovin erilaisia ettei pelkän keston perusteella voi sanoa, tarvitaanko kivunlievitystä vai ei.

Itse toivon toki että jos joskus vielä synnytän, synnytys olisi nopeampi silläkin uhalla että on sitten kivuliaampi. Ihan siitä syystä että kahden vuorokauden valvominen ja syömättömyys vetää olon aika piippuun..

Jep, voimat ja kivun sietäminen vähenee suuresti kun valvoo ja on syömättä..

 

Juu kyllä se kivun sietäminen vähenee kivun jatkuessa, jatkuessa ja jatkuessa. Toisaalta kun itselläni alkoi sietämättömät kivut juuri kun sairaalaan pääsin, niin kätilöt huomasivat heti, että se vauva syntyy ihan kohta eikä tuntien päästä eli kätilöt näkevät käsittääkseni juuri niistä kivuista sitä pituutta eli harvemmin vissiin sitä niin kovaa kipua, jota itse sen 15min kärsin, kärsii kuitenkaan tunteja.

 

Toinen kesti ekasta supistuksesta laskettuna 1h25min (luomuna sekin) ja kipu oli niin sanoin kuvaamattoman kovaa. Siinä menetti itsehallinnan jo ja tuntu, että leijuu jossain sfääreissä kun kipu oli niin valtavaa

:/

Mulla myös meni itsehallinta viimeisessä synnytyksessä väliillä. Kun n. 5min ennen vauvan syntymää oli paikat vasta 4-5 cm auki kätilön mukaan... niin tosiaan rytinällä kun paikat aukeavat, niin kipukin on sen mukainen. Tuntui, että koko lantio repeää riekaleiksi..., mutta siltikään en vaihtaisi noita nopeita synnytyksiä pitkään, jollainen esikoisen synnytys oli. Sitä en olisi jaksanut ilman puudutetta.

 

Mulla ainakin nopea synnytys oli paaljon kivuliaampi kuin pitkä, kun se kaikki pitemmälle aikajaksolle jakautunut kipu tuli niin kerralla.

allekirjoitan! 5 h synnytys oli siedettävä (luomuna) 1 h 40 min oli ihan hirveää tuskaa.

Mä olen samoilla linjoilla.
Mulla kaksi ekaa oli 10h ja kolmas sitten reilun tunnin mittainen synnytys, ja kyllä tuo kolmas oli kaikista pahin ja kivuliain.

 

Kyllä mäkin olen taipuvainen olemaan sitämieltä, että kovin nopea synnytys on niin raju, että se on paljon rankempi kun vähän hitaampi. Mulla eka synnytys käynnistettiin kesti ensimmäisestä supistuksesta 4h15 min ja kyllä se oli melkoisen raju kokemus. Toine n alkoi luomusti ja vaikka senkin kestoksi lopulta tuli sama, niin oli kuitenkin jo ennen synnytyksen alkua koko yön supistellu vähän ja kyllä se oli helpompi. Epiduraalia en ehtiny saada, kun piti ruveta ponnistamaan, kun huomasin haluavani sen.

 

Mun synnytykset ei mitään huippu noepita ole olleet, mutta kyllä siinä nopeassakin olisin toivonut että puudute olisi ehtinyt oikeasti auttaa, mutta minkäs teet.

 

Oikei, tää on taas tätä perinteistä soopaa, että nopeat synnytykset ovat ns. helppoja synnytyksiä. Voivat toki olla, ihan niin kuin pitkäkin synnytys voi olla helppo. Kätilöt minulle pariin otteeseen sanoneet, että monilla on se kuva, että nopea synnytys on yhtä kuin helppo synnytys. Kuitenkin siinä nopeassa synnytyksessä tapahtuvat täysin samat asiat kuin pitemmässä, mutta paljon nopeutetummassa tahdissa. Ja käyrien mukaan kuulemma nopeiden synnytysten supistukset liikkuvat useimmiten voimakkuudeltaan, pituudeltaan ja tiheydeltään ihan eri tasolla kuin ns. normaalipituisen synnytyksen.

Itse olen synnyttänyt kolme lasta luomuna, noin kolmessa tunnissa. Kipulääkkeitä en ole kerennyt saamaan, sillä olen ehtinyt sairaalassa olla yleensä noin tunnin-puolitoista. Se kolme tuntia onkin tosiaan ihan yhtä supistusta ainakin omalla kohdallani, supistusten välit lasketaan sekunneissa ja pituudet minuuteissa. Kätilöiden mukaan supistukseni ovat jatkuvasti olleet voimakkuudeltaan ihan siellä ylärajalla, itse en niitä käyriä kerennyt tuijottelemaan. Ainoastaan pystyssä ollessa kipu tuntui siedettävältä, kunhan voi pitää kiinni sängyn laidasta tms. ja pystyy keinuttelemaan lantiota. Ponnistusvaihe minulla on kestänyt muutamia minuutteja eli aika vauhdilla ovat lapset ulos tulleet (se onkin sitten omalla kohdallani näkynyt repeämisinä ).

Kolmas lapsemme syntyi avotarjonnassa (kasvot edellä ) samalla vauhdilla (sekä avautumis- että ponnistusvaiheen suhteen) kuin kaksi ekaakin ja myös ilman kipulääkkeitä. Silloin meinasi taju lähteä kivusta useampaan otteeseen sekä avautumisvaiheessa että ponnistusvaiheessa.

Mä olisin vertailun vuoksi halunnut kokea myös sen 'normaalin', noin 14h synnytyksen epiduraalin kanssa.

Tekstini on varmasti aika lailla paatokselta tuntuvaa, mutta mulle ovat jotkut, ilmeisesti minua paljon viisaammat äidit, sanoneet, etten tiedä oikeasta synnyttämisestä mitään, vaikka olenkin synnyttänyt luomuna, koska synnytykseni ovat kestäneet ainoastaan nuo kolme tuntia. Mitäpä siihen sitten lisäämään, tietyllä asenteella liikkeellä olevien kanssa ei vaan pysty keskustelemaan asioista eri näkökulmista. Mutta vääränlaiset yleistykset ärsyttävät, todella!