Lukiolaisella suhde 9 vuotta vanhempaan mieheen.

[Neuvokaa.]

Sain vanhingossa selville, että 17-vuotias tyttäreni seurustelee 26-vuotiaan miehen kanssa. Hän ei siis vielä tiedä, että tiedän.

Miten tässä pitäisi toimia?

 

[hyah]

Kutsu mies kylään. Älä tuomitse hirveän jyrkästi, tai menetät mahdollisuuden nähdä tyypin.

Jos kyse on jostain jännityksestä, niin se laimenee aika hyvin kun istutte samaan pöytään ja kyselet kaikkea, mitä äidit nyt yleensä kyselee

Mutta joo, vakavasti ottaen mouhottaminen, tuomitseminen ja kieltäminen sekä muu saarnaaminen ei tuu toimimaan kuin päinvastaisella tavalla. Kutsut kylään tai keksit jonkun muun tavan nähdä ko. ihminen, jos on jotain mistä et miehessä tykkää niin mietit että ootko iän takia vaan asenteellinen vai osuuko vaisto oikeaan.

Meillä on perheessä "tyttö", joka 18-vuotiaana seurusteli 30-vuotiaan kanssa. Ovat nyt kymmenen vuotta olleet yhdessä ja todella oikeaan osunut parivalinta molemmilla. Eli älä heti ajattele pahinta, varsinkin jos sulla on fiksu tyttö

ja elämä opettaa kyllä, tuon ikäisen pitää kohta osata ottaa vastuu tuollaisista päätöksistä, jos ei jo nyt.

 

[Scarlett O Harava]

Jos mies on kunnollinen, niin mitä väliä.

 

[Ciervo]

Hoidat asian suoraan miehen kanssa, lapselle ei tarvitse puhua mitään.
Tuet häntä tietysti sitten tulevissa sydänsuruissa tietysti, jos sellaisia tulee.

 

[n.o.]

Minätyyppinen on tyttäresi? Harrastava, ulospäin suuntautuva ja itsenäinen nuori vai enemmän epäitsenäistä "ripustautuvaa" tyyppiä vai jotain siltä väliltä? Onko tämä tyttäresi ensimmäinen seurustelusuhde?

Haluaisin minäkin nähdä tuon miehen. Se, miten asiaan suhtautuisin, riippuisi varmasti siittä, millainen tyttö on ja miltä mies vaikuttaa.

 

[Minä nyt]

Kunhan ei tule raskaaksi! Olin 17v. ja mies 25 v., nyt aikuisena tiedän että käytti minua hyväksi, silloin olin kiitollinen kaikesta huomiosta jonka sain, Miehen häivyttyä kuvioista (vankilaan, epäilin) olin raskaana ja koulut kesken. Sain keskeytyksen lääkintöhallituksen erityisluvalla raskauden ollessa niin pitkällä. Onnekksi en silloin lapsellisuuttani käsittänyt asioiden vakavuuttaa, nyt aikuisena on helpompi käydä läpi vaikken rauhaa enää saa näiltä.

 

[riiviöiden äiti]

Minulle olisi ok, jos tyttäreni olisi ihan normiälyinen.
Kutsu näytille?
Olen kyllä itse saanut traumat 16 vuotiaana, mies oli 32. Pahoinpiteli ja manipuloi ihmisiä taitavasti. Mutta en usko että äidin puuttuminen tilanteeseen olisi auttanut ( muutin kotoa 15 v)

 

[vieras*]

Jos mies on kunnollinen, niin mitä väliä.

Kunnollinen mies ei seurustele lapsen kanssa.

 

[nojoo]

Tyttö lukiossa ja elämä, haaveet ja opinnot edessä. Mies tod.näk. jo työelämässä duunarina. Tyttö hylkää muuton toiselle paikkakunnalle lukion jälkeen opintojen perässä miehen vuoksi ja on parin vuoden päästä ylioppilaskotiäiti. Kun ero tulee kahden lapsen jälkeen viiden vuoden päästä, on tytön paljon vaikeampi lähteä jahtaamaan unelmiaan kahden lapsen vähän yli parikymppisenä yksinhuoltajana. On surullista olla katkera kaksvitonen.

Tätä skenaariota minä pelkäisin.

 

[Scarlett O Harava]

Kunnollinen mies ei seurustele lapsen kanssa.

17-vuotias ei oo enää mikä lapsi joka ei tajua asioosta. Tai no jos sä olit niin älä oleta kaikkien muidenki olevan. On aiva normaalia, että tuon ikäänen seurustelee eikä jonkun verran vanhempi seurustelukumppani oo mikää maailmaa kaatava asia.

 

[Tepadj]

Hoidat asian suoraan miehen kanssa, lapselle ei tarvitse puhua mitään.
Tuet häntä tietysti sitten tulevissa sydänsuruissa tietysti, jos sellaisia tulee.

17-vuotias saa kyllä jo olla vaikka 90-vuotiaan kanssa.

 

[vieras*]

17-vuotias ei oo enää mikä lapsi joka ei tajua asioosta. Tai no jos sä olit niin älä oleta kaikkien muidenki olevan. On aiva normaalia, että tuon ikäänen seurustelee eikä jonkun verran vanhempi seurustelukumppani oo mikää maailmaa kaatava asia.

17 v. on tenava ja 10 v. vanhemman luulisi katselevan aikuisia ihmisiä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa kuin hän itse.

 

[äippä2:lle]

Itse olin juurikin 17v ja mieheni 26v kun aloimme seurustella. Nyt 13 vuotta myöhemmin olemme naimisissa ja lapset 5v ja 3v eikä ikä ollut koskaan ongelma. Henkinenikä ratkaisee.

 

["lehtori"]

Tapaan työssäni satoja 17-vuotiaita vuodessa. Kyllä 17-vuotias on hyvin keskenkasvuinen ja vietävissä, vielä raakile ihmisenä. Varsinkin herkät, epävarmat tytöt ovat alttiita hyväksikäytölle.

Samoin 17-vuotiaan pitäisi saada itse tehdä päätöksiä oman tulevaisuutensa suunnan suhteen. On surullista, jos siihen vaikuttavat vaikka paljon vanhemman seurustelukumppanin toiveet ja halut esim. perheen perustamisesta.

Jos olisin ap, ottaisin asian rauhallisesti puheeksi tytön kanssa. Samoin haluaisin tavata miehen kahden kesken ilman tyttöä. Kertoisin huolistani avoimesti molemmille.

 

[Scarlett O Harava]

17 v. on tenava ja 10 v. vanhemman luulisi katselevan aikuisia ihmisiä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa kuin hän itse.

Oo sä mitä mieltä tahdot, mutta mä en mieltäni muuta.

 

[Ciervo]

17-vuotias saa kyllä jo olla vaikka 90-vuotiaan kanssa.

Niin, siksi en kehoittanutkaan ottamaan yhteyttä virkavaltaan.

Minulle laki ei ole yhtäkuin henkilökohtainen moraali.

 

[waldemad]

Miksi te ruokitte tätä trollia päivästä toiseen?

 

["Vasara"]

Niin, siksi en kehoittanutkaan ottamaan yhteyttä virkavaltaan.

Minulle laki ei ole yhtäkuin henkilökohtainen moraali.

Juuri näin! Ajatelkaa itseänne, olisitteko olleet kiinnostuneita 26-vuotiaana 17-vuotiaasta äidin kanssa asuvasta lukiolaisesta? Miten omat intressinne olisi kohdanut/kohtaavat nyt lukiolaisen kanssa?! Kyllä mua alkaa etoa tuollaiset miehet, tietäähän sen mikä on mielessä ja jos nyt ei irtoa, niin netistä etsimään uutta kalaa koukkuun...