Luin netistä jonkun tutkimuksen jossa sanottiin että päivähoidon aloittaminen alle vuoden vanhana on traumaattisempaa

["aapee"]

kuin aikuiset ymmärtävätkään ja että 6-8kk ikäisenä koettu pidempi ero vauvan tärkeimmästä hoivaajasta aiheuttaa syvän trauman. nyt en löydä enää sitä kun tyhmä poistin selaushistorian. Osaisko joku ettiä sen? se oli suomalainen artikkeli tai mikä nyt olikaa, suomalaisen tekemä siis.

 

[chef]

Mahtaa olla melko traumaattisia nuo kaikki vanhemman ikäpolven ihmiset. Aikanaan nimittäin töihin painettiin heti vauvan syntymän jälkeen. Ja eikös jenkeissä ihan tänä päivänäkin lapet laiteta hoitoon 3kk iässä.

Olen toki itsekin sitä mieltä että pienet lapset kuuluu kotiin, mutta että siittä tulisi jopa oikeen kovemman luokan trauma, jos pieninä hoitoon joutavat...tuskin

 

[se voi näkyä]

Eri tavoin. Onko kukaan meistä nykypäivän aikuisista sit ihan virheettömän täydellisiä vai? Eiköhän jokaiselta löydy jotakin vikaa, joka voi kummuta varhaislapsuudesta. Varmaan kaikilla on joku henkinen vaivansa oli se sitten masennustaipumusta, himourheilua, ruuan tarkkailua (anorektikot) tai sit ylensyöpöttelyä (lihavat), on unettomuutta, ahdistusta jne. Varmaan jokaisella aikuisella on joku noista. Niiden kaa vaan oppii jotenkuten selviämään.

 

[---]

Tässähän sopii miettiä näitä jatkuvasti lisääntyneitä mielenterveysongelmia jo ihan nuorten keskuudessa.

 

[tiedättekö ketään normaalia?]

Rehellisesti: tiedättekö ketään normaalia aikuista, jolla ei olisi yhtään mitään ongelmaa minkään asian suhteen? Eli ei löydy luottamuspulaa parisuhteessa, ruuan suhteen ei ole ongelmia (ei ylensyöpöttelyä mutta ei tiukkaa linjaakaan) ei himourheilua mutta ei sohvaperunaakaan, ei mitään unettomuutta, ahdistusta, masennusta tai muuten vain ailahtelevaa luonnetta?

Heittäköön se ekan kiven, joka on virheetön!!

 

[LLM]

Tässähän sopii miettiä näitä jatkuvasti lisääntyneitä mielenterveysongelmia jo ihan nuorten keskuudessa.

Vaikuttaneeko se aina asiaan? Mä olin kotona 5v. asti. Teininä oli jonkun verran masennusta.

 

[---]

Vaikuttaneeko se aina asiaan? Mä olin kotona 5v. asti. Teininä oli jonkun verran masennusta.

Ei tietenkään voi sanoa, että aina vaikuttaa. Mutta onhan se ihan tosiasia, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ym. ovat huomattavasti lisääntyneet.

 

[LLM]

Ei tietenkään voi sanoa, että aina vaikuttaa. Mutta onhan se ihan tosiasia, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ym. ovat huomattavasti lisääntyneet.

Niin ja nykyään ne todetaan paremmin kuin joskus 80-luvulla.

 

["hmm"]

Ja kaikki ongelmathan poistuu sillä että lapsia hoidetaan kotona.

Ihanaa, miten helposti olisi mahdollista saada ongelmattomia, täydellisiä ihmisiä

 

[---]

[QUOTE="hmm";22853478]Ja kaikki ongelmathan poistuu sillä että lapsia hoidetaan kotona.

Ihanaa, miten helposti olisi mahdollista saada ongelmattomia, täydellisiä ihmisiä [/QUOTE]

Ei varmasti poistu mutta tuo saattaa joidenkin kohdalla olla yksi aika olennainen ongelma.

 

["vieras"]

[QUOTE="hmm";22853478]Ja kaikki ongelmathan poistuu sillä että lapsia hoidetaan kotona.

Ihanaa, miten helposti olisi mahdollista saada ongelmattomia, täydellisiä ihmisiä [/QUOTE]

Niinpä =)

Ihan mahdotonta vouhotusta päivähoidosta, kaiken lisäksi sinne on änkeämässä myös ne joiden toinen tai molemmat vanhemmista on kotona. Miksihän?

 

[Tukka Tötteröllä]

paskat sanon minä, vanhemmat tekevevät lapselleen traumoja, ei päiväkoti

 

["vieras"]

Ei tietenkään voi sanoa, että aina vaikuttaa. Mutta onhan se ihan tosiasia, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ym. ovat huomattavasti lisääntyneet.

Ja se johtuu päivähoidosta? Vai kotioloista jossa ikiteinit vanhemmat eivät joko ole edes kiinnostuneita jälkikasvustaan tai kaveeraavat heidän kanssaan niin innokkaasti ettei rajojen laotto oikein onnistu.

 

[LLM]

paskat sanon minä, vanhemmat tekevevät lapselleen traumoja, ei päiväkoti

Tai koulukaverit.

 

["vieras"]

Mä en jotenkin ihan usko tähän. Suomessa on ollut jo kauan käytössä pitkät äitiyslomat, kotihoidontuet, silti täällä ollaan nuorten masennus- ja itsemurhatilastoissakin ihan kärjessä.

 

[rr]

Ja täällä kaikki uskoo kun joku kirjottaa palstalle, että on joku tutkimus tehty? Tarkempaa tietoa kiitos. Sitä paitsi tämä saattaa olla niitä jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia-tutkimuksia. Ehkä vanhemmat jotka laittavat lapsensa aikasin tarhaan ovat muutenkin paljon poissa lasten elämästä. Tai ehkä tässä tutkimuksessa ei ole mitään perää. Tai ehkä kyseistä tutkimusta ei ole edes olemassa.

 

["vieras"]

Mut vietiin 9kk ikäisenä hoitoon 80-luvulla. Mut ei mul kyl mielestäni traumoja ole... ?

 

["aapee"]

Ja täällä kaikki uskoo kun joku kirjottaa palstalle, että on joku tutkimus tehty? Tarkempaa tietoa kiitos. Sitä paitsi tämä saattaa olla niitä jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia-tutkimuksia. Ehkä vanhemmat jotka laittavat lapsensa aikasin tarhaan ovat muutenkin paljon poissa lasten elämästä. Tai ehkä tässä tutkimuksessa ei ole mitään perää. Tai ehkä kyseistä tutkimusta ei ole edes olemassa.

No on se olemassa ku ite luin, se oli pdf-tiedostona netissä, olikoha väitöskirja tai gradu tms. Mutta ku tyhmä en pannu osoitetta ylös enkä enää löydä sitä.

Ja mitä tähän ketjuun tulleisiin kommentteihin niin käsitääkseni siinä tarkoitettiin että päivähoidon aloittaminen tietyssä iässä on traumaattista, ei tarkoitettu että päivähoito yleisesti vaan se, että se hoito pitäis aloittaa joko ennen tai jälkeen tämän herkkyyskauden jolloin se on traumaattista. Niin ymmärsin asian eli ei sielä päivähoitoa sinänsä teilata vaan se, että pitäis kattoa missä vaiheessa lapsi aloittaa sen, ettei se aloitusajankohta olis huono. Ymmärsittekö? Haluaisin lukee sen uudelleen mutta en löydä, en kovin hyvin osaa googlettaa.

Itse en henk koht kommentoi sitä koska lapselle on hyvä aika aloittaa hoito. Oisin vaa halunnu vielä lukea ajatuksen kanssa sen jutun.

 

[leijona76]

Eri tavoin. Onko kukaan meistä nykypäivän aikuisista sit ihan virheettömän täydellisiä vai? Eiköhän jokaiselta löydy jotakin vikaa, joka voi kummuta varhaislapsuudesta. Varmaan kaikilla on joku henkinen vaivansa oli se sitten masennustaipumusta, himourheilua, ruuan tarkkailua (anorektikot) tai sit ylensyöpöttelyä (lihavat), on unettomuutta, ahdistusta jne. Varmaan jokaisella aikuisella on joku noista. Niiden kaa vaan oppii jotenkuten selviämään.

Tää on ihan totta. En usko että varhaislapsuus ei näkyis aikuisenakin/nuorisossa.

 

["vieras"]

Mahtaa olla melko traumaattisia nuo kaikki vanhemman ikäpolven ihmiset. Aikanaan nimittäin töihin painettiin heti vauvan syntymän jälkeen. Ja eikös jenkeissä ihan tänä päivänäkin lapet laiteta hoitoon 3kk iässä.

Olen toki itsekin sitä mieltä että pienet lapset kuuluu kotiin, mutta että siittä tulisi jopa oikeen kovemman luokan trauma, jos pieninä hoitoon joutavat...tuskin

"Ennen vanhaan" varsin harvat lapset ryhmähoidossa. Tavallisesti pieniä hoiti joko sukulainen tai ainakin sama turvallinen aikuinen, silloin kun näes alle kolmevuotiailla ei ollut subjektiivista oikeutta päiväkotihoitoon.

 

[sdföaklj]

ja yhtä huvittavaa on se, että Suomessa kotihoidontukea maksetaan 3-vuotiaaksi ja 3-vuotiaana hoidon alaoittaminen on lapselle vielä traumatisoivampaa kuin n. 1 vuoden vanhana. Se juurtaa jotenkin siihen kiintymyssuhteeseen/eroahditukseen, että on vielä voimakkaampi tuolloin kuin 1-vuotiaana. Tätä ei taida moni tietää. Ja tämä ei ole ihan vaan huhu tai jonkun bloggailijan oma keksintö.

 

["tööt"]

[QUOTE="aapee";22853072]kuin aikuiset ymmärtävätkään ja että 6-8kk ikäisenä koettu pidempi ero vauvan tärkeimmästä hoivaajasta aiheuttaa syvän trauman. nyt en löydä enää sitä kun tyhmä poistin selaushistorian. Osaisko joku ettiä sen? se oli suomalainen artikkeli tai mikä nyt olikaa, suomalaisen tekemä siis.[/QUOTE]

Jännä ilmiö havaita, että aina nämä jonkun tutkimuksen lukeneet tai jonkun faktan jostain kuulleet eivät ikinä esittele lähdetietojaan.

 

[entinen]

Niin mitä aikakautta tarkoitetaan, kun sanotaan "ennenvanhaan".

No varmaankaan se olennainen avain "aikuisiän tunneongelmiin" ei ole päivähoito tai kotihoito, vaan yleensä ottaen miten vauvaan/lapseen on suhtauduttu eri aikakausina. Vastattiinko lapsen itkuun vai annettiinko huutaa itsensä uneen, lohdutettiinko lasta, oliko lapsella lupa näyttää tunteitaan.
Oliko lyöminen normaali kasvatuskeino, oliko normaalia että isä jäi vieraaksi. Kasvatettiinko häpeällä ja pelottelulla, vai kannustuksella. Jne, jne.

 

["vieras"]

Ennen vanhaan piti lapset viedä todella pienenä hoitoon. Työläisäiti ei kovin pitkäksi ajaksi kotiin voinut jäädä. Tai sitten lapset hoidettiin siinä sivussa, kun maatilantöiltä ehdittiin.

Minä kyllä luulen, että suomalaisten mt-ongelmiin löytyy syy jostain muualta kuin päivähoidosta. Tai mistä minä tiedän, miten paljon mt-ongelmia on maissa, joissa lapset laitetaan hoitoon 3kk iässä tai jopa aikaisemmin. Kun näitäkin maita on ja paljon. Joissakin maissa joutuvat äidit jättämään lapsensa kokonaan ja lähtemään töihin muualle...

 

[entinen]

[QUOTE="vieras";22855553]Ennen vanhaan piti lapset viedä todella pienenä hoitoon. Työläisäiti ei kovin pitkäksi ajaksi kotiin voinut jäädä. Tai sitten lapset hoidettiin siinä sivussa, kun maatilantöiltä ehdittiin.
[/QUOTE]

Entäpä porvaristoäidit ja yläluokka. Ei ne töissä käyneet, lapsilla hoitaja kotona... Maataloissa taas lastenhoitoapu asui samassa pihapiirissä ellei jopa saman katon alla... Naisia oli "ennenvanhaan" paljon muitakin kuin yleisimpänä esimerkkinä käytetty työläisäiti.