Me asuttiin muutama kuukausi juuri ap:n kuvailemassa tilanteessa, eli hissittömän talon toinen asuikerros sijaitsi tavallaan kolmannessa kerroksessa. Rattaat sai jättää ala-aulaan, joten ei tarvinut niitä lähteä viemään mihinkään erikseen, joten aulasta vain vauva kainaloon ja kauppakassi toiseen. Tai jos kauppakasseja sattui olemaan useampi, niin vauva ensin sisälle ja sen jälkeen kassit rattaista sisälle. Jos vauva nukahti kesken ratastelun, niin sitten joko jäin aulaan ja kävin nappaamassa kotona jonkin kirjan tai lehden seuraksi tai kärryttelin lähimpään kahvilaan tai kirjastoon odottelemaan. Tulipahan juteltua naapureidenkin kanssa, kun istuin rapulla. Lapsi oppi kävelemään rappuja itsekin hyvin varhain. Kun muutettiin takaisin entiseen kotiin (oltiin siis muutaman kuukauden komennuksella toisella paikkakunnalla) suorastaan huvitti, kun oma lapseni puolitoistavuotiaana käveli nätisti portaita alas kolmannesta kerroksesta pitäen kiinni vanhemman kädestä, kun kaverin saman ikäinen peruutti ja ryömi heidän omakotitalonsa kolme hyvin matalaa porrasta alas.